Fuksisyksyn mallilukujärjestys

TÄMÄ SIVU ON VANHENTUNUT. Katso Opintojen malliaikataulu.

Lue ensin Kursseille ilmoittautuminen -sivu, jos yliopistomaailman opetusjärjestelyt ovat hämärän peitossa.

Lyhyt johdanto tässä: Lukiosta suoraan yliopistoon tulleelle opiskelijalle aiheuttaa alkuun hämmennystä etenkin se, että kurssilla on opetusmenetelmänä useimmiten sekä kaikille yhteisiä luentoja että lähiopetusta viikottaisten harjoitusryhmien ja niiden kokoontumistilaisuuksien (harjoitustilaisuuksien eli "laskareiden") muodossa. Luennoilla luennoitsija kertoo/opettaa aiheeseen liittyvää teoriaa, kun taas harjoitustilaisuuksissa käsitellään kyseiseen teoriaan liittyviä tehtäviä ns. harjoitusryhmissä, eli 10-20 opiskelijan kokoonpanolla. Harjoitustilaisuutta vetää tuntiopettaja, ja harjoitustilaisuudet ovat enemmän juuri lukiomuotoista opetusta. Joillakin kursseilla harjoitustilaisuudet pidetään mikroluokissa.

Miten ilmoittaudun kursseille?

Katso myös: Kursseille ilmoittautuminen

• Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu Sisussa osoitteessa https://sisu.helsinki.fi/
• Jos kurssin ryhmät ovat tulleet täyteen tai mikään vapaista ryhmistä ei sovi sinulle, ilmottaudu jonoon. Jonon kasvaessa perustetaan tarpeen tullen lisää ryhmiä.

Mitä kannattaa valita? Mitä pitää valita?

Ensimmäinen syksy kannattaa suorittaa tätä mallilukujärjestystä noudattaen. Olemme keränneet erityisesti kursseja, joita myöhemmillä kursseilla voi tarvita esitietovaatimuksina. Yhtenä kriteerinä on myös se, kuinka usein kurssia järjestetään. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka periodissa. Siksi on tärkeää pitää silmällä kurssien esitietovaatimuksia, jotta ne täyttyvät ennen kurssille osallistumista. Lisääkin kursseja saa toki ottaa, jos uskoo kestävänsä. Varoituksena kuitenkin, että useimmille kurssien todellinen työmäärä tulee yllätyksenä. Jos olet epävarma, kysy tuutorilta!

Aikatauluttamisessa on hyvä huomioida niin luentoajat, harjoitusryhmät kuin mahdollinen pajaohjauskin. Luennot ja pajaohjaus ovat kaikille kurssilaisille yhteisiä. Harjoitusryhmällä eli "laskareilla" tarkoitetaan kurssin viikottaista lähiopetusta. Laskariryhmiä järjestetään usein useampaan eri kellonaikaan, valitse näistä sinulle sopivin. Ryhmä kokoontuu joka viikko samaan aikaan. Ns. pajakursseilla harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa, jossa on sovittuina aikoina ohjaajia paikalla, ja kurssilaiset voivat viettää pajassa sen verran aikaa kuin haluavat milloin haluavat. Näillä kursseilla ei ole varsinaisia harjoitusryhmiä. Käytäntöön opastetaan kurssin aluksi. Kurssien aikataulut sekä muut kurssitiedot löytyvät kurssien kotisivuilta

Aloitan opinnot puhtaalta pöydältä

Fuksisyksy

Periodi 1		Periodi 2
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen	2,5	Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen	2,5
Englanti, JTKT-kurssin yhteydessä	2	Englanti, JTKT-kurssin yhteydessä	2
Ohjelmoinnin perusteet	5	Ohjelmoinnin jatkokurssi	5
Opiskelijan digitaidot: orientaatio	2	Tietokoneen toiminta	5
Tietokone työvälineenä	1
Johdatus yliopistomatematiikkaan	5
YHTEENSÄ	17,5		14,5
Muita kursseja
Lukiomatematiikan kertaus	2	Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I	5
Raja-arvot	5	Tilastotiede ja R tutuksi II	5
Tilastotiede ja R tutuksi I	5
Latex-kurssi	1

1. periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi.

Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 2 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta, vaikka jo kesällä. Sen jatko-osa Tietokone työvälineenä (Lapio) taas on opintopistemäärästään huolimatta haastavampi ja myös tärkeämpi kurssi, johon menee noin muutama viikko aikaa.

Lukiomatematiikan kertauskurssi voi olla hyödyllinen ihmisille ketkä eivät esimerkiksi ole suorittaneet pitkää matematiikkaa. Sen voi suorittaa samaan aikaan JYM-kurssin kanssa.

2. periodissa tärkeimmät kurssit ovat Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Tietokoneen toiminta (TiTo). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahdistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea sivuainekuvauksia!

JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen Ratkomosta tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit ”On olemassa kuvaus siten, että...” voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat ”Tee näin...”-ohjeilla.

Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia. Ei hätää – kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JYM menee myös keväällä, joten sen failaaminen on jo huomattavasti pienempi ongelma. JTKT:tä taas on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole mitenkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Jos johonkin periodiin jää tyhjä aukko, vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä sivuainekursseja, MOOC-kursseja tai harjoitustyökursseja.

Fuksikevät

Periodi 3		Periodi 4
Tietorakenteet ja algoritmit I	5	Tietorakenteet ja algoritmit II	5
Tietokantojen perusteet	5	Ohjelmistotekniikka	5
Toinen kotimainen kieli	3	Aineopintojen harjoitustyö: Tietokantasovellus	4
YHTEENSÄ	13		14
Muita kursseja
Todennäköisyyslaskenta I	5
Full Stack -websovelluskehitys	5

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit -kurssi (TiRa). Kurssi on syksystä 2020 alkaen jaettu kahteen yhden periodin mittaiseen kurssiin, mutta kummankin kurssin käyminen peräkkäin on erittäin suotavaa, jotta asiat pysyvät tuoreena mielessä. Kursseilla ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa vakavasti, sillä kyseessä on melko haastava mutta tärkeä kokonaisuus valmistumisen kannalta.

Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikka-kurssille sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa.

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista – kursseille ei mennä ”nopeimmat ensin” vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.

Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä – se voi vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus on kallista järjestää.

Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen tutuiksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Myöskään toista sivuainekokonaisuutta ei pidä unohtaa – se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Myös toisen kotimaisen kielen (ns. ”virkamiesruotsi”) suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.

Olen suorittanut MOOCin

Käytännössä fuksisyksyn ohjelmoinnin perusteet ja ohjelmoinnin jatkokurssi täytyy korvata jollain muulla, ja suositeltu vaihtoehto on tietorakenteet ja algoritmit joka muuten suoritettaisiin keväällä. Kevään Tira voidaan puolestaan korvata esimerkiksi matematiikan kursseilla tai halutessa voidaan myös keulia ja suorittaa toiselle vuodelle tarkoitettuja kursseja, kuten käyttöjärjestelmät ja tietoliikenteen perusteet. Yksi vaihtoehto syksylle on Tietorakenteet ja algoritmit. Monille tira on kuitenkin haastava kurssi, joten sen suorittamista heti ensimmäisenä kannattaa harkita tarkkaan. Kurssilla on vaihtelevasti mukana matemaattista todistamista vaativia tehtäviä, joiden tekemistä helpottaa, jos on suorittanut ensin kurssin Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM).

Turvallinen vaihtoehto on ottaa syksyksi esim. lisää sivuainekursseja. Peruskursseja on usein tarjolla vain syksyisin ja ne ovat esitietoja monille kevään kursseille. Katso vinkkiä esim. matemaatikkojen/tilastotieteilijöiden fuksisyksyn malliaikataulusta. Kurssitarjonta vaihtelee, mutta esimerkiksi Lineaari- ja matriisilaskenta on hyvä valinta, sillä se on esitietona yllättävän monella kurssilla.

Olen suorittanut perusopinnot avoimessa yliopistossa

Syksyllä normaaliin aikatauluun verrattuna suoritettavia kursseja on siis Johdatus yliopistomatematiikkaan (5op), opiskelijan digitaidot (2op), tietokone työvälineenä (1op) sekä englanti (4op). Näistä tulee koko syksylle yhteensä 12op.

Normaalisti fuksi opiskelee pakollisen vieraan kielen (yleensä englanti) johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin yhteydessä, mutta avoimen yliopiston kurssi ei toimi samalla tavalla vaan englanti pitää käydä itse. Sen voi suorittaa kummassa tahansa periodissa.

Kursseja joita voi suorittaa ovat esimerkiksi Tietorakenteet ja algoritmit (1. - 2. periodi) ja Ohjelmistotekniikka (2. periodi). JYM on varsin hyödyllinen ja erinomainen pohja kaikille muille matematiikankursseille, mutta jos matemaattinen osaaminen on hyvä niin myös matematiikan kurssien suorittamista voi harkita, etenkin jos aikoo suorittaa pitkän matematiikan. Myös sivuaineiden aloittamista voi miettiä, mikäli itselle on jo selvää mitä haluaa suorittaa.

Myös harjoitustyön suorittaminen voi olla hyvä idea, niitä on pakko suorittaa kaiken kaikkiaan kaksi. Esitietovaatimukset täyttyvät tietokantasovellusharjoitustyölle.

Olen suorittanut DEFAn

Olet jo melkoisen pitkällä opinnoissasi, suhteessa muihin fukseihin. Tähän asti suorittamasi kokonaisuus luo pohjan sille, mitä seuraavaksi kannattaa suorittaa. Juttele asiasta tuutoreiden ja vanhempien opiskelijoiden kanssa rohkeasti!