https://fuksiwiki.tko-aly.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=SnorriFuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2026-06-16T11:26:48ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.42.7https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6480Keskustelukanavat2011-03-14T18:30:21Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|-<br />
<!--| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''--><br />
|-<br />
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''<br />
|-<br />
<!--| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''--><br />
|-<br />
| Verkkosovellusten toteuttaminen || '''#vst2011'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen || '''#tikirage'''<br />
|-<br />
| Algebra I || '''#algebra'''<br />
|-<br />
| Topologia I || '''#topologia'''<br />
|-<br />
<!--| Game engine architecture || '''#tkt-gea'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmistotuotanto || '''#ohtu11k'''<br />
|-<br />
| Android-ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-android'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6479Keskustelukanavat2011-03-14T18:18:17Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|-<br />
<!--| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''--><br />
|-<br />
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''<br />
|-<br />
<!--| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''--><br />
|-<br />
| Verkkosovellusten toteuttaminen || '''#vst2011'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen || '''#tikirage'''<br />
|-<br />
| Algebra I || '''#algebra'''<br />
|-<br />
| Topologia I || '''#topologia'''<br />
|-<br />
<!--| Game engine architecture || '''#tkt-gea'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmistotuotanto || '''#ohtu11k'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6423Keskustelukanavat2011-01-19T08:58:44Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''<br />
|-<br />
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''<br />
|-<br />
| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''<br />
|-<br />
| Verkkosovellusten toteuttaminen || '''#vst2011'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen || '''#tikirage'''<br />
|-<br />
| Algebra I || '''#algebra'''<br />
|-<br />
| Topologia I || '''#topologia'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6422Keskustelukanavat2011-01-19T07:11:36Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''<br />
|-<br />
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''<br />
|-<br />
| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''<br />
|-<br />
| Verkkosovellusten toteuttaminen || '''#vst2011'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen || '''#tikirage'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6421Keskustelukanavat2011-01-19T07:11:19Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| XML-metakieli || '''#tkt-xml'''<br />
|-<br />
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''<br />
|-<br />
| Clojure-ohjelmointi || '''#tktl-clojure'''<br />
|-<br />
| Verkkosovellusten toteuttaminen || '''#vst2011'''<br />
|<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen || '''#tikirage'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6386Keskustelukanavat2010-12-23T16:55:48Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''--><br />
|-<br />
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2011'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Computer Organization II || '''#tito2'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#lama2010'''--><br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''<br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''--><br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6317Keskustelukanavat2010-10-30T22:43:53Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe''', '''#ohja'''<br />
|-<br />
| Ohjelmistojen mallintaminen ||<br />
|-<br />
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts10'''<br />
|-<br />
| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''<br />
|-<br />
<!-- | Matematiikka tutuksi || '''#matu''' --><br />
|-<br />
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''<br />
|-<br />
| Analyysi I || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietorakenteet || '''#tira2010'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''--><br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
| Computer Organization II || '''#tito2'''<br />
|-<br />
<!--| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''--><br />
|-<br />
| Laskennan mallit || '''#lama2010'''<br />
|-<br />
<!--| | C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmointitekniikka C++ || ''' #tkt-cpp '''<br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
| Tietokonegrafiikka || '''#tkt-gfx'''<br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
<!--| Logiikka I || '''#logiikka'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintomateriaaleista&diff=6274Opintomateriaaleista2010-10-03T17:45:51Z<p>Snorri: /* Gurulan kirjat ja niiden lainaus */</p>
<hr />
<div>==Kurssien opintomateriaali yliopistossa==<br />
===Tietojenkäsittelytiede===<br />
Tietojenkäsittelytieteen kurssien opetusmonisteet ja/tai luentomateriaali on poikkeuksetta luettavana kurssin kotisivulla joko heti kurssin alussa tai ilmestyy sinne iteratiivisesti kurssin kuluessa. Tietojenkäsittelytieteen laitos toivoo, ettei luentomateriaaleja tulostettaisi laitoksen tulostimilla, mutta tätä ei ole varsinaisesti estettykään. Kannattaa tietysti ennen tulostimen vinguttamista miettiä, onko moista paperinivaskaa ylipäätään tarpeellista roudata mukana kun omistat kuitenkin sen läppärin.<br />
<br />
Käytännössä aina tietojenkäsittelytieteen kursseihin liittyy kurssikirjana jokin alan ns. perusteos. Kurssikirjoja opiskelija ei ole velvollinen hankkimaan, itse asiassa harvat opiskelijoista jopa kokevat sitä (ainakaan kandidaattiopinnoissa) edes tarpeelliseksi. Tietysti alan perusteoksilla on jo tietty itseisarvo ja teoksista lienee hyötyä syventävissä opinnoissa myöhemmin. Jos haluat yrittää lainata kirjan, katso alempaa tietoa Kumpulan tiedekirjastosta. Gurulassa on lisäksi käsikirjastokirjoja laitoksella luettavaksi.<br />
<br />
===Matematiikan ja tilastotieteen laitos===<br />
Myös matematiikan ja tilastotieteen laitoksella kurssin luentomateriaali löytyy yleensä kokonaisuudessaan pdf-dokumenttina kurssisivulta. Jos näin ei jostain syystä ole, niin luentomonisteet kopioidaan itse "kurssin kansiosta". Nämä kansiot löytyvät Exactumin 1. kerroksen monistushuoneesta (C127).<br />
<br />
Matematiikan perusopintojen kursseilla yleisesti selviää ilman kirjallisuutta. Matematiikan aineopintojen ja syventävien kurssien kohdalla poikkeuksia sen sijaan on. Joskus matematiikan laitoksella saataa olla niinkin, että harjoitustehtäviä ei saa kurssisivuilta ollenkaan, vaan harjoitustehtäväpaperi jaetaan aina luennoilla tai pitää kopioida itse monistushuoneesta - onneksi tämäkin trendi on hiipumassa. Toisaalta taas esimerkiksi aineopintojen Logiikka I -kurssilla ilman kirjaa ei selviä ja kurssin sivuille saattaa ilmestyä vain kunkin viikon harjoitustehtävien numerot kyseisestä kirjasta. <br />
<br />
===Entä muiden aineiden materiaali?===<br />
Muiden aineiden osalta oppimateriaalien käyttö ja saatavuus on aine- ja kurssikohtaista. Yleensä kurssin ensimmäisellä luennolla selviää, käytetäänkö jotain valmista materiaalia ja mistä materiaalin saa. Kaikissa aineissa (usein humanistinen, valtiotieteellinen) ei välttämättä käytetä ollenkaan valmiita luentokalvoja tai kalvoja ei anneta kopioitavaksi. Joissain taas luentokalvot jaetaan luentojen päätteeksi.<br />
<br />
==Helsingin yliopiston kirjastot (ml. Tiedekirjasto)==<br />
<br />
Monille kursseille, mm. kursseille "Ohjelmoinnin perusteet" ja "Ohjelmoinnin jatkokurssi", löytyy muutamia kappaleita kirjoja myös Kumpulan tiedekirjastosta. Kumpulassa on siis erillinen tiedekirjasto, jonne on suora pääsy Exactumista. Tiedekirjastosta löytyy myös muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. <br />
<br />
Tiedekirjasto sijaitsee Physicumissa eli Exactumin viereisessä rakennuksessa. Physicumiin pääsee yhdyskäytävää pitkin (tai happihyppelyn innostaessa myös seikkailu ulkoilmassa on mahdollista) ja kirjaston sisäänkäynti löytyy toisesta kerroksesta. Physicumin kahvion jälkeen portaat ylös ensimmäiselle tasanteelle ja tiukka U-käännös oikeaan.<br />
<br />
===Lainaus kirjastosta===<br />
Kirjastokorttina toimii Lyyra, johon asetetaan lainaoikeus-bitti Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan. Tämä esittämällä henkilötodistus ja Lyyra kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/. <br />
<br />
Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia.<br />
<br />
==Gurulan käsikirjasto==<br />
<br />
Gurulassa pyritään pitämään kattava valikoima kurssien oppikirjoja ja muuta yleishyödyllistä materiaalia. Nämä kirjat on tarkoitettu luettavaksi ja opiskelun avuksi Gurulassa, ryhmätyötiloissa, Neuvontapajassa etc.<br />
<br />
==Kirjavälitys==<br />
TKO-älyllä tai laitoksella ei tällaista palvelua valitettavasti ole. Gurulan ilmoitustaululla tosin on välillä ilmoituksia myynnissä olevista, vanhempien opiskelijoiden käytetyistä kurssikirjoista.<br />
<br />
Helsingin yliopistolla sen sijaan on Ilmoitustori, jossa välitetään kirjojakin. Ks. http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/ilmoitustori/.<br />
<br />
==Muut opintolähteet==<br />
Wikipedia ja Google tulevat teoriakurssien kohdalla, netistä löytyvät erilaiset tutoriaalit ja kielen dokumentaatio harjoitustöiden kohdalla, hyvinkin tutuiksi.</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintomateriaaleista&diff=6273Opintomateriaaleista2010-10-03T17:43:58Z<p>Snorri: /* Tietojenkäsittelytiede */</p>
<hr />
<div>==Kurssien opintomateriaali yliopistossa==<br />
===Tietojenkäsittelytiede===<br />
Tietojenkäsittelytieteen kurssien opetusmonisteet ja/tai luentomateriaali on poikkeuksetta luettavana kurssin kotisivulla joko heti kurssin alussa tai ilmestyy sinne iteratiivisesti kurssin kuluessa. Tietojenkäsittelytieteen laitos toivoo, ettei luentomateriaaleja tulostettaisi laitoksen tulostimilla, mutta tätä ei ole varsinaisesti estettykään. Kannattaa tietysti ennen tulostimen vinguttamista miettiä, onko moista paperinivaskaa ylipäätään tarpeellista roudata mukana kun omistat kuitenkin sen läppärin.<br />
<br />
Käytännössä aina tietojenkäsittelytieteen kursseihin liittyy kurssikirjana jokin alan ns. perusteos. Kurssikirjoja opiskelija ei ole velvollinen hankkimaan, itse asiassa harvat opiskelijoista jopa kokevat sitä (ainakaan kandidaattiopinnoissa) edes tarpeelliseksi. Tietysti alan perusteoksilla on jo tietty itseisarvo ja teoksista lienee hyötyä syventävissä opinnoissa myöhemmin. Jos haluat yrittää lainata kirjan, katso alempaa tietoa Kumpulan tiedekirjastosta. Gurulassa on lisäksi käsikirjastokirjoja laitoksella luettavaksi.<br />
<br />
===Matematiikan ja tilastotieteen laitos===<br />
Myös matematiikan ja tilastotieteen laitoksella kurssin luentomateriaali löytyy yleensä kokonaisuudessaan pdf-dokumenttina kurssisivulta. Jos näin ei jostain syystä ole, niin luentomonisteet kopioidaan itse "kurssin kansiosta". Nämä kansiot löytyvät Exactumin 1. kerroksen monistushuoneesta (C127).<br />
<br />
Matematiikan perusopintojen kursseilla yleisesti selviää ilman kirjallisuutta. Matematiikan aineopintojen ja syventävien kurssien kohdalla poikkeuksia sen sijaan on. Joskus matematiikan laitoksella saataa olla niinkin, että harjoitustehtäviä ei saa kurssisivuilta ollenkaan, vaan harjoitustehtäväpaperi jaetaan aina luennoilla tai pitää kopioida itse monistushuoneesta - onneksi tämäkin trendi on hiipumassa. Toisaalta taas esimerkiksi aineopintojen Logiikka I -kurssilla ilman kirjaa ei selviä ja kurssin sivuille saattaa ilmestyä vain kunkin viikon harjoitustehtävien numerot kyseisestä kirjasta. <br />
<br />
===Entä muiden aineiden materiaali?===<br />
Muiden aineiden osalta oppimateriaalien käyttö ja saatavuus on aine- ja kurssikohtaista. Yleensä kurssin ensimmäisellä luennolla selviää, käytetäänkö jotain valmista materiaalia ja mistä materiaalin saa. Kaikissa aineissa (usein humanistinen, valtiotieteellinen) ei välttämättä käytetä ollenkaan valmiita luentokalvoja tai kalvoja ei anneta kopioitavaksi. Joissain taas luentokalvot jaetaan luentojen päätteeksi.<br />
<br />
==Helsingin yliopiston kirjastot (ml. Tiedekirjasto)==<br />
<br />
Monille kursseille, mm. kursseille "Ohjelmoinnin perusteet" ja "Ohjelmoinnin jatkokurssi", löytyy muutamia kappaleita kirjoja myös Kumpulan tiedekirjastosta. Kumpulassa on siis erillinen tiedekirjasto, jonne on suora pääsy Exactumista. Tiedekirjastosta löytyy myös muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. <br />
<br />
Tiedekirjasto sijaitsee Physicumissa eli Exactumin viereisessä rakennuksessa. Physicumiin pääsee yhdyskäytävää pitkin (tai happihyppelyn innostaessa myös seikkailu ulkoilmassa on mahdollista) ja kirjaston sisäänkäynti löytyy toisesta kerroksesta. Physicumin kahvion jälkeen portaat ylös ensimmäiselle tasanteelle ja tiukka U-käännös oikeaan.<br />
<br />
===Lainaus kirjastosta===<br />
Kirjastokorttina toimii Lyyra, johon asetetaan lainaoikeus-bitti Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan. Tämä esittämällä henkilötodistus ja Lyyra kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/. <br />
<br />
Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia.<br />
<br />
==Gurulan kirjat ja niiden lainaus==<br />
<br />
Ks. [[Gurulan kirjalainaus]]<br />
<br />
==Kirjavälitys==<br />
TKO-älyllä tai laitoksella ei tällaista palvelua valitettavasti ole. Gurulan ilmoitustaululla tosin on välillä ilmoituksia myynnissä olevista, vanhempien opiskelijoiden käytetyistä kurssikirjoista.<br />
<br />
Helsingin yliopistolla sen sijaan on Ilmoitustori, jossa välitetään kirjojakin. Ks. http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/ilmoitustori/.<br />
<br />
==Muut opintolähteet==<br />
Wikipedia ja Google tulevat teoriakurssien kohdalla, netistä löytyvät erilaiset tutoriaalit ja kielen dokumentaatio harjoitustöiden kohdalla, hyvinkin tutuiksi.</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6223Keskustelukanavat2010-09-07T09:42:15Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
| Matematiikka tutuksi || '''#matu'''<br />
|-<br />
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I || '''#linis'''<br />
|-<br />
| Analyysi I || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietorakenteet || '''#tira2010'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''--><br />
|-<br />
| Laskennan mallit || '''#lama2010'''<br />
|-<br />
| C-ohjelmointi || '''#cee'''<br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''--><br />
|-<br />
<!--| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''--><br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
<!--| Logiikka I || '''#logiikka'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#hauki-on-scala'''--><br />
|-<br />
<!--| Amurin leopardit || '''#tkt-amuurileopardid'''--><br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6220Keskustelukanavat2010-09-07T07:22:55Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
| Matematiikka tutuksi || '''#matu'''<br />
|-<br />
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I || '''#linis'''<br />
|-<br />
| Analyysi I || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietorakenteet || '''#tira2010'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''--><br />
|-<br />
| Laskennan mallit || '''#lama2010'''<br />
|-<br />
| C-ohjelmointi || '''#cee'''<br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''--><br />
|-<br />
<!--| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''--><br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
<!--| Logiikka I || '''#logiikka'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#hauki-on-scala'''--><br />
|-<br />
<!--| Amurin leopardit || '''#tkt-amuurileopardid'''--><br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=6219Keskustelukanavat2010-09-07T07:14:52Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
| Matematiikka tutuksi || '''#matu'''<br />
|-<br />
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I || '''#linis'''<br />
|-<br />
| Analyysi I || '''#analyysi'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet (itseopiskelukurssi) || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietorakenteet || '''#tira2010'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''--><br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''--><br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
| C-ohjelmointi || '''#cee'''<br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
<!--| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''--><br />
|-<br />
<!--| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''--><br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
<!--| Logiikka I || '''#logiikka'''--><br />
|-<br />
<!--| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''--><br />
|-<br />
<!--| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#hauki-on-scala'''--><br />
|-<br />
<!--| Amurin leopardit || '''#tkt-amuurileopardid'''--><br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=T%C3%A4ydennyksi%C3%A4_opinto-oppaaseen&diff=5732Täydennyksiä opinto-oppaaseen2010-07-05T15:33:17Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.<br />
<br />
== Tietojenkäsittelytiede ==<br />
<br />
=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===<br />
<br />
Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia. <br />
<br />
Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2010 alusta. Tutkinnonuudistus koskee lähinnä "Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne" -maisterilinjan kurssien luokittelua. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.<br />
<br />
Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin. Sivuainelaitoksilla tästä urakasta saatetaan yhä puhua kunnioittavaan sävyyn sinä ainoana oikeana tutkinnonuudistuksena; tällä välin TKTL:n väki ihmettelee jo seuraavaa uudistusta.<br />
<br />
=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===<br />
<br />
Perus-, aine- ja syventävät opinnot ovat tässä tiedekunnassa suhteellisen uusia termejä. Niinpä vanhat saattavat vielä puhua approbaturista eli approsta, cum laude approbaturista eli cumusta ja laudaturista eli lavista, jotka ovat aikaisempia näistä kokonaisuuksista käytettyjä nimityksiä.<br />
<br />
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselle oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".<br />
<br />
Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikeakin haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.<br />
<br />
Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse heti päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.<br />
<br />
Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:<br />
<br />
* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa) sekä tiedonlouhintaa. Tiedonlouhinnalla tarkoitetaan suurten datakasojen analysointia tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmällä ja keskittyy matematiikkaan.<br />
<br />
* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).<br />
<br />
* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.<br />
<br />
=== Tutkijalinja ===<br />
<br />
Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.<br />
<br />
Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä. Jotain vastaavaa lienee luvassa tulevaisuudessakin.<br />
<br />
Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, mikä mahdollisuus kannataa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.<br />
<br />
Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.<br />
<br />
=== Opintoneuvonta ===<br />
<br />
Laitoksen verkkosivuilta löytyy paljon opinnoissa hyödyllistä tietoa. Oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, sillä sivuja on todella paljon. Paras lääke tähän lienee sivuston ahkera käyttö, kunnes oppii tuntemaan sen rakenteen.<br />
<br />
Tiede pyrkii tekemään yksittäisten tapausten perusteella yleisiä johtopäätöksiä. Sama periaate toimii myös tietoa haettaessa. Verkkosivujen osoitteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, monissa niistä noudetetaan vakiintuneita nimeämiskäytäntöjä. Esimerkiksi tulevan lukukauden opetusohjelman alustava versio löytyy usein verkosta kauan ennen kuin se linkitetään opiskelusivulta.<br />
<br />
Ainakin takavuosina Wikla kehuskeli lukevansa opintoneuvonnassa opinto-opasta ääneen. Totta onkin, että huomattavaan osaan opintoneuvontaan tulevista kysymyksistä löytyy vastaus suoraan opinto-oppaasta tai laitoksen verkkosivuilta. Jos näin käy omalla kohdalla, sitä ei kuitenkaan ole syytä hävetä. Usein vastaukset kysymyksiin on helppo löytää, kunhan ensin osaa kysyä oikeat kysymykset. Näiden kysymysten keksiminen taas ei välttämättä ole lainkaan helppoa, ja juuri siinä opintoneuvojista voikin olla paljon apua.<br />
<br />
Useimmilla opettajilla on tunnin tai kaksi kestävä vastaanotto kerran viikossa. Tyypillisesti nämä ajat ovat myös niin hankalia, että vastaanotolle on vaikea ehtiä, ja siksi monista opettajista tuntuukin, ettei vastaanotoilla käy juuri kukaan. Näistä kannattaa antaa palautetta. Vaikka vastaanotolla käyminen onkin suositeltavaa, voi opettajaa toki häiritä opintoasioissa muinakin aikoina. Ei professori syö tai ainakaan purematta niele, jos opiskelija tulee koputtamaan ovelle tai kysyy käytävällä jostain opintoihin liittyvästä. Näin ehkä saattaa jopa oppia tuntemaan professorin, mikä ei suurella laitokselle välttämättä muuten ole helppoa.<br />
<br />
=== Tärkeitä päivämääriä ===<br />
<br />
Ajan myötä saatat huomata, että tärkeät päivämäärät pysyvät samanlaisina vuodesta toiseen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja eivätkä jaksa yleensä muuttaa asioita pelkästä muuttamisen ilosta.<br />
<br />
Niinpä kannattaakin opetella ajoissa, mitä laitoksella missäkin välissä vuotta tapahtuu. Opetusohjelmat ilmestyvät, kursseille voi ilmoittautua ja opetusperiodit alkavat ja päättyvät aina suunnilleen samaan aikaan. Kun nämä ajat sisäistää, elämä laitoksella yleensä helpottuu, kun asiat eivät enää tule eteen yllättäen.<br />
<br />
== Tutkintovaatimukset ==<br />
<br />
Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.<br />
<br />
Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.<br />
<br />
=== Ohjeita ja sääntöjä ===<br />
<br />
Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.<br />
<br />
Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.<br />
<br />
Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.<br />
<br />
Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä harvemmin pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.<br />
<br />
=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===<br />
<br />
Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.<br />
<br />
Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.<br />
<br />
Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.<br />
<br />
Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskereiden vetäjienkin kesken.<br />
<br />
Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.<br />
<br />
Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.<br />
<br />
=== Laboratoriotyöt ===<br />
<br />
Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.<br />
<br />
Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.<br />
<br />
Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.<br />
<br />
== Opintojen suunnittelu ==<br />
<br />
Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.<br />
<br />
=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===<br />
<br />
Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.<br />
<br />
Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.<br />
<br />
Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta heti ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.<br />
<br />
Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.<br />
<br />
=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===<br />
<br />
Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.<br />
<br />
Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.<br />
<br />
=== Suuntautuminen ===<br />
<br />
Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.<br />
<br />
=== LuK-opintojen ajoitus===<br />
<br />
Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.<br />
<br />
Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.<br />
<br />
Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.<br />
<br />
=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===<br />
<br />
Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.<br />
<br />
Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.<br />
<br />
Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.<br />
<br />
Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.<br />
<br />
Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.<br />
<br />
=== FM-opintojen ajoitus ===<br />
<br />
Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.<br />
<br />
== Opetus ja opiskelu ==<br />
<br />
=== Opintopisteet ===<br />
<br />
Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.<br />
<br />
Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.<br />
<br />
=== Työssäkäynti ===<br />
<br />
Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissä käynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.<br />
<br />
=== Arvosanat ===<br />
<br />
Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.<br />
<br />
Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.<br />
<br />
Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin matka ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tenttikerratkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.<br />
<br />
=== Muuta huomioitavaa ===<br />
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Tietojenk%C3%A4sittelytieteen_opiskelusta&diff=5731Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta2010-07-05T15:05:52Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>== Tietojenkäsittelytiede ==<br />
<br />
=== Tietojenkäsittelytiede tieteenä ===<br />
<br />
Yleensä tuoreella tietojenkäsittelytieteen opiskelijalla (eli käpistelijällä) ei ole juuri minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tietojenkäsittelytiede (eli TKT) tosiasiassa on. Moni kuvittelee tietojenkäsittelytieteen olevan ohjelmointia, mitä se ei suinkaan pelkästään ole. Ohjelmointi on TKT:ssä vain yksi - joskin tärkeä - työväline.<br />
<br />
Opinto-opas yrittää kuvailla tietojenkäsittelytiedettä, mutta käytännössä vain alan opiskeleminen auttaa hahmottamaan, mistä todella on kysymys. Eräs tyypillinen yhden virkkeen tiivistelmä on, että tietojenkäsittelytieteessä tutkitaan, mitä voidaan automatisoida tehokkaasti. Hieman pidemmin ilmaistuna tietojenkäsittelytieteessä ollaan kiinnostuneita siitä, mihin voidaan löytää luotettava, tehokas ja automatisoitu ratkaisu.<br />
<br />
Matematiikassa riittää todistaa, että ongelmaan on olemassa ratkaisu. Teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä tämä ratkaisu on lisäksi pystyttävä löytämään tehokkaasti. Tietojenkäsittelytieteen sovelluksissa, esimerkiksi ohjelmistotuotannossa, tämäkään ei riitä, vaan tehokas menetelmä on lisäksi pystyttävä toteuttamaan luotettavasti ja tehokkaasti. Ehkäpä siis voidaankin sanoa, että tietojenkäsittelytieteessä on kysymys luotettavien ja tehokkaiden ratkaisuiden löytämisestä erilaisiin ongelmiin.<br />
<br />
Suurin osa tietotekniikka-alan töistä liittyy tavalla tai toisella ohjelmistokehitykseen, mikä tarjoaa mitä erilaisimpia työmahdollisuuksia esimerkiksi ohjelmoinnista, ohjelmistosuunnittelusta tai tietojenkäsittelyteoriasta kiinnostuneille. Tietojenkäsittelytieteen laitos tarjoaa monenlaisia kursseja mm. kaikista edellä mainituista tietojenkäsittelyn osa-alueista. Käytännössä tietojenkäsittelytiede antaa valmiudet mille tahansa alalle, jossa ongelmanratkaisu on keskeisessä asemassa. Nykyään ongelmien ratkaisuun vieläpä useimmiten liittyy tavalla tai toisella tietotekniikka.<br />
<br />
Tietojenkäsittelytiede on informaation tuottamiseen ja koneelliseen käsittelyyn perustuva ala. Tietojenkäsittelytieteelliselle ajattelulle on tyypillistä, että ongelmat jaetaan osaongelmiin, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia ratkaistavaksi. Tämä saattaa kuulostaa suoraviivaiselta, mutta oppiessaan todella soveltamaan tätä ajattelutapaa arkipäivän elämässä, huomaa saaneensa jotain todella arvokasta. Monimutkaisen kokonaisuuden hallinta ja olennaisen hahmottaminen ovat keskeisimpiä taitoja tietojenkäsittelytieteessä.<br />
<br />
TKT:n opiskelussa tekijän oma osallistuminen on ensisijaisen tärkeää. Tietojenkäsittelytiedettä voidaankin oikeutetusti pitää nykyajan käsityönä. Tietojenkäsittelytieteilijöiden harrastamalla satunnaisella vitsailulla humanististen tieteiden opiskelijoita kohtaan on myös perää, sillä tietojenkäsittelytieteen opiskelumenetelmät eivät voisi oikeastaan kirjatenteistä kauempana olla. Kurssissa epäonnistuneelle ei useimmiten voi antaa muuta neuvoa, kuin käskeä tekemään enemmän harjoituksia. Keskeistä on, että TKT:n opiskelussa esiin tulevia asoita pitää ymmärtämisen lisäksi osata myös soveltaa. Opetettavien asioiden ulkoa opiskelu ei riitä, joskin tarkka perustotuuksien osaaminen auttaa opiskelun eri vaiheissa.<br />
<br />
Tietojenkäsittelyn ongelmiin on harvoin olemassa yksittäisiä oikeita ratkaisuja; ratkaisutapoja on useita ja vastaukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Sen takia tietojenkäsittelyssä ei ole aina olemassa oikeaa vastausta tuottavaa kaavaa tai prosessia, jolla ongelma pystytään ratkaisemaan. Ongelmien ratkaisemisen tapauskohtaisuus johtuu osaksi siitä, että tietojenkäsittelytiede on nuori tieteenala ja osaksi siitä, että tietojenkäsittelytieteen ongelmat esiintyvät eri paikoissa eri muodossa. Monien mielestä mielenkiintoisia ovat myös ongelmat, joihin ei ratkaisua, ainakaan toistaiseksi, ole olemassa.<br />
<br />
=== Teoriaa ja käytäntöä ===<br />
<br />
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkintovaatimukset ovat alan teoreettisimmat Suomen monialaisissa yliopistoissa. Varsin yleistä onkin kuulla vaatimuksia, että opetuksessa pitäisi vähentää teoriaa ja lisää käytännön osaamista. Tällaiset vaatimukset eivät ole ominaisia vain tietojenkäsittelytieteelle tai Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Vastaavaa kuulee miltei kaikkialla ja usein nimenomaan suhteellisen nuorten tieteenharjoittajien suusta. Kun opinnoissa on sitten edetty pidemmälle, vaatimukset usein laantuvat.<br />
<br />
Kysymys lienee siitä, että teoriasta on usein vaikea saada otetta, jos ei ole myös riittävää käytännön osaamista perspektiiviä antamassa. Toisaalta kysymys on usein myös vääristä odotuksista siitä, mistä yliopisto-opiskelussa oikein on kysymys. Yliopisto ei opeta suoraan työelämässä tarvittavia taitoja vaan ennemminkin valmiuksia, joilla sellaiset taidot voi hankkia. Vaikka lyhyellä aikavälillä käytännön taitojen opettelu olisikin hyödyllisempää, vanhenevat sellaiset taidot pian nopeasti kehittyvillä aloilla. Riittävät teoreettiset valmiudet sen sijaan helpottavat kehityksen kelkassa pysymistä, kun uusia asioita ei tarvitse opetella alusta alkaen, vaan ne tunnistaa toimivan jonkin yleisemmän periaatteen mukaisesti. Tietojenkäsittelytieteen perimmäiset ongelmat eivät ole juurikaan, jos ollenkaan, aikojen saatossa muuttuneet.<br />
<br />
Moni aloitteleva opiskelija hieman virheellisesti ajattelee, että vaikeimpia ongelmia ovat juuri matemaattiset pulmat tai tekniset rajoitteet. Esimerkiksi ohjelmistotuotannossa keskeisimmät ongelmat liittyvät ohjelmistoprosesseihin, johtamiseen ja asiakkaan kanssa toimimiseen. Laitokselle ei tosin kannata tulla silläkään asenteella, ettei "käpistelijän tarvitse osata ohjelmoida". Tällaisille henkilöille oikeampi paikka lienee jokin kauppakorkeakoulu.<br />
<br />
Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimuksissa ei ole käytännön ohjelmointi- tai muiden taitojen opettelua alun jälkeen. Opiskelijan oletetaan itse täydentävän tällaisia taitojaan tarpeen mukaan, vaikka tätä ei missään suoraan mainitakaan. Uuden ohjelmointikielen opettelu ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri ponnistus, kunhan ohjelmointikokemus hieman karttuu. Tämä taas onnistuu paremmin työelämässä tai harrastusprojekteissa kuin tekemällä harjoitustyötä harjoitustyön perään. Kiinnostus opiskelualaa kohtaan myös opintojen ulkopuolella lienee asia, jota yliopisto-opiskelijalta voidaan edellyttää. Ilman sitäkin tutkinnon voi toki suorittaa, mutta silloin taidot jäävät melko vajavaisiksi. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijan opiskelun ja vapaa-ajan raja on useimmiten hyvin häilyvä.<br />
<br />
=== Matematiikkaa ja tilastotiedettä ===<br />
<br />
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija joutuu lukemaan pakollisena sivuaineena matematiikkaa tai menetelmätieteitä (matematiikkaa sekä tilastotiedettä). Osittain tämä johtuu historiallisista syistä - tietojenkäsittelytiede erkani matematiikasta itsenäiseksi tieteeksi joitain vuosikymmeniä sitten. Osittain taas kysymys on siitä, että tietojenkäsittelytiedettä opiskeltaessa ja harjoitettaessa välillä tarvitsee matematiikkaa.<br />
<br />
Toisin kuin vaikkapa fyysikot, käpistelijät opiskelevat matematiikkaa enimmäkseen samasta syystä kuin matemaatikot itsekin: oppiakseen matemaattista ajattelua eikä niinkään menetelmiä ja työkaluja. Vaikka lähes mille tahansa matematiikan haaralle löytyy sovelluskohteita tietojenkäsittelytieteestä, on olennaisempaa kuitenkin tulla toimeen formalismien ja matemaattisten todistusten kanssa. Formaali päättely, matemaattinen todistaminen ja ohjelmointi ovat kaikki loppujen lopuksi varsin samankaltaisia asioita, vaikka yhteyttä niiden välillä voikin olla vaikea nähdä ennen kuin on tutustunut kaikkiin näihin pintaa syvemmältä.<br />
<br />
Matematiikan kursseista Johdatus diskreettiin matematiikkaan on kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen. Logiikan, todennäköisyyslaskennan ja tilastollisen päättelyn opiskelu on hyödyllistä, sillä ne tarjoavat välineitä ajatteluun ja päättelyyn. Analyysi I-II sekä Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I taas ovat hyödyllisiä lähinnä siksi, että ne ovat matematiikan pääaineopiskelijoille pakollisia ensimmäisen vuoden kursseja. Tämän vuoksi niillä opetetaan kurssien varsinaisen sisällön lisäksi myös matematiikan opiskelua. Lisäksi niiden tiedot saatetaan olettaa tunnetuiksi myöhemmillä kursseilla, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittukaan, koska "kaikkihan ne ovat kuitenkin käyneet".<br />
<br />
== Tietojenkäsittelytieteen laitos ==<br />
<br />
=== Opetus- ja tietokonetilat ===<br />
<br />
<i>"Ylläpeto asuu mikroluolassa ja tuskailee tietoturhan kanssa."</i><br />
<br />
Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Exactumissa. Exactumin huoneet on numeroitu loogisesti siten, että huoneen tunnus koostuu rakennuksen siiven kirjaimesta, kerroksesta sekä huoneen numerosta. Esimerkkinä numeroinnissa A232, jossa A = kerroksen A-osa, 2 = toinen kerros ja 32 = huoneen numero. Numerointi on kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtava, ettei pelkkä numero (esim. 232) vielä yksilöi huonetta, vaan eri siivissä voi olla numeroltaan samoja huoneita (esim. A232 ja B232). Mikäli et löydä jotain paikkaa laitokselta, voit kysyä ohjeita muilta tilojen käyttäjiltä tai rakennuksen vahtimestareilta. Vahtimestarien lasikopin löytää Exactumin pääovien vierestä.<br />
<br />
Exactumissa on auditorioita, muutaman kymmenen ihmisen opetussaleja sekä laitoksen ja yliopiston tietotekniikkaosaston mikroluokkia. Laitoksen luennot pidetään joko auditorioissa tai suuremmissa opetussaleissa. TKT:n kursseilla on lähes aina pienryhmäopetusta. Osa pienryhmäopetuksesta järjestetään laitoksen mikroluokissa. Yleisesti mikroluokat ovat hyvä resurssi opiskelijoille, koska niissä on tarjolla tehokkaita ja ylläpidettyjä tietokoneita.<br />
<br />
=== Käyttäjätunnukset ===<br />
<br />
Kaikki pääaineopiskelijat saavat käyttäjätunnuksen laitoksen mikroverkkoon ja näin ollen pääsevät käyttämään laitoksen mikroluokkien tietokoneita. Tunnuksia myöntää ylläpito, joka majailee Exactumin 2. kerroksen A-siivessä. Myös sivuaineopiskelijat saavat pyytäessään käyttäjätunnuksia muun muassa kurssien harjoitustöiden tekemistä varten. Laitoksen käyttäjätunnuksen hankkimisohjeet pää- ja sivuaineopiskelijoille löytyvät osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/Luvat/.<br />
<br />
Kaikissa opiskelijoiden käytössä olevissa koneissa on Linux-käyttöjärjestelmä. Osassa koneista on myös Windows 7 (joissain vielä Windows XP). Käyttöjärjestelmät on asennettu siten, että käyttäjät pääsevät käsiksi verkkolevyllä sijaitseviin tiedostoihinsa sekä Windowsista että Linuxista.<br />
<br />
=== Kirjastoista ===<br />
<br />
Kumpulassa on tiedekirjasto, jonne pääsee Physicumin toisen kerroksen kautta, kahvilan yläpuolelta. Tiedekirjastossa on laitoksen kurssikirjoja ja muuta alaan liittyvää kirjallisuutta. Osa kirjaston kirjoista on niteitä, joita voi lukea kirjastossa, mutta joita ei lainata ulos kirjastosta. Kirjastokorttina toimii Lyyra, joka pitää rekisteröidä Helsingin yliopiston kirjastojen asiakastietokantaan esittämällä henkilötodistus ja Lyyra-kirjastossa. Kirjaston lainoja voi uusia Helka-järjestelmän nettisivuilla. Lainojen uusintasivuille pääsee esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjastot/.<br />
<br />
Helka-järjestelmän sivuilla on hakutoiminto, jolla voi etsiä kirjoja yliopiston kirjastoista. Vaikka Helkan hakutoiminto kertoisi, että kirjasta ei ole niteitä tarjolla, kirjasta saattaa silti olla olemassa lainakappaleita kirjaston hyllyssä. Tämä pätee erityisesti Kaisaniemessä sijaitsevaan opiskelijakirjastoon, jossa samoista, pääsääntöisesti sivuainekurssien, kirjoista on olemassa useita lainakappaleita. Kirjoja, joita ei löydy pienistä kirjastoista, kannattaa kysyä niiden kirjastonhoitajilta, koska osa kirjoista voi olla kirjastonhoitajilta pyydettäessä lainattavia. Opiskelijahuone Gurulassa on myös oma kirjalainauksensa.<br />
<br />
=== Muoviavain ===<br />
<br />
Opiskelijat voivat saada 25 euron panttia vastaan käyttöönsä ns. muoviavaimen eli magneettiavaimen, jolla pääsee osaan laitoksen mikroluokista ja keskustan ATK-asemille aukioloajoista riippumatta. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen myöntämällä opiskelija-avaimella pääsee ympärivuorokautisesti myös opiskelijahuone Gurulaan.<br />
<br />
Muoviavainta anottaessa on täytettävä hakulomake, joka löytyy laitoksen kotisivuilta, vahtimestarilta tai opintoneuvonnasta. Tarkemmat ohjeet muoviavaimen hakemiseen ja luvan myöntäjät löytyvät osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/muoviavainohje.html.<br />
<br />
=== Opiskelijahuone Gurula ===<br />
<br />
Laitoksen opiskelijahuone Gurula sijaitsee Exactumin pohjakerroksessa. Sen osoite on DK115. Gurula on myös TKO-älyn, tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestön, koti, päämaja ja vaelluskohde, jonne opiskelijat vaeltavat toisinaan myös vapaa-aikanaan. Niinpä siellä voi esimerkiksi liittyä ainejärjestön jäseneksi tai ostaa TKO-äly-tuotteita, kuten haalarit, haalarimerkkejä, laulukirjan tai aina yhtä tyylikkään mustan t-paidan. Gurulassa toimii TKO-älyn ympärivuorokautinen ruokavälitys, joka on nälkäisen opiskelijan pelastus silloin, kun ruokalat eivät täytä asiakkaittensa vatsoja.<br />
<br />
Gurulaan tilataan lehtiä, kuten Aku Ankka ja Hesari. Lehtien lisäksi Gurulassa on usein ihmisiä, joita kiinnostaa esimerkiksi pelata Gurulassa olevia lautapelejä. Gurulan vieressä yökäytössä olevalla alueella on laitoksen ja tietotekniikkaosaston mikroluokkia sekä WC, mikä tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa laitoksella riippumatta turhan paljon vuorokauden vaihtumistahdista ulkomaailmassa.<br />
<br />
== Laitoksen ja kurssien WWW-sivut ==<br />
<br />
TKT-laitoksen www-sivut osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/ ovat hyvä tietolähde kaikkeen, mikä liittyy tietojenkäsittelytieteen opetukseen. Valitettavasti ajankohtaisen tiedotuksen osalta laitoksen sivut ovat edelleen hieman aikaansa jäljessä. Laitoksen opetustarjonta löytyy webistä osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/. Opetusohjelma on näkyvillä myös ilmoitustaululla ainakin opetuksen alkaessa, Exactumin 2. kerroksessa. <br />
<br />
Luennoijien ylläpitämät kurssien kotisivut sisältävät kursseihin liittyvää hallinnollista tietoa (esim. koetuloksia ja mallivastauksia) sekä luento- ja oheismateriaalia. Kurssien kotisivuilla on mm. luentokalvoja, kirjallisuusviitteitä ja artikkeleja. Tenttien tulokset julkaistaan pääsääntöisesti laitoksen sisäverkossa, johon pääsee laitoksen käyttäjätunnuksilla. Koetulokset linkitetään usein kurssien kotisivuille, joista siirtymisen jälkeen kysytään käyttäjätunnusta laitoksen verkkoon. Koetulokset julkaistaan myös niille omistetuilla ilmoitustauluilla. Kurssisivuilta pitäisi löytyä kaikki kurssiin liittyvä ajankohtainen informaatio - ei kuitenkaan kannata satavarmuudella luottaa että näin aina tapahtuisi. Sähköpostin käyttö reaaliaikaisena kommunikointivälineenä toimii laitoksella erittäin hyvin. Luennoisijat ja tuntiopettajat vastaavat sähköposteihin pääsääntöisesti saman päivän aikana. <br />
<br />
Laitoksen verkkosivuilta löytyy myös paljon linkittämätöntä materiaalia, jonka etsimiseen kunnon käpistelijä löytää kyllä keinot. Esimerkiksi tulevien lukukausien alustavat (ja siksi muutosalttiit) opetusohjelmat löytyvät usein verkosta paljon ennen kuin ne linkitetään sivulla.<br />
<br />
=== Opiskelu-pääsivu ===<br />
<br />
Sivulta löytyy linkki kaikkeen tarpeelliseen, jos vain osaa hakea. Opinto-opas, '''mallilukujärjestys''', opetusohjelma, koepäivät, opintoneuvonnan päivystysajat jne.<br />
<br />
=== Opiskelijoiden sähköpostilista ===<br />
<br />
Ohjeet listalle liittymiseen löytyvät osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/sahkopostilista.html.<br />
<br />
=== Kursseille ilmoittautuminen ===<br />
<br />
Laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan netissä, linkki ilmoittautumisjärjestelmään mm. löytyy laitoksen opiskelusivuilta. Järjestelmän osoite on http://ilmo.cs.helsinki.fi/ .<br />
<br />
=== Kurssipalaute ===<br />
<br />
Kurssipalautetta kannattaa antaa jokaisesta kurssista, jolla tulee opintojensa aikana käytyä. Palautetta kannattaa antaa jo kurssin kuluessa, jos kurssin järjestelyissä tms. tuntuu olevan jotain huomautettavaa. Kurssipalautelomake löytyy laitoksen opiskelu-pääsivulta. Annettu palaute lähetetään edelleen laskariohjaajille, luennoijille ja laitoksen johtoportaalle. Palautteen antaminen ei ole koskaan turhaa. Laitoksella toimii opiskelijoiden ja laitoshenkilökunnan yhteistyö opetuksen kehittämisen osalta erinomaisesti. TKO-älyn opintovastaavien puoleen tulee kääntyä epäkohdissa koska tahansa. Opintovastaavat ovat saaneet toiminnastaan paljon kiitosta laitokselta. Laitos on lisäksi palkittu opetuksen kehittämisen ansiosta lukuisin eri palkinnoin.<br />
<br />
=== Muista erityisesti ===<br />
<br />
Painettua opinto-opasta vastaava opinto-oppaan online-versio ja ajan tasalla oleva opetusohjelma, jota päivitetään painetun oppaan jo ilmestyttyä.<br />
<br />
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen uusille opiskelijoille suunnattu FuksiWiki, josta löytyy näiden tekstien lisäksi paljon muuta käytännönläheistä informaatiota. http://fuksiwiki.tko-aly.fi.<br />
<br />
Rakkaan ainejärjestömme TKO-älyn nettisivut, jotta et missaisi niitä 'hieman' rennompia tapahtumia. Sivujen osoite on http://www.tko-aly.fi/ .</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5343Keskustelukanavat2010-05-06T04:43:26Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''<br />
|-<br />
<!--| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''--><br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''--><br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''<br />
|-<br />
<!--| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''--><br />
|-<br />
<!--| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''--><br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#hauki-on-scala'''<br />
|-<br />
| Amurin leopardit || '''#tkt-amuurileopardid'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5324Keskustelukanavat2010-03-14T19:13:12Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''<br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''<br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Introduction to Go || '''#tkt-go'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#hauki-on-scala'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5323Keskustelukanavat2010-03-14T19:11:36Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''<br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''<br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Introduction to Go || '''#tkt-go'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#haukionscala'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5322Keskustelukanavat2010-03-14T19:10:39Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''<br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''<br />
|-<br />
| Logiikka I || '''#logiikka'''<br />
|-<br />
| Introduction to Go || '''#tkt-go'''<br />
|-<br />
| Tietoturvan perusteet || '''#tietoturpa'''<br />
|-<br />
| Ohjelmointitekniikka Scala || '''#scala'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5277Keskustelukanavat2010-01-22T12:44:35Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan || '''#todari'''<br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#hy-linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|-<br />
| Tieteellinen kirjoittaminen (kevät 2010) || '''#tikimayhem'''<br />
|-<br />
| Robottiohjelmoinnin harjoitustyö || '''#tkt-lego'''<br />
|-<br />
| Käyttöliittymät || '''#tkt-kali'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorrihttps://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Keskustelukanavat&diff=5258Keskustelukanavat2010-01-18T13:10:09Z<p>Snorri: </p>
<hr />
<div>'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.<br />
<br />
{|width="550px" cellspacing="0" cellpadding="1" <br />
|-<br />
|style="border-bottom:2px solid black;" width="450px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava''' <br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin perusteet (ja Ohjelmoinnin jatkokurssi) || '''#ohpe'''<br />
|-<br />
<!--| Ohjelmistojen mallintaminen || '''#ohma09'''--><br />
|-<br />
<!--| Johdatus diskreettiiin matematiikkaan || '''#diskis'''--><br />
|- <br />
| Tietorakenteet || '''#tira2010'''<br />
|-<br />
| Tietoliikenteen perusteet || '''#tilpe'''<br />
|- <br />
| Tietokoneen toiminta || '''#tito'''<br />
|-<br />
<!--| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (ja II) || '''#linis'''--><br />
|-<br />
<!--| Analyysi I || '''#analyysi'''--><br />
|-<br />
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''<br />
|-<br />
<!--| Laskennan mallit || '''#llama'''--><br />
|-<br />
<!--| C-ohjelmointi || '''#cee'''--><br />
|- <br />
<!--| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''--><br />
|-<br />
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''<br />
|-<br />
<!--| Rinnakkaisohjelmointi || '''#rio'''--><br />
|-<br />
| Linux-ylläpito || '''#linux-yp'''<br />
|-<br />
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''<br />
|}<br />
<br />
<br />
Suora linkki tänne: http://purrh.fi/kanavat/</div>Snorri