Ero sivun ”Satunnainen esimerkki induktiotodistuksesta” versioiden välillä

Fuksiwikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:
me voidaan annihiloida se korvaamalla se oletuksesta saadun kaavan oikealla puolella,  
me voidaan annihiloida se korvaamalla se oletuksesta saadun kaavan oikealla puolella,  
jota on paljon helpompi käpistellä.
jota on paljon helpompi käpistellä.
Tehtiin jako:
sigma ( k = 0, x ) { k(k+1) } + sigma ( k = x+1, x+1 ) { k(k+1) } :ksi.


</pre>
</pre>

Versio 5. syyskuuta 2007 kello 22.46

Ykkösvaihe: todistetaan että toimii kun n=0 (0 valittiin siksi että se oli tossa summassa k:n 
lähtöarvo, "k=0", eli pienin millä tän on pakko päteä - sitä pienemmillä tosta summasta ei 
saa mitään irti):
sigma ( k = 0, 0 ) { k(k+1) } = 0(0+1)(0+2) / 3
                     0(0+1)   = 0/3
                            0 = 0

Kakkosvaihe: oletetaan että toimii kun n = x jollekin x (ja me tiedetään että 
jollakin x se toimii koska just todistettiin että vaikkapa x = 0 toimii). 
Todistetaan tän pohjalta että toimii myös kun n = x + 1 eli yhtä isompi.

Oletuksen perusteella me tiedetään että (korvataan n = x) 

sigma ( k = 0, x ) { k(k+1) } = x(x+1)(x+2) / 3   ilman mitään ongelmia, ei tarvi ees siivota.

Nyt me halutaan todistaa että (korvataan n = x+1)

sigma ( k = 0, x+1 ) { k(k+1) } = (x+1)((x+1) + 1)((x+1) + 2) / 3

Tavoite: jaetaan sigma kahteen palaan (sen saa aina jakaa kahtia niin, että ensin 
juoksutetaan juoksutusnumeroa johonkin välietappiin, ja sitten etappi+1:stä loppuun asti),
esmers
   sigma ( k = 0, y ) { k(k+1) } on sama kuin (oletetaan että z < y on hyvä välietappi)
   sigma ( k = 0, z ) { k(k+1) } + sigma ( k = z+1, y ) { k(k+1) }
Ja jaetaan se niin, että se toinen jäljelle jäävä sigma on ton oletuksen sigma, jotta
me voidaan annihiloida se korvaamalla se oletuksesta saadun kaavan oikealla puolella, 
jota on paljon helpompi käpistellä.

Tehtiin jako:

sigma ( k = 0, x ) { k(k+1) } + sigma ( k = x+1, x+1 ) { k(k+1) } :ksi.