Sivuainekuvauksia

Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

• Luentoajat lukujärjestyksessä

Miten mallilukujärjestystä luetaan

Opinto-oppaan ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

1. periodi

• LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
• Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
• Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
  • Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
• Ohjelmoinnin perusteet, 5 op (kuten nimi kertoo)
• Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

2. periodi

• Java-ohjelmointi, 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
• Ohjelmistotekniikan menetelmät, 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
• Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

3. periodi (eli kevään 1. periodi)

• Ohjelmoinnin harjoitustyö, 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
• Tietorakenteet, 4 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
• Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
• Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op): lue: 4-5 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa pakollisia kielikursseja pois alta (huomaa, että kielikeskuksen ilmoittautuminen, opinto-opas ja ilmoittautumisajat eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Ilman sivuaineopintotäydennystä keväästä irtoaa 4+4/2+4 = 10 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, jo kolmanneksella.

4. periodi (eli kevään 2. periodi)

• Tietorakenteet jatkuu
• Tietokantojen perusteet, 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
• Tietokoneen toiminta, 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
• Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (2 op): lue: 5-6 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 4/2+4+4 = 10 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä. Opinto-oppaassa on tämän suhteen näköjään pieni laskentavirhe sivuainesummien kohdalla.

Kun mallilukujärjestys ei toimi

• Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
• Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
• Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Sivuaineet:

Matematiikka

• Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan
  • Ainoa pakollinen tutkinnossa
• Matematiikka tutuksi
  • Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
• Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
  • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
  • Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
  • Johdatus todennäköisyyslaskentaan
  • Logiikka I
• Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa

Tilastotiede

• Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

Kasvatustiede

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta. Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta. Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin. Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on Siltavuorenpenkereellä, mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan Mariankatu 11:ssä. Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

1. P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
2. P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
3. P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
4. P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
5. P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
6. P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise, Opintovastaava 06-07

• Aikuiskasvatustieteen sivuainekokonaisuus eroaa osin peruskasvista, ja on suunnattu aikuiskoulutukseen. Ihan jees kokonaisuus, vaikken osannutkaan oikein vastata esseekysymyksiinsä tyydyttävästi. :) --Sini

Sosiologia

-Jesse (Khel) voi hoitaa

Kieliteknologia

(Maria hoitaa)

Valtio-oppi

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

Yleistä tietoa

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

Perusopinnot 25op. Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa. Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille. Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

Aineopinnot 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä

• Joel kertoo että Johtamisen sivuainekokonaisuuteen olisi sisäänpääsyrajana 30 op pääaineopintoja. Johtaminen on sinänsä hyödyllistä opiskeltavaa, että maisteri päätyy todennäköisemmin vetämään sitä softaprojektia kuin koodiorjaksi siihen. :)
  • Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

Kognitiotiede

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

Käytännöllinen/teoreettinen filosofia

(Tatu)

Viestintä

• Viestintää lukemaan on kova tunku, joten sinne pääsee ilmeisesti lähinnä arvalla. Laura-tuutori osannee kertoa prosessista. --Sini

Fysiikka

• Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
  • Kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että luennolta poisjääminen saattaa jopa harmittaa. -Maria