Sivuainekuvauksia

Fuksiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. Opintojen malliaikataulu.

Helsingin yliopisto tarjoaa opetusta lukuisista eri oppiaineista. Jonkinlainen lista on tarjolla esim. yliopiston sivuilla.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Fysiikka

  • Arkipäivän fysiikkaa
    • Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
    • Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

Geologia

Geologian perusopinnot ovat kaikille vapaasti valittavissa, geologian aineopintoihin voi hakea opinto-oikeutta kerran vuodessa keväisin. Geologian kurssiaikataulu ei useiden kurssien kohdalla noudata tavanomaisia periodien aikatauluja. Kursseille ilmottaudutaan weboodissa.

  • Kiteet, mineraalit, kivi- ja maalajit 6op (2op + 2op + 2op)
    • Kurssi on kolmiosainen ja jokaisesta osasta on erillinen tentti, jotka sisältävät näyte- sekä teoriaosuuden. Maalajeja käydään vain kaksi päivää eikä aiheesta ole tenttiä. (Huom. sisältää etenkin mineraaliosuudella erittäin paljon ulkoa opettelemista)
  • Dynaaminen Maa I 6op
    • Yleinen geologian kurssi, joka sisältää geologiasta vähän kaikenlaista, kuten maapallon rakennetta ja kehityshistoriaa. Kurssilla on ryhmätöitä.
  • Dynaaminen Maa II 7op
    • Lisää yleistä geologiaa mm. vulkanismia ja eroosiota. Kurssilla on vapaaehtoisia ryhmätöitä.
  • Ympäristögeologia 2op
    • Kurssilla käydään ympäristögeologiaa lähinnä suomen näkökannasta. Sisältää asiaa kaivostoiminnasta, maaperän saastumisesta, pohjavesistöistä yms.
  • Suomen geologia 4op
    • Todellisuudessa kaksi eri kurssia joihin ilmottaudutaan erikseen, Suomen geologia; maaperä 2op ja Suomen geologia; kallioperä 2op. Maaperäkurssilla käydään läpi erilaisia soita ja liejuja, kallioperäkurssilla paneudutaan fennoskandian kilpeen ja sen syntyyn ja rakenteeseen.

Matematiikka

  • Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
  • Johdatus yliopistomatikkaan
    • Ainoa pakollinen tutkinnossa
  • Matematiikka tutuksi
    • Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
  • Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
    • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
    • Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
    • Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
    • Logiikka I
  • Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
  • ks. Matematiikan sivuaineopinnoista

Tilastotiede

  • Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

  • Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
  • Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
  • Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
  • Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
  • Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
  • Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
  • Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
  • Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
  • Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
  • Frekvenssiaineistojen analyysi - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

Tähtitiede

  • Maailmankaikkeus nyt
    • Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria
  • Tähtitieteen perusteet
    • Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

Humanistinen tiedekunta

Kieliteknologia

(kesken)

YLEISTÄ:

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen KIT-verkostoon, johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee KIT-verkoston sivuilta. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO (Joustava opinto-oikeus) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti Helena Ahonen-Myka.

KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):

  • Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot sivuaineopiskelijalle (25 op)
    • Clt115 Kielitiede (8-10 op)
      • Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
      • FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
      • Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
      • Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
    • Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)
      • Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
      • Clt131 Tekstityökalut (3 op)
      • Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
    • Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)
    • Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)

Kieliteknologia on vapaasti opiskeltava aine, eikä siinä ole enää marraskuusta 2013 alkaen vaatimuksena Yleisen kielitieteen peruskurssi (Cyk110) suorittamista arvosanalla 3 tai parempi. Huomioikaa kuitenkin, että se on yhä pakollinen kurssi sivuaineilijoille. -- Julppu

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130), sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille Tekstityökalut (Clt131) (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. ling-laajennukseen, on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

  • Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot sivuaineopiskelijalle (35 op)
    • Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)
      • Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
      • Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
      • Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
    • Clt236 XML (4 op)
    • Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)
      • Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
      • Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
    • Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)
    • Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)
      • Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
      • Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
      • Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
      • Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
      • Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
      • Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
      • Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

Teoreettinen filosofia

Kts. kohta Käytännöllinen filosofia jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

  • Johdatus filosofian historiaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
    • Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
    • Johdatus etiikkaan
      • Yhteinen käytännöllisen kanssa
    • Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
      • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus filosofiaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus tieto-oppiin
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus metafysiikkaan
  • Johdatus tieteenfilosofiaan
  • Johdatus logiikkaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Kasvatustiede

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta. Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta. Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin. Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on Siltavuorenpenkereellä, mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan Mariankatu 11:ssä. Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

  1. P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
  2. P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
  3. P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
  4. P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
  5. P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
  6. P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise, Opintovastaava -07

Kognitiotiede

Kognitiotieteen sivuilta: Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.

Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

Aineopinnot

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!
**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös käytettävyyskouluun. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

Valtiotieteellinen tiedekunta

Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä

Yleistä sivuaineesta

"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

Tutkintorakenne: Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

  • JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
  • JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
  • JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

  • JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
  • JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
  • Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

Lisätietoja: Johtamisen sivuainekokonaisuus ja Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

(päivitetty joskus 2010)

  • Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
  • Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
  • Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

Käytännöllinen filosofia

Yleistä sivuaineesta

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Käytännön filosofia sivuaineena

Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op

  • Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
  • Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
  • Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
  • Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
  • Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
  • Johdatus tieto-oppiin, 3 op
  • Johdatus logiikkaan, 5 op.

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

  • Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
  • Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
  • Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
  • Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. Jos et jotain ymmärrä, kysy!
  • Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
  • Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

Sosiologia

Yleistä sivuaineesta

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös väestötieteen perusopinnot omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille (25op)

    • 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
    • 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
    • 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
    • 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
    • 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: Sosiologian laitoksen sivut ja Sosiologian opinto-opas

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n (Helsinki Institute of Information Technology) yksi päätutkimusohjelmista on Network Societies.

Yleinen Valtio-oppi

Yleistä sivuaineesta

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

  • politiikan tutkimuksen linja,
  • hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
  • maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

  • nuthing here

Viestintä

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

JOO-OPINNOT

Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!) http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella: http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Tiedekuntien opinto-oppaat