Sivuainekuvauksia

Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

Miten mallilukujärjestystä luetaan

Opinto-oppaan ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

1. periodi

• LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
• Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
• Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
  • Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
• Ohjelmoinnin perusteet, 5 op (kuten nimi kertoo)
• Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

2. periodi

• Java-ohjelmointi, 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
• Ohjelmistotekniikan menetelmät, 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 5 op (induktiotodistus, vähän verkkoja, vähän kombinatoriikkaa, jne + todistamista)
• Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

3. periodi (eli kevään 1. periodi)

• Ohjelmoinnin harjoitustyö, 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
• Tietorakenteet, 4 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
• Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
• Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op): lue: 4-5 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään suuri puristus Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa pakollisia kielikursseja pois alta (huomaa, että kielikeskuksen ilmoittautuminen, opinto-opas ja ilmoittautumisajat eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Ilman sivuaineopintotäydennystä keväästä irtoaa 4+4/2+4 = 10 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, jo kolmanneksella.

4. periodi (eli kevään 2. periodi)

• Tietorakenteet jatkuu
• Tietokantojen perusteet, 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
• Tietokoneen toiminta, 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
• Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (2 op): lue: 5-6 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 4/2+4+4 = 10 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä. Opinto-oppaassa on tämän suhteen näköjään 0pieni laskentavirhe sivuainesummien kohdalla.

Kun mallilukujärjestys ei toimi

• Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
• Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
• Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Sivuaineet:

Matematiikka

• Parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
• Diskis pakollinen tutkinnossa, Matematiikka tutuksi näppärä syksynaloituskurssi, ns. kevyttä matematiikkaa, ei mene pitkän oppimäärän yli
• Muita käpistelijälle hyödyllisiä: Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (vektoreita ja matriiseja, nam!), analyysin kurssit, todennäköisyyslaskennan johdantokurssi, logiikka...
• Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa

Tilastotiede

• Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita. (Suosituksia!)

Kasvatustiede

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta. Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta. Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin. Kasvatustieteenlaitoksen 'pääkallopaikka' on siltavuorenpenkereellä, mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan mariankadulla. Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

1. P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
2. P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
3. P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
4. P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
5. P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
6. P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise, Opintovastaava 06-07

Sosiologia

-Jesse (Khel) voi hoitaa

Kieliteknologia

(Maria hoitaa)

Valtio-oppi

(Ville)

Kognitiotiede

(Paula "Shantar" hoitaa )

Käytännöllinen/teoreettinen filosofia

(Tatu)