Ero sivun ”Sivuainekuvauksia” versioiden välillä
→Kasvatustiede: Poistetaan harhaanjohto. |
|||
| Rivi 159: | Rivi 159: | ||
Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle. | Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle. | ||
Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa. | |||
Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään kurssin Kielitieteen perusteet ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa (allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille). Kurssi järjestetään syksyisin 1. periodilla. | |||
'''KURSSIT:''' | |||
*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)''' | |||
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)''' | |||
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op) | |||
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op) | |||
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op) | |||
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op) | |||
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)''' | |||
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op) | |||
***Clt131 Tekstityökalut (3 op) | |||
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op) | |||
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)''' | |||
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)''' | |||
Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka]. | |||
Kieliteknologiaa opiskellakseen tulee suorittaa kielitieteen perusteet -kurssi vähintään kolmen opintopisteen suorituksena, ja kurssista tulee saada arvosanaksi vähintään 3. (-Julia, vähän tönäsin) | Kieliteknologiaa opiskellakseen tulee suorittaa kielitieteen perusteet -kurssi vähintään kolmen opintopisteen suorituksena, ja kurssista tulee saada arvosanaksi vähintään 3. (-Julia, vähän tönäsin) | ||