Fuksiwiki

Ero sivun ”Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta” versioiden välillä

Sivu Keskustelu

Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta (näytä wikiteksti)

Versio 5. heinäkuuta 2010 kello 18.05

26 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
Matematiikassa riittää todistaa, että ongelmaan on olemassa ratkaisu. Teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä tämä ratkaisu on lisäksi pystyttävä löytämään tehokkaasti. Tietojenkäsittelytieteen sovelluksissa, esimerkiksi ohjelmistotuotannossa, tämäkään ei riitä, vaan tehokas menetelmä on lisäksi pystyttävä toteuttamaan luotettavasti ja tehokkaasti. Ehkäpä siis voidaankin sanoa, että tietojenkäsittelytieteessä on kysymys luotettavien ja tehokkaiden ratkaisuiden löytämisestä erilaisiin ongelmiin.
Matematiikassa riittää todistaa, että ongelmaan on olemassa ratkaisu. Teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä tämä ratkaisu on lisäksi pystyttävä löytämään tehokkaasti. Tietojenkäsittelytieteen sovelluksissa, esimerkiksi ohjelmistotuotannossa, tämäkään ei riitä, vaan tehokas menetelmä on lisäksi pystyttävä toteuttamaan luotettavasti ja tehokkaasti. Ehkäpä siis voidaankin sanoa, että tietojenkäsittelytieteessä on kysymys luotettavien ja tehokkaiden ratkaisuiden löytämisestä erilaisiin ongelmiin.


Suurin osa tietotekniikka-alan töistä liittyy tavalla tai toisella ohjelmistokehitykseen, mikä tarjoaa mitä erilaisimpia työmahdollisuuksia esimerkiksi ohjelmoinnista, ohjelmistosuunnittelusta tai tietojenkäsittelyteoriasta kiinnostuneille. Tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoaa monenlaisia kursseja mm. kaikista edellä mainituista tietojenkäsittelyn osa-alueista. Käytännössä tietojenkäsittelytiede antaa valmiudet mille tahansa alalle, jossa ongelmanratkaisu on keskeisessä asemassa. Nykyään ongelmien ratkaisuun vieläpä usemmiten liittyy tavalla tai toisella tietotekniikka.
Suurin osa tietotekniikka-alan töistä liittyy tavalla tai toisella ohjelmistokehitykseen, mikä tarjoaa mitä erilaisimpia työmahdollisuuksia esimerkiksi ohjelmoinnista, ohjelmistosuunnittelusta tai tietojenkäsittelyteoriasta kiinnostuneille. Tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoaa monenlaisia kursseja mm. kaikista edellä mainituista tietojenkäsittelyn osa-alueista. Käytännössä tietojenkäsittelytiede antaa valmiudet mille tahansa alalle, jossa ongelmanratkaisu on keskeisessä asemassa. Nykyään ongelmien ratkaisuun vieläpä useimmiten liittyy tavalla tai toisella tietotekniikka.


Tietojenkäsittelytiede on informaation tuottamiseen ja koneelliseen käsittelyyn perustuva ala. Tietojenkäsittelytieteelliselle ajattelulle on tyypillistä, että ongelmat jaetaan osaongelmiin, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia ratkaistavaksi. Tämä saattaa kuulostaa suoraviivaiselta, mutta oppiessaan todella soveltamaan tätä ajattelutapaa arkipäivän elämässä, huomaa saaneensa jotain todella arvokasta. Monimutkaisen kokonaisuuden hallinta ja olennaisen hahmoittaminen ovat keskeisimpiä taitoja tietojenkäsittelytieteessä.
Tietojenkäsittelytiede on informaation tuottamiseen ja koneelliseen käsittelyyn perustuva ala. Tietojenkäsittelytieteelliselle ajattelulle on tyypillistä, että ongelmat jaetaan osaongelmiin, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia ratkaistavaksi. Tämä saattaa kuulostaa suoraviivaiselta, mutta oppiessaan todella soveltamaan tätä ajattelutapaa arkipäivän elämässä, huomaa saaneensa jotain todella arvokasta. Monimutkaisen kokonaisuuden hallinta ja olennaisen hahmottaminen ovat keskeisimpiä taitoja tietojenkäsittelytieteessä.


TKT:n opiskelussa tekijän oma osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Tietojenkäsittelytiedettä voidaankin oikeutetusti pitää nykyajan käsityönä. Tietojenkäsittelytieteilijöiden harrastamalla satunnaisella vitsailulla humanististen tieteiden opiskelijoita kohtaan on myös perää, sillä tietojenkäsittelytieteen opiskelumenetelmät eivät voisi oikeastaan kirjatenteistä kauempana olla. Kurssissa epäonnistuneelle ei useimmiten voi antaa muuta neuvoa, kuin käskeä tekemään enemmän harjoituksia. Keskeistä on, että TKT:n opiskelussa esiin tulevia asoita pitää ymmärtämisen lisäksi osata myös soveltaa. Opetettavien asioiden ulkoa opiskelu ei riitä, joskin tarkka perustotuuksien osaaminen auttaa opiskelun eri vaiheissa.
TKT:n opiskelussa tekijän oma osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Tietojenkäsittelytiedettä voidaankin oikeutetusti pitää nykyajan käsityönä. Tietojenkäsittelytieteilijöiden harrastamalla satunnaisella vitsailulla humanististen tieteiden opiskelijoita kohtaan on myös perää, sillä tietojenkäsittelytieteen opiskelumenetelmät eivät voisi oikeastaan kirjatenteistä kauempana olla. Kurssissa epäonnistuneelle ei useimmiten voi antaa muuta neuvoa, kuin käskeä tekemään enemmän harjoituksia. Keskeistä on, että TKT:n opiskelussa esiin tulevia asoita pitää ymmärtämisen lisäksi osata myös soveltaa. Opetettavien asioiden ulkoa opiskelu ei riitä, joskin tarkka perustotuuksien osaaminen auttaa opiskelun eri vaiheissa.


Tietojenkäsittelyn ongelmiin on harvoin olemassa yksittäisiä oikeita ratkaisuja; ratkaisutapoja on useita ja vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Sen takia tietojenkäsittelyssä ei ole aina olemassa oikeaa vastausta tuottavaa kaavaa tai prosessia, jolla ratkaistava ongelma pystytään ratkaisemaan. Ongelmien ratkaisemisen tapauskohtaisuus johtuu osaksi siitä, että tietojenkäsittelytiede on nuori tieteenala ja osaksi siitä, että tietojenkäsittelytieteen ongelmat esiintyvät eri paikoissa eri muodossa. Monien mielestä mielenkiintoisia ovat myös ongelmat, joihin ei ratkaisua, ainakaan toistaiseksi, ole olemassa.
Tietojenkäsittelyn ongelmiin on harvoin olemassa yksittäisiä oikeita ratkaisuja; ratkaisutapoja on useita ja vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Sen takia tietojenkäsittelyssä ei ole aina olemassa oikeaa vastausta tuottavaa kaavaa tai prosessia, jolla ongelma pystytään ratkaisemaan. Ongelmien ratkaisemisen tapauskohtaisuus johtuu osaksi siitä, että tietojenkäsittelytiede on nuori tieteenala ja osaksi siitä, että tietojenkäsittelytieteen ongelmat esiintyvät eri paikoissa eri muodossa. Monien mielestä mielenkiintoisia ovat myös ongelmat, joihin ei ratkaisua, ainakaan toistaiseksi, ole olemassa.


=== Teoriaa ja käytäntöä ===
=== Teoriaa ja käytäntöä ===
Rivi 25: Rivi 25:
Moni aloitteleva opiskelija hieman virheellisesti ajattelee, että vaikeimpia ongelmia ovat juuri matemaattiset pulmat tai tekniset rajoitteet. Esimerkiksi ohjelmistotuotannossa keskeisimmät ongelmat liittyvät ohjelmistoprosesseihin, johtamiseen ja asiakkaan kanssa toimimiseen. Laitokselle ei tosin kannata tulla silläkään asenteella, ettei "käpistelijän tarvitse osata ohjelmoida". Tällaisille henkilöille oikeampi paikka lienee jokin kauppakorkeakoulu.
Moni aloitteleva opiskelija hieman virheellisesti ajattelee, että vaikeimpia ongelmia ovat juuri matemaattiset pulmat tai tekniset rajoitteet. Esimerkiksi ohjelmistotuotannossa keskeisimmät ongelmat liittyvät ohjelmistoprosesseihin, johtamiseen ja asiakkaan kanssa toimimiseen. Laitokselle ei tosin kannata tulla silläkään asenteella, ettei "käpistelijän tarvitse osata ohjelmoida". Tällaisille henkilöille oikeampi paikka lienee jokin kauppakorkeakoulu.


Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimuksissa ei ole käytännön ohjelmointi- tai muiden taitojen opettelua alun jälkeen. Opiskelijan oletetaan itse täydentävän tällaisia taitojaan tarpeen mukaan, vaikka tätä ei missään suoraan mainitakaan. Uuden ohjelmointikielen opettelu ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri ponnistus, kunhan ohjelmointikokemus hieman karttuu. Tämä taas onnistuu paremmin työelämässä tai harrastusprojekteissa kuin harjoitustyötä harjoitustyön perään tehtäessä. Kiinnostus opiskelualaa kohtaan myös opintojen ulkopuolella lienee asia, jota yliopisto-opiskelijalta voidaan edellyttää. Ilman sitäkin tutkinnon voi toki suorittaa, mutta silloin taidot jäävät melko vajavaisiksi. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijan opiskelun ja vapaa-ajan raja on useimmiten hyvin häilyvä.
Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimuksissa ei ole käytännön ohjelmointi- tai muiden taitojen opettelua alun jälkeen. Opiskelijan oletetaan itse täydentävän tällaisia taitojaan tarpeen mukaan, vaikka tätä ei missään suoraan mainitakaan. Uuden ohjelmointikielen opettelu ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri ponnistus, kunhan ohjelmointikokemus hieman karttuu. Tämä taas onnistuu paremmin työelämässä tai harrastusprojekteissa kuin tekemällä harjoitustyötä harjoitustyön perään. Kiinnostus opiskelualaa kohtaan myös opintojen ulkopuolella lienee asia, jota yliopisto-opiskelijalta voidaan edellyttää. Ilman sitäkin tutkinnon voi toki suorittaa, mutta silloin taidot jäävät melko vajavaisiksi. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijan opiskelun ja vapaa-ajan raja on useimmiten hyvin häilyvä.


=== Matematiikkaa ja tilastotiedettä ===
=== Matematiikkaa ja tilastotiedettä ===
Rivi 31: Rivi 31:
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija joutuu lukemaan pakollisena sivuaineena matematiikkaa tai menetelmätieteitä (matematiikkaa sekä tilastotiedettä). Osittain tämä johtuu historiallisista syistä - tietojenkäsittelytiede erkani matematiikasta itsenäiseksi tieteeksi joitain vuosikymmeniä sitten. Osittain taas kysymys on siitä, että tietojenkäsittelytiedettä opiskeltaessa ja harjoitettaessa välillä tarvitsee matematiikkaa.
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija joutuu lukemaan pakollisena sivuaineena matematiikkaa tai menetelmätieteitä (matematiikkaa sekä tilastotiedettä). Osittain tämä johtuu historiallisista syistä - tietojenkäsittelytiede erkani matematiikasta itsenäiseksi tieteeksi joitain vuosikymmeniä sitten. Osittain taas kysymys on siitä, että tietojenkäsittelytiedettä opiskeltaessa ja harjoitettaessa välillä tarvitsee matematiikkaa.


Toisin kuin vaikkapa fyysikot, käpistelijät opiskelevat matematiikkaa enimmäkseen samasta syystä kuin matemaatikot itsekin: Oppiakseen matemaattista ajattelua eikä niinkään menetelmiä ja työkaluja. Vaikka lähes mille tahansa matematiikan haaralle löytyy sovelluskohteita tietojenkäsittelytieteestä, on olennaisempaa kuitenkin tulla toimeen formalismien ja matemaattisten todistusten kanssa. Formaali päättely, matemaattinen todistaminen ja ohjelmointi ovat kaikki loppujen lopuksi varsin samankaltaisia asioita, vaikka yhteyttä niiden välillä voikin olla vaikea nähdä ennen kuin on tutustunut kaikkiin näihin pintaa syvemmältä.
Toisin kuin vaikkapa fyysikot, käpistelijät opiskelevat matematiikkaa enimmäkseen samasta syystä kuin matemaatikot itsekin: oppiakseen matemaattista ajattelua eikä niinkään menetelmiä ja työkaluja. Vaikka lähes mille tahansa matematiikan haaralle löytyy sovelluskohteita tietojenkäsittelytieteestä, on olennaisempaa kuitenkin tulla toimeen formalismien ja matemaattisten todistusten kanssa. Formaali päättely, matemaattinen todistaminen ja ohjelmointi ovat kaikki loppujen lopuksi varsin samankaltaisia asioita, vaikka yhteyttä niiden välillä voikin olla vaikea nähdä ennen kuin on tutustunut kaikkiin näihin pintaa syvemmältä.


Matematiikan kursseista Johdatus diskreettiin matematiikkaan on kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen. Logiikan, todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen päättelyn opiskelu on hyödyllistä, sillä ne tarjoavat välineitä ajatteluun ja päättelyyn. Analyysi I-II sekä Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I taas ovat hyödyllisiä lähinnä siksi, että ne ovat matematiikan pääaineopiskelijoille pakollisia ensimmäisen vuoden kursseja. Tämän vuoksi niillä opetetaan kurssien varsinaisen sisällön lisäksi myös matematiikan opiskelua. Lisäksi niiden tiedot saatetaan olettaa tunnetuiksi myöhemmillä kursseilla, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittukaan, koska "kaikkihan ne ovat kuitenkin käyneet".
Matematiikan kursseista Johdatus diskreettiin matematiikkaan on kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen. Logiikan, todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen päättelyn opiskelu on hyödyllistä, sillä ne tarjoavat välineitä ajatteluun ja päättelyyn. Analyysi I-II sekä Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I taas ovat hyödyllisiä lähinnä siksi, että ne ovat matematiikan pääaineopiskelijoille pakollisia ensimmäisen vuoden kursseja. Tämän vuoksi niillä opetetaan kurssien varsinaisen sisällön lisäksi myös matematiikan opiskelua. Lisäksi niiden tiedot saatetaan olettaa tunnetuiksi myöhemmillä kursseilla, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittukaan, koska "kaikkihan ne ovat kuitenkin käyneet".
Rivi 43: Rivi 43:
Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Exactumissa. Exactumin huoneet on numeroitu loogisesti siten, että huoneen tunnus koostuu rakennuksen siiven kirjaimesta, kerroksesta sekä huoneen numerosta. Esimerkkinä numeroinnissa A232, jossa A = kerroksen A-osa, 2 = toinen kerros ja 32 = huoneen numero. Numerointi on kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtava, ettei pelkkä numero (esim. 232) vielä yksilöi huonetta, vaan eri siivissä voi olla numeroltaan samoja huoneita (esim. A232 ja B232). Mikäli et löydä jotain paikkaa laitokselta, voit kysyä ohjeita muilta tilojen käyttäjiltä tai rakennuksen vahtimestareilta. Vahtimestarien lasikopin löytää Exactumin pääovien vierestä.
Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Exactumissa. Exactumin huoneet on numeroitu loogisesti siten, että huoneen tunnus koostuu rakennuksen siiven kirjaimesta, kerroksesta sekä huoneen numerosta. Esimerkkinä numeroinnissa A232, jossa A = kerroksen A-osa, 2 = toinen kerros ja 32 = huoneen numero. Numerointi on kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtava, ettei pelkkä numero (esim. 232) vielä yksilöi huonetta, vaan eri siivissä voi olla numeroltaan samoja huoneita (esim. A232 ja B232). Mikäli et löydä jotain paikkaa laitokselta, voit kysyä ohjeita muilta tilojen käyttäjiltä tai rakennuksen vahtimestareilta. Vahtimestarien lasikopin löytää Exactumin pääovien vierestä.


Exactumissa on auditorioita, muutaman kymmenen ihmisen opetusaleja sekä laitoksen ja yliopiston tietotekniikkaosaston mikroluokkia. Laitoksen luennot pidetään joko auditorioissa tai suuremmissa opetussaleissa. TKT:n kursseilla on lähes aina pienryhmäopetusta. Osa pienryhmäopetuksesta järjestetään laitoksen mikroluokissa. Yleisesti mikroluokat ovat hyvä resurssi opiskelijoille, koska niissä on tarjolla tehokkaita ja ylläpidettyjä tietokoneita.
Exactumissa on auditorioita, muutaman kymmenen ihmisen opetussaleja sekä laitoksen ja yliopiston tietotekniikkaosaston mikroluokkia. Laitoksen luennot pidetään joko auditorioissa tai suuremmissa opetussaleissa. TKT:n kursseilla on lähes aina pienryhmäopetusta. Osa pienryhmäopetuksesta järjestetään laitoksen mikroluokissa. Yleisesti mikroluokat ovat hyvä resurssi opiskelijoille, koska niissä on tarjolla tehokkaita ja ylläpidettyjä tietokoneita.


=== Käyttäjätunnukset ===
=== Käyttäjätunnukset ===
Rivi 49: Rivi 49:
Kaikki pääaineopiskelijat saavat käyttäjätunnuksen laitoksen mikroverkkoon ja näin ollen pääsevät käyttämään laitoksen mikroluokkien tietokoneita. Tunnuksia myöntää ylläpito, joka majailee Exactumin 2. kerroksen A-siivessä. Myös sivuaineopiskelijat saavat pyytäessään käyttäjätunnuksia muun muassa kurssien harjoitustöiden tekemistä varten. Laitoksen käyttäjätunnuksen hankkimisohjeet pää- ja sivuaineopiskelijoille löytyvät osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/Luvat/.
Kaikki pääaineopiskelijat saavat käyttäjätunnuksen laitoksen mikroverkkoon ja näin ollen pääsevät käyttämään laitoksen mikroluokkien tietokoneita. Tunnuksia myöntää ylläpito, joka majailee Exactumin 2. kerroksen A-siivessä. Myös sivuaineopiskelijat saavat pyytäessään käyttäjätunnuksia muun muassa kurssien harjoitustöiden tekemistä varten. Laitoksen käyttäjätunnuksen hankkimisohjeet pää- ja sivuaineopiskelijoille löytyvät osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/Luvat/.


Kaikissa opiskelijoiden käytössä olevissa koneissa on Linux-käyttöjärjestelmä. Osassa koneista on myös Windows 7 (joissain vielä Windows XP). Käyttöjärjestelmät on asennettu siten, että käyttäjät pääsevät käsiksi verkkolevyllä sijaitseviin tiedostoihinsa sekä Windowssista että Linuxista.
Kaikissa opiskelijoiden käytössä olevissa koneissa on Linux-käyttöjärjestelmä. Osassa koneista on myös Windows 7 (joissain vielä Windows XP). Käyttöjärjestelmät on asennettu siten, että käyttäjät pääsevät käsiksi verkkolevyllä sijaitseviin tiedostoihinsa sekä Windowsista että Linuxista.


=== Kirjastoista ===
=== Kirjastoista ===


Kumpulassa on tiedekirjasto, jonne on suora pääsy Exactumista. Tiedekirjastossa on laitoksen kurssikirjoja ja muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. Kirjastokorttina toimii Lyyra, joka pitää rekisteröidä Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan esittämällä henkilötodistus ja Lyyra kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/.
Kumpulassa on tiedekirjasto, jonne pääsee Physicumin toisen kerroksen kautta, kahvilan yläpuolelta. Tiedekirjastossa on laitoksen kurssikirjoja ja muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. Kirjastokorttina toimii Lyyra, joka pitää rekisteröidä Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan esittämällä henkilötodistus ja Lyyra-kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/.


Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia. Opiskelijahuone Gurulassa on myös oma kirjalainauksensa.
Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia. Opiskelijahuone Gurulassa on myös oma kirjalainauksensa.
Snorri
28

muokkausta

Noudettu kohteesta ”https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Toiminnot:MobileDiff/5731”