Ero sivun ”Kurssikuvauksia” versioiden välillä

Fuksiwikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(101 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Pakolliset kurssit ==
== Perusopinnot==


=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===
'''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.


* 1. ja 2. periodissa
=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä JTKT}}


Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.
Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.
Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.
HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!


Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.
=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä OhPe}}
 
Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.
 
=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä OhJa}}
 
Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.
 
=== Tietokoneen toiminta (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiTo}}


Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.
Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!


=== Tietokone työvälineenä (3+1 op) ===
Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.


* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)


Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.
Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.


Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (1 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.
P.S.
Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.


=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===
=== Tietokantojen perusteet (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tikape}}


* Tunnetaan myös nimellä OhPe
Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa


Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.
== Pakolliset Aineopinnot ==


Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.
=== Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiRa I}}


=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===
Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).


* Tunnetaan myös nimellä OhJa
TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa


Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.
Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.  


Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.
Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.


Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.
Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla.  


Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.
Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.


=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===
<del>'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''</del> Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].


Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.
=== Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiRa II}}


=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===
TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms).


* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin


"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.
Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.


Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.
=== Ohjelmistotekniikka (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös niemellä Ohte}}


Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.
Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.


Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).
=== Laskennan mallit (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Lama}}


Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.
Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.


Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.
Kurssin viikkotehtävissä ("laskareissa") harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi.  


=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===
Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.


* Tunnetaan myös nimellä Tikape
Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa


Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.
=== Ohjelmistotuotanto (6 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Ohtu}}


Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.
Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.


=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===
Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.


* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
Kurssiin kuuluva miniprojekti on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts [[Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen]]
* 2. periodissa


Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.
=== Käyttöjärjestelmät (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Käjä}}
 
Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.


Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.
Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.


=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===
=== Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tilpe}}


* 4. periodissa
Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.


Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.
Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.


Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.
=== Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti}}


=== Tietorakenteet (8 op) ===
Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).


* Tunnetaan myös nimellä Tira
Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.
* 1. ja 2. periodissa sekä uudelleen 3. ja 4. periodissa


Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).
Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.


Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.


Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet -kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.
Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.


Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.  
Koko kurssi on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts [[Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen]]


Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.
=== Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan nimellä kandi}}


=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===
Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen "kandi", joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti "tehty/ei tehty".


* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.
* Ryhmiä melkein joka periodissa ja kesäisin


Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.
Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.


Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.
Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa.  


Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.
Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä "arvostelu" on ihan oikeastikin tasolla "suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä".  


=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===
Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä "virkamiestasolla".


* 1. periodissa
Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa.  


Johdatus tekoälyyn -kurssin järjestely muuttuu syksyllä 2010, eikä tarkempaa tietoa kirjoitushetkellä valitettavasti ole. Aiemmin kurssi on koostunut pakollisista luennoista ja niiden pohjalta laadittavista oppimispäiväkirjoista, joiden laatimisessa ei ole tarvinnut hirveästi päätä käyttää. Luennoitsijat ovat olleet vierailevia. Kurssin sisältönä on nimensä mukaisesti tekoälyyn liittyviin ongelmien pintaraapaisu. Käteen pitäisi kuulemma jäädä jonkinlainen käsitys aihepiiriin liittyvistä ongelmista.  
Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.


=== Laskennan mallit (6 op) ===
==== Kandin aikataulusta ====


* Tunnetaan myös nimellä Lama
Kanditutkielma kurssi kestää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.
* Syksyisin


Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.
Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..


Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.
== Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==


Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.
Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.


=== Tietokantasovellus (4 op) ===
=== Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===
{{hatnote|Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek)}}


* Ryhmiä melkein joka periodissa sekä kesäisin
Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille


Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.
Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.


Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.
===Cyber security with F-Secure (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Titu}}


Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.
Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.


=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===
== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==


* Tunnetaan myös nimellä TiTo
Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).
* 3. periodissa


Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.
=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tiralabra}}


Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu.
Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.


=== Rinnakkaisohjelmointi (6 op) ===
Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.


* Tunnetaan myös nimellä Rio
Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.
* Keväisin


Kurssin sisältö muuttuu keväälle 2011, eikä tarkempaa tietoa sisällöstä vielä ole. Aikaisempina vuosina kurssilla on käsitelty niin rinnakkaisuuteen liittyviä ongelmia (operaatioiden atomisuus), mekanismeja (semaforit, monitorit) kuin algoritmisia ratkaisujakin. Opetuskielenä on toiminut Java ja eräs rinnakkaisuuden sisältävä C-toteutus. Kurssin painopistettä ollaan ilmeisesti jossain määrin suuntaamassa ohjelmointikielten rinnakkaisuudesta laitteistotasolle, esim. moniytimisiin arkkitehtuureihin.
=== Tietokantasovellus (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra}}


Viikoittaisten laskuharjoitusten ohessa kurssilla on toteutettu Javan säikeitä hyödyntävä ohjelma ryhmätyönä. Vaikka kurssin nimi antaa olettaa, että kurssilla ohjelmoitaisiin enemmänkin, kurssi on perinteisesti ollut teoriapainoitteinen ja raskas. Formaalia (matemaattista) esitystapaakaan ei kurssilla kaihdeta, ja välillä huomaa ihmettelevänsä, miksi asioita ei voitaisi vain esittää ihmisten kielillä. Kurssin valvottuna esitietovaatimuksena on Tietokoneen toiminta, mille ei tosin ole mitään järkiperusteita. Käytännön esitietovaatimuksena on ohjelmointitaito ja avoin suhtautuminen opetettavaan asiaan.
Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.


Kurssi on monen mielestä perus- ja aineopintojen vaikein. Kurssin hylkäämisprosentti on toisinaan huidellut jopa kuudessakymmenessä. Varsinaista hopealuotia kurssin läpäisyyn ei ole - kannattaa kokeilla tehdä kaikki tehtävät parhaansa mukaan ja ryhmässä. Monet tuskastuvat kurssiin ja tyytyvät vain opettelemaan asiat ulkoa. Silläkin tosin todetusti on päässyt kurssista läpi.
Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.


=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===
Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.


* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===
* 4. periodissa
{{hatnote|Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen}}


Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.
Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.


Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.
Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.


=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===
== Aineopintojen valinnaiset kurssit ==


* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .
* Syksyisin ja keväisin


Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.
=== C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä C}}


Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.
C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.


Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.
Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.


Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.
===Programming for Performance (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä PFP}}


Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".
===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Alon}}


=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===
Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design & Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi.


* Tunnetaan myös nimellä Tiki
Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkko-algoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin "bonustehävänä", joka on, lähes aina, erittäin haastava.
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin


Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.
===Computer Organization II (5 op)===


Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.
===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===


Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.
===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===
===Introduction to Game Programming (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä IGP}}


== Valinnaisia kursseja ==
Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.


=== C-Ohjelmointi (4 op) ===
===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===
===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===
===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===


* Tunnetaan myös nimellä C
== Muut pakolliset opinnot ==
* 3. periodissa


C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.
=== Tietokone työvälineenä (1 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio}}


Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.
Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.


Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".
===Akateemiset taidot (1-2 op)===
===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===

Nykyinen versio 5. syyskuuta 2022 kello 12.48

Perusopinnot

Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op)

Tunnetaan myös nimellä JTKT

Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia. Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa. HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!

Ohjelmoinnin perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä OhPe

Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.

Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op)

Tunnetaan myös nimellä OhJa

Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.

Tietokoneen toiminta (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiTo

Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.

P.S. Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.

Tietokantojen perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Tikape

Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.

Pakolliset Aineopinnot

Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiRa I

Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.

Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM. Katso myös Fuksisyksyn_mallilukujärjestys.

Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiRa II

TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms).

Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!

Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.

Ohjelmistotekniikka (5 op)

Tunnetaan myös niemellä Ohte

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.

Laskennan mallit (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Lama

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Kurssin viikkotehtävissä ("laskareissa") harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.

Ohjelmistotuotanto (6 op)

Tunnetaan myös nimellä Ohtu

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.

Kurssiin kuuluva miniprojekti on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen

Käyttöjärjestelmät (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Käjä

Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.

Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.

Tietoliikenteen perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Tilpe

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op)

Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti

Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Koko kurssi on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen

Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op)

Tunnetaan nimellä kandi

Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen "kandi", joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti "tehty/ei tehty".

Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.

Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa.

Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä "arvostelu" on ihan oikeastikin tasolla "suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä".

Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä "virkamiestasolla".

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa.

Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.

Kandin aikataulusta

Kanditutkielma kurssi kestää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.

Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..

Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori

Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.

Introduction to Artificial Intelligence (5 op)

Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek)

Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille

Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.

Cyber security with F-Secure (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Titu

Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.

Aineopintojen harjoitustöiden valintakori

Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).

Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op)

Tunnetaan myös nimellä Tiralabra

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

Tietokantasovellus (4 op)

Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra

Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)

Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen

Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.

Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.

Aineopintojen valinnaiset kurssit

Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .

C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu]

Tunnetaan myös nimellä C

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Programming for Performance (5 op)

Tunnetaan myös nimellä PFP

Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)

Tunnetaan myös nimellä Alon

Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design & Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi.

Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkko-algoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin "bonustehävänä", joka on, lähes aina, erittäin haastava.

Computer Organization II (5 op)

Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)

Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)

Introduction to Game Programming (5 op)

Tunnetaan myös nimellä IGP

Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.

Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)

Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)

Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)

Muut pakolliset opinnot

Tietokone työvälineenä (1 op)

Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Akateemiset taidot (1-2 op)

Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)

Noudettu kohteesta ”https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&oldid=10309”