Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Yliopisto–suomi -sanakirja

2011-08-03T13:11:53Z

Tattoo: /* Opiskelu */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme (joskus myös muodossa 'matruusi' < Matrix ry)
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
** Algo-linja, Algo = Algoritmien ja koneoppimisen erikoistumislinja
** Hajatili = Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja
** Ohjä-linja, Ohjä = Ohjelmistojärjestlemien erikoistumislinja
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS-kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.
* lipasto = (koko) yliopisto
* lafka = laitos, yleensä puheessa oma.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exactumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115)
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna (portaat ylös Leppäsuonkatu 11:sta puoleisen sisäänkäynnin vierestä)
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

Keskustelukanavat

2011-01-18T14:30:38Z

Tattoo:

'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''
|-

|-

|-

|-

|-

|-
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''
|-

|-
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''
|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''
|-

|-
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''
|-
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''
|-

|-

|-

|-

|-
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''
|-

|-
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''
|-
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''
|-

|-
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''
|-

|-
| Logiikka I || '''#logiikka'''
|-
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''
|-
| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''
|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''
|-
| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''
|}

Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat

Opintojen malliaikataulu

2010-07-25T14:05:06Z

Tattoo:

== Opinto-opas 2010 - 2011 periodeittain ==

[[Opas periodeittain]]

== Mallilukujärjestys? ==

Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/mallilukuj-rjestys-luk-ja-fm. Myös opinto-oppaasta löytyy jotakuinkin vastaava mallilukujärjestys. Laitoksen sivuilla (ylempi linkki) tämä on kuitenkin hahmoteltu selkeämmin ja on aina päivitetyssä muodossa.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja pitää ottaa, jotta valmistuu kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin muissa aineissa. Formaalisti (matemaattisesti) ilmaistut teoria-asiat ovat myös varsin haastavia, varsinkin jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Formaalia esitystapaa matematiikka opettaa, ja siksi siitä meuhkataan niin paljon.

Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Monella kurssilla oletetaan esitietoina edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle saattaa olla hyödyllistä istua enemmänkin matematiikan kursseja, vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa, että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.

Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu mallilukujärjestykseen. Perusopintojen kursseja järjestetään useimmin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa (myös TKT:n perusopintokursseja), ja laitoksen omassa kesäopetuksessa harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat hyvin myös kesätöiden oheen suoritettavaksi, koska viikottainen tapaamisaika sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.

TKO-äly järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy opintovastaavilta. Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia]].

* [[Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]

== Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet ==

Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä, jos mielii valmistua kolmessa vuodeksi luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Kurssien esitietoriippuvuuksiin katso [http://www.cs.helsinki.fi/u/kurhila/luk_esitietoriippuvuudet.pdf riippuvuuskaavio laitoksen sivuilla]. Opinto-oppaan oma versio sisältänee samat tiedot, joskin ainakin toiseksi sekavammassa muodossa.

=== 1. vuosi ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
|-
| Ohjelmoinnin perusteet || I || 5
|-
| Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 4
|-
| Johdatus diskreettiin matematiikkaan || II || 5
|-
| Tietorakenteet || III-IV || 8
|-
|}
Myös Ohjelmistojen mallintaminen ja Ohjelmoinnin harjoitustyö on välttämätöntä suorittaa viimeistään esimmäisen vuoden kesällä (Ohjelmistojen mallintaminen on esitietovaatimuksena Ohjelmoinnin harjoitustyölle).

=== 2. vuosi ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
|-
| Laskennan mallit || I-II || 6
|-
| Tietoliikenteen perusteet || II || 4
|-
| Ohjelmistotuotanto || IV || 4
|-
|}
Lisäksi Tietorakenteiden harjoitustyö ja Tietokantasovellus on suoritettava viimeistään toisen vuoden kesällä. Nämä kummatkin vaaditaan kolmannen vuoden syksyn Ohjelmistotuotantoprojektiin.

=== 3. vuosi ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || I-II || 10
|-
| Tieteellisen kirjoittamisen kurssi || III-IV || 10
|-
|}
Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja erityisesti toisen kotimaisen kielen suorittaminen kolmessa vuodessa.

== Mallilukujärjestyksen tulkitseminen ensimmäisenä vuotena ==

=== 1. periodi ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || I-II || 10
|-
| Ohjelmoinnin perusteet || I || 5
|-
| Tietokone työvälineenä || I || 1
|-
| TVT-ajokortti || I || 3
|-
| Matematiikka tutuksi || I || 5
|-
|}

Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet ("OhPe"), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin ("JTKT") suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Matematiikka tutuksi -kurssi toimii johdatuksena yliopistomatematiikkaan ja helpottaa toisen periodin Johdatus diskreettiin matematiikan -kurssin suorittamista, jonka läpäiseminen heti ensimmäisenä syksynä on myös erittäin kriittistä.

Matematiikka tutuksi -kurssi ("MaTu") ei ole varsinainen lukiomatematiikan kertauskurssi, vaan sen on tarkoitus tutustuttaa yliopistossa opetettavaan matematiikkaan. Matematiikka tutuksi -kurssi kannattaa ehdottomasti käydä, vaikka uskottelisikin ongelmanratkaisutaitonsa olevan kunnossa. Kurssista saa kyllä opintopisteet palauttamalla tietyn määrän tehtäviä, ja kokeeseen ei tarvitse tällöin osallistua. Enemmistö suorittaa MaTu:n nimenomaan tekemällä vaaditun määrän laskuharjoitustehtäviä.

Ensimmäisellä periodilla aloitetaan myös LuK-HOPS, joka jatkuu koko kandiopintojen ajan. LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

=== 2. periodi ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
! width="75px" align="left" | '''Esitiedot'''
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || I-II || 10 ||
|-
| Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 4|| OhPe
|-
| Ohjelmistojen mallintaminen || II || 4 || OhPe
|-
| Johdatus diskreettiin matematiikkaan || II || 5 ||
|-
|}

Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat Johdatus diskreettiin matematiikkaan ("diskis") ja Ohjelmoinnin jatkokurssi ("OhJa"). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus. Johdatus diskreettiin matematiikkaan -kurssin sisältö on jotakuinkin seuraava: induktio, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista.

Vaikka OhPe vaaditaankin Ohjelmoinnin jatkokurssiin ja Ohjelmistojen mallintamiseen ("OhMa"), niin tulokset eivät ole näiden kurssien alkaessa vielä tuleet. Jos OhPesta paukahtaa WebOodiin hylätty, mutta OhJassa ja OhMassa on mukana edes jollain tasolla, niin kumpaakaan ei missään nimessä kannata jättää kesken.

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaakin sitten panostaa), ja lue tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuaineita]]!

Diskiksen ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Laskupaja laskupajasta], koska luennon matemaattisesti kauniit "On olemassa kuvaus siten, että..." voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat "Tee näin..."-ohjeilla.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien Matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 4 + 4 + 4 + 5 = 32 op, mikä on yli 2 op optimaalisen suoritustahdin - onneksi olkoon, tästä on hyvä jatkaa! Jos jätät Matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 3 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muun matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja Riossa), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Et ehdi edes jäädä vielä Etappeihin (opintojen etenemisen seurantajärjestelmä, LuK-tutkinnossa kolme on "etappia", joissa siihenastinen eteneminen tarkastetaan), jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].

=== 3. periodi (eli kevään 1. periodi) ===

{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
! width="75px" align="left" | '''Esitiedot'''
|-
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || III || 4 || OhJa, OhMa
|-
| Tietokoneen toiminta || III || 4 || OhPe
|-
| Tietorakenteet || III-IV || 8 || OhJa, Diskis
|-
| Sivuaineita/valinnaisia || II || 2- ||
|-
|}

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ei pääse, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (taidot voi vaatimusten uupuessa osoittaa erillisessä esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen.

Tietokoneen toiminta -kurssille ("TiTo") osallistuminen riippuu myöskin OhPesta. Tietokoneen toiminta on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille, joka puolestaan on kriittisen polun kurssi. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Tietorakenteet kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa. Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.

Jos tietorakenteita, ohjelmoinnin harjoitustyötä tai tietokoneen toimintaa ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] a) [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautumisjärjestelmä] ja b) [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 kursseille ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista). Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät. Esimerkiksi keväällä järjestettävässä Käyttöliittymät -kurssissa ei ole esitietoja. Tietokantojen perusteisiinkin pääsee neljännessä periodissa, vaikka ohjelmointikursseissa olisi sykysyllä epäonnistunutkin.

Ilman sivuainetäydennystä tai valinnaisten aineopintojen suorittamista kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4 + 8/2 + 4 = 12 op (Tietorakenteet puolitettu), mikä alittaa suositustahdin 15 op -kertymän kolmella opintopisteellä.

=== 4. periodi (eli kevään 2. periodi) ===
{| border="1px"
! width="250px" align="left" | '''Kurssi'''
! width="75px" align="left" | '''Periodi'''
! width="75px" align="left" | '''Op'''
! width="75px" align="left" | '''Esitiedot'''
|-
| Tietorakenteet || III-IV || 8 || OhJa, Diskis
|-
| Tietokantojen perusteet || IV || 4 ||
|-
| Sivuaineita/valinnaisia || IV || 6- ||
|-
|}

Tietokantojen perusteet -kurssilla hyötyy Johdatus diskreettiin matematiikkaan -kurssista, mutta se ei ole pakollinen esitietovaatimus. Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan. Ilman sivuainekursseja tai vapaavalintaisilla aineopintoja kakkosperiodista tulee 8/2 + 4 = 8 op. Ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä koko keväänä kevään opintopistekertymä jää 20 opintopisteeseen, siis kymmentä vaille suositellusta 30 opintopisteestä. Kannattaa siis suorittaa sivuaineita (matematiikan tai menetelmätieteen kokonaisuutta) tai mielenkiintoisia tietojenkäsittelytieteen aineopintoja jo tässä vaiheessa.

Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~"virkamiesruotsi") suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.

Mallilukujärjestyksen tulkitsemisessa jatkoa koskien apua voi kysyä laitoksen opetusneuvonnasta tai TKO-älyn opintovastaavilta.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla. Matematiikan ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

=== 1. vuosi, syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.

* '''Periodi I'''
* Yksi seuraavista vaihtoehdoista
** Matematiikka tutuksi (5 op) on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Kurssi on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ehdottomasti ottaa, ellei sitten välttämättä halua heti jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään ylempänä mainitun lukiomatikan kertauskurssin päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.
** Analyysi I, (10 op / 2 periodia) on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin Lineaarialgebra ja matriisilasekenta I:n, mutta matikan perusfuksikurssina se opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto. Huomaa, että kestää kaksi periodia, eikä sitä voi suorittaa osissa. Analyysi I on myös selkeästi työläin vaihtoehdoista.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja Matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä. Näillä kursseilla ei myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)
** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op), jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja uskoo kiinnostuvansa tilastotieteen opiskelusta.

* '''Periodi II'''
** '''Pakollinen''' Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä, jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 2, 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille.
*** Analyysi I:n loppu, jos sen on itselleen manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

=== 1. vuosi, kevät===

* '''Periodit III - IV'''
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III), 5 op. Mahdollisesti myös Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV), 5 op. Ensimmäinen tarkoittaa suhteellisen helppoja opintopisteitä, jälkimmäinen näistä on vaikea. Valitse jälkimmäinen vain, jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa. Esitietoina kurssille käytännössä on integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista. Johdatus todennäköisyyslaskentaan -kurssille sen sijana voi kävellä lukiopohjalta.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi on mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikka I:stä.

=== 2. vuosi, syksy ===

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. vuosi, kevät ===

* Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. vuosi ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).

Yliopisto–suomi -sanakirja

2009-09-02T19:34:55Z

Tattoo: /* Opiskelu */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.
* lipasto = (koko) yliopisto
* lafka = laitos, yleensä puheessa oma.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

==Kurssien lyhenteitä==
* Lapio = Tietokone työvälineenä
* JTKT = Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
* OhPe = Ohjelmoinnin perusteet
* MaTu = Matematiikka tutuksi
* OhJa (Java) = Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi)
* OhMa (OTM, Jossu) = Ohjelmistojen mallintaminen (ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät, Johdatus sovellussuunnitteluun)
* Diskis = Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Linis = Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (I ja/tai II)
* TiRa = Tietorakenteet
* Javalabra = Ohjelmoinnin harjoitustyö
* TikaPe = Tietokantojen perusteet
* TiTo = Tietokoneen toiminta
* Tsoha = Tietokantasovellus (ent. Tietokantasovellusten harjoitustyö, usein myös TiKaS)
* LaMa = Laskennan mallit
* RiO = Rinnakkaisohjelmointi
* TilPe = Tietoliikenteen perusteet
* DiMe = Digitaalisen median tekniikat
* OhTu = Ohjelmistotuotanto
* Ohtuprojekti = Ohjelmistotuotantoprojekti
* TiKi = Tieteellisen kirjottamisen kurssi (eli Kandidaatin tutkielma)
* ASu = Algoritmien suunnittelu (ja analyysi, usein myös ASA)
* Tiralabra = Tietorakenteiden harjoitustyö
* TiKaSu = Tietokannan suunnittelu

Yliopisto–suomi -sanakirja

2009-09-02T19:31:05Z

Tattoo: /* Opiskelu */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.
* lipasto / lafka = laitos, yleensä puheessa oma.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

==Kurssien lyhenteitä==
* Lapio = Tietokone työvälineenä
* JTKT = Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
* OhPe = Ohjelmoinnin perusteet
* MaTu = Matematiikka tutuksi
* OhJa (Java) = Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi)
* OhMa (OTM, Jossu) = Ohjelmistojen mallintaminen (ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät, Johdatus sovellussuunnitteluun)
* Diskis = Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Linis = Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (I ja/tai II)
* TiRa = Tietorakenteet
* Javalabra = Ohjelmoinnin harjoitustyö
* TikaPe = Tietokantojen perusteet
* TiTo = Tietokoneen toiminta
* Tsoha = Tietokantasovellus (ent. Tietokantasovellusten harjoitustyö, usein myös TiKaS)
* LaMa = Laskennan mallit
* RiO = Rinnakkaisohjelmointi
* TilPe = Tietoliikenteen perusteet
* DiMe = Digitaalisen median tekniikat
* OhTu = Ohjelmistotuotanto
* Ohtuprojekti = Ohjelmistotuotantoprojekti
* TiKi = Tieteellisen kirjottamisen kurssi (eli Kandidaatin tutkielma)
* ASu = Algoritmien suunnittelu (ja analyysi, usein myös ASA)
* Tiralabra = Tietorakenteiden harjoitustyö
* TiKaSu = Tietokannan suunnittelu

Yliopisto–suomi -sanakirja

2009-09-02T10:54:19Z

Tattoo: /* Kurssien lyhenteitä */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

==Kurssien lyhenteitä==
* Lapio = Tietokone työvälineenä
* JTKT = Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
* OhPe = Ohjelmoinnin perusteet
* MaTu = Matematiikka tutuksi
* OhJa (Java) = Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi)
* OhMa (OTM, Jossu) = Ohjelmistojen mallintaminen (ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät, Johdatus sovellussuunnitteluun)
* Diskis = Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Linis = Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (I ja/tai II)
* TiRa = Tietorakenteet
* Javalabra = Ohjelmoinnin harjoitustyö
* TikaPe = Tietokantojen perusteet
* TiTo = Tietokoneen toiminta
* Tsoha = Tietokantasovellus (ent. Tietokantasovellusten harjoitustyö, usein myös TiKaS)
* LaMa = Laskennan mallit
* RiO = Rinnakkaisohjelmointi
* TilPe = Tietoliikenteen perusteet
* DiMe = Digitaalisen median tekniikat
* OhTu = Ohjelmistotuotanto
* TiKi = Tieteellisen kirjottamisen kurssi
* ASu = Algoritmien suunnittelu (ja analyysi, usein myös ASA)
* Ohtu = Ohjelmistotuotanto
* Ohtuprojekti = Ohjelmistotuotantoprojekti
* Tiralabra = Tietorakenteiden harjoitustyö
* TiKaSu = Tietokannan suunnittelu

Yliopisto–suomi -sanakirja

2009-09-02T10:51:32Z

Tattoo: /* Järjestötiloja */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

==Kurssien lyhenteitä==
* Lapio = Tietokone työvälineenä
* JTKT = Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
* OhPe = Ohjelmoinnin perusteet
* MaTu = Matematiikka tutuksi
* OhJa (Java) = Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi)
* OhMa (OTM, Jossu) = Ohjelmistojen mallintaminen (ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät, Johdatus sovellussuunnitteluun)
* Diskis = Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Linis = Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (I ja/tai II)
* TiRa = Tietorakenteet
* Javalabra = Ohjelmoinnin harjoitustyö
* TikaPe = Tietokantojen perusteet
* TiTo = Tietokoneen toiminta
* Tsoha = Tietokantasovellus (ent. Tietokantasovellusten harjoitustyö)
* LaMa = Laskennan mallit
* RiO = Rinnakkaisohjelmointi
* TilPe = Tietoliikenteen perusteet
* DiMe = Digitaalisen median tekniikat
* OhTu = Ohjelmistotuotanto
* TiKi = Tieteellisen kirjottamisen kurssi
* ASu = Algoritmien suunnittelu (ja analyysi, usein myös ASA)

Yliopisto–suomi -sanakirja

2009-09-02T10:50:51Z

Tattoo: /* Laitoksella */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina/Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis/Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi/Klusteri/Klurre/Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys/Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

==Kurssien lyhenteitä==
* Lapio = Tietokone työvälineenä
* JTKT = Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen
* OhPe = Ohjelmoinnin perusteet
* MaTu = Matematiikka tutuksi
* OhJa (Java) = Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi)
* OhMa (OTM, Jossu) = Ohjelmistojen mallintaminen (ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät, Johdatus sovellussuunnitteluun)
* Diskis = Johdatus diskreettiin matematiikkaan
* Linis = Lineaarialgebra ja matriisilaskenta (I ja/tai II)
* TiRa = Tietorakenteet
* Javalabra = Ohjelmoinnin harjoitustyö
* TikaPe = Tietokantojen perusteet
* TiTo = Tietokoneen toiminta
* Tsoha = Tietokantasovellus (ent. Tietokantasovellusten harjoitustyö)
* LaMa = Laskennan mallit
* RiO = Rinnakkaisohjelmointi
* TilPe = Tietoliikenteen perusteet
* DiMe = Digitaalisen median tekniikat
* OhTu = Ohjelmistotuotanto
* TiKi = Tieteellisen kirjottamisen kurssi
* Asu = Algoritmien suunnittelu

Fuksin selviytymispaketti

2009-09-02T10:09:30Z

Tattoo: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2009 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa [http://www.hoas.fi/ HOAS], [http://www.hyy.helsinki.fi/asunto Ylioppilaskuntien asunnonvälitys] sekä HYY:n [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/36/ asunto-opas]
#* Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuella tarkoitaan virallisesti opintorahaa, asumistukea ja opintolainaa yhdessä. Käytännössä useimmat tarkoittavat "tuet"-sanalla vain kahta ensimmäistä, ja opintolainasta puhutaan yleensä erikseen.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata Almasta (Helsingin yliopiston intranet, tarvitsee yliopiston tunnukset) kohdasta [https://alma.helsinki.fi/doclink/97280 hakemusten käsittelyaika].
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [http://portaali.lyyra.fi/index.php?option=com_lyyrakortintilaus&view=kortti&Itemid=13 Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Tunnusten_aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä
#* #tkt-fuksit09 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* Jos ei meinaa onnistua niin 01.09. noin kello 14 eteenpäin (laitoksen orientoivien jälkeen) opintopäivystystä tarjolla Exactumin luokassa B121.
# Hanki "opiskelijapäivitys" HKL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin
#* Tapahtuu joko HKL:n palvelupisteissä tai yliopiston päärakennuksen orkesterilämpiössä keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#** Orkesterilämpiö auki ajalla 3.8.-4.9.2009 ma-ti 8.30-16.00, ke 8.30-17.00, to-pe 8.30-16.00. Tämän jälkeen käänny HKL:n palvelupisteiden puoleen.
#* Lisätietoa [http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/liput_ja_hinnat/hinnat_2009/alennusliput/opiskelijat.htm YTV:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle orientoiviin 31.08. ja 01.09.2009.
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] (ja http://www.helsinki.fi/maantiede/labrat/aikataulut.html) auttaa eksyneitä.
#*Pysäkki: Kumpulan kampus

* Hyödyllisiä neuvosia löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta.
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän käytännöllisemmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/opas2008_2010.pdf laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Se lienee ainut kirjoista, jota palataan lukemaan vielä tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muoviavainohje.html muoviavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (20.00-08.00).

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kumpula/tiedekirjasto/index.htm Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä usein löytyy jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/index.fi.html opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole (et liittynyt esim. 01.09. laitossunnistuksen rastilla)
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

==Syksyn edetessä==
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikoe jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opetusohjelma.html Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/ Koeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.
* LuK-HOPS -kurssilla (HOPS = Henkilökohtainen opintosuunnitelma) suunnitellaan itse opinnot - mitä ja koska nyt loppujen lopuksi sitten opiskellaan. Opintosuunnitelmaa laadittaessa kannattaa huomata:
** [http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/aine/ Perus- ja aineopintojen kurssit] järjestetään joka vuosi suurinpiirtein samaan aikaan. Näiden aikatauluttaminen on siis helppoa.
** [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf Kurssien riippuvuuskaaviosta] näkee, missä järjestyksessä kursseja tulisi käydä, etteivät esitiedot jää esteeksi.
** Opintosuunnitelmaa laadittaessa tulevat viimeistään tutuksi myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tutkvaat_0810.pdf tutkintovaatimukset]

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksin selviytymispaketti

2009-09-02T10:09:14Z

Tattoo: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2009 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa [http://www.hoas.fi/ HOAS], [http://www.hyy.helsinki.fi/asunto Ylioppilaskuntien asunnonvälitys] sekä HYY:n [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/36/ asunto-opas]
#* Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuella tarkoitaan virallisesti opintorahaa, asumistukea ja opintolainaa yhdessä. Käytännössä useimmat tarkoittavat "tuet"-sanalla vain kahta ensimmäistä, ja opintolainasta puhutaan yleensä erikseen.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata Almasta (Helsingin yliopiston intranet, tarvitsee yliopiston tunnukset) kohdasta [https://alma.helsinki.fi/doclink/97280 hakemusten käsittelyaika].
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [http://portaali.lyyra.fi/index.php?option=com_lyyrakortintilaus&view=kortti&Itemid=13 Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Tunnusten_aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä
#* #tkt-fuksit09 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* Jos ei meinaa onnistua niin 01.09. noin kello 14 eteenpäin (laitoksen orientoivien jälkeen) opintopäivystystä tarjolla Exactumin luokassa B121.
# Hanki "opiskelijapäivitys" HKL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin
#* Tapahtuu joko HKL:n palvelupisteissä tai yliopiston päärakennuksen orkesterilämpiössä keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#** Orkesterilämpiä auki ajalla 3.8.-4.9.2009 ma-ti 8.30-16.00, ke 8.30-17.00, to-pe 8.30-16.00. Tämän jälkeen käänny HKL:n palvelupisteiden puoleen.
#* Lisätietoa [http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/liput_ja_hinnat/hinnat_2009/alennusliput/opiskelijat.htm YTV:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle orientoiviin 31.08. ja 01.09.2009.
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] (ja http://www.helsinki.fi/maantiede/labrat/aikataulut.html) auttaa eksyneitä.
#*Pysäkki: Kumpulan kampus

* Hyödyllisiä neuvosia löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta.
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän käytännöllisemmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/opas2008_2010.pdf laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Se lienee ainut kirjoista, jota palataan lukemaan vielä tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muoviavainohje.html muoviavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (20.00-08.00).

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kumpula/tiedekirjasto/index.htm Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä usein löytyy jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/index.fi.html opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole (et liittynyt esim. 01.09. laitossunnistuksen rastilla)
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

==Syksyn edetessä==
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikoe jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opetusohjelma.html Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/ Koeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.
* LuK-HOPS -kurssilla (HOPS = Henkilökohtainen opintosuunnitelma) suunnitellaan itse opinnot - mitä ja koska nyt loppujen lopuksi sitten opiskellaan. Opintosuunnitelmaa laadittaessa kannattaa huomata:
** [http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/aine/ Perus- ja aineopintojen kurssit] järjestetään joka vuosi suurinpiirtein samaan aikaan. Näiden aikatauluttaminen on siis helppoa.
** [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf Kurssien riippuvuuskaaviosta] näkee, missä järjestyksessä kursseja tulisi käydä, etteivät esitiedot jää esteeksi.
** Opintosuunnitelmaa laadittaessa tulevat viimeistään tutuksi myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tutkvaat_0810.pdf tutkintovaatimukset]

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksin selviytymispaketti

2009-09-02T10:08:46Z

Tattoo: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2009 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa [http://www.hoas.fi/ HOAS], [http://www.hyy.helsinki.fi/asunto Ylioppilaskuntien asunnonvälitys] sekä HYY:n [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/36/ asunto-opas]
#* Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuella tarkoitaan virallisesti opintorahaa, asumistukea ja opintolainaa yhdessä. Käytännössä useimmat tarkoittavat "tuet"-sanalla vain kahta ensimmäistä, ja opintolainasta puhutaan yleensä erikseen.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata Almasta (Helsingin yliopiston intranet, tarvitsee yliopiston tunnukset) kohdasta [https://alma.helsinki.fi/doclink/97280 hakemusten käsittelyaika].
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [http://portaali.lyyra.fi/index.php?option=com_lyyrakortintilaus&view=kortti&Itemid=13 Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Tunnusten_aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä
#* #tkt-fuksit09 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* Jos ei meinaa onnistua niin 01.09. noin kello 14 eteenpäin (laitoksen orientoivien jälkeen) opintopäivystystä tarjolla Exactumin luokassa B121.
# Hanki "opiskelijapäivitys" HKL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin
#* Tapahtuu joko HKL:n palvelupisteissä tai yliopiston päärakennuksen orkesterilämpiössä keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
##* Orkesterilämpiä auki ajalla 3.8.-4.9.2009 ma-ti 8.30-16.00, ke 8.30-17.00, to-pe 8.30-16.00. Tämän jälkeen käänny HKL:n palvelupisteiden puoleen.
#* Lisätietoa [http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/liput_ja_hinnat/hinnat_2009/alennusliput/opiskelijat.htm YTV:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle orientoiviin 31.08. ja 01.09.2009.
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] (ja http://www.helsinki.fi/maantiede/labrat/aikataulut.html) auttaa eksyneitä.
#*Pysäkki: Kumpulan kampus

* Hyödyllisiä neuvosia löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta.
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän käytännöllisemmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/opas2008_2010.pdf laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Se lienee ainut kirjoista, jota palataan lukemaan vielä tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muoviavainohje.html muoviavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (20.00-08.00).

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kumpula/tiedekirjasto/index.htm Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä usein löytyy jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/index.fi.html opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole (et liittynyt esim. 01.09. laitossunnistuksen rastilla)
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

==Syksyn edetessä==
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikoe jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opetusohjelma.html Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/ Koeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.
* LuK-HOPS -kurssilla (HOPS = Henkilökohtainen opintosuunnitelma) suunnitellaan itse opinnot - mitä ja koska nyt loppujen lopuksi sitten opiskellaan. Opintosuunnitelmaa laadittaessa kannattaa huomata:
** [http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/aine/ Perus- ja aineopintojen kurssit] järjestetään joka vuosi suurinpiirtein samaan aikaan. Näiden aikatauluttaminen on siis helppoa.
** [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf Kurssien riippuvuuskaaviosta] näkee, missä järjestyksessä kursseja tulisi käydä, etteivät esitiedot jää esteeksi.
** Opintosuunnitelmaa laadittaessa tulevat viimeistään tutuksi myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tutkvaat_0810.pdf tutkintovaatimukset]

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Sivuainekuvauksia

2009-08-23T22:51:16Z

Tattoo: /* Opinto-opas */

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Plan A|opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ Käytettävyyskouluun], joka on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti ja tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**Perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta. Itsellä ainakin kannatti panostaa oheiskirjallisuuden lukemiseen.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki). Kurssilla siis about sama sisältö kuin matematiikan vastaavalla, mutta vähän humaanimmalla otteella.

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Opintojen malliaikataulu

2009-08-23T22:44:43Z

Tattoo: /* Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan */

== Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf kauniissa kaaviossa]. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon. Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen -- monella kurssilla oletetaan matematiikan kursseilla opetettavaa edellämainittua ''formaalista ajattelutapaa''. Tämä tarkoittaa että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle ei ole (valitettavasti) mitää muuta kuin hyötyä istua matematiikan kursseja (vaikka se olisi kuinka ikävää). On siis tärkeää tiedostaa että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan ''implisiittisesti'' tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.

Pakollisia kursseja järjestetään (vähintään) '''kerran vuodessa''', pääasiassa '''silloin kun ne on sijoitettu malliaikatauluun'''. Lähinnä perusopintoja järjestetään useammin. Kesäisin voi käydä Avoimessa (perustutkinto-opiskelijat ilmaiseksi) TKT:n perusopintokursseja, ja laitoksella (ei siis Avoimessa) harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa ''taktikoida'' ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi (lähes varmuudella) suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat vallan mainiosti kesätöiden oheen suoritettavaksi.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy (ja tarvittaessa patista) ''opintovastaavilta''.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia | Plan B]]. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Mallilukujärjestys | Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Lisäksi: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* '''Laskennan mallit''', 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* '''Tietorakenteiden harjoitustyö''', 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* '''Johdatus tekoälyyn''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* '''Rinnakkaisohjelmointi''', 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* '''Tietokantasovellus''', 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* '''Tietoturvan perusteet''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

Opintojen malliaikataulu

2009-08-23T22:42:48Z

Tattoo: /* Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan */

== Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf kauniissa kaaviossa]. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon. Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen -- monella kurssilla oletetaan matematiikan kursseilla opetettavaa edellämainittua ''formaalista ajattelutapaa''. Tämä tarkoittaa että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle ei ole (valitettavasti) mitää muuta kuin hyötyä istua matematiikan kursseja (vaikka se olisi kuinka ikävää). On siis tärkeää tiedostaa että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan ''implisiittisesti'' tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.

Pakollisia kursseja järjestetään (vähintään) '''kerran vuodessa''', pääasiassa '''silloin kun ne on sijoitettu malliaikatauluun'''. Lähinnä perusopintoja järjestetään useammin. Kesäisin voi käydä Avoimessa (perustutkinto-opiskelijat ilmaiseksi) TKT:n perusopintokursseja, ja laitoksella (ei siis Avoimessa) harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa ''taktikoida'' ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi (lähes varmuudella) suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat vallan mainiosti kesätöiden oheen suoritettavaksi.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia | Plan B]]. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Mallilukujärjestys | Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Lisäksi: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* '''Laskennan mallit''', 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* '''Tietorakenteiden harjoitustyö''', 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* '''Johdatus tekoälyyn''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* '''Rinnakkaisohjelmointi''', 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* '''Tietokantasovellus''', 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* '''Tietoturvan perusteet''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

Opintojen malliaikataulu

2009-08-23T22:41:11Z

Tattoo: /* Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan */

== Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa [http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/riippuvuudet_2008_2010.pdf kauniissa kaaviossa]. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon. Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen -- monella kurssilla oletetaan matematiikan kursseilla opetettavaa edellämainittua ''formaalista ajattelutapaa''. Tämä tarkoittaa että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle ei ole (valitettavasti) mitää muuta kuin hyötyä istua matematiikan kursseja (vaikka se olisi kuinka ikävää). On siis tärkeää tiedostaa että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan ''implisiittisesti'' tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.

Pakollisia kursseja järjestetään (vähintään) '''kerran vuodessa''', pääasiassa '''silloin kun ne on sijoitettu malliaikatauluun'''. Lähinnä perusopintoja järjestetään useammin. Kesäisin voi käydä Avoimessa (perustutkinto-opiskelijat ilmaiseksi) TKT:n perusopintokursseja, ja laitoksella (ei siis Avoimessa) harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti).

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia | Plan B]]. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Mallilukujärjestys | Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Lisäksi: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* '''Laskennan mallit''', 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* '''Tietorakenteiden harjoitustyö''', 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* '''Johdatus tekoälyyn''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* '''Rinnakkaisohjelmointi''', 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* '''Tietokantasovellus''', 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* '''Tietoturvan perusteet''', 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

Sivuainekuvauksia

2008-06-08T20:06:33Z

Tattoo: /* Teoreettinen filosofia */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''1. periodi, suositus: 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
* Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
** Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Java-ohjelmointi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
* '''Ohjelmistotekniikan menetelmät''', 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
* Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op)

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (vs. 2 op, jos Johdatus käyty periodissa 3)

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 24 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-06-08T20:05:09Z

Tattoo: /* Matematiikka */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''1. periodi, suositus: 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
* Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
** Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Java-ohjelmointi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
* '''Ohjelmistotekniikan menetelmät''', 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
* Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op)

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (vs. 2 op, jos Johdatus käyty periodissa 3)

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 24 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-06-08T20:02:38Z

Tattoo: Lisää järjestelyä -TKa

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''1. periodi, suositus: 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
* Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
** Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Java-ohjelmointi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
* '''Ohjelmistotekniikan menetelmät''', 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
* Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op)

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (vs. 2 op, jos Johdatus käyty periodissa 3)

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 24 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-06-08T19:57:39Z

Tattoo: lisäsin linkin ja järjestelin uusiksi

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''1. periodi, suositus: 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessä 2 op, opintojen ohjausta ja oppimaan oppimista)
* Tietokone työvälineenä, 4 op (usein tiiviskurssi, web-sivujen, tekstinkäsittelyn ja laitosjärjestelmien alkeet)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op (kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana)
** Tai Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta)
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Sivuaineita / muita opintoja 2 op (1 op)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee 4+4+5+5 = 18 op, mikä on mukava puolivälin saldo koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Java-ohjelmointi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa)
* '''Ohjelmistotekniikan menetelmät''', 4 op (samoin, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 2 op

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä sivuaineita! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos olet saanut edellä kuvatun ykkösperiodin paketin läpi (18 op), voit täälläkin huoletta jättää sivuainekohdan huomiotta (4+4+5 = 13 op), jolloin yhteensä syksyltä saldoksi tulee 31 op.

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* Käyttöliittymät, 4 op (miten käyttöliittymiä tehdään niin että ne sopivat ihmisillekin)
* Sivuaineita / muita opintoja 3 op (tai Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op)

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Jos Johdatusta ei ole käynyt aiemmin, sen voi ottaa nyt. Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op (vs. 2 op, jos Johdatus käyty periodissa 3)

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 24 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Kemia===

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.
====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Käytännöllinen filosofia]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi