Ero sivun ”Täydennyksiä opinto-oppaaseen” versioiden välillä

Täydennyksiä opinto-oppaaseen (näytä wikiteksti)

Versio 20. kesäkuuta 2010 kello 00.05

670 merkkiä lisätty , 13 vuotta sitten

ei muokkausyhteenvetoa

Malloc

byrokraatit, ylläpitäjät

2 625

muokkausta

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 === Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===
-Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein; jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on yhtä aikaa vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.
+Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on yhtä aikaa vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.
-Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2010 alusta. Tutkinnonuudistus koskee tosin lähinnä maisterilinjojen sisältöä tällä kertaa.
+Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2010 alusta. Tutkinnonuudistus koskee lähinnä Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne -maisterilinjan kurssien luokittelua. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse välittää lainkaan.
 Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin. Sivuainelaitoksilla tästä urakasta saatetaan yhä puhua kunnioittavaan sävyyn sinä ainoana oikeana tutkinnonuudistuksena; tällä välin TKTL:n väki ihmettelee jo seuraavaa uudistusta.
@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 Perus-, aine- ja syventävät opinnot ovat tässä tiedekunnassa suhteellisen uusia termejä. Niinpä vanhat saattavat vielä puhua approbaturista eli approsta, cum laude approbaturista eli cumusta ja laudaturista eli lavista, jotka ovat aikaisempia näistä kokonaisuuksista käytettyjä nimityksiä.
-LuK-tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät suuren osan tutkinnosta. Tässä vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa kandidaatin tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa itselleen "oikeasti mielenkiintoisiin asioihin". Jos motivaatio alkaa todenteolla kärsiä kun LuK-tutkinnosta on suoritettu kaksi kolmasosaa, kannattaa toki ehdottamasti harkita syventävien opintojen suorittamista loppujen LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle uutena motivaation herättäjänä.
+Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselle oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".
-Erikoistumislinjoja ei tarvitse ihan heti päättää; maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yeensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.
+Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu kaksi kolmasosaa. Kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista loppujen LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonnelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on oikeakin ongelma sen kanssa, että ihmiset karkaavat LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon että tutkintoon ei sisälly myöskään työharjoittelua. Työharjoittelua kokeiltiin joskus, mutta suurin osa ei palannutkaan enää hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.
-Tuoreimman uudistuksen myötä erikoistumislinjojen määrä on supistunut kolmeen, mutta näiden linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:
+Erikoistumislinjoja ei tarvitse ihan heti päättää; maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.
-* Alko - teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa) sekä tiedonlouhintaa. Tiedonlouhinta tarkoittaa tilastotieteessä käytettyjä tietomääriä suurten datakasojen analysointia erinäisin menetelmin. Analysoitavia datakasoja löytyy läjäpäin mm. internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Tällä linjalle pyrkivän kannattaa kuitenkin jättää tilastotiede vähemmälle ja lukea ensisijaisesti matematiikkaa.
-* Hajatili - aiheina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään yli yhden tietokoneen laskentakapasiteetti), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot (ne joista Internet rakentuu) ja järjestelmien yhteentoimivuus (jos esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).
+Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:
-* Ohjelmistojärjestelmät - ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista sekä tuottamista ja tietokantoja; tämä linja lienee sovellusläheisin - ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista. Täältä valmistuu konsultiksi, manageriksi tahi muuksi rahamieheksi.
+* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa) sekä tiedonlouhintaa. Tiedonlouhinta tarkoittaa tilastotieteessä käytettyjä tietomääriä suurten datakasojen analysointia erinäisin menetelmin. Analysoitavia datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmällä ja keskittyy matematiikkaan.
+* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot (ne joista Internet rakentuu) ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).
+* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin - ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista. Täältä valmistuu konsultiksi, manageriksi tahi muuksi rahamieheksi.
 === Tutkijalinja ===