Opintojen malliaikataulu

Versio hetkellä 11. heinäkuuta 2010 kello 15.34 – tehnyt Malloc (keskustelu | muokkaukset)

Mallilukujärjestys

Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/mallilukuj-rjestys-luk-ja-fm. Myös opinto-oppaasta löytyy jotakuinkin vastaava mallilukujärjestys. Laitoksen sivuilla (ylempi linkki) tämä on kuitenkin hahmoteltu selkeämmin ja on varmasti aina päivitetyssä muodossa.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon. Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen - monella kurssilla oletetaan matematiikan kursseilla opetettavaa edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle ei ole valitettavasti mitään muuta kuin hyötyä istua matematiikan kursseja vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.

Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu malliaikatauluun. Lähinnä perusopintoja järjestetään useammin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa TKT:n perusopintokursseja, ja laitoksella (ei siis Avoimessa) harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat vallan mainiosti kesätöiden oheen suoritettavaksi.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy opintovastaavilta.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B.

Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet

Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä kolmen vuoden kandiin. Kurssien esitietoriippuvuuksiin katso riippuvuuden kaaviona laitoksen sivuilla. Opinto-oppaan versio sisältänee samat tiedot, mutta sekavammassa muodossa.

1. vuosi

Kurssi Periodi Op
Ohjelmoinnin perusteet I 5
Ohjelmoinnin jatkokurssi II 4
Johdatus diskreettiin matematiikkaan II 5
Tietorakenteet III-IV 8

Myös Ohjelmistojen mallintaminen ja Ohjelmoinnin harjoitustyö on välttämätöntä suorittaa viimeistään esimmäisen vuoden kesällä (Ohjelmistojen mallintaminen on esitietovaatimuksena Ohjelmoinnin harjoitustyölle).

2. vuosi

Kurssi Periodi Op
Laskennan mallit I-II 6
Tietoliikenteen perusteet II 4
Ohjelmistotuotanto IV 4

Lisäksi Tietorakenteiden harjoitustyö ja Tietokantasovellus on suoritettava viimeistään toisen vuoden kesällä. Nämä vaaditaan kolmannen vuoden syksyn Ohjelmistotuotantoprojektiin.

3. vuosi

Kurssi Periodi Op
Ohjelmistotuotantoprojekti I-II 10
Tieteellisen kirjoittamisen kurssi III-IV 10

Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja pakollisten kieliopintojen (englanti, ruotsi) suorittaminen kolmessa vuodessa.


Miten mallilukujärjestystä luetaan

1. vuosi

1. periodi

Kurssi Periodi Op Esitiedot
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I-II 10
Ohjelmoinnin perusteet I 5
Tietokone työvälineenä I 1-2
TVT-ajokortti I 3
Matematiikka tutuksi I 5

Ensimmäisellä periodilla aloitetaan myös LuK-HOPS, joka jatkuu koko kandiopintojen ajan. Periodin tärkein kurssi on Ohjelmoinnin perusteet, johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös JTKT:n suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti alussa loppuun - vaikka pelkällä vihalla. Matematiikka tutuksi toimii kevyenä johdatuksena yliopistomatematiikkaan ja helpottaa toisen periodin diskreetin matematiikan suorittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi ei ole varsinainen lukiomatematiikan (~"insinöörimatematiikan") kertauskurssi, vaan sen on tarkoitus tutustuttaa yliopistossa opetettavaan matematiikkaan. Matematiikka tutuksi -kurssi kannattaa ehdottomasti käydä, vaikka uskottelisikin taitonsa olevan kunnossa. Kurssista saa kyllä opintopisteet palauttamalla tietyn määrän tehtäviä, ja kokeeseen ei tarvitse tällöin osallistua. Enemmistö suorittaa kurssin nimenomaan tekemällä vaaditun määrän tehtäviä. LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

2. periodi

Kurssi Periodi Op Esitiedot
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I-II 10
Ohjelmoinnin jatkokurssi II 4 OhPe
Ohjelmistojen mallintaminen II 4 OhPe
Johdatus diskreettiin matematiikkaan II 5

Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat Johdatus diskreettiin matematiikkaan ja Ohjelmoinnin jatkokurssi. Edelleen on toki muistettavaa myös JTKT:n suoritus. Johdatus diskreettiin matematiikkaan sisältää käytännössä induktion, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista

Vaikka OhPe vaaditaankin Ohjelmoinnin jatkokurssiin ja Ohjelmistojen mallintamiseen, niin tulokset eivät ole näiden kurssien alkaessa vielä tuleet. Jos OhPesta paukahtaa oodiin hylätty, mutta OhJassa ja OhMassa on mukana edes jollain tasolla, niin kumpaakaan ei tietenkään kannatta jättää kesken.

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Diskiksen ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen laskupajasta, koska luennon matemaattiseesti kauniit "On olemassa kuvaus siten, että..." voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat "Tee näin..." ohjeilla.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 4 + 4 + 4 + 5 = 32 op, mikä on 2 op "optimaalisen" suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät Matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 3 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muun matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä sivuainekursseja.

Jatkuu myöhemmin

Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

1. syksy

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.

  • Periodi I - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
    • Matematiikka tutuksi (5 op) on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Kurssi on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ehdottomasti ottaa, ellei sitten välttämättä halua heti jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään ylempänä mainitun lukiomatikan kertauskurssin päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
    • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.
    • Analyysi I, (10 op / 2 periodia) on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin Lineaarialgebra ja matriisilasekenta I:n, mutta matikan perusfuksikurssina se opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto. Huomaa, että kestää kaksi periodia, eikä sitä voi suorittaa osissa. Analyysi I on myös selkeästi työläin vaihtoehdoista.
    • (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja Matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä. Näillä kursseilla ei myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)
    • Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op), jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja uskoo kiinnostuvansa tilastotieteen opiskelusta.
  • Periodi II:
    • Pakollinen Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä, jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.
    • Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
      • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.
      • Tilastotieteen johdantokurssi (osa 2, 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille.
      • Analyysi I:n loppu, jos sen on itselleen manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

1. kevät

  • Periodit III - IV
    • Logiikka I, 10 op
    • Tai Tilastotieteen jatkokurssi, 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
    • Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III), 5 op. Mahdollisesti myös Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV), 5 op. Ensimmäinen tarkoittaa suhteellisen helppoja opintopisteitä, jälkimmäinen näistä on vaikea. Valitse jälkimmäinen vain, jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa. Esitietoina kurssille käytännössä on integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista. Johdatus todennäköisyyslaskentaan -kurssille sen sijana voi kävellä lukiopohjalta.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi on mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikka I:stä.

2. syksy

  • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
  • Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä
  • Huom: 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

2. kevät

  • Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty
  • Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. Sivuainekuvauksia#Tilastotiede
  • Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn

3. syksy ja kevät

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).