Kokeet ja arvostelu

Koetyypit

Kurssikoe

Kurssikoe on yleensä kurssin lopettava tilaisuus. Kurssikoe liittyy siis aina vastaavaan luentokurssiin.

Kurssikokeeseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen, riittää että olet ilmoittautunut kurssille. Kaikissa tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseissa (ohjelmoinnin, tietorakenteiden ja tietokantojen harjoitustyökurssit, Johdatus peliohjelmointiin ja muut erikoiskurssit) ei ole koetta, mutta nämä kurssien työmäärä on usein muuten vaativa. Kurssikokeessa ovat luonnollisesti voimassa kurssin aika kerätyt laskuharjoituspisteet.

Puoli vuotta kestävissä kursseissa (Tietorakenteet, Laskennan mallit, matematiikan laitoksella esim. Logiikka I, Analyysi I ja Algebra I) on lähes aina kaksi kurssikoetta. Tällaisessa järjestelyssä on yleensä voimassa joko ehto a) Kurssi menee läpi jos kummastakin kokeesta saa koko kurssin kannalta vaaditun yhteispistemäärän (jos tämä raja on esim. 30/60, niin ensimmäisestä kokeesta voi saada vaikka 25/30 ja toisesta 5/30; tällöin siis 25+5=30, ja kurssi menee läpi) tai b) Kurssi menee läpi vain jos kummastakin kokeesta on saa vähintään puolet oikein. Voimassa oleva menettely selviää kurssisivulta.

Kurssikokeen (tai kurssikokeiden) pistemäärään lisätään laskuharjoituksista saadut pisteet, jotka puolestaan määräytyvät tehtyjen harjoitustehtävien määrän mukaan. Jos kurssissa on lisäksi harjoitustyö, senkin pistemäärä lisätään koetulokseen. Se, kuinka paljon pisteitä harjoitustyöstä voi saada (tai on vähintään saatava) vaihtelee kursseittain. Yleensä tällaisessa tapauksessa on läpäistävä tietyllä pistemäärällä sekä kurssikoe että harjoitustyö, jotta kurssi voidaan katsoa suoritetuksi.

Kurssisivulta selviää kurssilla noudatettava pistelaskukäytäntö ja "koeleikkuri", eli kuinka paljon kokeesta on joka tapauksessa saatava oikein. (Ks. yleinen arvosteluasteikko alempaa tältä sivulta)

Erilliskoe

Erilliskokeeseen ilmoittaudutaan, jos halutaan suorittaa kurssi tenttimällä.

Kursseja voi melko poikkeuksetta suorittaa halutessaan tenttimällä, siis läpäisemällä vain kyseisen kurssin kurssikoetta vastaava erillinen kuulustelu. Kaikkia kursseja ei tosin voi tenttimällä suorittaa, esimeriksi joidenkin kurssien erilliskokeet vaativat vastaavan joskus pidetyn luentokurssin aikana tehdyn harjoitustyön (merkitty ilmoittaumisessa ja koeaikataulussa lisähuomautuksella (HT) tai "harjoitustyö vaaditaan") ja toimivat siis pelkästään ikään kuin aiemmin pidetyn, harjoitustyön sisältävän, kurssin uusintakokeina. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Puolen vuoden kurssit, joissa on normaalisti kaksi kurssikoetta, voi tenttiä yhdellä erilliskokeella.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Rinnakkaisohjelmointi, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan laitoksella erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä "erilliskoepäivinä" (tai "yleistenttipäivinä", siitä nimitys), ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

Uusintakoe

Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

Muut menettelyt

Muitakin menettelyjä on olemassa. Yllä olevat kolme koetyyppiä kattavat kuitenkin käytännössä 97% tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja matematiikan laitoksen koetarjonnasta.

Esitietokokeet

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen joillakin kursseilla (ainakin Tietorakenteet, Laskennan mallit, Rinnakkaisohjelmointi) on tietyt esitietovaatimukset jotka pitää täyttyä, ennen kuin kyseiselle kurssille pääsee. Jos esitietona vaadittua kurssia ei ole käyty, voi osaamisen osoittaa käymällä ns. esitietokokeessa. Esitietokoe ei muuten itsessään korvaa vaadittuja kursseja. Esitietokokeista ilmoitetaan menettelyä vaativan kurssin kurssisivuilla.

Erilliskokeella kurssin suorittamalla esitietoja ei tarkasteta eikä vaadita.

Menettely koetilaisuudessa

Seuraavassa tietojenkäsittelytieteen -ja matematiikan laitoksen yleinen käytäntö. Kokeen valvoja ilmoittaa kokeen alussa poikkeavista järjestelyistä.

• Omia papereita ei tuoda kokeisiin, mukaan opiskelijakortti sekä muistiinpanovälineet eli kyniä ja kumi (matematikan tentteihin tarvittaessa viivain, laskin ja taulukkokirja)
  • Muu rekvisiitta jätetään ennen kokeen alkua luentosalin reunoille.
  • Muistiinpanoja ei saa käyttää, ellei tähän ole annettu erikseen lupaa (joissain tietojenkäsittelytieteen tenteissä saa käyttää omaa A4-"lunttilappua", noidata tällöin luennoitsijan ohjeita).
  • Matematiikan laitos: Jos kurssin luennolla tai koetilaisuuden alussa ei ole erikseen kielletty, tenteissä saa käyttää taulukkokirjaa ja laskinta.
  • Arkkeja haetaan erikseen pyytämättä koesalin edestä arveltu tarvittava määrä (4-6 kpl) ennen kokeen alkua.
  • Valvojat jakavat ainoastaan kysymyspaperin, joka pidetään kysymyspuoli alaspäin kunnes koe julistetaan alkaneeksi.
• Kokeet alkavat aina tasalta.
  • Kurssikokeet tietojenkäsittelytieteessä 2h 30min.
  • Kurssikokeet matematiikan laitoksella 1h 55min.
  • Erilliskokeet kummassakin noin 3 - 3,5 tuntia.
  • Viimeinen sallittu saapumishetki koetilaisuuteen on 30 minuutin kuluttua alkamishetkestä.
  • Kokeen valvoja julistaa koetilaisuuden alkaneeksi, jonka jälkeen saa kääntää paperin ja aloittaa.
  • Poistua saa aikaisintaan 30 minuutin jälkeen kokeen alkamishetkestä.
  • Poistuminen voidaan kieltää viimeisten 10-15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.
• Tietojenkäsittelytieteessä jokainen tehtävä tulee yleensä ratkaista omalle konseptiarkilleen, matematiikan laitoksella ei ole väliä.
  • Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti).
  • WC:ssä saa käydä valvojan saattamana. Pienet eväät (vesipullo, suklaapatukka), jotka eivät häiritse muita tenttijöitä, ovat ok.
  • Kännykän käyttö kokeessa on luonnollisesti kielletty, lisäksi sen tulee olla vähintään äänettömällä (värinähälytyskin kuuluu hiljaisessa salissa yllättävän hyvin). Kännykkä on suositeltavaa jättää laukkuun koesalin reunalle.
• Jokaiseen vastauspaperiin alkuun kirjoitetaan:
  • kurssin nimi
  • päivämäärä
  • opiskelijanumero (tai henkilötunnus, jos ei muista opiskelijanumeroa)
  • etunimi sukunimi
  • allekirjoitus
• Papereita palauttaessa valvojalle tulee näyttää opiskelijakortti tai sen puuttuessa henkilöllisyystodistus.
  • Vastauspaperit palautetaan sisäkkäin, muut paperit (ml. kysymyspaperi) saa heittää roskikseen. Kysymyspaperin saa useimmiten ottaa myös mukaansa.
  • Vähintään yksi vastauspaperi tulee palauttaa, vaikka sitten tyhjänä.

Arvostelu ja arvosana

• On määrätty, että tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin suorituksesta. Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa.
  • Suurilla massakursseilla kuten Ohjelmoinnin perusteet kestää joskus hieman kauemminkin.
  • Tietojenkäsittelytieteen laitoksella tulosten on oltava laitoksen 2. kerroksen ilmoitustaululla viimeistään kuukauden kuluttua suorituksesta (yleensä tarkoittaa koepäivää).
  • Useimmilla kursseilla tulokset julkaistaan myös laitoksen intranetissa, josta ne voi katsoa kurssin kotisivulla olevan linkin kautta laitoksen käyttäjätunnuksella.

• Matematiikan tentit korjataan yleensä nopeammin, noin kahdessa viikossa.
  • Matematiikan kurssien tulokset ilmestyvät ainoastaan matematiikan laitoksen 3. kerroksen ilmoitustaululle (opiskelijahuone Komeroa vastapäätä).
  • Yleensä arvosteluissa kestää 2-5 viikkoa (kuukauden määräaikakin voi joskus rikkoutua).

• On määrätty, että suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin kuukauden sisään tulosten ilmestymisestä.
  • Monesti tulee jopa tulosten kanssa samoihin aikoihin.

• Joistain kursseista ei saa arvosanaa, vaan pelkän suoritusmerkinnän "hyväksytty". Esimerkiksi pakolliset kielikurssit ovat yleensä tällaisia.

• Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana.

Yleinen arvosteluasteikko

• Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6
  • 1, läpipääsy, vaatii puolet oikein. Pisteissä siis yleensä 25/50 (kurssikoe) tai 30/60 (erilliskoe)
  • 5, korkein arvosana, vaatii ~50/60 pistettä
  • loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille
• Matematiikan laitos: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa
  • 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.
  • 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30.

Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.