Kokeet ja arvostelu

Koetyypit

Kurssikoe

Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. koeleikkuri, joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.

Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.

Erilliskoe

Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.

Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Käyttöjärjestelmät, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

Ilmoittautuminen

Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

Uusintakoe

Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

Minikoe

Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.

Menettely koetilaisuudessa

Kokeet alkavat aina tasalta.

Huom: koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.

Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.

Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään tekstipuoli pöytää vasten kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.

Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.

Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.

Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Heitä "suttupaperit" roskiin. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.

Arvostelu ja arvosana

Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.

Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä tiklistä. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston wikistä kohdasta koetulokset (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista.

Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi, niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTO:n laskuharjoituspisteet näkyvät yleensä tiklistä, matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.

Yleinen arvosteluasteikko

• Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6
  • 1, läpipääsy, vaatii puolet oikein. Pisteissä siis yleensä 25/50 (kurssikoe) tai 30/60 (erilliskoe)
  • 5, korkein arvosana, vaatii ~50/60 pistettä
  • Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille

• Matematiikan osasto: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa
  • 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.
  • 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30 tai 90% kokeen pisteistä.
  • Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.

Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija. Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.