Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta

2016-08-28T10:04:52Z

Takeinan: /* Kirjastoista */

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tietojenkäsittelytiede tieteenä ===

Yleensä tuoreella tietojenkäsittelytieteen opiskelijalla, käpistelijällä, ei ole juuri minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tietojenkäsittelytiede, TKT, tosiasiassa on. Moni kuvittelee tietojenkäsittelytieteen olevan ohjelmointia, mitä se ei suinkaan pelkästään ole. Ohjelmointi on TKT:ssä vain yksi - joskin tärkeä - työväline.

Opinto-opas yrittää kuvailla tietojenkäsittelytiedettä, mutta käytännössä vain alan opiskeleminen auttaa hahmottamaan, mistä todella on kysymys. Eräs tyypillinen yhden virkkeen tiivistelmä on, että tietojenkäsittelytieteessä tutkitaan, mitä voidaan automatisoida tehokkaasti. Hieman pidemmin ilmaistuna tietojenkäsittelytieteessä ollaan kiinnostuneita siitä, mihin voidaan löytää luotettava, tehokas ja mahdollisimman automatisoitu ratkaisu.

Matematiikassa riittää todistaa, että ongelmaan on olemassa ratkaisu. Teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä tämä ratkaisu on lisäksi pystyttävä löytämään tehokkaasti. Tietojenkäsittelytieteen sovelluksissa, esimerkiksi ohjelmistotuotannossa, tämäkään ei riitä, vaan tehokas menetelmä on lisäksi pystyttävä toteuttamaan luotettavaksi. Ehkäpä siis voidaankin sanoa, että tietojenkäsittelytieteessä on kysymys luotettavien ja tehokkaiden ratkaisuiden löytämisestä erilaisiin ongelmiin.

Suurin osa tietotekniikka-alan töistä liittyy tavalla tai toisella ohjelmistokehitykseen, mikä tarjoaa mitä erilaisimpia työmahdollisuuksia esimerkiksi ohjelmoinnista, ohjelmistosuunnittelusta tai tietojenkäsittelyteoriasta kiinnostuneille. Tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoaa monenlaisia kursseja mm. kaikista edellä mainituista tietojenkäsittelyn osa-alueista. Käytännössä tietojenkäsittelytiede antaa valmiudet mille tahansa alalle, jossa ongelmanratkaisu on keskeisessä asemassa. Nykyongelmien ratkaisuun vieläpä useimmiten liittyy tavalla tai toisella tietotekniikka.

Tietojenkäsittelytiede on informaation tuottamiseen ja koneelliseen käsittelyyn perustuva ala. Tietojenkäsittelytieteelliselle ajattelulle on tyypillistä, että ongelmat jaetaan osaongelmiin, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia ratkaistavaksi. Tämä saattaa kuulostaa suoraviivaiselta, mutta oppiessaan todella soveltamaan tätä ajattelutapaa myös arkipäivän elämässä, huomaa saaneensa jotain todella arvokasta. Monimutkaisen kokonaisuuden hallinta ja olennaisen hahmottaminen ovat keskeisimpiä taitoja tietojenkäsittelytieteessä.

TKT:n opiskelussa tekijän oma osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Tietojenkäsittelytiedettä voidaan oikeutetusti pitää nykyajan käsityönä. Tietojenkäsittelytieteilijöiden harrastamalla satunnaisella vitsailulla humanististen tieteiden opiskelijoita kohtaan on myös perää, sillä tietojenkäsittelytieteen opiskelumenetelmät eivät voisi kirjatenteistä oikeastaan kauempana olla. Kurssissa epäonnistuneelle ei useimmiten voi antaa muuta neuvoa, kuin käskeä tekemään enemmän harjoituksia. Keskeistä on, että TKT:n opiskelussa esiin tulevia asoita pitää ymmärtämisen lisäksi osata soveltaa. Opetettavien asioiden ulkoa opiskelu ei riitä, joskin tarkka perustotuuksien osaaminen auttaa opiskelun eri vaiheissa.

Tietojenkäsittelyn ongelmiin on harvoin olemassa yksittäisiä oikeita ratkaisuja; ratkaisutapoja on useita ja vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Sen takia tietojenkäsittelyssä ei ole läheskään aina olemassa oikeaa vastausta tuottavaa kaavaa tai prosessia, jolla ongelma pystytään ratkaisemaan. Ongelmien ratkaisemisen tapauskohtaisuus johtuu osaksi siitä, että tietojenkäsittelytiede on nuori tieteenala ja osaksi siitä, että tietojenkäsittelytieteen ongelmat esiintyvät eri paikoissa eri muodossa. Monien mielestä mielenkiintoisia ovat myös ongelmat, joihin ei ratkaisua, ainakaan toistaiseksi, ole olemassa.

=== Teoriaa ja käytäntöä ===

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintovaatimukset ovat alan teoreettisimmat Suomen monialaisissa yliopistoissa. Varsin yleistä onkin kuulla vaatimuksia, että opetuksessa pitäisi vähentää teoriaa ja lisätä käytännön osaamista. Tällaiset vaatimukset eivät ole ominaisia vain tietojenkäsittelytieteelle tai Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Vastaavaa kuulee miltei kaikkialla ja usein nimenomaan suhteellisen nuorten tieteenharjoittajien suusta. Kun opinnoissa on sitten edetty pidemmälle, nämä vaatimukset usein laantuvat.

Kysymys lienee siitä, että teoriasta on usein vaikea saada otetta, jos ei ole myös riittävää käytännön osaamista perspektiiviä antamassa. Toisaalta kysymys on usein myös vääristä odotuksista siitä, mistä yliopisto-opiskelussa oikein on kysymys. Yliopisto ei opeta suoraan työelämässä tarvittavia taitoja vaan ennemminkin valmiuksia, joilla sellaiset taidot voi hankkia. Vaikka lyhyellä aikavälillä käytännön taitojen opettelu olisikin hyödyllisempää, vanhenevat sellaiset taidot pian nopeasti kehittyvillä aloilla. Riittävät teoreettiset valmiudet sen sijaan helpottavat kehityksen kelkassa pysymistä, kun uusia asioita ei tarvitse opetella alusta alkaen, vaan ne tunnistaa toimivan jonkin yleisemmän periaatteen mukaisesti. Tietojenkäsittelytieteen perimmäiset ongelmat eivät ole juurikaan, jos ollenkaan, aikojen saatossa muuttuneet.

Moni aloitteleva opiskelija hieman virheellisesti ajattelee, että vaikeimpia ongelmia ovat juuri matemaattiset pulmat tai tekniset rajoitteet. Esimerkiksi ohjelmistotuotannossa keskeisimmät ongelmat liittyvät ohjelmistoprosesseihin, niiden johtamiseen ja asiakkaan kanssa toimimiseen. Laitokselle ei tosin kannata tulla silläkään asenteella, ettei "käpistelijän tarvitse osata ohjelmoida". Tällaisille henkilöille oikeampi paikka lienee jokin kauppakorkeakoulu.

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimuksissa ei ole käytännön ohjelmointi- tai muiden taitojen opettelua alun jälkeen. Opiskelijan oletetaan itse täydentävän tällaisia taitojaan tarpeen mukaan, vaikka tätä ei missään suoraan mainitakaan. Uuden ohjelmointikielen opettelu ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri ponnistus, kunhan ohjelmointikokemus hieman karttuu. Tämä taas onnistuu paremmin työelämässä tai harrastusprojekteissa kuin tekemällä harjoitustyötä harjoitustyön perään. Kiinnostus opiskelualaa kohtaan myös opintojen ulkopuolella lienee asia, jota yliopisto-opiskelijalta voidaan edellyttää. Ilman sitäkin tutkinnon voi toki suorittaa, mutta silloin taidot jäävät melko vajavaisiksi. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijan opiskelun ja vapaa-ajan raja on useimmiten hyvin häilyvä.

=== Matematiikkaa ja tilastotiedettä ===

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija joutuu lukemaan pakollisena sivuaineena matematiikkaa tai menetelmätieteitä (matematiikkaa sekä tilastotiedettä). Osittain tämä johtuu historiallisista syistä - tietojenkäsittelytiede erkani matematiikasta itsenäiseksi tieteeksi vasta joitain vuosikymmeniä sitten. Osittain taas kysymys on siitä, että tietojenkäsittelytiedettä opiskeltaessa ja harjoitettaessa välillä tarvitsee matematiikkaa.

Toisin kuin vaikkapa fyysikot, käpistelijät opiskelevat matematiikkaa enimmäkseen samasta syystä kuin matemaatikot itsekin: Oppiakseen matemaattista ajattelua eikä niinkään menetelmiä ja työkaluja. Vaikka lähes mille tahansa matematiikan haaralle löytyy sovelluskohteita tietojenkäsittelytieteestä, on olennaisempaa kuitenkin tulla toimeen formalismien ja matemaattisten todistusten kanssa. Formaali päättely, matemaattinen todistaminen ja ohjelmointi ovat kaikki loppujen lopuksi varsin samankaltaisia asioita, vaikka yhteyttä niiden välillä voikin olla vaikea nähdä ennen kuin on tutustunut kaikkiin näihin pintaa syvemmältä.

Matematiikan kursseista Johdatus yliopistomatematiikkaan on kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen. Logiikan, todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen päättelyn opiskelu on hyödyllistä, sillä ne tarjoavat välineitä ajatteluun ja päättelyyn. Kurssit "Analyysi I" ja "Analyysi II" sekä "Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I" taas ovat hyödyllisiä lähinnä siksi, että ne ovat matematiikan pääaineopiskelijoille pakollisia ensimmäisen vuoden kursseja. Tämän vuoksi niillä opetetaan kurssien varsinaisen sisällön lisäksi myös yliopistomatematiikan opiskelua. Lisäksi niiden tiedot saatetaan olettaa tunnetuiksi myöhemmillä kursseilla, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittukaan, koska "kaikkihan ne ovat kuitenkin käyneet".

== Tietojenkäsittelytieteen laitos ==

=== Opetus- ja tietokonetilat ===

<i>"Ylläpeto asuu mikroluolassa ja tuskailee tietoturhan kanssa."</i>

Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Exactumissa. Exactumin huoneet on numeroitu loogisesti siten, että huoneen tunnus koostuu rakennuksen siiven kirjaimesta, kerroksesta sekä huoneen numerosta. Esimerkkinä numeroinnissa A232, jossa A = kerroksen A-osa, 2 = toinen kerros ja 32 = huoneen numero. Numerointi on kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtava, ettei pelkkä numero (esim. 232) vielä yksilöi huonetta, vaan eri siivissä voi olla numeroltaan samoja huoneita (esim. A232 ja B232). Mikäli et löydä jotain paikkaa laitokselta, voit kysyä ohjeita muilta tilojen käyttäjiltä tai rakennuksen vahtimestareilta. Vahtimestarien lasikopin löytää Exactumin pääovien vierestä.

Exactumissa on auditorioita, muutaman kymmenen ihmisen opetussaleja sekä laitoksen ja yliopiston tietotekniikkaosaston mikroluokkia. Laitoksen luennot pidetään joko auditorioissa tai suuremmissa opetussaleissa. TKT:n kursseilla on lähes aina pienryhmäopetusta. Osa pienryhmäopetuksesta järjestetään laitoksen mikroluokissa. Yleisesti mikroluokat ovat hyvä resurssi opiskelijoille, koska niissä on tarjolla tehokkaita ja ylläpidettyjä tietokoneita.

=== Käyttäjätunnukset ===

Kaikki pääaineopiskelijat saavat käyttäjätunnuksen laitoksen mikroverkkoon ja näin ollen pääsevät käyttämään laitoksen mikroluokkien tietokoneita. Tunnuksia myöntää ylläpito, joka majailee Exactumin 2. kerroksen A-siivessä. Myös sivuaineopiskelijat saavat pyytäessään käyttäjätunnuksia muun muassa kurssien harjoitustöiden tekemistä varten. Laitoksen käyttäjätunnuksen hankkimisohjeet pää- ja sivuaineopiskelijoille löytyvät osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/k-ytt-luvat.

Kaikissa opiskelijoiden käytössä olevissa koneissa on Linux-käyttöjärjestelmä. Osassa koneista on myös Windows 7 (joissain vielä Windows XP). Käyttöjärjestelmät on asennettu siten, että käyttäjät pääsevät käsiksi verkkolevyllä sijaitseviin tiedostoihinsa sekä Windowsista että Linuxista.

=== Kirjastoista ===

Kumpulassa on tiedekirjasto, joka sijaitsee Physicumin ensimmäisessä kerroksessa. Tiedekirjastossa on laitoksen kurssikirjoja ja muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. Kirjastokorttina toimii Lyyra, joka pitää rekisteröidä Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan esittämällä henkilötodistus ja Lyyra-kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/.

Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia. Opiskelijahuone Gurulassa on myös oma kirjalainauksensa.

=== Muoviavain ===

Opiskelijat voivat saada 25 euron panttia vastaan käyttöönsä ns. muoviavaimen eli magneettiavaimen, jolla pääsee osaan laitoksen mikroluokista ja keskustan ATK-asemille aukioloajoista riippumatta. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen myöntämällä opiskelija-avaimella pääsee ympärivuorokautisesti myös opiskelijahuone Gurulaan.

Muoviavainta anottaessa on täytettävä hakulomake, joka löytyy laitoksen kotisivuilta, vahtimestarilta tai opintoneuvonnasta. Tarkemmat ohjeet muoviavaimen hakemiseen ja luvan myöntäjät löytyvät osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0.

Lisätietoa tietotekniikkakeskuksen yökäyttötiloista löytyy täältä: https://flamma.helsinki.fi/fi/tietotekniikantyoskentelytilat/yokaytto

=== Opiskelijahuone Gurula ===

Laitoksen opiskelijahuone Gurula sijaitsee Exactumin pohjakerroksessa. Sen osoite on DK115. Gurula on myös TKO-älyn, tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestön, koti, päämaja ja vaelluskohde, jonne opiskelijat vaeltavat toisinaan myös vapaa-aikanaan(!). Niinpä siellä voi esimerkiksi liittyä ainejärjestön jäseneksi tai ostaa TKO-äly-tuotteita, kuten haalarit, haalarimerkkejä, laulukirjan tai aina yhtä tyylikkään mustan TKO-äly-t-paidan. Gurulassa toimii TKO-älyn ympärivuorokautinen ruokavälitys, joka on nälkäisen opiskelijan pelastus silloin, kun Unicafet eivät täytä asiakkaittensa vatsoja.

Gurulaan tilataan lehtiä, kuten Aku Ankka ja Hesari. Lehtien lisäksi Gurulassa on usein ihmisiä, joita kiinnostaa esimerkiksi pelata Gurulassa olevia lautapelejä. Gurulan vieressä yökäytössä olevalla alueella on laitoksen ja tietotekniikkaosaston mikroluokkia sekä WC, mikä tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa laitoksella riippumatta turhan paljon vuorokauden vaihtumistahdista ulkomaailmassa.

== Laitoksen ja kurssien WWW-sivut ==

TKT-laitoksen www-sivut osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/ ovat hyvä tietolähde kaikkeen, mikä liittyy tietojenkäsittelytieteen opetukseen. Valitettavasti ajankohtaisen tiedotuksen osalta laitoksen sivut ovat edelleen hieman aikaansa jäljessä. Laitoksen opetustarjonta löytyy webistä osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.

Luennoijien ylläpitämät kurssien kotisivut sisältävät kursseihin liittyvää hallinnollista tietoa (esim. koetuloksia ja mallivastauksia) sekä luento- ja oheismateriaalia. Kurssien kotisivuilla on mm. luentokalvoja, kirjallisuusviitteitä ja artikkeleja. Tenttien tulokset julkaistaan pääsääntöisesti laitoksen sisäverkossa, johon pääsee laitoksen käyttäjätunnuksilla. Koetulokset linkitetään usein kurssien kotisivuille, joista siirtymisen jälkeen kysytään käyttäjätunnusta laitoksen verkkoon. Koetulokset julkaistaan myös niille omistetuilla ilmoitustauluilla kakkoskerroksen käytävällä. Kurssisivuilta pitäisi löytyä kaikki kurssiin liittyvä ajankohtainen informaatio - ei kuitenkaan kannata satavarmuudella luottaa että näin aina tapahtuisi. Sähköpostin käyttö reaaliaikaisena kommunikointivälineenä toimii laitoksella erittäin hyvin. Luennoisijat ja tuntiopettajat vastaavat sähköposteihin pääsääntöisesti saman päivän aikana.

=== Opiskelu-pääsivu ===

Sivulta löytyy linkki kaikkeen tarpeelliseen, jos vain osaa hakea. Opinto-opas, '''mallilukujärjestys''', opetusohjelma, koepäivät, opintoneuvonnan päivystysajat jne.

=== Opiskelijoiden sähköpostilista ===

Ohjeet listalle liittymiseen löytyvät osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opiskelijoiden-s-hk-postilista.

=== Kursseille ilmoittautuminen ===

Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]].

=== Kurssipalaute ===

Kurssipalautetta kannattaa antaa jokaisesta kurssista, jolla tulee opintojensa aikana käytyä. Palautetta kannattaa antaa jo kurssin kuluessa, jos kurssin järjestelyissä tms. tuntuu olevan jotain huomautettavaa. Kurssipalautelomake löytyy laitoksen opiskelu-pääsivulta. Annettu palaute lähetetään edelleen laskariohjaajille, luennoijille ja laitoksen johtoportaalle. Palautteen antaminen ei ole koskaan turhaa! Laitoksella toimii opiskelijoiden ja laitoshenkilökunnan yhteistyö opetuksen kehittämisen suhteen erinomaisesti. TKO-älyn opintovastaavien puoleen voi ja tulee kääntyä epäkohdissa koska tahansa. Opintovastaavat ovat saaneet toiminnastaan paljon kiitosta laitokselta. Laitos on lisäksi palkittu opetuksen kehittämisen ansiosta lukuisin eri palkinnoin.

=== Muista erityisesti ===

Painettua opinto-opasta vastaava opinto-oppaan online-versio ja ajan tasalla oleva opetusohjelma, jota päivitetään painetun oppaan jo ilmestyttyä.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen uusille opiskelijoille suunnattu Fuksiwiki, josta löytyy näiden tekstien lisäksi paljon muuta käytännönläheistä informaatiota. http://fuksiwiki.tko-aly.fi.

Rakkaan ainejärjestömme TKO-älyn nettisivut, jotta et missaisi niitä 'hieman' rennompia tapahtumia. Sivujen osoite on http://www.tko-aly.fi/.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Yliopisto–suomi -sanakirja

2015-08-13T12:45:38Z

Takeinan: /* Kumpulassa */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme (joskus myös muodossa 'matruusi' < Matrix ry)
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
** Alko-linja, Alko = Algoritmien ja koneoppimisen erikoistumislinja
** Hajatili = Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja
** Ohjä-linja, Ohjä = Ohjelmistojärjestlemien erikoistumislinja
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
* paja, pajakurssi = harjoitukset, jotka tehdään paikan päällä mikroluokassa erityisellä pajametodilla
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma (LuK-HOPS-kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.
* lipasto = (koko) yliopisto
* lafka = laitos, yleensä puheessa oma.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* halko = Hallituksen kokous, tyypillisesti tarkoitetaan oman ainejärjestön sellaista
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* vujut = Akateemiset vuosijuhlat. Opiskelijajärjestöjen vuoden kohokohta, vielä hienompi tapahtuma kuin sitsit.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
* Readme/redari/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exactumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Kumpulan kartano Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella. Täällä sijaitsi aiemmin Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115)
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Vanha = Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, Uuden Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = Matlu ry:n kerhohuone osoitteessa Leppäsuonkatu 11, on myös TKO-älyn käytössä mutta sisään ei pääse ilman avainbittiä joka on tietyillä ainejärjestöaktiiveilla.
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna (portaat ylös Leppäsuonkatu 11:sta puoleisen sisäänkäynnin vierestä)
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

Kurssikuvauksia

2014-10-09T22:52:51Z

Takeinan: rio pois, käjä tilalle

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OTM
* Ennen nimellä Ohjemistojen mallintaminen (OhMa)
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Tietokantojen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietorakenteet ja algoritmit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Käyttöjärjestelmät ===

TODO

=== Laskennan mallit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Ohjelmistotuotanto (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (3 tai 5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (5 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

== Aineopintojen valinnaiset kurssit (valitse vähintään kaksi) ==

=== C-ohjelmointi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

=== Johdatus tekoälyyn (5 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietokannan Suunnittelu (4 op) ===

* 1. periodissa

=== Human-Computer Interaction (4op) ===

* Tunnetaan myös nimellä HCI
* 4. periodissa

=== Algorithms for Bioinformatics (4op) ===

* 1. periodissa

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Tapahtumapaikat

2014-04-13T16:59:50Z

Takeinan: /* Reittiohjeet */

Tällä sivulla on lista yleisimmistä opiskelijatapahtumien paikoista reittiohjeineen.

= Kerho- ja juhlatilat =

== Christina Regina (Klusteri) ==

'''Sijainti:''' Leppäsuonkatu 11 ([http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.16933&mlon=24.92229#map=18/60.16933/24.92229 OpenStreetMap])

Matlu ry:n Klusteri on suosittu paikka niin järjestetylle kuin spontaanillekin ajanvietolle. Klusterin tiloista löytyy monenmoista sohvaa jolla röhnöttää, musiikkia suoraan Spotifysta, piano, iso kokoelma lautapelejä, videotykki sekä muutamia pelikonsoleita peleineen. Lisäksi oleskelutilasta löytyy jääkaappeja ja keittiö ruoanlaittoa varten. Klusterilla järjestetään yleisen oleilun lisäksi erityisesti lautapeli- ja elokuvailtoja.

Klusterin vieressä on ABC Deli, josta saa ruokaa vatsan kurniessa. Kampista päin tultaessa matkalle osuu myös mm. ravintola Kampin Pippuri ja McDonald's. Klusterin omista jääkaapeista voi ostaa käteisellä limua janon yllättäessä.

Klusterin ovet ovat lukossa ulkopuolisilta. Sisään pääsee soittamalla ovikelloa ja odottamalla että joku avaimen omistava tulee avaamaan.

Klusteria käyttävät ainejärjestöt siivoavat sitä talkoovoimin. TKO-älyn siivousvuoro on noin joka kuudes viikko ja paikalle odotetaan kaikkia Klusteri-avaimellisia - muutkin halukkaat saavat toki tulla auttamaan.

===== Reittiohjeet =====

Laitokselta Klusterille pääsee helpoiten nousemalla Arabian ostoskeskuksen edessä raitiovaunuun 8 keskustaan päin ja jäämällä pois Perhonkadun pysäkillä. Matkan kestoksi tulee noin puoli tuntia. Metrolla mentäessä kannattaa nousta pois Kampin asemalla, josta kävelee Klusterille reilussa viidessä minuutista.

== Alina-sali ==

'''Sijainti:''' Uusi ylioppilastalo (Mannerheimintie 5 A) ([http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.16928&mlon=24.93995#map=18/60.16928/24.93995 OpenStreetMap])

Ylioppilaskunnan Alina-sali on suosittu bile- ja sitsipaikka. Tilaan mahtuu reippaasti juhlijoita ja sieltä löytyy mm. äänentoisto musiikin paukutusta varten.

===== Reittiohjeet =====

Rautatieasemalta Alina-salille kävelee Mannerheimintietä pitkin tai Kaivopihan läpi nopeasti. Ylioppilastalon sisäänkäynti on Virgin Oil -klubin vieressä.

= Puistot ja muut ulkotilat =

== Kaivopuisto ==

'''Sijainti:''' [http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.1571&mlon=24.9562#map=15/60.1571/24.9562 OpenStreetMap]

Kaivopuisto on suosittu kesäpäivän viettopaikka niin opiskelijoiden kuin muidenkin keskuudessa. Erityisen täynnä puisto on vappupäivänä, jolloin puisto täyttyy lähestyvän kesän juhlijoista.

===== Reittiohjeet =====

Raitiovaunu 1A kulkee puiston ohi.

== Suomenlinna ==

'''Sijainti:''' [http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.1426&mlon=24.9864#map=16/60.1426/24.9864 OpenStreetMap]

TKO-älyn ja monen muun opiskelijajärjestön suosima loppukesän piknikpaikka, jossa järjestetään yleensä varaslähdöt fuksisyksyyn ennen orientointiviikkoa. Tekiksen vakiopaikka on Susisaaressa kesäteatterin luoteispuolella olevilla linnoituksilla (katso karttalinkki yllä).

Suomenlinnassa on kauppoja ja kahviloita, mutta turhan kävelyn ja kauppojen ruuhkautumisen takia kannattaa yleensä napata eväät mukaan jo ennen saareen lähtöä.

===== Reittiohjeet =====

Jos et tule omalla veneellä, kannattaa hypätä Kauppatorilla lauttaan ([http://osm.org/go/0xPLrgXG0-?m= OpenStreetMap]). Lautalle kelpaa normaali Helsingin sisäinen lippu.

= Saunat =

== Idan sauna ==

'''Sijainti:''' Ida Aalbergin tie 1 ([http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.23037&mlon=24.90017#map=17/60.23037/24.90017 OpenStreetMap])

Idan sauna on ravintola Idan alapuolella Ida Aalbergin tien päässä. Tilavien lauteiden lisäksi saunan yhteydestä löytyy uima-allas, lokoisa oleskelutila/takkahuone ja pieni keittiö jonka jääkaapeissa voi säilyttää virvokkeita.

Saunan kanssa samassa rakennuksessa olevan ravintolan lisäksi sauna on noin viiden minuutin kävelyn päässä Haagan ostarilta, josta löytyy pizza- ja kebab-ravintoloita, pankkiautomaatti ja ruokakauppa.

===== Reittiohjeet =====

Laitokselta löytää saunalle helpoiten nousemalla bussiin 56 Väinö Auerin kadulla Kannelmäkeä kohti ja nousemalla pois Ohjaajantien pysäkillä, Haagan ostarin paikkeilla.

== Kattosauna Sivistys ==

'''Sijainti:''' Leppäsuonkatu 11 ([http://www.openstreetmap.org/?mlat=60.16933&mlon=24.92229#map=18/60.16933/24.92229 OpenStreetMap])

Klusterin kanssa samassa rakennuksessa. Sauna on melko pieni, sopii kerrallaan 10-15 löylyttelijälle parhaiten. Oleskelutilojen sohville mahtuu isompikin porukka. Idan tavoin käytettävissä on jääkaappeja ja pieni keittiö. Tupakkaa tai raitista ilmaa kaipaava voi käydä katsomassa maisemia kattoterassilla.

===== Reittiohjeet =====

Sama kuin Klusterilla.

Keskustelukanavat

2013-10-28T14:49:18Z

Takeinan: no saatana

'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.

Jos käyt kurssia jolla on muitakin käpistelijöitä mutta jolla ei ole vielä irkkikanavaa, perusta sellainen, lisää tähän listaan ja mainosta mahdollisesti kiinnostuneille.

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-

|-

|-
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''
|-
| C-ohjelmointi || '''#cee'''
|-

|-
| Clojure || '''#tkt-clojure'''

|-

|-

|-

|-

|-

|-
| Gradun kirjoittajille || '''#tkt-gradu'''
|-

|-

|-
| Internet Protocols || '''#tkt-protocols'''
|-
| Introduction to Machine Learning || '''#tkt-iml'''
|-
| Jatko-opiskelijat / PhD students || '''#uh-phd'''
|-

|-

|-
| Johdatus tekoälyyn || '''#johtek'''
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts13'''
|-
| Johdatus yliopistomatematiikkaan || '''#yomatikka'''
|-
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''
|-
| Kandidaatintutkielma || '''#tkt-kandi'''
|-

|-

|-
| Laskennan mallit || '''#tkt-lama2013'''
|-
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''
|-

|-
| Logiikka I || '''#logiikka'''
|-

|-
| Ohjelmistotekniikan menetelmät || '''#otm2013'''
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || '''#ohtuprojekti'''
|-

|-
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra2013'''
|-
| Ohjelmoinnin jatkokurssi || '''#ohpe'''
|-
| Ohjelmoinnin perusteet || '''#ohpe'''
|-

|-

|-

|-
| Ohjelmointitekniikka (JavaScript) || '''#tkt-javascript'''
|-

|-

|-

|-

|-

|-
| Tietokantasovellus || '''#tsoha2013'''
|-
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''
|-
| Tietokoneen toiminta || '''#tito2013'''
|-

|-

|-
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe2013'''
|-
| Tietorakenteet ja algoritmit || '''#tira'''
|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''
|-

|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''
|-
| Topologia I || '''#topologia'''
|-

|-
| Web-palvelinohjelmointi || '''#wadup'''
|-

|-

|-

|}

----

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Muut kanavat''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-
| Ainejärjestölehti Readmen toimitus || '''#tkt-readme'''
|-
| Apukanavalta opintoneuvontaa || '''#tkt-apu'''
|-
| Casual Nightit || '''#tkt-casuaali'''
|-
| [[Fuksikanava]] || '''#tkt-fuksit2013'''
|-
| Käpistelijöiden Elektronisen Musiikin kerho || '''#KEMU'''
|-
| Lanit || '''#tkt-lan'''
|-
| TKO-älyn jääräkanava || '''#tko-äly'''
|-
| Pelikäpistely || '''#tkt-gamedev'''
|-
| RTS, MOBA ja muu hiiren tolkuton naksuttelu || '''#tkt-starre'''
|-
| Counter-Strike: Global Offensiven pelaajat. Putting CS back to CS. || '''#tkt-csgo'''
|-
| Vastaisku aktiivikannulle! Kaikki paitsi idlaaminen on kielletty || '''#tkt-passiivi'''
|}

----

----

Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat

Keskustelukanavat

2013-10-28T14:48:48Z

Takeinan: js

'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.

Jos käyt kurssia jolla on muitakin käpistelijöitä mutta jolla ei ole vielä irkkikanavaa, perusta sellainen, lisää tähän listaan ja mainosta mahdollisesti kiinnostuneille.

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-

|-

|-
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''
|-
| C-ohjelmointi || '''#cee'''
|-

|-
| Clojure || '''#tkt-clojure'''

|-

|-

|-

|-

|-

|-
| Gradun kirjoittajille || '''#tkt-gradu'''
|-

|-

|-
| Internet Protocols || '''#tkt-protocols'''
|-
| Introduction to Machine Learning || '''#tkt-iml'''
|-
| Jatko-opiskelijat / PhD students || '''#uh-phd'''
|-

|-

|-
| Johdatus tekoälyyn || '''#johtek'''
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts13'''
|-
| Johdatus yliopistomatematiikkaan || '''#yomatikka'''
|-
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''
|-
| Kandidaatintutkielma || '''#tkt-kandi'''
|-

|-

|-
| Laskennan mallit || '''#tkt-lama2013'''
|-
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''
|-

|-
| Logiikka I || '''#logiikka'''
|-

|-
| Ohjelmistotekniikan menetelmät || '''#otm2013'''
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || '''#ohtuprojekti'''
|-

|-
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra2013'''
|-
| Ohjelmoinnin jatkokurssi || '''#ohpe'''
|-
| Ohjelmoinnin perusteet || '''#ohpe'''
|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-
| Tietokantasovellus || '''#tsoha2013'''
|-
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''
|-
| Tietokoneen toiminta || '''#tito2013'''
|-

|-

|-
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe2013'''
|-
| Tietorakenteet ja algoritmit || '''#tira'''
|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''
|-

|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''
|-
| Topologia I || '''#topologia'''
|-

|-
| Web-palvelinohjelmointi || '''#wadup'''
|-

|-

|-

|}

----

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Muut kanavat''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-
| Ainejärjestölehti Readmen toimitus || '''#tkt-readme'''
|-
| Apukanavalta opintoneuvontaa || '''#tkt-apu'''
|-
| Casual Nightit || '''#tkt-casuaali'''
|-
| [[Fuksikanava]] || '''#tkt-fuksit2013'''
|-
| Käpistelijöiden Elektronisen Musiikin kerho || '''#KEMU'''
|-
| Lanit || '''#tkt-lan'''
|-
| TKO-älyn jääräkanava || '''#tko-äly'''
|-
| Pelikäpistely || '''#tkt-gamedev'''
|-
| RTS, MOBA ja muu hiiren tolkuton naksuttelu || '''#tkt-starre'''
|-
| Counter-Strike: Global Offensiven pelaajat. Putting CS back to CS. || '''#tkt-csgo'''
|-
| Vastaisku aktiivikannulle! Kaikki paitsi idlaaminen on kielletty || '''#tkt-passiivi'''
|}

----

----

Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat

Sähköpostitilit

2013-08-30T09:03:23Z

Takeinan:

Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, katso [[Käyttölupien aktivointi]].

== Mappi ==

Helsingin yliopiston (tietotekniikkaosaston) IMAP-posti. Kaikilla HY-opiskelijoilla on tällainen.

* '''Sähköpostiosoite:''' tunnus@mappi.helsinki.fi, etunimi.sukunimi@helsinki.fi (oletuksena, ks. ohjeet alempana)
* '''Kirjautumistunnus:''' AD-tunnus
* '''Webmail:''' http://www.helsinki.fi/webmail/ (Mappi)
* '''Postipalvelin (IMAP):''' posti.mappi.helsinki.fi - käytä suojattua yhteyttä (SSL/TSL)
* '''Lähtevän postin palvelin (SMTP):''' smtp.helsinki.fi
* '''Thunderbirdin asetukset:''' http://www.helsinki.fi/helpdesk/ohjeet/sahkoposti/sahkopostiohjelmat/thunderbird_asennus_asetukset_win.html
* '''Etäkäyttö:''' -
* '''Ohjaus:''' [http://www.helsinki.fi/atk/neuvonta/ohjehakemisto/postinohjaus_mapista.html Postinohjaus Mappi-järjestelmästä]
* '''Ohjeita:''' http://www.helsinki.fi/helpdesk/ohjeet/sahkoposti/webmail/index.html
* '''Roskaposti:''' [http://www.helsinki.fi/helpdesk/ohjeet/sahkoposti/webmail/roskapostin_suodatus.html filtteröintiohjeet]
** Roskapostiksi arveltuihin viesteihin lisätään otsake X-HY-Spam-Status (Low, Medium, High).

== CS-posti ==

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen oma järjestelmä.

* '''Sähköpostiosoite:''' tunnus@cs.helsinki.fi, etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (täyskaimoille laitoksen sisällä yleensä toisen nimen ensimmäinen kirjain väliin erotukseksi tyyliin etunimi.x.sukunimi@cs.helsinki.fi, tulos voi kuitenkin olla erilainen yliopisto- ja laitososoitteessa)
* '''Kirjautumistunnus:''' laitoksen käyttäjätunnus
* '''Webmail:''' http://roundcube.cs.helsinki.fi (RoundCube)
* '''Postipalvelin (POP/IMAP):''' mail.cs.helsinki.fi (IMAP) - käytä suojattua yhteyttä (SSL/TSL)
** Thunderbird laitoksen koneella tai pine laitoksen palvelimilla on valmiiksi aseteltu käyttämään tätä.
* '''Etäkäyttö:''' cs.helsinki.fi -palvelimet, esim. melkki.cs.helsinki.fi
* '''Ohjaus:''' Aseta [http://mail.cs.helsinki.fi/sqwebmail SqWebMailista filtteri], ks. alempi ohje.
* '''Ohjeita:''' http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/s-hk-posti
* '''Roskaposti:''' http://www.cs.helsinki.fi/compfac/roskaposti.html
** Roskapostiksi arvatut viestit menevät suoraan Junk_E-mail-kansioon, josta ne poistuvat automaattisesti 30 päivän kuluttua.
** Lisäksi "ehkä roskapostia" -viestit voi ohjata itse filtterein pois Inboxista, "X-Bogosity: Unsure" -otsakkeen perusteella.
== Mikä sitten on pääkäyttölupa? ==

'''Pääkäyttölupa on yhtä kuin AD-lupa.''' Sillä kirjaudutaan useimpiin Helsingin yliopiston verkkopalveluihin.

* Esimerkiksi Alma (http://alma.helsinki.fi/) ja WebOodi (http://www.helsinki.fi/weboodi/) käyttävät siis juurikin pääkäyttölupaa.
* '''Nykyään myös laitoksen ilmoittautuminen (http://ilmo.cs.helsinki.fi) käyttää pääkäyttölupaa.'''

== Missä sähköpostiosoitteeni näkyy? ==

* http://www.helsinki.fi/mainari/