Ero sivun ”Kurssikuvauksia” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: == Pakollisia kursseja == Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintouudistus astuu voimaan lukukaudelle 08-09, monista asioista on vielä epäselvyyttä eikä uusista kursseista ol...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintouudistus astuu voimaan lukukaudelle 08-09, monista asioista on vielä epäselvyyttä eikä uusista kursseista ole voitu vielä kirjoittaa kuvauksia. Lisäksi opetuskieli on mahdollisesti vaihtumassa Javasta Scalaksi. | Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintouudistus astuu voimaan lukukaudelle 08-09, monista asioista on vielä epäselvyyttä eikä uusista kursseista ole voitu vielä kirjoittaa kuvauksia. Lisäksi opetuskieli on mahdollisesti vaihtumassa Javasta Scalaksi. | ||
=== Tietokone työvälineenä ( | === Tietokone työvälineenä (4 op) === | ||
* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio | * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio | ||
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat) | * Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat) | ||
Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä | Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin | ||
käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia | tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi. | ||
ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät | |||
Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö | |||
jne. kannattaa | |||
itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin | |||
tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka | |||
menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi | |||
=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4 op) === | |||
=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen ( | |||
* 1. ja 2. periodissa | * 1. ja 2. periodissa | ||
Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. | Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja pienryhmissä. Koska kurssilla ei ole koetta, näihin tehtäviin osallistuminen on välttämätlntä. | ||
Kurssi sisältää kattavan yleiskatsauksen tietojenkäsittelytieteeseen ja sen olisi ainakin tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Teksteistä tosin opiskelija ei tässä vaiheessa ymmärtäne vielä puoliakaan. | |||
=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) === | === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) === | ||
* Tunnetaan myös nimellä | * Tunnetaan myös nimellä OhPe | ||
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa | * 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa | ||
Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, | Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Monelle tulee myös järkytyksenä, että ohjelmointikurssien kokeissa paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aika tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Java. | ||
ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. | |||
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, | |||
mutta osaavienkin ohjelmoijien | |||
omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Opetuskielenä on Java. | |||
=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) === | === Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) === | ||
* | * Tunnetaan myös nimellä OhJa | ||
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa | * 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa | ||
Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, luokkiin ja olioihin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, mutta opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin Jatkokurssia kuitenkin keveämpänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni. | |||
Kurssilla ei käsitellä Javan kirjastopakkauksia, vaan kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä, koosteisuus) hyödyntämistä harjoituksina tehtävissä ohjelmissa. Kuten Ohjelmoinnin perusteet, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan. Suurimmat ongelmat tulevat mainittujen käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. | |||
Kurssilla ei käsitellä Javan kirjastopakkauksia, vaan kielen välineiden (luokat, | |||
oliot, metodit, perintä, koosteisuus) hyödyntämistä harjoituksina tehtävissä ohjelmissa. | |||
Kuten Ohjelmoinnin perusteet, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan | |||
ohjelmoidaan. Suurimmat ongelmat tulevat mainittujen käsitteiden ymmärtämisestä, mutta | |||
toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. | |||
Kummallakin kurssilla on käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet | Kummallakin kurssilla on käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin pärjää. | ||
Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. | |||
löytyy myös | |||
Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö ( | Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja. | ||
näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun | |||
nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! | |||
mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella | |||
=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) === | === Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) === | ||
* Tunnetaan myös nimellä | * Tunnetaan myös nimellä Javalabra | ||
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin | * Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin | ||
" | "Javalabra" laajentaa Java-kurssin asioita. Javan loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Tätä tärkeää kamaa ovat mm. tiedostojen | ||
tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se | käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Java-kurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. Java-kurssin aikana hankittu API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto. | ||
kurssilla skipataankin nopeasti | |||
käsittely, | Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin | ||
korviaan jo Java-kurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää | dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa. | ||
parit viimeiset laskarit väliin. | |||
API-kuvausten lukutaito on hyödyllinen esitieto. | |||
Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into pussissa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri joka-suuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentin kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä. | |||
Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään | |||
omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla). | |||
Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen | |||
koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Joskushan ne esitiedot on hankittava ja viimeistään labratyön ohessa ne saa kantapään kautta, mutta ei ilmaiseksi, vaan hikisten lisätyötuntien hinnalla. Esitiedoista on hyötyä: Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumenttien kirjoittamisesta, voit ehkä hieman pienentää arviota tuntimäärästäsi. | |||
Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää. | |||
=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) === | === Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) === | ||
Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovellus kurssin dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan. | |||
Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. | |||
Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy | |||
Tämän kurssin asioista | |||
Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa ja | |||
=== Tietokantojen perusteet (4 op) === | === Tietokantojen perusteet (4 op) === | ||
Rivi 133: | Rivi 69: | ||
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa | * 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa | ||
Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa | Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella www-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Järjestelmä myös opastaa tarvittaessa. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään eivät useimmat tarvitse yhtään missään. | ||
se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella | |||
www-liittymän kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Järjestelmä | |||
myös opastaa tarvittaessa. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. | |||
Relaatioalgebran ja | |||
SQL-kielen opettelu on kurssin | |||
Kummankin kurssin suoritus tapahtuu käymällä luennoilla ja kurssikokeissa ja | Kummankin kurssin suoritus tapahtuu käymällä luennoilla ja kurssikokeissa ja suorittamalla lasku- ja mikroharjoituksia. Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja juuri siksi kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta | ||
suorittamalla lasku- ja mikroharjoituksia. Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja | palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu näillä kursseilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä. | ||
juuri siksi kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta | |||
palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii | |||
jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. | |||
Laiskottelu näillä kursseilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä. | |||
=== Tietokantasovellus (4 op) === | === Tietokantasovellus (4 op) === | ||
* Ryhmiä melkein joka periodissa sekä kesäisin | |||
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin | |||
Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena | Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokanntaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä. | ||
Tietokantasovellus-harjoitustyölle. | |||
laatimista | |||
Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä | |||
myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. | |||
Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa. | Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa. | ||
Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla | Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön opettelemiseen niin sekin onnistuu. | ||
tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla | |||
=== Tietokoneen toiminta (4 op) === | === Tietokoneen toiminta (4 op) === | ||
* Tunnetaan myös nimellä | * Tunnetaan myös nimellä TiTo | ||
* 2 | * 2. periodissa | ||
Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli | Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan | ||
tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja | paljon tekemistä oikeiden assemblerien (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken. | ||
opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan | |||
paljon tekemistä | |||
opetuskäyttöön väsättyä Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian | |||
ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden | |||
peruskursseista. | |||
Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla tietokoneen toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi välttää. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu. | |||
=== Tietorakenteet (8 op) === | === Tietorakenteet (8 op) === |