Ero sivun ”Kurssikuvauksia” versioiden välillä

Fuksiwikistä
← Vanhempi muutos
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(135 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Pakollisia kursseja ==
== Perusopinnot==


Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintouudistus astuu voimaan lukukaudelle 08-09, monista asioista on vielä epäselvyyttä eikä uusista kursseista ole voitu vielä kirjoittaa kuvauksia. Lisäksi opetuskieli on mahdollisesti vaihtumassa Javasta Scalaksi.
'''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.


=== Tietokone työvälineenä (4 op) ===
<strong style="color:red;font-size:1rem">Monet kurssien kuvauksista ovat edelleen vanhan opetussuunnitelman (2020-2023) mukaisia. Toisaalta monet kurssit ovat myös pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka nimi olisikin muuttunut uudessa opetussuunnitelmassa (2023-2026).</strong>


* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
=== Tietokone ja Internet (5 op) ===
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tintti}}


Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin
Kurssi tiivistää aikaisemmat kurssit Tietokoneen Toiminta ja Tietoliikenteen Perusteet yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tähän kuuluu mm.: Tietokoneen osien toiminta, sekä kommunikointi näiden osien välillä, Konekielen opettelua (Risc-V), Eri binääri muotojen tulkitsemista, Internet protokolla pinon toiminta, Internet tietoliikenteen toiminta sekä Virtuaaliympäristöjen perusteita. Kurssin koostuu pääasiassa näitä aiheita käsittelevistä pienryhmissä tehtävistä esseistä. Näiden lisäksi kurssilla myös moodlessa tehtäviä yksilötehtäviä. Tietokone ja internet kurssia suositellaan otettavaksi heti fuksisyksyyn. Kurssi kestää kaksi periodia, eli jouluun asti. Kurssi saattaa tuntua haastavalta heti opiskelujen alkuun, mutta pitkä pinna ja toimiva ryhmätyö on avain onneen.
tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.


=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4 op) ===
=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä OhPe}}
 
Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.
 
=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä OhJa}}
 
Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.
 
=== Tietokantojen perusteet (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tikape}}
 
Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.
 
=== Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiRa I}}
 
Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).
 
TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.
 
Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.
 
Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.
 
Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla.
 
Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.
 
<del>'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''</del> Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].
 
<div style="border: 1px solid red; padding: 10px; margin: 10px;">
<strong style="color:red;font-size:1rem">Vanha opetussuunitelma (2020-2023):</strong>
=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä JTKT}}
 
Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.
Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.
HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!
 
=== Tietokoneen toiminta (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiTo}}
 
Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!
 
Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.
 
Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.
 
Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.


* 1. ja 2. periodissa
P.S.
Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.
</div>


Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja pienryhmissä. Koska kurssilla ei ole koetta, näihin tehtäviin osallistuminen on välttämätlntä.
== Pakolliset Aineopinnot ==


Kurssi sisältää kattavan yleiskatsauksen tietojenkäsittelytieteeseen ja sen olisi ainakin tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Teksteistä tosin opiskelija ei tässä vaiheessa ymmärtäne vielä puoliakaan.
=== Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä TiRa II}}


=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===
TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms).


* Tunnetaan myös nimellä OhPe
Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa


Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Monelle tulee myös järkytyksenä, että ohjelmointikurssien kokeissa paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aika tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Java.
Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.


=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===
=== Tietokannat ja web-ohjelmointi (5 op) ===


* Tunnetaan myös nimellä OhJa
Kurssilla tehdään Pythonin Flaskillä vapaavalintainen web sovellus joka käytää pientä SQL-tietokantaa apuna. Projekti on melko itsenäinen ja periodin pituisen kurssin aikan on vain muutama välipalautus joissa palautusten kriteerit nousevat kurssin edetessä. Näin saadaan kurssin mittaan tasainen eteneminen. Kurssissa materiaali jossa opastetaan HTML ja SQL perusteet. Ennakkotietona tälle kurssille on hyvä olla kurssi 'Tietokantojen perusteet' käytynä. 
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa


Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, luokkiin ja olioihin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, mutta opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin Jatkokurssia kuitenkin keveämpänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.
'''Huom''' Voit myös ilmoittaa kurssin vetäjälle, että haluat tehdä kurssin omassa aikataulussasi. Tällöin palautat vain lopullisen sovelluksen kun se on valmis. Tässä toteutuksessa välipalautuksia ei pisteytetä ja arvosana tulee täysin lopullisen palautuksen perusteella.


Kurssilla ei käsitellä Javan kirjastopakkauksia, vaan kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä, koosteisuus) hyödyntämistä harjoituksina tehtävissä ohjelmissa. Kuten Ohjelmoinnin perusteet, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan. Suurimmat ongelmat tulevat mainittujen käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus.
=== Laskennan mallit (5 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Lama}}


Kummallakin kurssilla on käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin pärjää.
Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.


Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.
Kurssin viikkotehtävissä ("laskareissa") harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi.  


=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===
Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.


* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin


"Javalabra" laajentaa Java-kurssin asioita. Javan loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Tätä tärkeää kamaa ovat mm. tiedostojen
=== Tietojenkäsittely ja yhteiskunta (5 op) ===
käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Java-kurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. Java-kurssin aikana hankittu API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.


Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin
=== Ohjelmistotuotanto (5 op) ===
dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Ohtu}}


Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into pussissa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri joka-suuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentin kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.
Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.


Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään
Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.
omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).


Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen
Kurssiin kuuluva miniprojekti on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts [[Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen]]
koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Joskushan ne esitiedot on hankittava ja viimeistään labratyön ohessa ne saa kantapään kautta, mutta ei ilmaiseksi, vaan hikisten lisätyötuntien hinnalla. Esitiedoista on hyötyä: Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumenttien kirjoittamisesta, voit ehkä hieman pienentää arviota tuntimäärästäsi.


Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.
=== Tietoturvan perusteet (5 op) ===


=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===
Tietoturvan perusteet pyörii tällä hetkellä vain englannin kielisenä itsenäisesti suoritettava MOOC kokonaisuutena. Kurssi koostuu käytännön koodaus tehtävistä sekä esseistä ja näiden vertaisarvioinneista. Esitietona tälle kurssille voi suositella "Tietokanta ja Web ohjelmointi"-kurssia, koska monet kurssin tehtävistä, mukaanlukien loppuprojekti,  sisältävät tietokannan ja selaimen välistä kommunikaatiota ja näihin liittyviä haavoittuvuuksia.


Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovellus kurssin dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.
=== Laskentaympäristöt (5 op) ===


=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===
=== Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===
{{hatnote|Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek)}}


* Tunnetaan myös nimellä Tikape
Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa


Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella www-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Järjestelmä myös opastaa tarvittaessa. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään eivät useimmat tarvitse yhtään missään.
Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.


Kummankin kurssin suoritus tapahtuu käymällä luennoilla ja kurssikokeissa ja suorittamalla lasku- ja mikroharjoituksia. Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja juuri siksi kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta
=== Ohjelmistoprojekti (10 op) ===
palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu näillä kursseilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti}}


=== Tietokantasovellus (4 op) ===
Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä yksi aineopintojen harjoitustyö (kts. alla).


* Ryhmiä melkein joka periodissa sekä kesäisin
Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.


Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokanntaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.
Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.


Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.
Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.


Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön opettelemiseen niin sekin onnistuu.
Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.


=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===
Koko kurssi on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts [[Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen]]


* Tunnetaan myös nimellä TiTo
=== Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===
* 2. periodissa
{{hatnote|Tunnetaan nimellä kandi}}


Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan
Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen "kandi", joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti "tehty/ei tehty".  
paljon tekemistä oikeiden assemblerien (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.


Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla tietokoneen toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi välttää. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu.
Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.


=== Tietorakenteet (8 op) ===
Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.


* Tunnetaan myös nimellä Tira
Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa.  
* 1. ja 2. periodissa sekä uudelleen 3. ja 4. periodissa


Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeistä että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoalkiota. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoröykkiöitä. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).
Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä "arvostelu" on ihan oikeastikin tasolla "suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä".  


Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet
Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä "virkamiestasolla".
lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja raapaistaan kevyesti algoritmien tehokkuusanalyysiä.


Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät lähinnä tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet -kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.
Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa.  


Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille kurssissa lienee, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Kurssi ei loppujen lopuksi ole vaikea, joskin monelle hyvin työläs. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa.
Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.


Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hehkuttamiselta? Ota selvää ja varmistu.
==== Kandin aikataulusta ====


=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===
Kanditutkielma kurssi kestää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.


* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..
* Ryhmiä melkein joka periodissa ja kesäisin


Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta yleensä laitoksella opetuskielinä olevat ohjelmointikielet ovat käytössä.
<div style="border: 1px solid red; padding: 10px; margin: 10px;">
<strong style="color:red;font-size:1rem">Vanha opetussuunitelma (2020-2023):</strong>


Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista
=== Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===
riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tilpe}}


Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.
Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.


=== Laskennan mallit (6 op) ===
Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.


* Tunnetaan myös nimellä Lama
=== Käyttöjärjestelmät (5 op)===
* Syksyisin
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Käjä}}


Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.
Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.


Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa.
Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.
</div>


Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään (spoileri: tietokoneohjelma ei voi yleisessä tapauksessa selvittää, mitä toinen ohjelma tekee), ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä. Epäselvää on, mitä tämä kertoo ihmisen ajattelun rajoista. Vallitseva uskomus on, ettei ihminenkään voi yleisessä tapauksessa selvittää, mitä jokin tietokoneohjelma tekee.
== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==


Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.
Tästä korista tulee valita yksi suoritus. Sen pitää olla valmiina ennen Ohjelmistoprojektia (kts. yllä).


=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===
=== Ohjelmistotekniikka (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös niemellä Ohte}}


* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.
* 3. periodissa


Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee käymällä lävitse TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.
=== Algoritmit ja tekoäly (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tiralabra}}


Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismien). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.
Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.


=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===
Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.


* 4. periodissa
Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.


Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät tulisi toteuttaa hyökkäysten vaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen hyväksytysti ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää näitä. Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle varmasti mielenkiintoista luettavaa.
===Tietoliikenne (4 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tilpelabra}}


Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.
Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen. Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.


=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===
Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.


* 1. periodissa
<div style="border: 1px solid red; padding: 10px; margin: 10px;">
<strong style="color:red;font-size:1rem">Vanha opetussuunitelma (2020-2023):</strong>


Johdatus tekoälyyn -kurssin järjestely muuttuu syksylle 2010, eikä tarkempaa tietoa toistaiseksi ole. Aiemmin kurssi on koostunut pakollisista luennoista ja niiden pohjalta laadittavista oppimispäiväkirjoista. Luennoitsijat ovat olleet vierailevia. Kurssin sisältönä on nimensä mukaisesti tekoälyyn liittyviin ongelmien pintaraapaisu.
=== Tietokantasovellus (4 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra}}


=== Rinnakkaisohjelmointi (6 op) ===
Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.


* Tunnetaan myös nimellä Rio
Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.
* Keväisin


Kurssin sisältö muuttuu keväälle 2011 eikä tarkempaa tietoa sisällöstä vielä ole. Aikaisempina vuosina kurssilla on käsitelty niin rinnakkaisuuteen liittyviä ongelmia (operaatioiden atomisuus), mekanismeja (semaforit, monitorit) kuin algoritmisia ratkaisujakin. Opetuskielenä on toiminut Java ja rinnakkaisuuden sisältävä C-toteutus. Kurssin painopistettä ollaan ilmeisesti jossain määrin suuntaamassa ohjelmointikielten rinnakkaisuudesta laitteistotasolle, esim. moniytimisiin arkkitehtuureihin.
Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.
</div>


Viikoittaisten laskuharjoitusten ohessa kurssilla toteutetaan Javan säikeitä hyödyntävä ohjelma ryhmätyönä. Vaikka kurssin nimi antaa olettaa, että kurssilla ohjelmoitaisiin enemmänkin, kurssi on perinteisesti ollut hyvin teoriapainoitteinen ja raskas. Formaalia (matemaattista) esitystapaakaan ei kurssilla kaihdeta ja välillä huomaa ihmettelevänsä, miksi asioita ei voitaisi vain esittää ihmisten kielillä. Kurssin valvottuna esitietovaatimuksena on Tietokoneen toiminta, mille ei tosin ole mitään järkiperusteita. Käytännön esitietovaatimuksena on ohjelmointitaito ja avoin suhtautuminen opetettavaan asiaan.
== Aineopintojen valinnaiset kurssit ==


Kurssi on monen mielestä perus- ja aineopintojen vaikein. Kurssin hylkäämisprosentti on toisinaan huidellut jopa kuudessakymmenessä. Toisaalta kurssista täyden arvosanan saaneita on yllättävänkin paljon, jotka korostavat erityisesti ryhmätyön merkitystä oppimisen kannalta. Varsinaista hopealuotia kurssin läpäisyyn ei ole - kannattaa kokeilla tehdä kaikki tehtävät parhaansa mukaan ja ryhmässä. Monet tuskastuvat kurssiin ja tyytyvät vain opettelemaan asiat ulkoa. Silläkin tosin todetusti pääsee kurssista läpi.
Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .


=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===
Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään 5 op tietojenkäsittelytieteen valinnaisia aineopintoja tai tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja eli maisterikursseja. Tutkintorakenteessa on listattu seuraavat esimerkit:


* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* BSCS2011 Programming for Performance 5 op
* 4. periodissa
* CSM13401 Human Computer Interaction 5 op
* TKT21003 Web-palvelinohjelmointi Ruby on Rails 5 op
* TKT21004 Computer Architecture 5 op
* TKT21012 Algoritmit ongelmanratkaisussa 10 op
* TKT21018 Elements of AI: Tekoälyn perusteet 2 op
* TKT21026 Network Programming 5 op
* TKT21029 Functional Programming I 5 op
* TKT21030 Functional Programming II 5 op
* TKT21031 Tekoälyn etiikka: Johdanto 2 op
* TKT21032 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 1 3 op
* TKT21033 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 2 2 op
* TKT21034 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 3 3 op
* TKT21035 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 4 2 op
* TKT21036 DevOps with Docker 1 op
* TKT21037 DevOps with Docker: docker-compose 1 op
* TKT21038 DevOps with Docker: security and optimization 1 op
* TKT21039 Core 5G and Beyond 2 op
* TKT21040 Test-Driven Development 4 op
* TKT21041 Test-Driven Development: Full Stack 1 op
* CSM141081 Full Stack -websovelluskehitys 5 op
* DATA11001 Introduction to Data Science 5 op
* DATA20041 AI in Society: Introduction 1.5 op
* DATA20042 AI in Society: AI and Discrimination 0.5 op
* DATA20049 AI in Society: AI, Justice and Security 0.5 op
* DATA20050 AI in Society: AI and Democracy 0.5 op
* TKT210241 Ohjelmointihaasteita 1 1 op
* TKT210242 Ohjelmointihaasteita 2 1 op
* TKT210243 Ohjelmointihaasteita 3 1 op
* TKT210281 Elements of AI: Building AI - Intermediate 1 op
* TKT210282 Elements of AI: Building AI - Advanced 1 op


Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto -kurssia voidaan pitää kurssin "Ohjelmistojen mallintaminen" moraalisena jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy vakiona koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytönnönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.
<div style="border: 1px solid red; padding: 10px; margin: 10px;">
<strong style="color:red;font-size:1rem">Vanha opetussuunitelma (2020-2023):</strong>


Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.
===Cyber security with F-Secure (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Titu}}


=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===
Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.


* Tunnetaan myös nimellä OhtuProjekti
=== C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===
* Syksyisin ja keväisin
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä C}}


Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toivomuksen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.
C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.


Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt jopa oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella varsinaista prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.
Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.
</div>


Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ketterien menetelmien tapaan ole, ellei ryhmä sellaista välttämättä halua valita keskuudestaan. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin keskeisessä osassa. Ongelmilta (tai oikeastaan haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu hyvin paljolta ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri käytännön merkitystä ei ole.
===Programming for Performance (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä PFP}}


Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, oikeilla työpaikoilla tällaisiä kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvottelulla.
===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Alon}}


Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".
Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design & Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi.  


=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===
Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkko-algoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin "bonustehävänä", joka on, lähes aina, erittäin haastava.


* Tunnetaan myös nimellä Tiki
===Computer Organization II (5 op)===
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin


Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesti työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma.
===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===


== Valinnaisia kursseja ==
===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===
===Introduction to Game Programming (5 op)===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä IGP}}


=== C-Ohjelmointi (4 op) ===
Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.


* Tunnetaan myös nimellä C
===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===
* 3. periodissa
===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===
===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===


C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaa-ilmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli
== Muut pakolliset opinnot ==
nopeus ei ole kriittisin tekijä.


Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin peruskursseilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (siis tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.
=== Tietokone työvälineenä (1 op) ===
{{hatnote|Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio}}


Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei siis läpäise. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se
Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.
"viimeinen yö ennen palautusta".


Kurssin taitoja voi hioa vielä pidemmälle kurssilla "Unix-sovellusohjelmointi".
===Akateemiset taidot (1-2 op)===
===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===

Nykyinen versio 12. syyskuuta 2024 kello 13.53

Perusopinnot

Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.

Monet kurssien kuvauksista ovat edelleen vanhan opetussuunnitelman (2020-2023) mukaisia. Toisaalta monet kurssit ovat myös pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka nimi olisikin muuttunut uudessa opetussuunnitelmassa (2023-2026).

Tietokone ja Internet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Tintti

Kurssi tiivistää aikaisemmat kurssit Tietokoneen Toiminta ja Tietoliikenteen Perusteet yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tähän kuuluu mm.: Tietokoneen osien toiminta, sekä kommunikointi näiden osien välillä, Konekielen opettelua (Risc-V), Eri binääri muotojen tulkitsemista, Internet protokolla pinon toiminta, Internet tietoliikenteen toiminta sekä Virtuaaliympäristöjen perusteita. Kurssin koostuu pääasiassa näitä aiheita käsittelevistä pienryhmissä tehtävistä esseistä. Näiden lisäksi kurssilla myös moodlessa tehtäviä yksilötehtäviä. Tietokone ja internet kurssia suositellaan otettavaksi heti fuksisyksyyn. Kurssi kestää kaksi periodia, eli jouluun asti. Kurssi saattaa tuntua haastavalta heti opiskelujen alkuun, mutta pitkä pinna ja toimiva ryhmätyö on avain onneen.

Ohjelmoinnin perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä OhPe

Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.

Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op)

Tunnetaan myös nimellä OhJa

Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.

Tietokantojen perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Tikape

Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.

Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiRa I

Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.

Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM. Katso myös Fuksisyksyn_mallilukujärjestys.

Vanha opetussuunitelma (2020-2023):

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op)

Tunnetaan myös nimellä JTKT

Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia. Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa. HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!

Tietokoneen toiminta (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiTo

Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.

P.S. Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.

Pakolliset Aineopinnot

Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op)

Tunnetaan myös nimellä TiRa II

TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms).

Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!

Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.

Tietokannat ja web-ohjelmointi (5 op)

Kurssilla tehdään Pythonin Flaskillä vapaavalintainen web sovellus joka käytää pientä SQL-tietokantaa apuna. Projekti on melko itsenäinen ja periodin pituisen kurssin aikan on vain muutama välipalautus joissa palautusten kriteerit nousevat kurssin edetessä. Näin saadaan kurssin mittaan tasainen eteneminen. Kurssissa materiaali jossa opastetaan HTML ja SQL perusteet. Ennakkotietona tälle kurssille on hyvä olla kurssi 'Tietokantojen perusteet' käytynä.

Huom Voit myös ilmoittaa kurssin vetäjälle, että haluat tehdä kurssin omassa aikataulussasi. Tällöin palautat vain lopullisen sovelluksen kun se on valmis. Tässä toteutuksessa välipalautuksia ei pisteytetä ja arvosana tulee täysin lopullisen palautuksen perusteella.

Laskennan mallit (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Lama

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Kurssin viikkotehtävissä ("laskareissa") harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.

Tietojenkäsittely ja yhteiskunta (5 op)

Ohjelmistotuotanto (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Ohtu

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.

Kurssiin kuuluva miniprojekti on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen

Tietoturvan perusteet (5 op)

Tietoturvan perusteet pyörii tällä hetkellä vain englannin kielisenä itsenäisesti suoritettava MOOC kokonaisuutena. Kurssi koostuu käytännön koodaus tehtävistä sekä esseistä ja näiden vertaisarvioinneista. Esitietona tälle kurssille voi suositella "Tietokanta ja Web ohjelmointi"-kurssia, koska monet kurssin tehtävistä, mukaanlukien loppuprojekti, sisältävät tietokannan ja selaimen välistä kommunikaatiota ja näihin liittyviä haavoittuvuuksia.

Laskentaympäristöt (5 op)

Introduction to Artificial Intelligence (5 op)

Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek)

Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille

Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.

Ohjelmistoprojekti (10 op)

Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti

Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä yksi aineopintojen harjoitustyö (kts. alla).

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Koko kurssi on mahdollista hyväksilukea työkokemuksen perusteella. Kts Ohtun_ja_ohtuprojektin_hyväksilukeminen

Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op)

Tunnetaan nimellä kandi

Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen "kandi", joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti "tehty/ei tehty".

Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.

Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa.

Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä "arvostelu" on ihan oikeastikin tasolla "suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä".

Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä "virkamiestasolla".

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa.

Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.

Kandin aikataulusta

Kanditutkielma kurssi kestää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.

Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..

Vanha opetussuunitelma (2020-2023):

Tietoliikenteen perusteet (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Tilpe

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

Käyttöjärjestelmät (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Käjä

Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.

Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.

Aineopintojen harjoitustöiden valintakori

Tästä korista tulee valita yksi suoritus. Sen pitää olla valmiina ennen Ohjelmistoprojektia (kts. yllä).

Ohjelmistotekniikka (4 op)

Tunnetaan myös niemellä Ohte

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.

Algoritmit ja tekoäly (4 op)

Tunnetaan myös nimellä Tiralabra

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

Tietoliikenne (4 op)

Tunnetaan myös nimellä Tilpelabra

Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen. Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.

Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.

Vanha opetussuunitelma (2020-2023):

Tietokantasovellus (4 op)

Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra

Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

Aineopintojen valinnaiset kurssit

Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .

Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään 5 op tietojenkäsittelytieteen valinnaisia aineopintoja tai tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja eli maisterikursseja. Tutkintorakenteessa on listattu seuraavat esimerkit:

  • BSCS2011 Programming for Performance 5 op
  • CSM13401 Human Computer Interaction 5 op
  • TKT21003 Web-palvelinohjelmointi Ruby on Rails 5 op
  • TKT21004 Computer Architecture 5 op
  • TKT21012 Algoritmit ongelmanratkaisussa 10 op
  • TKT21018 Elements of AI: Tekoälyn perusteet 2 op
  • TKT21026 Network Programming 5 op
  • TKT21029 Functional Programming I 5 op
  • TKT21030 Functional Programming II 5 op
  • TKT21031 Tekoälyn etiikka: Johdanto 2 op
  • TKT21032 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 1 3 op
  • TKT21033 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 2 2 op
  • TKT21034 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 3 3 op
  • TKT21035 Kilpaohjelmoinnin harjoittelu 4 2 op
  • TKT21036 DevOps with Docker 1 op
  • TKT21037 DevOps with Docker: docker-compose 1 op
  • TKT21038 DevOps with Docker: security and optimization 1 op
  • TKT21039 Core 5G and Beyond 2 op
  • TKT21040 Test-Driven Development 4 op
  • TKT21041 Test-Driven Development: Full Stack 1 op
  • CSM141081 Full Stack -websovelluskehitys 5 op
  • DATA11001 Introduction to Data Science 5 op
  • DATA20041 AI in Society: Introduction 1.5 op
  • DATA20042 AI in Society: AI and Discrimination 0.5 op
  • DATA20049 AI in Society: AI, Justice and Security 0.5 op
  • DATA20050 AI in Society: AI and Democracy 0.5 op
  • TKT210241 Ohjelmointihaasteita 1 1 op
  • TKT210242 Ohjelmointihaasteita 2 1 op
  • TKT210243 Ohjelmointihaasteita 3 1 op
  • TKT210281 Elements of AI: Building AI - Intermediate 1 op
  • TKT210282 Elements of AI: Building AI - Advanced 1 op

Vanha opetussuunitelma (2020-2023):

Cyber security with F-Secure (5 op)

Tunnetaan myös nimellä Titu

Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.

C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu]

Tunnetaan myös nimellä C

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Programming for Performance (5 op)

Tunnetaan myös nimellä PFP

Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)

Tunnetaan myös nimellä Alon

Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design & Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi.

Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkko-algoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin "bonustehävänä", joka on, lähes aina, erittäin haastava.

Computer Organization II (5 op)

Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)

Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)

Introduction to Game Programming (5 op)

Tunnetaan myös nimellä IGP

Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.

Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)

Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)

Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)

Muut pakolliset opinnot

Tietokone työvälineenä (1 op)

Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Akateemiset taidot (1-2 op)

Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)

Noudettu kohteesta ”https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&oldid=12451”