Opintojen malliaikataulu
Mallilukujärjestys
Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/mallilukuj-rjestys-luk-ja-fm. Myös opinto-oppaasta löytyy jotakuinkin vastaava mallilukujärjestys. Laitoksen sivuilla (ylempi linkki) tämä on kuitenkin hahmoteltu selkeämmin ja on varmasti aina päivitetyssä muodossa.
Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon. Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen - monella kurssilla oletetaan matematiikan kursseilla opetettavaa edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle ei ole valitettavasti mitään muuta kuin hyötyä istua matematiikan kursseja vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.
Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu malliaikatauluun. Lähinnä perusopintoja järjestetään useammin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa TKT:n perusopintokursseja, ja laitoksella (ei siis Avoimessa) harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat vallan mainiosti kesätöiden oheen suoritettavaksi.
TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy opintovastaavilta.
Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B.
Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet
Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä kolmen vuoden kandiin. Kurssien esitietoriippuvuuksiin katso riippuvuuden kaaviona laitoksen sivuilla. Opinto-oppaan versio sisältänee samat tiedot, mutta sekavammassa muodossa.
1. vuosi
| Kurssi | Periodi | Op |
|---|---|---|
| Ohjelmoinnin perusteet | I | 5 |
| Ohjelmoinnin jatkokurssi | II | 4 |
| Johdatus diskreettiin matematiikkaan | II | 5 |
| Tietorakenteet | III-IV | 8 |
Myös Ohjelmistojen mallintaminen ja Ohjelmoinnin harjoitustyö on välttämätöntä suorittaa viimeistään esimmäisen vuoden kesällä (Ohjelmistojen mallintaminen on esitietovaatimuksena Ohjelmoinnin harjoitustyölle).
2. vuosi
| Kurssi | Periodi | Op |
|---|---|---|
| Laskennan mallit | I-II | 6 |
| Tietoliikenteen perusteet | II | 4 |
| Ohjelmistotuotanto | IV | 4 |
Lisäksi Tietorakenteiden harjoitustyö ja Tietokantasovellus on suoritettava viimeistään toisen vuoden kesällä. Nämä vaaditaan kolmannen vuoden syksyn Ohjelmistotuotantoprojektiin.
3. vuosi
| Kurssi | Periodi | Op |
|---|---|---|
| Ohjelmistotuotantoprojekti | I-II | 10 |
| Tieteellisen kirjoittamisen kurssi | III-IV | 10 |
Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja pakollisten kieliopintojen (englanti, ruotsi) suorittaminen kolmessa vuodessa.
Miten mallilukujärjestystä luetaan
1. vuosi
1. periodi
| Kurssi | Periodi | Op |
|---|---|---|
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen | I-II | 10 |
| Ohjelmoinnin perusteet | I | 5 |
| Tietokone työvälineenä | I | 1-2 |
| TVT-ajokortti | I | 3 |
| Matematiikka tutuksi | I | 5 |
Ensimmäisellä periodilla aloitetaan myös LuK-HOPS, joka jatkuu koko kandiopintojen ajan. Periodin tärkein kurssi on Ohjelmoinnin perusteet, johon kannattaa panostaa. JTKT:n suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa erittäin suurta harmistumista, eli suorittakaa se vaikka pelkällä vihalla. Matematiikka tutuksi toimii kevyenä johdatuksena yliopistomatematiikkaan ja helpottaa toisen periodin diskreetin matematiikan suorittamista.
Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.
Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.
2. periodi
| Kurssi | Periodi | Op | Esitiedot |
|---|---|---|---|
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen | I-II | 10 | |
| Ohjelmoinnin jatkokurssi | II | 4 | OhPe |
| Ohjelmistojen mallintaminen | II | 4 | OhPe |
| Johdatus diskreettiin matematiikkaan | II | 5 |
Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat Johdatus diskreettiin matematiikkaan ja Ohjelmoinnin jatkokurssi. Edelleen on toki muistettavaa myös jtkt:n suoritus. Johdatus diskreettiin matematiikkaan sisältää käytännössä induktion, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista
Vaikka OhPe vaaditaankin Ohjelmoinnin jatkokurssiin ja Ohjelmistojen mallintamiseen, niin tulokset eivät ole näiden kurssien alkaessa vielä tuleet. Jos OhPesta paukahtaa oodiin hylätty, mutta OhJassa ja OhMassa on mukana edes jollain tasolla, niin kumpaakaan ei tietenkään kannatta jättää kesken.
Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.
Diskiksen ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen laskupajasta, koska luennon matemaattiseesti kauniit "On olemassa kuvaus siten, että..." voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat "Tee näin..." ohjeilla.
Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 4 + 4 + 4 + 5 = 32 op, mikä on 2 op "optimaalisen" suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 3 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.
Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.
Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä sivuainekursseja.
<-- 3. periodi, 15 op (eli kevään 1. periodi)
| Kurssi | Periodi | Op | Esitiedot |
|---|---|---|---|
| Ohjelmoinnin harjoitustyö | III | 4 | OhJa, OhMa |
| Tietorakenteet | III-IV | 8 | OhJa, Diskis |
| Sivuaineita/Valinnaisia | II | X |
Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.
Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).
Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.
Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa pakollisia kielikursseja pois alta (huomaa, että kielikeskuksen ilmoittautuminen, opinto-opas ja ilmoittautumisajat eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.
Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.
4. periodi, 15 op (eli kevään 2. periodi)
| Kurssi | Periodi | Op | Esitiedot |
|---|---|---|---|
| Tietokoneen toiminta | IV | 4 | OhPe |
| Tietorakenteet | III-IV | 8 | OhJa, Diskis |
| Tietokantojen perusteet | IV | 4 | |
| Sivuaineita/Valinnaisia | IV | X |
- Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
- Tietokantojen perusteet, 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
- Tietokoneen toiminta, 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
- Sivuaineita / muita opintoja, 3 op
Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.
Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.
2. vuosi
2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.
Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.
2. vuoden 1. periodi, 15 op
- Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
- Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
- Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
- Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)
2. vuoden 2. periodi, 15 op
- Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
- Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
- Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
- Sivuaineita / muita opintoja, 4 op
Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.
2. vuoden 3. periodi, 15 op
- Ohjelmistotuotanto, 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
- Tietoliikenteen perusteet, 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
- Sivuaineita / muita opintoja, 7 op
2. vuoden 4. periodi, 15 op
- Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
- Sivuaineita / muita opintoja, 11 op
3. vuosi
3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.
3. vuoden 1. periodi, 15 op
- Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
- Sivuaineita / muita opintoja, 10 op
3. vuoden 2. periodi, 15 op
- Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
- Sivuaineita / muita opintoja, 10 op
3. vuoden 3. periodi, 15 op
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
- Sivuaineita / muita opintoja, 10 op
3. vuoden 4. periodi, 15 op
- Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
- Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
- Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille
-->
Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun
Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.
Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:
1. syksy
Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.
Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.
- Periodi I - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
- Matematiikka tutuksi (5 op) on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Kurssi on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ehdottomasti ottaa, ellei sitten välttämättä halua heti jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään ylempänä mainitun lukiomatikan kertauskurssin päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
- Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.
- Analyysi I, (10 op / 2 periodia) on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin Lineaarialgebra ja matriisilasekenta I:n, mutta matikan perusfuksikurssina se opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto. Huomaa, että kestää kaksi periodia, eikä sitä voi suorittaa osissa. Analyysi I on myös selkeästi työläin vaihtoehdoista.
- (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja Matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä. Näillä kursseilla ei myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)
- Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op), jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja uskoo kiinnostuvansa tilastotieteen opiskelusta.
- Periodi II:
- Pakollinen Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä, jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.
- Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
- Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.
- Tilastotieteen johdantokurssi (osa 2, 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille.
- Analyysi I:n loppu, jos sen on itselleen manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).
1. kevät
- Periodit III - IV
- Logiikka I, 10 op
- Tai Tilastotieteen jatkokurssi, 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
- Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III), 5 op. Mahdollisesti myös Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV), 5 op. Ensimmäinen tarkoittaa suhteellisen helppoja opintopisteitä, jälkimmäinen näistä on vaikea. Valitse jälkimmäinen vain, jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa. Esitietoina kurssille käytännössä on integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista. Johdatus todennäköisyyslaskentaan -kurssille sen sijana voi kävellä lukiopohjalta.
TKT:n Tietorakenteet-kurssi on mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikka I:stä.
2. syksy
- Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
- Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä
- Huom: 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.
2. kevät
- Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty
- Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. Sivuainekuvauksia#Tilastotiede
- Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn
3. syksy ja kevät
3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).