Ero sivun ”Kandidaatin tutkielma” versioiden välillä

Kohteesta Fuksiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Kanditutkielman kirjoittaminen)
(Välipalautukset)
Rivi 28: Rivi 28:
 
Tutkielmaprosessi koostuu itse valmiin tutkielman lisäksi kahdesta välipalautuksesta. Ensimmäinen välipalautus on ns. '''essee''', jonka ohjepituus on neljä sivua. Esseetyöskentely keskittyy oman aiheen valintaan, muutaman (2-3) alustavan lähteen löytämiseen sekä kandipohjan konffaamiseen. Esseen kirjoittamiseen on yleensä aikaa noin kolme viikkoa.
 
Tutkielmaprosessi koostuu itse valmiin tutkielman lisäksi kahdesta välipalautuksesta. Ensimmäinen välipalautus on ns. '''essee''', jonka ohjepituus on neljä sivua. Esseetyöskentely keskittyy oman aiheen valintaan, muutaman (2-3) alustavan lähteen löytämiseen sekä kandipohjan konffaamiseen. Esseen kirjoittamiseen on yleensä aikaa noin kolme viikkoa.
  
Esseen kirjoittamisen jälkeen kirjoitetaan noin 10 sivua pitkä '''aine''', jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja se noudattaa tieteellisen esitystavan sääntöjä. Optimaalista olisi laajentaa aine suoraan esseestä, mutta esseen ja aineen välillä on eriomainen vaihe ''pivotoida'' kandin otsikkoa tarvittaessa. Tässä vaiheessa on myös yleistä että kandin otsikkoa täsmennetään siten, että käsiteltävä alue on pienempi.
+
Esseen kirjoittamisen jälkeen kirjoitetaan noin 10 sivua pitkä '''aine''', jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja se noudattaa tieteellisen esitystavan sääntöjä. Optimaalista olisi laajentaa aine suoraan esseestä, mutta esseen ja aineen välillä on erinomainen vaihe ''pivotoida'' kandin otsikkoa tarvittaessa. Tässä vaiheessa on myös yleistä että kandin otsikkoa täsmennetään siten, että käsiteltävä alue on pienempi.
  
 
===Ryhmätyöskentely===
 
===Ryhmätyöskentely===

Versio 25. heinäkuuta 2022 kello 22.22

Kandidaatin tutkielma, tuttavallisemmin kandi, on kandidaatintutkielman lopussa tehtävä kirjallinen työ. Se on lähes kaikille ensimmäinen kosketus tieteellisen tekstin tuottamiseen, sekä tieteelliseen kirjallisuuteen perehtymiseen, minkä takia sitä on tapana jännittää ja stressata huomattavasti.

Kandikursseja järjestetään kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kurssit kestävät oletusarvoisesti kaksi periodia. Kandin suorituksessa on kuitenkin huomattavasti vapautta, ja on teoriassa mahdollista suorittaa kandi huomattavasti oletusaikataulua nopeammin.

Kandiprosessi

Ilmoittautuminen

Kandikurssille ilmoittaudutaan huomattavasti aikaisemmin kuin muuhun opetukseen. Esimerkiksi syksyn kandikursseilla ilmoittaudutaan jo loppukeväästä. Myöhäisiä ilmoittautumisia ei yleensä sallita, joten ole asian suhteen hereillä ja seuraa sähköpostiasi.

Ilmoittautumisen yhteydessä sinulta kysytään preferenssiä siitä millaiset aiheet sinua kiinnostavat. Näiden valintojen pohjalta muodostetaan 6-7 opiskelijan kandiryhmiä, joilla kullakin on oma teemansa. Teemat ovat yleensä varsin yleisluontoisia, joten niiden sisällä on paljonkin pelivaraa. Samalla kuitenkin ryhmän aihe on rajaava: tekoäly-ryhmässä ei lähtökohtaisesti voi tehdä kandia tietoturvasta.

Kullakin kandiryhmällä on ohjaaja (yleensä jatko-opiskelija) ja valvoja (yleensä professori). Suurin osa kandiprosessin tuesta tulee ohjaajalta, ja valvojan rooli on lähinnä tukea ohjaajaa. Lisäksi valvoja arvostelee kypsyysnäytteen (kts. alempana) ja lopullisen kandin ohjaajan arvosanaehdotuksesta. Ei ole erityisen poikkeuksellista ettei valvojaa näe kertaakaan prosessin aikana.

Aiheen valinta

Kandityöskentely alkaa aiheen, eli otsikon, valitsemisella. Aiheen valintaa kannattaa pohtia jo etukäteen, mutta ohjaajalla on lopullinen sanavalta siitä kelpaako aiheesi. Vastaavasti on OK vaikka et vielä tietäisikään kandisi otsikkoa kun kandiryhmä ensimmäisen kerran kokoontuu. Ohjaajien välillä kiertää myös erilaisia aihelistoja, joista voi hakea inspiraatiota.

Inspiraatiota voi hakea myös ohjaajan tutkimuskentästä. Tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka: jos aihe on vaikka ohjaajan väitöskirjan aliotsikko, on ohjaajalla luultavasti todella paljon mielipiteitä asiasta. Tällöin kommentteja on niin hyvässä kuin pahassakin tiedossa paljon.

Kanditutkielman kirjoittaminen

Katso myös § Vinkkejä kirjoittamiseen

Itse kanditutkielma on noin 20 sivua pitkä tieteellinen tutkielma. Se ei lähtökohtaisesti sisällä uutta tieteellistä tietoa, vaan kuvaa ja analysoi muiden tuottamaa tutkimustietoa. Tutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti suomeksi, mutta myös englanninkielisiä tutkielma tunnetaan.

Tutkielman kirjoittaminen vie yleensä noin 16 viikkoa. Kirjoitettavaa on siis teoriassa vain hieman yli sivu per viikko. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä tekstin tuottaminen vaatii sekä paljon kirjallisuuden lukemista, että toisaalta jo "valmiin" tekstin uudelleenkirjoittamista ja hiomista. Kirjoittamista ei siis kannata mitenkään jättää viimetinkaan.

Kannattaa henkisesti varautua siihen, että ohjaajalla riittää kommentteja tekstinpätkiin joita on jo hiottu moneen otteeseen.

Välipalautukset

Tutkielmaprosessi koostuu itse valmiin tutkielman lisäksi kahdesta välipalautuksesta. Ensimmäinen välipalautus on ns. essee, jonka ohjepituus on neljä sivua. Esseetyöskentely keskittyy oman aiheen valintaan, muutaman (2-3) alustavan lähteen löytämiseen sekä kandipohjan konffaamiseen. Esseen kirjoittamiseen on yleensä aikaa noin kolme viikkoa.

Esseen kirjoittamisen jälkeen kirjoitetaan noin 10 sivua pitkä aine, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja se noudattaa tieteellisen esitystavan sääntöjä. Optimaalista olisi laajentaa aine suoraan esseestä, mutta esseen ja aineen välillä on erinomainen vaihe pivotoida kandin otsikkoa tarvittaessa. Tässä vaiheessa on myös yleistä että kandin otsikkoa täsmennetään siten, että käsiteltävä alue on pienempi.

Ryhmätyöskentely

Kandiryhmät tapaavat kasvokkain varsin harvoin, yleensä vain 2-4 kertaa. Yleensä ryhmällä on yhteinen aloitustapaaminen heti kurssin alussa. Lisäksi ryhmät tapaavat usein (mutta eivät välttämättä) sekä esseen että aineen palautuksen jälkeen vertaispalautetta varten. Vertaispalautetilaisuuksissa ryhmän jäsenet antavat toistensa töistä palautetta.

Lisäksi ryhmä tapaa aineen jälkeen pitääkseen esitelmät. Esitelmätilaisuudessa pidetään noin 10-15 minuutin pituinen tieteellinen esitelmä omasta aiheesta. Esitelmää ei tarvitse erityisesti jännittää, vaan se kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Esitelmää ei arvostella, joten homma on kunnialla läpi kunhan on käynyt pienryhmän edessä jotain vähän sössöttämässä.

Kandikurssi

Pienryhmätyöskentelyn lisäksi kandisuoritukseen kuuluu luentokurssi jolla käsitellään muunmuassa tieteellisen kirjoittamisen konventioita, tieteellisiä esitelmiä sekä tiedonhankintaan.

Kypsyysnäyte

Kandiin kuuluu myös pakollinen kypsyysnäyte, jonka voi henkisesti ajatella vastaavan virkamiesruotsia. Se kirjoitetaan koulusivistyskielellä, joka on lähes kaikilla suomi. Itse kypsyysnäyte on noin kahden sivun mittainen teksti joka kirjoitetaan jostain kandiin liittyvästä aiheesta. Sen aiheen määrittää ohjaaja (valvojan tuella), ja sen suorittamiseen on yleensä aikaa 24 tuntia.

Valvoja arvostelee kypsyysnäytteen hyväksytty-hylätty -asteikolla. Hylättyä kypsyysnäytettä voi uusia rajoittamattoman määrän kertoja.

Vinkkejä kirjoittamiseen

Pyri kirjoittamaan jatkuvasti. Eräs hyvä temppu on pakottaa itsensä kirjoittamaan jotain joka päivä. Tämän voi yhdistää työskentelytapaan, jossa jokainen päivä päätetään pohtimalla mikä on seuraavan päivän ensimmäinen kirjoittava lause (jota ei kuitenkaan kirjoiteta).

Ohjaajan kommentteihin kannattaa suhtautua positiivisesti, vaikka korjattavaa tuntuisikin olevan jatkuvasti. Tieteellinen kirjoittaminen on hyvin erilaista kuin esimerkiksi essee-kirjoittaminen.

Kandin arvostelusta

Kandidaatintutkielmaan arvosteluun vaikuttavat seuraavat osasuoritukset:

  • Luennot
  • Tutkielma
  • Esitelmä
  • Kypsyysnäyte

Näistä kaikki muut paitsi tutkielma arvostellaan hylätty-hyväksytty tasolla, eivätkä ne vaikuta itse arvosanaan kunhan ne on tehty.