40
muokkausta
Ero sivun ”Matematiikan kurssit” versioiden välillä
p
Lukualueet
p (→Soveltuvuus) |
p (Lukualueet) |
||
| Rivi 181: | Rivi 181: | ||
Kurssi on hyödyllinen varsinkin algoritmiikasta kiinnostuneille. | Kurssi on hyödyllinen varsinkin algoritmiikasta kiinnostuneille. | ||
== Lukualueet == | |||
3 op, syksy | |||
=== Esitietovaatimukset === | |||
Ei ole, sillä kurssi täydentää lähinnä täydentää lukiomatematiikan tietoja kompleksilukujen osalta. | |||
=== Sisältö === | |||
Kurssilla keskitytään lähinnä kompleksilukuihin, näiden peruslaskutoimituksiin (yhteenlasku, kertolasku ja liittoluvut) sekä geometriseen tulkintaan. Kurssi on melko helppo ja se suoritetaan perinteisesti pelkästään laskaritehtävillä. | |||
=== Soveltuvuus === | |||
Kurssilla ei esitellä edes kompleksilukujen matemaattisia sovelluksia eikä siis myöskään tietojenkäsittelytieteen kannalta relevantteja asioita juuri tule. Kurssi kuitenkin sopii matematiikan opintojen alkuun leppoisan luonteensa vuoksi. | |||
== Logiikka I == | == Logiikka I == | ||
| Rivi 195: | Rivi 210: | ||
=== Soveltuvuus === | === Soveltuvuus === | ||
Nykymatematiikka perustuu logiikkaan. Tietojenkäsittelytiede lähti liikkeelle loogikoiden ajatusleikeistä. Eksakti ajattelu ja formaali esitystapa täytyy hallita, jos haluaa pärjätä tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Esimerkiksi tietokantojen ja ohjelmointikielten teoria sekä perinteinen tekoäly ovat täynnä logiikkaa. Lienee siis varsin luonnollista, että logiikka kuuluu jokaisen käpistelijän yleissivistykseen. | Nykymatematiikka perustuu logiikkaan. Tietojenkäsittelytiede lähti liikkeelle loogikoiden ajatusleikeistä. Eksakti ajattelu ja formaali esitystapa täytyy hallita, jos haluaa pärjätä tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Esimerkiksi tietokantojen ja ohjelmointikielten teoria sekä perinteinen tekoäly ovat täynnä logiikkaa. Lienee siis varsin luonnollista, että logiikka kuuluu jokaisen käpistelijän yleissivistykseen. | ||
== Mitta ja integraali == | == Mitta ja integraali == | ||