Sivuainekuvauksia

Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan

Opinto-oppaan PDF-version paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, mihin aikaan ja missä järjestyksessä opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. Kurssien välillä on riippuvuuksia, jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

• Luentoajat lukujärjestyksessä

Miten mallilukujärjestystä luetaan

Opinto-oppaan ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

1. periodi

• LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
• Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
• Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
  • Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
• Ohjelmoinnin perusteet, 5 op (kuten nimi kertoo)
• Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

2. periodi

• Java-ohjelmointi, 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
• Ohjelmistotekniikan menetelmät, 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
• Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

3. periodi (eli kevään 1. periodi)

• Ohjelmoinnin harjoitustyö, 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
• Tietorakenteet, 4 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
• Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
• Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op): lue: 4-5 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa pakollisia kielikursseja pois alta (huomaa, että kielikeskuksen ilmoittautuminen, opinto-opas ja ilmoittautumisajat eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Ilman sivuaineopintotäydennystä keväästä irtoaa 4+4/2+4 = 10 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, jo kolmanneksella.

4. periodi (eli kevään 2. periodi)

• Tietorakenteet jatkuu
• Tietokantojen perusteet, 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
• Tietokoneen toiminta, 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
• Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (2 op): lue: 5-6 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 4/2+4+4 = 10 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä. Opinto-oppaassa on tämän suhteen näköjään pieni laskentavirhe sivuainesummien kohdalla.

Kun mallilukujärjestys ei toimi

• Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
• Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
• Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Sivuaineet:

Matematiikka

• Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan
  • Ainoa pakollinen tutkinnossa
• Matematiikka tutuksi
  • Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
• Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
  • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
  • Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
  • Johdatus todennäköisyyslaskentaan
  • Logiikka I
• Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa

Tilastotiede

• Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

Kasvatustiede

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta. Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta. Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin. Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on Siltavuorenpenkereellä, mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan Mariankatu 11:ssä. Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

1. P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
2. P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
3. P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
4. P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
5. P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
6. P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise, Opintovastaava -07

Sosiologia

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n (Helsinki Institute of Information Technology) yksi päätutkimusohjelmista on Network Societies.

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös väestötieteen perusopinnot omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

• Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
  • Sosiologian johdantokurssi (5 op)
    • Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
    • Tarjolla periodissa I ja periodissa III
  • Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
    • Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
    • Tarjolla seuraavan kerran periodissa II
  • Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
    • Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
    • Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi periodeissa I ja II
  • Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
    • Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
  • Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
    • Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
  • Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
• Sosiologian aineopinnot (35op)
  • En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: Sosiologian opinto-opas ja Sosiologia sivuaineena

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

Kieliteknologia

(kesken)

YLEISTÄ:

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen KIT-verkostoon, johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee KIT-verkoston sivuilta. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO (Joustava opinto-oikeus) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti Helena Ahonen-Myka.

KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):

• Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot sivuaineopiskelijalle (25 op)
  • Clt115 Kielitiede (8-10 op)
    • Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
    • FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
    • Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
    • Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
  • Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)
    • Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
    • Clt131 Tekstityökalut (3 op)
    • Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
  • Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)
  • Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110) ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130), sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille Tekstityökalut (Clt131) (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. ling-laajennukseen, on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

• Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot sivuaineopiskelijalle (35 op)
  • Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)
    • Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
    • Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
    • Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
  • Clt236 XML (4 op)
  • Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)
    • Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
    • Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
  • Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)
  • Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)
    • Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
    • Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
    • Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
    • Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
    • Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
    • Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
    • Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

Valtio-oppi

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

Yleistä tietoa

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

Perusopinnot 25op. Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa. Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille. Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

Aineopinnot 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä

• Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
• Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
• Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
• Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta

• Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
• Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
• Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

Kognitiotiede

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

Tähtitiede

• Maailmankaikkeus nyt
  • Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

• Tähtitieteen perusteet
  • Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

Filosofia

Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

Käytännöllinen filosofia

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

• Johdatus filosofiaan
  • Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri sinun sivuaineesi
• Johdatus filosofian historiaan
  • Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
• Johdatus etiikkaan
  • Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
• Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
  • Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
• Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
  • Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
• Johdatus tieto-oppiin
  • En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
• Johdatus logiikkaan
  • Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

Teoreettinen filosofia

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

• Johdatus filosofian historiaan
  • Yhteinen käytännöllisen kanssa
• Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
  • Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
  • Johdatus etiikkaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
• Johdatus filosofiaan
  • Yhteinen käytännöllisen kanssa
• Johdatus tieto-oppiin
  • Yhteinen käytännöllisen kanssa
• Johdatus metafysiikkaan
• Johdatus tieteenfilosofiaan
• Johdatus logiikkaan
  • Yhteinen käytännöllisen kanssa

Tärkeää

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia. Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

Erikoista käpistelijälle

• Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
• Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
• Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
• Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. Jos et jotain ymmärrä, kysy!
• Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
• Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan suortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
• Kaikki kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks aikataulu), joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

Viestintä

• Viestintää lukemaan on kova tunku, joten sinne pääsee ilmeisesti lähinnä arvalla. Laura-tuutori osannee kertoa prosessista. --Sini

Fysiikka

• Arkipäivän fysiikkaa
  • Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
  • Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

Naistutkimus

Naistutkimus on Helsingin yliopistossa opiskeleville vapaa sivuaine. Asiasta kertoi ATK-uutiset.