Ero sivun ”Kokeet ja arvostelu” versioiden välillä

Versio 30. maaliskuuta 2018 kello 23.02

Koetyypit

Kurssikoe

Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. koeleikkuri, joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.

Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.

Ilmoittautuminen

Kurssikokeeseen ei ilmoittauduta erikseen. Riittää että olet ilmoittautunut kurssille.

Erilliskoe

Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.

Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Käyttöjärjestelmät, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

Ilmoittautuminen

Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

Uusintakoe

Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

Minikoe

Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.

Menettely koetilaisuudessa

Kokeet alkavat aina tasalta.

Huom: koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.

Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.

Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään tekstipuoli pöytää vasten kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.

Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.

Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.

Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Heitä "suttupaperit" roskiin. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.

Arvostelu ja arvosana

Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.

Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä tiklistä. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston wikistä kohdasta koetulokset (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista.

Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi, niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTO:n laskuharjoituspisteet näkyvät yleensä tiklistä, matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.

Yleinen arvosteluasteikko

Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6
- 1, läpipääsy, vaatii puolet oikein. Pisteissä siis yleensä 25/50 (kurssikoe) tai 30/60 (erilliskoe)
- 5, korkein arvosana, vaatii ~50/60 pistettä
- Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille

Matematiikan osasto: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa
- 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.
- 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30 tai 90% kokeen pisteistä.
- Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.

Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija. Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 ===Kurssikoe===
-'''Kurssikoe on yleensä kurssin lopettava tilaisuus. Kurssikoe liittyy siis aina vastaavaan luentokurssiin.'''
+Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.
-'''Kurssikokeeseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen, riittää että olet ilmoittautunut kurssille.''' Kaikissa tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseissa (ohjelmoinnin, tietorakenteiden ja tietokantojen harjoitustyökurssit, Johdatus peliohjelmointiin ja muut erikoiskurssit) ei ole koetta, mutta nämä kurssien työmäärä on usein muuten vaativa. Kurssikokeessa ovat luonnollisesti voimassa kurssin aika kerätyt laskuharjoituspisteet.
+Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.
-'''Puoli vuotta kestävissä kursseissa (Tietorakenteet ja algoritmit, Laskennan mallit) on lähes aina kaksi kurssikoetta.''' Tällaisessa järjestelyssä on yleensä voimassa joko ehto a) Kurssi menee läpi jos kummastakin kokeesta saa koko kurssin kannalta vaaditun yhteispistemäärän (jos tämä raja on esim. 30/60, niin ensimmäisestä kokeesta voi saada vaikka 25/30 ja toisesta 5/30; tällöin siis 25+5=30, ja kurssi menee läpi) tai b) Kurssi menee läpi vain jos kummastakin kokeesta on saa vähintään puolet oikein. Voimassa oleva menettely selviää kurssisivulta.
+====Ilmoittautuminen====
+Kurssikokeeseen ei ilmoittauduta erikseen. Riittää että olet ilmoittautunut kurssille.
-'''Kurssikokeen (tai kurssikokeiden) pistemäärään lisätään laskuharjoituksista saadut pisteet, jotka puolestaan määräytyvät tehtyjen harjoitustehtävien määrän mukaan.''' Jos kurssissa on lisäksi harjoitustyö, senkin pistemäärä lisätään koetulokseen. Se, kuinka paljon pisteitä harjoitustyöstä voi saada (tai on vähintään saatava) vaihtelee kursseittain. Yleensä tällaisessa tapauksessa on läpäistävä tietyllä pistemäärällä sekä kurssikoe että harjoitustyö, jotta kurssi voidaan katsoa suoritetuksi.
-'''Kurssisivulta selviää kurssilla noudatettava pistelaskukäytäntö ja "koeleikkuri", eli kuinka paljon kokeesta on joka tapauksessa saatava oikein.''' (Ks. [[#Yleinen arvosteluasteikko|yleinen arvosteluasteikko]] alempaa tältä sivulta)
 ===Erilliskoe===
-'''Erilliskokeeseen ilmoittaudutaan, jos halutaan suorittaa kurssi tenttimällä.'''
+Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.
-Kursseja voi melko poikkeuksetta suorittaa halutessaan tenttimällä, siis läpäisemällä vain kyseisen kurssin kurssikoetta vastaava erillinen kuulustelu. Kaikkia kursseja ei tosin voi tenttimällä suorittaa, esimeriksi joidenkin kurssien erilliskokeet vaativat vastaavan joskus pidetyn luentokurssin aikana tehdyn harjoitustyön (merkitty ilmoittaumisessa ja koeaikataulussa lisähuomautuksella (HT) tai "harjoitustyö vaaditaan") ja toimivat siis pelkästään ikään kuin aiemmin pidetyn, harjoitustyön sisältävän, kurssin uusintakokeina. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Puolen vuoden kurssit, joissa on normaalisti kaksi kurssikoetta, voi tenttiä yhdellä erilliskokeella.
+Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.
-Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Rinnakkaisohjelmointi, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.
+Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Käyttöjärjestelmät, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.
 Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).
-'''Matematiikan laitoksella erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".'''
+Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".
-Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä "erilliskoepäivinä" (tai "yleistenttipäivinä", siitä nimitys), ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.
+====Ilmoittautuminen====
+Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.
 ===Uusintakoe===
-'''Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.'''
+Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.
 Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.
-===Muut menettelyt===
+===Minikoe===
-Muitakin menettelyjä on olemassa. Yllä olevat kolme koetyyppiä kattavat kuitenkin käytännössä 97% tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja matematiikan laitoksen koetarjonnasta.
+Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.
-===Esitietokokeet===
+==Menettely koetilaisuudessa==
-Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei yleensä enää tarkasteta esitietoja esitietokokeilla edes kursseilla joilla tietyt esitietovaatimukset pitäisi täyttyä, ennen kuin kyseiselle kurssille pääsee.
+'''Kokeet alkavat aina tasalta.'''
-Erilliskokeella kurssin suorittamalla esitietoja ei tarkasteta eikä vaadita.
-==Menettely koetilaisuudessa==
+'''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.
-'''Seuraavassa tietojenkäsittelytieteen -ja matematiikan laitoksen yleinen käytäntö. Kokeen valvoja ilmoittaa kokeen alussa poikkeavista järjestelyistä.'''
+Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.
-* '''Omia papereita ei tuoda kokeisiin''', mukaan opiskelijakortti sekä muistiinpanovälineet eli kyniä ja kumi (matematikan tentteihin tarvittaessa viivain, laskin ja taulukkokirja)
+Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.
-** Muu rekvisiitta jätetään ennen kokeen alkua luentosalin reunoille.
-** Muistiinpanoja ei saa käyttää, ellei tähän ole annettu erikseen lupaa (joissain tietojenkäsittelytieteen tenteissä saa käyttää omaa A4-"lunttilappua", noudata tällöin luennoitsijan ohjeita).
-** Matematiikan laitos: Jos kurssin luennolla tai koetilaisuuden alussa '''ei ole erikseen kielletty''', tenteissä saa käyttää taulukkokirjaa ja laskinta.
-** Arkkeja haetaan erikseen pyytämättä koesalin edestä arveltu tarvittava määrä (4-6 kpl) ennen kokeen alkua.
-** Valvojat jakavat ainoastaan kysymyspaperin, joka '''pidetään kysymyspuoli alaspäin''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi.
-* '''Kokeet alkavat aina tasalta.'''
-** Kurssikokeet tietojenkäsittelytieteessä 2h 30min.
-** Kurssikokeet matematiikan laitoksella yleensä 2h, mutta joskus myös 2h 30min.
-** Erilliskokeet kummassakin noin 3 - 3,5 tuntia.
-** Viimeinen sallittu saapumishetki koetilaisuuteen on 30 minuutin kuluttua alkamishetkestä.
-** Kokeen valvoja julistaa koetilaisuuden alkaneeksi, jonka jälkeen saa kääntää paperin ja aloittaa.
-** Poistua saa aikaisintaan 30 minuutin jälkeen kokeen alkamishetkestä.
-** Poistuminen '''voidaan kieltää''' viimeisten 10-15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.
-* Joskus jokainen tehtävä tulee ratkaista omalle konseptiarkilleen joten kuuntele ohjeustusta (monta henkilöä voi tarkastaa kokeita samaan aikaan).
-** Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti).
-** WC:ssä saa käydä valvojan saattamana. Pienet eväät (vesipullo, suklaapatukka), jotka eivät häiritse muita tenttijöitä, ovat ok.
-** Kännykän käyttö kokeessa on luonnollisesti kielletty, lisäksi sen tulee olla vähintään äänettömällä (värinähälytyskin kuuluu hiljaisessa salissa yllättävän hyvin). Kännykkä on suositeltavaa jättää laukkuun koesalin reunalle.
-* Jokaiseen vastauspaperiin alkuun kirjoitetaan:
-** kurssin nimi
-** päivämäärä
-** opiskelijanumero (tai henkilötunnus, jos ei muista opiskelijanumeroa)
-** etunimi sukunimi
-** allekirjoitus
-* '''Papereita palauttaessa valvojalle tulee näyttää opiskelijakortti''' tai sen puuttuessa henkilöllisyystodistus.
-** '''Vastauspaperit palautetaan''' sisäkkäin, muut paperit (ml. kysymyspaperi) saa heittää roskikseen. Kysymyspaperin saa useimmiten ottaa myös mukaansa.
-** Vähintään yksi vastauspaperi tulee palauttaa, vaikka sitten tyhjänä.
-==Arvostelu ja arvosana==
+Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.
-* Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa.
-** Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää joskus kauemminkin.
-* Tietojenkäsittelytiede
-** Tietojenkäsittelytieteen laitoksella tulokset löytyvät [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä].
-** TKTL:n luento- ja itseopiskelukursseilla yleensä vaaditaan harjoitusten tekemistä parhaaseen arvosanaan! Suorita kurssi erillistentillä jos et halua tehdä harjoitustehtäviä. On tottakai myös täysin mahdollista käydä luennoilla, tehdä joitain tehtäviä ja osallistua sen jälkeen erillistettiin.
-* Matematiikan ja tilastotieteen laitos
+Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.
-** Matematiikan kurssien tulokset löytyvät matematiikan ja tilastotieteen laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu wikistä kohdasta koetulokset] (vaatii kirjautumisen)).
-** Matematiikan kursseilla kannattaa kirjautua wikiin ja painaa "watch"-nappullaa kurssisivulta jolloin saat tiedon päivityksistä sähköpostiisi, ja sinun ei tarvitse aina käydä katsomassa onko kokeet jo tarkastettu.
-** Isoilla kursseilla kokeet tarkastetaan yleensä noin kolmessa viikossa.
-** Matematiikan kokeissa harjoitusten tekemisestä saa yleensä lisäpisteitä ja pelkillä kokeilla on mahdollista saada myös parhaita arvosanoja.
+Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Heitä "suttupaperit" roskiin. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.
-* Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.
+==Arvostelu ja arvosana==
-** Monesti tulee jopa tulosten kanssa samoihin aikoihin.
+Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.
-* Joistain kursseista ei saa arvosanaa, vaan pelkän suoritusmerkinnän "hyväksytty". Esimerkiksi pakolliset kielikurssit ovat yleensä tällaisia.
+Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä]. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu wikistä kohdasta koetulokset] (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista.
-* Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana.
+Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTO:n laskuharjoituspisteet näkyvät yleensä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä], matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.
-** Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi, niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTL:n laskuharjoituspisteet näkyvät [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä], matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.
 ===Yleinen arvosteluasteikko===
@@ Rivi 100: / Rivi 61: @@
 ** Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille
-* Matematiikan laitos: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa
+* Matematiikan osasto: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa
 ** 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.
 ** 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30 tai 90% kokeen pisteistä.
 ** Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.
 '''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.