Opintojen malliaikataulu

Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan

Opinto-oppaan PDF-version paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, mihin aikaan ja missä järjestyksessä opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. Kurssien välillä on riippuvuuksia, jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

• Luentoajat lukujärjestyksessä

Miten mallilukujärjestystä luetaan

1. vuosi

Opinto-oppaan ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

Huom. Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on kahden periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

1. periodi, 15 op

• LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
• Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
  • Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
• Ohjelmoinnin perusteet, 5 op (kuten nimi kertoo)
• Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

2. periodi, 18 op

• Ohjelmoinnin jatkokurssi, 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
• Ohjelmistojen mallintaminen, 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
• Johdatus diskreettiin matematiikkaan, 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
• Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä sivuainekursseja.

3. periodi, 15 op (eli kevään 1. periodi)

• Ohjelmoinnin harjoitustyö, 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
• Tietorakenteet, 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
• Tietokoneen toiminta, 4 op (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
• Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa pakollisia kielikursseja pois alta (huomaa, että kielikeskuksen ilmoittautuminen, opinto-opas ja ilmoittautumisajat eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

4. periodi, 15 op (eli kevään 2. periodi)

• Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
• Tietokantojen perusteet, 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
• Tietokoneen toiminta, 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
• Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

2. vuosi

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

2. vuoden 1. periodi, 15 op

• Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
• Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
• Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
• Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

2. vuoden 2. periodi, 15 op

• Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
• Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
• Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
• Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

2. vuoden 3. periodi, 15 op

• Ohjelmistotuotanto, 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
• Tietoliikenteen perusteet, 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
• Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

2. vuoden 4. periodi, 15 op

• Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
• Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

3. vuosi

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

3. vuoden 1. periodi, 15 op

• Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
• Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

3. vuoden 2. periodi, 15 op

• Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
• Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

3. vuoden 3. periodi, 15 op

• Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
• Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

3. vuoden 4. periodi, 15 op

• Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
• Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
• Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

1. syksy

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

• Periodi I - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
  • Matematiikka tutuksi (5 op) on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
  • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
  • Analyysi I, (10 op / 2 periodia) on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
  • Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op), jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
  • (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

• Periodi II:
  • Pakollinen Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op) tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
  • Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
    • Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
    • Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
    • Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

1. kevät

Tilaa 3 + 7 op.

• Periodit III - IV
  • Logiikka I, 10 op
  • Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
  • Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

2. syksy

Tilaa 4 op + 4 op.

• Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
• Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. Plan B#Tilastotiede.
• Huom: 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

2. kevät

Tilaa 7 + 11 op.

• Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
• Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. Plan B#Tilastotiede
• Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

3. syksy ja kevät

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

• Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

• Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti

• Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
• Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
• Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.