Ero sivun ”Sivuainekuvauksia” versioiden välillä

Fuksiwikistä
← Vanhempi muutos
VisuaalinenWikiteksti
→‎Fysiikka: Update to be less definite
 
(93 välissä olevaa versiota 27 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =
<languages />
<translate>
<!--T:1-->
[[Category:Vaatii_päivityksen]]
[[Category:Matematiikka]]


[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.
<!--T:2-->
Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. {{Link|Opintojen malliaikataulu}}.


Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.
<!--T:3-->
Helsingin yliopisto tarjoaa opetusta lukuisista eri oppiaineista. Jonkinlainen lista on tarjolla esim. [http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/tutustu_hyn_ainevalikoimaan.html yliopiston sivuilla].


TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.
==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta== <!--T:4-->


Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)
===Matematiikka=== <!--T:5-->
 
* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]
 
== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==
 
[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):
 
'''1. periodi'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
* Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
** Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)
 
Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)
 
'''2. periodi'''
* '''Java-ohjelmointi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
* '''Ohjelmistotekniikan menetelmät''', 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 2 op
 
Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.
 
Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.
 
'''3. periodi''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
* Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op): lue: 4-5 op
 
Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.
 
Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).
 
Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.
 
Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä keväästä irtoaa 4+4/2+4 = 10 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, jo kolmanneksella.
 
'''4. periodi''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (2 op): lue: 5-6 op
 
Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.
 
Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 4/2+4+4 = 10 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä. Opinto-oppaassa on tämän suhteen näköjään pieni laskentavirhe sivuainesummien kohdalla.
 
== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita ==
 
* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.
 
Sivuaineet:
 
===Matematiikka===


<!--T:6-->
* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.  
* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.  
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Johdatus yliopistomatikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi  
* Matematiikka tutuksi  
** Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan  
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. {{Link|Matematiikan sivuaineopinnoista}} ja [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia]]


===Tilastotiede===
===Tilastotiede=== <!--T:7-->


<!--T:8-->
* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.  
* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.  
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.


===Kasvatustiede===
<!--T:9-->
Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:


Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.
<!--T:10-->
* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua
   
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.


Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
<!--T:11-->
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
===Fysiikka===
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Fysiikka on mielenkiintoinen vastapaino käpistelylle. Meidän systeemiin verrattuna osaston tavat ovat vanhahtavilta ja perustuu pitkiin luentoihin ja vaikeisiin laskareihin. Jo peruskursseissa oletetaan kaikkien käyneen lukion pitkän matematiikan ja fysiikan, tosin jotkut aineopinnot saattavat vaatia vähemmän (esim. Maailmankaikkeus nyt!).  
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.


Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:
<!--T:13-->
 
Yleisen formaatin mukaan kursseila ei ole läsnäolopakkoa, mutta luennoilla istuminen auttaa sitten myöhemmin asioiden opiskeluun. Professorit laittavat luentodiat viikon alussa Moodleen, josta niitä voi opiskella kun aamuluento ei hittaa. Diat kuitenkin ovat usein sekalaisia eivätkä millään lailla itsestäänselviä.
# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)


Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.
<!--T:14-->
Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla Moodleen, jonne ne kuuluu palauttaa määrättyyn päivään mennessä. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.


Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.
===Geologia=== <!--T:15-->


HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...
<!--T:16-->
Geologian perusopinnot ovat kaikille vapaasti valittavissa, geologian aineopintoihin voi hakea opinto-oikeutta kerran vuodessa keväisin. Geologian kurssiaikataulu ei useiden kurssien kohdalla noudata tavanomaisia periodien aikatauluja. Kursseille ilmottaudutaan weboodissa.


HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.
<!--T:17-->
* Kiteet, mineraalit, kivi- ja maalajit 6op (2op + 2op + 2op)
** Kurssi on kolmiosainen ja jokaisesta osasta on erillinen tentti, jotka sisältävät näyte- sekä teoriaosuuden. Maalajeja käydään vain kaksi päivää eikä aiheesta ole tenttiä. (Huom. sisältää etenkin mineraaliosuudella erittäin paljon ulkoa opettelemista)
* Dynaaminen Maa I 6op
** Yleinen geologian kurssi, joka sisältää geologiasta vähän kaikenlaista, kuten maapallon rakennetta ja kehityshistoriaa. Kurssilla on ryhmätöitä.
* Dynaaminen Maa II 7op
** Lisää yleistä geologiaa mm. vulkanismia ja eroosiota. Kurssilla on vapaaehtoisia ryhmätöitä.
* Ympäristögeologia 2op
** Kurssilla käydään ympäristögeologiaa lähinnä suomen näkökannasta. Sisältää asiaa kaivostoiminnasta, maaperän saastumisesta, pohjavesistöistä yms.
* Suomen geologia 4op
** Todellisuudessa kaksi eri kurssia joihin ilmottaudutaan erikseen, Suomen geologia; maaperä 2op ja Suomen geologia; kallioperä 2op. Maaperäkurssilla käydään läpi erilaisia soita ja liejuja, kallioperäkurssilla paneudutaan fennoskandian kilpeen ja sen syntyyn ja rakenteeseen.


HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)
<!--T:18-->
 
===Tähtitiede===
Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
*Maailmankaikkeus nyt
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-ad8e7913-a6a5-4483-aa30-d6c5fa852489 --Maria
 
** Kurssin myötä voi myös suorittaa ruotsin kirjallisen ja puheellisen osuuden.  
- Seise,
Opintovastaava -07
 
===Sosiologia===
 
Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.
 
"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)
 
Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].
 
Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.
 
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I ja II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä  Giddens A : Sociology  (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.


Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]
<!--T:19-->
*Tähtitieteen perusteet I-II
** Tähtitiede I perustuu siihen, miten tähtitiedettä tutkitaan. Kurssilla käydään erilaisia avaruuskarttoja ja missä tilanteissa ne on hyödyllisiä. Siellä käydään läpi teleskooppeja ja muita tapoja havannoida tähtitiedettä. Kurssin lopulla aletaan käymään spektriviivoja ja muita matemaattisesti haastavampia asioita. Kurssi alkaa olla jo matemaattisesti haastavampi. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-600199fe-2747-4867-a834-d1aae26ee223 --Kussi
** Tähtitiede II perustuu astrofysiikkaan, ja on fysikaalisesti ja matemaattisesti haastavampi edeltäjäänsä. Kurssilla käydään läpi erilaisia tähtiä ja aurinkokuntia, sekä omaa Aurinkoamme. Kurssin lopulla siirrytään galakseihin ja muuhun kiinnostavaan. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-72f4a471-4bb1-4d26-a67a-cd7835e679db --Kussi


Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.
== Humanistinen tiedekunta == <!--T:20-->
 
- Jesse Lankila / Kheldysh


<!--T:21-->
===Kieliteknologia===
===Kieliteknologia===
(kesken)
(kesken)


<!--T:22-->
'''YLEISTÄ:'''
'''YLEISTÄ:'''


Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.  
<!--T:23-->
Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.  


<!--T:24-->
Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.
Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.


<!--T:25-->
Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].  
Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].  


 
<!--T:26-->
'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''
'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''


<!--T:27-->
*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
Rivi 183: Rivi 124:
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''


Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.
<!--T:28-->
Kieliteknologia on vapaasti opiskeltava aine, eikä siinä ole enää marraskuusta 2013 alkaen vaatimuksena ''Yleisen kielitieteen peruskurssi (Cyk110)'' suorittamista arvosanalla 3 tai parempi. Huomioikaa kuitenkin, että se on yhä pakollinen kurssi sivuaineilijoille. -- Julppu


<!--T:29-->
Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.  
Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.  


<!--T:30-->
Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.
Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.


 
<!--T:31-->
*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
Rivi 209: Rivi 153:
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)


<!--T:32-->
(jatkuupi.. -Maria =) )
(jatkuupi.. -Maria =) )


===Valtio-oppi===
===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]=== <!--T:33-->


(Work in progress... -Ville)
<!--T:34-->
'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''


Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.
<!--T:35-->
Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.  


[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]
<!--T:36-->
Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.
 
<!--T:37-->
*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa


Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.
== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta == <!--T:38-->


[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op. 
===Kasvatustiede=== <!--T:39-->
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.


Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa.  Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
<!--T:40-->
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).
Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita  kasvatustieteitä.


[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).
<!--T:41-->
Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.


===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
<!--T:42-->
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
 
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
<!--T:43-->
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.
# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)
 
<!--T:44-->
Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.
 
<!--T:45-->
Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.
 
<!--T:46-->
HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...
 
<!--T:47-->
HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.
 
<!--T:48-->
HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)
 
<!--T:49-->
Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm


===Kognitiotiede===
<!--T:50-->
- Seise,
Opintovastaava -07


Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).
===Kognitiotiede=== <!--T:51-->


Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.
<!--T:52-->
Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''


<!--T:53-->
''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''


Perusopinnot:
<!--T:54-->
Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.


Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)
<!--T:55-->
Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.


Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)
====Perusopinnot==== <!--T:56-->


Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)
<!--T:57-->
Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op


Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)
<!--T:58-->
Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o


Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)
<!--T:59-->
Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)


<!--T:60-->
Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op


Aineopinnot:
<!--T:61-->
Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op


Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)
<!--T:62-->
CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op


Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)
====Aineopinnot==== <!--T:63-->


Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)
<!--T:64-->
Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op


Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)
<!--T:65-->
Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op


Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)
<!--T:66-->
Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **


<!--T:67-->
Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **


Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.
<!--T:68-->
Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op


*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!
<!--T:69-->
Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].


  **) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.
  <!--T:70-->
*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!


Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.
<!--T:71-->
**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.


<!--T:72-->
Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.


Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.
<!--T:73-->
Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.


===Tähtitiede===
<!--T:74-->
*Maailmankaikkeus nyt
Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria


*Tähtitieteen perusteet
== Valtiotieteellinen tiedekunta == <!--T:75-->
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria


===Filosofia===
===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä=== <!--T:76-->


====Yleistä====
==== Yleistä sivuaineesta ==== <!--T:77-->


Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.
<!--T:78-->
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."


Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.
<!--T:79-->
'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa


Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!
<!--T:80-->
*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)


====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Käytännöllinen filosofia]====
<!--T:81-->
joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:


Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.  
<!--T:82-->
*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.  


*Johdatus filosofiaan
<!--T:83-->
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)


====[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]====
<!--T:84-->
==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====
(päivitetty joskus 2010)
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini


Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.
=== Käytännöllinen filosofia === <!--T:85-->


Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.
==== Yleistä sivuaineesta ==== <!--T:86-->


*Johdatus filosofian historiaan
<!--T:87-->
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:  
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa


====Tärkeää====
<!--T:88-->
Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.


Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!
<!--T:89-->
'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''


Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.  
<!--T:90-->
'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.


====Erikoista käpistelijälle====
==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ==== <!--T:91-->


<!--T:92-->
*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
Rivi 356: Rivi 369:
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''   
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''   
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan suortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).
 
===Sosiologia=== <!--T:93-->
 
==== Yleistä sivuaineesta ==== <!--T:94-->
 
<!--T:95-->
"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)


Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)
<!--T:96-->
Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.


===Viestintä===
<!--T:97-->
'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op


* Viestintää lukemaan on kova tunku, joten sinne pääsee ilmeisesti lähinnä arvalla. Laura-tuutori osannee kertoa prosessista. --Sini
<!--T:98-->
Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja  [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]


===Fysiikka===
==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ==== <!--T:99-->
*Arkipäivän fysiikkaa
 
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
<!--T:100-->
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria
Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].
 
===Yleinen Valtio-oppi=== <!--T:101-->
 
==== Yleistä sivuaineesta ==== <!--T:102-->
 
<!--T:103-->
"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."
 
<!--T:104-->
'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''
 
<!--T:105-->
Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:
 
<!--T:106-->
* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.
 
==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ==== <!--T:107-->
 
<!--T:108-->
* nuthing here
 
===Viestintä=== <!--T:109-->
 
<!--T:110-->
'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''
 
<!--T:111-->
== JOO-OPINNOT ==
Joo-opinnot mahdollistavat sellaisten kurssien ja sivuainekokonaisuuksien suorittamista joita omasta yliopistosta ei löydy. Toisin sanoen esimerkiksi tietotekniikan opiskeluita ei välttämättä saa JOO-opinto-oikeuden kautta luettua. JOO-opintoja voi hakea seuraavasta linkistä: https://haku.joopas.fi/ ja JOOPAS-wiki löytyy tästä: https://confluence.csc.fi/display/JOO
 
<!--T:112-->
'''Haku JOO-opintoihin seuraavalle vuodelle päättyy jo maaliskuussa!'''
 
<!--T:113-->
Tarkista päivämäärät:  https://guide.student.helsinki.fi/fi/node/418?degree_programme_code=KH50_005
* 1.3.2019 - 15.4.2019 (klo 15.45 mennessä) seuraavalla syyslukukaudella alkaviin opinto-oikeuksiin
* 1.9.2019 - 15.10.2019 (klo 15.45 mennessä) seuraavalla kevätlukukaudella alkaviin opinto-oikeuksiin
 
===Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden sivuaine=== <!--T:114-->
 
<!--T:115-->
Tämä on kirjoitettu 2018.
 
<!--T:116-->
JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.
 
<!--T:117-->
Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta.
 
<!--T:118-->
Kurssit itsessään ovat massaluentoja, tuotantotalouden opiskelijoita ei ole paljoa mutta tuotantotalous itsessään on suosittu sivuaine Aallossa. Luentoja on pari kertaa viikossa ja kurssit kestävät aina kaksi periodia, ollen kuitenkin vain 5op. Tuotantotaloudella on myös (ainakin tietojenkäsittelijän näkökulmasta) kummallinen tapa pitää kurssit kahdessa osassa: luennot usein kestävät yhden periodin, jonka jälkeen tulee kurssin arvostelu josta saa usein pisteitä, ja arvostelun sulkeutumisen jälkeen on ensimmäinen tentti. Toinen tentti on kakkosperiodin lopussa ja kolmas joskus myöhemmin. Toisen periodin aikana kirjoitetaan yleensä jokin ryhmätyö.
 
<!--T:119-->
http://www.tenttiarkisto.fi ylläpitää joitain tuotantotalouden kursseja.
 
<!--T:120-->
Sivuaine (25op) koostuu viidestä kurssista, joista yhdessä on valinnanvaraa kahdesta kurssista.
 
<!--T:121-->
Tuotantotalous 1 (5op)
 
<!--T:122-->
Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Kurssin aikana/lopuksi tehdään ryhmätyö, eräänlainen portfolio mielikuvitusyrityksestä jonka ryhmä perustaa Otaniemeen. Kurssi sisältää pakkopullan makuisia verkkotehtäviä, jotka tekemällä saa peruskäsityksen liiketoimintalaskuista. Pakkopullan tarkoitus on totuttautua Laskelmat liiketoiminnan tukena -kurssin tehtäviin.
 
<!--T:123-->
Ihminen ryhmässä (5op)
 
<!--T:124-->
Kurssin tarkoituksena on antaa käsitys miten ja miksi ihminen toimii ryhmässä. Kurssin lopuksi valitaan listalta tietty elokuva ja tehdään analyysi tietyn ryhmän toiminnasta.


<!--T:125-->
Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena (5op)


Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.
<!--T:126-->
Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen.


Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.  
<!--T:127-->
Kurssi itsessään suoritetaan kahdessa vaiheessa: ensin on periodin verran luentoja ja verkkotehtäviä. Verkkotehtävät voi tehdä omaan tahtiin, ja niitä on paljon. Lopulta avautuu verkkotentti jota voi yrittää neljä kertaa. Verkkotentin saatuaan läpi on kurssista saavutettu arvosana 1 tai 2: arvosanan korotus tapahtuu toisen periodin aikana tentillä.


(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)
<!--T:128-->
Projektien suunnittelu ja ohjaus (5op)


===Kemia===
<!--T:129-->
Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit ja harjoitustehtäviä varten analysoidaan useampia eri skenaarioita.


<!--T:130-->
Introduction to Strategic Management (5op), tällä kurssilla oli myös suomenkielinen vaihtoehtoinen kurssi


===Naistutkimus===
<!--T:131-->
Kurssi käydään englanniksi, ja se käsittelee lukuisia erilaisia työkaluja yritysten toiminnan ja tilanteen analysointiin. Kurssilla tehdään ryhmätyö jostain tosielämän suuryrityksestä ja analysoidaan sen nykyinen tilanne kurssin aikana opetetuilla asioilla.


[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine]. Asiasta kertoi [http://www.cs.helsinki.fi/compfac/uutiset/#nyt-5 ATK-uutiset].
<!--T:132-->
==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]  
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]
</translate>

Nykyinen versio 12. elokuuta 2024 kello 08.16

Muut kielet:

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. Opintojen malliaikataulu.

Helsingin yliopisto tarjoaa opetusta lukuisista eri oppiaineista. Jonkinlainen lista on tarjolla esim. yliopiston sivuilla.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Matematiikka

  • Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
  • Johdatus yliopistomatikkaan
    • Ainoa pakollinen tutkinnossa
  • Matematiikka tutuksi
    • Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
  • Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
    • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
    • Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
    • Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
    • Logiikka I
  • Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
  • ks. Matematiikan sivuaineopinnoista ja Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia

Tilastotiede

  • Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

  • Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
  • Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
  • Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
  • Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
  • Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
  • Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
  • Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
  • Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
  • Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
  • Frekvenssiaineistojen analyysi - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

Fysiikka

Fysiikka on mielenkiintoinen vastapaino käpistelylle. Meidän systeemiin verrattuna osaston tavat ovat vanhahtavilta ja perustuu pitkiin luentoihin ja vaikeisiin laskareihin. Jo peruskursseissa oletetaan kaikkien käyneen lukion pitkän matematiikan ja fysiikan, tosin jotkut aineopinnot saattavat vaatia vähemmän (esim. Maailmankaikkeus nyt!).

Yleisen formaatin mukaan kursseila ei ole läsnäolopakkoa, mutta luennoilla istuminen auttaa sitten myöhemmin asioiden opiskeluun. Professorit laittavat luentodiat viikon alussa Moodleen, josta niitä voi opiskella kun aamuluento ei hittaa. Diat kuitenkin ovat usein sekalaisia eivätkä millään lailla itsestäänselviä.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla Moodleen, jonne ne kuuluu palauttaa määrättyyn päivään mennessä. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

Geologia

Geologian perusopinnot ovat kaikille vapaasti valittavissa, geologian aineopintoihin voi hakea opinto-oikeutta kerran vuodessa keväisin. Geologian kurssiaikataulu ei useiden kurssien kohdalla noudata tavanomaisia periodien aikatauluja. Kursseille ilmottaudutaan weboodissa.

  • Kiteet, mineraalit, kivi- ja maalajit 6op (2op + 2op + 2op)
    • Kurssi on kolmiosainen ja jokaisesta osasta on erillinen tentti, jotka sisältävät näyte- sekä teoriaosuuden. Maalajeja käydään vain kaksi päivää eikä aiheesta ole tenttiä. (Huom. sisältää etenkin mineraaliosuudella erittäin paljon ulkoa opettelemista)
  • Dynaaminen Maa I 6op
    • Yleinen geologian kurssi, joka sisältää geologiasta vähän kaikenlaista, kuten maapallon rakennetta ja kehityshistoriaa. Kurssilla on ryhmätöitä.
  • Dynaaminen Maa II 7op
    • Lisää yleistä geologiaa mm. vulkanismia ja eroosiota. Kurssilla on vapaaehtoisia ryhmätöitä.
  • Ympäristögeologia 2op
    • Kurssilla käydään ympäristögeologiaa lähinnä suomen näkökannasta. Sisältää asiaa kaivostoiminnasta, maaperän saastumisesta, pohjavesistöistä yms.
  • Suomen geologia 4op
    • Todellisuudessa kaksi eri kurssia joihin ilmottaudutaan erikseen, Suomen geologia; maaperä 2op ja Suomen geologia; kallioperä 2op. Maaperäkurssilla käydään läpi erilaisia soita ja liejuja, kallioperäkurssilla paneudutaan fennoskandian kilpeen ja sen syntyyn ja rakenteeseen.

Tähtitiede

  • Maailmankaikkeus nyt
    • Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-ad8e7913-a6a5-4483-aa30-d6c5fa852489 --Maria
    • Kurssin myötä voi myös suorittaa ruotsin kirjallisen ja puheellisen osuuden.
  • Tähtitieteen perusteet I-II
    • Tähtitiede I perustuu siihen, miten tähtitiedettä tutkitaan. Kurssilla käydään erilaisia avaruuskarttoja ja missä tilanteissa ne on hyödyllisiä. Siellä käydään läpi teleskooppeja ja muita tapoja havannoida tähtitiedettä. Kurssin lopulla aletaan käymään spektriviivoja ja muita matemaattisesti haastavampia asioita. Kurssi alkaa olla jo matemaattisesti haastavampi. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-600199fe-2747-4867-a834-d1aae26ee223 --Kussi
    • Tähtitiede II perustuu astrofysiikkaan, ja on fysikaalisesti ja matemaattisesti haastavampi edeltäjäänsä. Kurssilla käydään läpi erilaisia tähtiä ja aurinkokuntia, sekä omaa Aurinkoamme. Kurssin lopulla siirrytään galakseihin ja muuhun kiinnostavaan. Lisää kurssista osoitteessa https://studies.helsinki.fi/kurssit/opintojakso/otm-72f4a471-4bb1-4d26-a67a-cd7835e679db --Kussi

Humanistinen tiedekunta

Kieliteknologia

(kesken)

YLEISTÄ:

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen KIT-verkostoon, johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee KIT-verkoston sivuilta. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO (Joustava opinto-oikeus) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti Helena Ahonen-Myka.

KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):

  • Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot sivuaineopiskelijalle (25 op)
    • Clt115 Kielitiede (8-10 op)
      • Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
      • FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
      • Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
      • Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
    • Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)
      • Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
      • Clt131 Tekstityökalut (3 op)
      • Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
    • Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)
    • Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)

Kieliteknologia on vapaasti opiskeltava aine, eikä siinä ole enää marraskuusta 2013 alkaen vaatimuksena Yleisen kielitieteen peruskurssi (Cyk110) suorittamista arvosanalla 3 tai parempi. Huomioikaa kuitenkin, että se on yhä pakollinen kurssi sivuaineilijoille. -- Julppu

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130), sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille Tekstityökalut (Clt131) (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. ling-laajennukseen, on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

  • Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot sivuaineopiskelijalle (35 op)
    • Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)
      • Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
      • Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
      • Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
    • Clt236 XML (4 op)
    • Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)
      • Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
      • Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
    • Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)
    • Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)
      • Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
      • Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
      • Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
      • Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
      • Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
      • Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
      • Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

Teoreettinen filosofia

Kts. kohta Käytännöllinen filosofia jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

  • Johdatus filosofian historiaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
    • Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
    • Johdatus etiikkaan
      • Yhteinen käytännöllisen kanssa
    • Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
      • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus filosofiaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus tieto-oppiin
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa
  • Johdatus metafysiikkaan
  • Johdatus tieteenfilosofiaan
  • Johdatus logiikkaan
    • Yhteinen käytännöllisen kanssa

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Kasvatustiede

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta. Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta. Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin. Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on Siltavuorenpenkereellä, mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan Mariankatu 11:ssä. Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

  1. P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
  2. P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
  3. P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
  4. P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
  5. P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
  6. P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla: http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise, Opintovastaava -07

Kognitiotiede

Kognitiotieteen sivuilta: Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.

Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

Aineopinnot

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista. 

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös käytettävyyskouluun. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

Valtiotieteellinen tiedekunta

Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä

Yleistä sivuaineesta

"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

Tutkintorakenne: Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

  • JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
  • JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
  • JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

  • JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
  • JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
  • Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

Lisätietoja: Johtamisen sivuainekokonaisuus ja Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

(päivitetty joskus 2010)

  • Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
  • Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
  • Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

Käytännöllinen filosofia

Yleistä sivuaineesta

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Käytännön filosofia sivuaineena

Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op

  • Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
  • Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
  • Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
  • Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
  • Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
  • Johdatus tieto-oppiin, 3 op
  • Johdatus logiikkaan, 5 op.

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

  • Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
  • Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
  • Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
  • Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. Jos et jotain ymmärrä, kysy!
  • Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
  • Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

Sosiologia

Yleistä sivuaineesta

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös väestötieteen perusopinnot omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille (25op)

    • 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
    • 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
    • 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
    • 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
    • 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: Sosiologian laitoksen sivut ja Sosiologian opinto-opas

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n (Helsinki Institute of Information Technology) yksi päätutkimusohjelmista on Network Societies.

Yleinen Valtio-oppi

Yleistä sivuaineesta

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

  • politiikan tutkimuksen linja,
  • hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
  • maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta

  • nuthing here

Viestintä

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

JOO-OPINNOT

Joo-opinnot mahdollistavat sellaisten kurssien ja sivuainekokonaisuuksien suorittamista joita omasta yliopistosta ei löydy. Toisin sanoen esimerkiksi tietotekniikan opiskeluita ei välttämättä saa JOO-opinto-oikeuden kautta luettua. JOO-opintoja voi hakea seuraavasta linkistä: https://haku.joopas.fi/ ja JOOPAS-wiki löytyy tästä: https://confluence.csc.fi/display/JOO

Haku JOO-opintoihin seuraavalle vuodelle päättyy jo maaliskuussa!

Tarkista päivämäärät: https://guide.student.helsinki.fi/fi/node/418?degree_programme_code=KH50_005

  • 1.3.2019 - 15.4.2019 (klo 15.45 mennessä) seuraavalla syyslukukaudella alkaviin opinto-oikeuksiin
  • 1.9.2019 - 15.10.2019 (klo 15.45 mennessä) seuraavalla kevätlukukaudella alkaviin opinto-oikeuksiin

Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden sivuaine

Tämä on kirjoitettu 2018.

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta.

Kurssit itsessään ovat massaluentoja, tuotantotalouden opiskelijoita ei ole paljoa mutta tuotantotalous itsessään on suosittu sivuaine Aallossa. Luentoja on pari kertaa viikossa ja kurssit kestävät aina kaksi periodia, ollen kuitenkin vain 5op. Tuotantotaloudella on myös (ainakin tietojenkäsittelijän näkökulmasta) kummallinen tapa pitää kurssit kahdessa osassa: luennot usein kestävät yhden periodin, jonka jälkeen tulee kurssin arvostelu josta saa usein pisteitä, ja arvostelun sulkeutumisen jälkeen on ensimmäinen tentti. Toinen tentti on kakkosperiodin lopussa ja kolmas joskus myöhemmin. Toisen periodin aikana kirjoitetaan yleensä jokin ryhmätyö.

http://www.tenttiarkisto.fi ylläpitää joitain tuotantotalouden kursseja.

Sivuaine (25op) koostuu viidestä kurssista, joista yhdessä on valinnanvaraa kahdesta kurssista.

Tuotantotalous 1 (5op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Kurssin aikana/lopuksi tehdään ryhmätyö, eräänlainen portfolio mielikuvitusyrityksestä jonka ryhmä perustaa Otaniemeen. Kurssi sisältää pakkopullan makuisia verkkotehtäviä, jotka tekemällä saa peruskäsityksen liiketoimintalaskuista. Pakkopullan tarkoitus on totuttautua Laskelmat liiketoiminnan tukena -kurssin tehtäviin.

Ihminen ryhmässä (5op)

Kurssin tarkoituksena on antaa käsitys miten ja miksi ihminen toimii ryhmässä. Kurssin lopuksi valitaan listalta tietty elokuva ja tehdään analyysi tietyn ryhmän toiminnasta.

Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena (5op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen.

Kurssi itsessään suoritetaan kahdessa vaiheessa: ensin on periodin verran luentoja ja verkkotehtäviä. Verkkotehtävät voi tehdä omaan tahtiin, ja niitä on paljon. Lopulta avautuu verkkotentti jota voi yrittää neljä kertaa. Verkkotentin saatuaan läpi on kurssista saavutettu arvosana 1 tai 2: arvosanan korotus tapahtuu toisen periodin aikana tentillä.

Projektien suunnittelu ja ohjaus (5op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit ja harjoitustehtäviä varten analysoidaan useampia eri skenaarioita.

Introduction to Strategic Management (5op), tällä kurssilla oli myös suomenkielinen vaihtoehtoinen kurssi

Kurssi käydään englanniksi, ja se käsittelee lukuisia erilaisia työkaluja yritysten toiminnan ja tilanteen analysointiin. Kurssilla tehdään ryhmätyö jostain tosielämän suuryrityksestä ja analysoidaan sen nykyinen tilanne kurssin aikana opetetuilla asioilla.

Tiedekuntien opinto-oppaat

Noudettu kohteesta ”https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Sivuainekuvauksia&oldid=12278”