Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelukanavat

2012-08-27T13:09:24Z

Sini: Distributed systemsillä ns. virallinen kanava, jolla luennoija paikalla.

'''Tänne kurssien kanavat fuksikanavan topicin sijasta, ettei se ylivuoda.''' Kaikki kanavat sijaitsevat '''IRCnetissä'''. Kurssikanavat eivät ole virallinen tiedonlähde. Kanavien op-politiikka ei noudata mitään kaavaa.

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Kurssin nimi''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-

|-
| Analyysi I ja II || '''#analyysi'''
|-
| C-ohjelmointi || '''#cee'''
|-

|-

|-
| Design and Analysis of Algorithms || '''#tkt-daa'''
|-

|-

|-
| Distributed Systems (lecturer: Byakushin) || '''#distsys'''
|-

|-
| Gradun kirjoittajille || '''#tkt-gradu'''
|-

|-

|-
| Introduction to Machine Learning || '''#tkt-iml'''
|-

|-

|-
| Johdatus tekoälyyn || '''#johtek'''
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || '''#jtkts12'''
|-
| Johdatus yliopistomatematiikkaan || '''#yomatikka'''
|-

|-
| Laskennan mallit || '''#tkt-lama'''
|-
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || '''#linis'''
|-

|-

|-

|-
| Ohjelmistotekniikan menetelmät || '''#otm2012'''
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || '''#ohtuprojekti'''
|-
| Ohjelmoinnin harjoitustyö || '''#javalabra'''
|-
| Ohjelmoinnin jatkokurssi || '''#ohja'''
|-
| Ohjelmoinnin perusteet || '''#ohpe'''
|-

|-

|-

|-

|-
| Seminar: Distributed Algorithms || '''#dasem12'''
|-

|-
| Tieteellinen kirjoittaminen (kandidaatintutkielma) || '''#tikirage'''
|-
| Tietokannan suunnittelu || '''#tikasu'''
|-
| Tietokantasovellus || '''#tsoha'''
|-
| Tietokantojen perusteet || '''#tikape'''
|-

|-

|-

|-

|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || '''#tiralabra'''
|-

|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || '''#svenska'''
|-

|-

|-

|-

|-

|}

----

{|width="650px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="500px"|'''Muut kanavat''' ||style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Kanava'''
|-
| Ainejärjestölehti Readmen toimitus || '''#readme'''
|-
| Ainejärjestön toiminta || '''#tkt-aktiivit'''
|-
| Apukanavalta opintoneuvontaa || '''#tkt-apu'''
|-
| Casual Nightit || '''#tkt-casual'''
|-
| Fuksikanava yleiselle keskustelulle || '''#tkt-fuksit2012'''
|-
| Lanit || '''#tkt-lan'''
|-
| TKO-älyn jääräkanava || '''#tko-äly'''
|}

----

----

Suora linkki tänne: http://tinyurl.com/kanavat

Fuksien kysymää

2011-05-02T10:18:37Z

Sini: /* Miten suoritan kielet? */

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (toukokuu 2010) 2,40e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Järjestelmään kirjaudutaan Helsingin yliopiston AD-tunnuksella ja salasanalla. Ennen kirjautumista sinun on siis tullut aktivoida AD-tunnuksesi.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit11.

:Laitoksen orientoivien ('''X''') jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.

===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:[https://alma.helsinki.fi/doclink/95081 Muualla suoritettujen kielikurssien korvaamisesta] päättää Kielikeskus. Toisten [http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot5.html Helsingin yliopiston tiedekuntien vaatimusten mukaiset kielisuoritukset] eivät välttämättä korvaa koko suorituksia matemaattis-luonnontieteellisessä, erityisesti humanistinen ja valtiotieteellinen ovat kulkeneet jossain määrin omia polkujaan. (Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyllä "korvaavuudella" voi ilmeisesti kuitata kirjallisen osuuden, jonka kaveriksi tarvitaan kuitenkin vielä 2 op suullinen suoritus.)

:Huomaa, että niin kauan kuin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on integroitu englannin opinnot, on vieras kieli sillä hoidettu. Näin oli asia ainakin 2010.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2010/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Heikki Lokkiin (kurssin vastuuhenkilö S2010) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:stä on myös tekstintäyteinen itseopiskeluversio, mutta sen suoritusoikeutta pitää hakea.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, [http://www.cs.helsinki.fi/people/kurhila Jaakko Kurhila], jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2011-05-02T10:17:57Z

Sini: /* Miten suoritan kielet? */ tarkennus

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (toukokuu 2010) 2,40e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Järjestelmään kirjaudutaan Helsingin yliopiston AD-tunnuksella ja salasanalla. Ennen kirjautumista sinun on siis tullut aktivoida AD-tunnuksesi.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit11.

:Laitoksen orientoivien ('''X''') jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.

===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:[https://alma.helsinki.fi/doclink/95081 Muualla suoritettujen kielikurssien korvaamisesta] päättää Kielikeskus. Toisten [http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot5.html Helsingin yliopiston tiedekuntien vaatimusten mukaiset kielisuoritukset] eivät välttämättä korvaa koko suorituksia matemaattis-luonnontieteellisessä, erityisesti humanistinen ja valtiotieteellinen ovat kulkeneet jossain määrin omia polkujaan. (Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyllä "korvaavuudella" voi ilmeisesti kuitata kirjallisen osuuden, jonka kaveriksi tarvitaan kuitenkin vielä 2 op suullinen suoritus.)

:Huomaa, että Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on integroitu englannin opinnot, jolloin vieras kieli on sillä hoidettu.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2010/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Heikki Lokkiin (kurssin vastuuhenkilö S2010) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:stä on myös tekstintäyteinen itseopiskeluversio, mutta sen suoritusoikeutta pitää hakea.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, [http://www.cs.helsinki.fi/people/kurhila Jaakko Kurhila], jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2010-11-30T13:40:02Z

Sini: /* Miten suoritan kielet? */ korvaavuuksista vielä

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (kesäkuu 2010) 2,50e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Pystyäksesi ilmoittautumaan kursseille sinulla täytyy olla Helsingin yliopiston pääkäyttötunnus.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/index.shtml?yhdistys_tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2010.

:Laitoksen orientoivien (2.9.) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.



===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:[https://alma.helsinki.fi/doclink/95081 Muualla suoritettujen kielikurssien korvaamisesta] päättää Kielikeskus. Toisten [http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot5.html Helsingin yliopiston tiedekuntien vaatimusten mukaiset kielisuoritukset] eivät välttämättä korvaa koko suorituksia matemaattis-luonnontieteellisessä, erityisesti humanistinen ja valtiotieteellinen ovat kulkeneet jossain määrin omia polkujaan. Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyistä "korvaavuuksista" ei tietääkseni ole enää nykyjärjestelmässä mitään iloa.

:Nämä tiedot on viimeksi tarkistettu syksyllä 2010. Huomaa myös, että Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on S2010 integroitu englannin opinnot, jolloin vieras kieli on sillä hoidettu. Toivottavasti käytäntöä jatketaan.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2010/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Heikki Lokkiin (kurssin vastuuhenkilö S2010) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:stä on myös tekstintäyteinen itseopiskeluversio, mutta sen suoritusoikeutta pitää hakea.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, Jaakko Kurhila, jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2010-11-30T13:32:56Z

Sini: Hilukurssien suoritukset

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (kesäkuu 2010) 2,50e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Pystyäksesi ilmoittautumaan kursseille sinulla täytyy olla Helsingin yliopiston pääkäyttötunnus.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/index.shtml?yhdistys_tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2010.

:Laitoksen orientoivien (2.9.) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.



===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:Nämä tiedot on viimeksi tarkistettu syksyllä 2010. Huomaa myös, että Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on S2010 integroitu englannin opinnot, jolloin vieras kieli on sillä hoidettu. Toivottavasti käytäntöä jatketaan.

:Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyistä kuittauksista ei tietääkseni ole enää nykyjärjestelmässä mitään iloa. Mene vaan sinne tasokokeeseen.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2010/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Heikki Lokkiin (kurssin vastuuhenkilö S2010) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:stä on myös tekstintäyteinen itseopiskeluversio, mutta sen suoritusoikeutta pitää hakea.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, Jaakko Kurhila, jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2010-11-30T13:05:46Z

Sini: /* Miten suoritan kielet? */ hä sisennys

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (kesäkuu 2010) 2,50e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Pystyäksesi ilmoittautumaan kursseille sinulla täytyy olla Helsingin yliopiston pääkäyttötunnus.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/index.shtml?yhdistys_tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2010.

:Laitoksen orientoivien (2.9.) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.



===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä.
Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:Nämä tiedot on viimeksi tarkistettu syksyllä 2010.

:Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyistä kuittauksista ei tietääkseni ole enää nykyjärjestelmässä yhtään mitään iloa. Mene vaan sinne tasokokeeseen.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, Jaakko Kurhila, jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2010-11-30T13:04:59Z

Sini: kieltensuoritus

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelee yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, mistä saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", josta ensimmäiselle hintaa kertyy kirjoitushetkellä (kesäkuu 2010) 2,50e ja jälkimmäiselle 4,00e. Kyseiset hinnat edellyttävät, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.unicafe.fi. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva TKO-älyn ruokavälitys, eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Pystyäksesi ilmoittautumaan kursseille sinulla täytyy olla Helsingin yliopiston pääkäyttötunnus.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessa. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/index.shtml?yhdistys_tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2010.

:Laitoksen orientoivien (2.9.) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.



===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä.
Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

Nämä tiedot on viimeksi tarkistettu syksyllä 2010.

Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyistä kuittauksista ei tietääkseni ole enää nykyjärjestelmässä yhtään mitään iloa. Mene vaan sinne tasokokeeseen.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, Jaakko Kurhila, jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Fuksien kysymää

2010-09-21T09:44:56Z

Sini: /* Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa? */

Fuksien kysymää

2010-09-21T09:44:24Z

Sini:

Sivuainekuvauksia

2008-11-28T12:14:15Z

Sini: /* Kognitiotiede */ Käytettävyyskoulumaininta.

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ Käytettävyyskouluun], joka on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti ja tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Opintojen malliaikataulu

2008-10-23T10:29:53Z

Sini: /* 1. syksy */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-10-23T10:29:29Z

Sini: /* 1. syksy */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Sivuainekuvauksia

2008-09-17T10:11:14Z

Sini: Sortteerataan matlu ekaksi, voinee olla useimmin haettu.

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-09-17T10:08:16Z

Sini: /* Poikkitieteelliset */

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-09-17T10:04:07Z

Sini: /* Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus */

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

= Poikkitieteelliset =

== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ==

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-09-17T10:03:16Z

Sini: Ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuuus

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

* hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

* viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

* yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

* samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

* lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

* ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

Suviko sanoo:

"Viestintä on yleissivistävä oppiaine, jota lukemalla ei opi
suoraan työelämässä tai tietojenkäsittelytieteessä
sovellettavaa asiaa. Se EI OLE tiedotusoppia tai
toimittajakoulu. Moni niin kuvitellut on karvaasti aineeseen
pettynyt. Sivuaineena viestintä on leppoisaa opiskeltavaa,
kunhan ei pelkää kirjojen lukemista tai esseiden
kirjoittamista.
Opintopisteitä irtoaa suhteellisen helposti hyvillä
arvosanoilla, jos mediatutkimus, organisaatioviestintä ja
viestinnän historia kiinnostavat. Viestintä näyttää hyvälle
CV:ssä - kaikki tuntuvat aina olettavan sen tarkoittavan ties
millä alalla relevanttejen asioiden opiskelemista. Osittain
tämä onkin totta sillä valtsikassa oppii puhumaan ja
kirjoittamaan yläpilveä, joka tekee monessa paikassa
vaikutuksen."

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

= Poikkitieteelliset =

== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ==

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen yhdyshenkilö 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

IRC-ohjeet

2008-08-27T12:15:42Z

Sini: /* SSH-yhteyden luominen */

== Mikä IRC? ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC IRC] eli Internet Relay Chat eli irkki on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä. Tuutorit, aktiivit ja huomattavan osan fukseja löytää irkistä, missä on tarjolla turinaseuran lisäksi roppakaupalla hyviä neuvoja - pitkälti vuorokauden ympäri. Irkkiä käytetään myös tapahtuma- ja muuhun tiedottamiseen ainejärjestön ja laitoksen sähköpostilistojen ohella.

Tule irkkiin, siellä ovat kaikki muutkin!

Jos sinulla ei ole vielä laitoksen käyttäjätunnusta, allaolevan ohjeen pituus hirvittää tai haluat vain oikeasti kysyä yhden nopean kysymyksen vaikka millä työvälineellä kulkematta täyttymyksen tuovan irkkikoulutusputken kautta, ohjaa selaimesi osoitteeseen http://chat.ircnet.org/, naputa itsellesi joku lempinimi (nickname) ja valitse kanavaksi Other, #tkt-fuksit08 niin pääset kuluvan vuoden fuksikanavalle (vuosiluku muuten vaihtuu kesäisin, ei vielä uudenvuodenyönä). Naputa pirteä tervehdys ja kuvailu uteliaisuutesi kohteesta ruudun alareunassa näkyvään kenttään, paina enteriä ja odottele hetki: kyllä irkki tietää.

== SSH-yhteys ja IRC ==

Laitoksella on palvelimia, joita voit käyttää IRC-pääteohjelman (Irssi) ajamiseen. Tämä on siitä
hyödyllistä, että näet poissa ollessasi puhutut keskustelut kaikilta kanaviltasi, toisin kuin
esimerkiksi mIRC:iä käyttämällä. Voit kirjautua palvelimelle lähes mistä tahansa verkkoon kytketystä
koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Irssin säätäminen omia mieltymyksiä vastaavaksi
saattaa viedä hieman enemmän vaivaa kuin tavanomaisten IRC-pääteohjelmien. Lisäksi sen säätäminen ja
käyttö voi olla hankalampaa tekstipohjaisen käyttöliittymän vuoksi varsinkin ensikertalaiselle.

== SSH-yhteyden luominen ==

Windows-käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Nutty, jonka voit ladata osoitteesta
http://www.groehn.net/nutty/. Paina sivuilta "Nutty executable" -linkkiä, joka johtaa Putty.exe
-nimiseen tiedostoon. Tallenna kyseinen tiedosto haluamaasi paikkaan koneellasi, jonka jälkeen voit
käynnistää ohjelman kyseisestä tiedostosta. Muuta asennusta ei tarvita, ellet halua luoda
pikakuvaketta kyseiselle tiedostolle.

Käynnistettyäsi ohjelman, kirjoita 'Host Name' -kenttään 'melkinpaasi.cs.helsinki.fi', 'Saved Sessions'
-kenttään Melkinpaasi tai muu haluamasi nimi ja paina 'Save'. Nyt voit ottaa yhteyden palvelimeen
tuplaklikkaamalla palvelimen nimeä listassa. Paina 'Yes' seuraavaan popup:iin (näkyy vain
ensimmäisellä yhdistyskerralla). Syötä laitoksen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Laitoksella voit ottaa yhteyden palvelimeen, kun kirjoitat Linux-puolella konsoliin 'ssh melkinpaasi'.
Windows-puolella voit käyttää Nuttya.

Irssi toimii seuraavissa laitoksen palvelimissa:
* melkinpaasi(.cs.helsinki.fi)
* melkki
* melkinkari

Lisäksi irssi toimii myös kahdessa tietotekniikkaosaston palvelimessa:
* ruuvi.helsinki.fi
* myntti.helsinki.fi

== Screen ja Irssi ==

Screen on toiminto, jolla saadaan ohjelma jäämään auki, vaikka yhteytesi palvelimeen suljettaisiin.
Käynnistääksesi Irssin ensimmäistä kertaa, kirjoita komentoriville
screen irssi
jolloin Irssi käynnistyy. Tärkeintä on asettaa palvelimeksi toimiva IRCNet -palvelin ja tietenkin oma
nimimerkkisi. Eräs yleensä toimiva irc-palvelin on ''''irc.cc.tut.fi''''.

Tärkeimmät asetukset irssissä ennen yhdistämistä irc-palvelimelle:
/CHANNEL ADD -auto #tkt-fuksit08 IRCnet
/SET nick nimimerkkisi
/SET alternate_nick vaihtoehtoinen_nimimerkkisi
/SET real_name oikea nimesi
/SET timestamps ON
/SET term_force_colors ON
/HILIGHT nimimerkkisi
/SAVE

Muita laitoksen kanavia ovat esimerkiksi #tkt-opiskelijat ja #tko-äly. Voit liittyä kanavalle
komennolla '/join kanava' (esim. /join #tkt-fuksit08)
ja poistua komennolla '/part kanava'. Voit vaihtaa ruudussa näkyvää kanavaa
painamalla alt+numero tai ctrl-n ja ctrl-p. Auki olevan kanavan tai queryn voit sulkea komennolla /wc.

Enemmän komentoja löydät osoitteesta http://irssi.org/documentation. Jos haluat käyttää värejä,
asenna vaikka jokin irssin themeistä, joita löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen
Linux-puolelta saatat joutua säätämään konsolin väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät
oikein.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa
/connect irc.cc.tut.fi 6667
jolloin yhteys otetaan palvelimeen ja pääset kanaville. Sinun ei tarvitse tehdä tätä kuin ensimmäisellä kerralla.

Irssin voit sulkea painamalla Ctrl-A+D, jolloin se kuitenkin jää pyörimään taustalle (screenin ansiosta). Tämä ei
kuitenkaan ole pakollista, vaan voit vain sulkea ikkunan.

Kun olet saanut Irssin toimimaan halutulla tavalla ja otat uuden yhteyden palvelimeen, voit
palauttaa Irssin ruudulle kirjoittamalla samalla palvelimella (eli ruuvi, melkinpaasi tai melkki)
screen -dr

== Muuta ==
Muitakin IRC-palvelimia löytyy: http://www.ircnet.com/index.php?p=5&cur=fi

Trivia: Laitos on myös Second Lifessä. http://slurl.com/secondlife/EduFinland/217/211/25

[[IRC-ohjeet|Vanhat irssi-ohjeet]].

IRC-ohjeet

2008-08-27T12:11:54Z

Sini: /* Screen ja Irssi */

== Mikä IRC? ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC IRC] eli Internet Relay Chat eli irkki on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä. Tuutorit, aktiivit ja huomattavan osan fukseja löytää irkistä, missä on tarjolla turinaseuran lisäksi roppakaupalla hyviä neuvoja - pitkälti vuorokauden ympäri. Irkkiä käytetään myös tapahtuma- ja muuhun tiedottamiseen ainejärjestön ja laitoksen sähköpostilistojen ohella.

Tule irkkiin, siellä ovat kaikki muutkin!

Jos sinulla ei ole vielä laitoksen käyttäjätunnusta, allaolevan ohjeen pituus hirvittää tai haluat vain oikeasti kysyä yhden nopean kysymyksen vaikka millä työvälineellä kulkematta täyttymyksen tuovan irkkikoulutusputken kautta, ohjaa selaimesi osoitteeseen http://chat.ircnet.org/, naputa itsellesi joku lempinimi (nickname) ja valitse kanavaksi Other, #tkt-fuksit08 niin pääset kuluvan vuoden fuksikanavalle (vuosiluku muuten vaihtuu kesäisin, ei vielä uudenvuodenyönä). Naputa pirteä tervehdys ja kuvailu uteliaisuutesi kohteesta ruudun alareunassa näkyvään kenttään, paina enteriä ja odottele hetki: kyllä irkki tietää.

== SSH-yhteys ja IRC ==

Laitoksella on palvelimia, joita voit käyttää IRC-pääteohjelman (Irssi) ajamiseen. Tämä on siitä
hyödyllistä, että näet poissa ollessasi puhutut keskustelut kaikilta kanaviltasi, toisin kuin
esimerkiksi mIRC:iä käyttämällä. Voit kirjautua palvelimelle lähes mistä tahansa verkkoon kytketystä
koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Irssin säätäminen omia mieltymyksiä vastaavaksi
saattaa viedä hieman enemmän vaivaa kuin tavanomaisten IRC-pääteohjelmien. Lisäksi sen säätäminen ja
käyttö voi olla hankalampaa tekstipohjaisen käyttöliittymän vuoksi varsinkin ensikertalaiselle.

== SSH-yhteyden luominen ==

Windows-käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Nutty, jonka voit ladata osoitteesta
http://www.groehn.net/nutty/. Paina sivuilta "Nutty executable" -linkkiä, joka johtaa Putty.exe
-nimiseen tiedostoon. Tallenna kyseinen tiedosto haluamaasi paikkaan koneellasi, jonka jälkeen voit
käynnistää ohjelman kyseisestä tiedostosta. Muuta asennusta ei tarvita, ellet halua luoda
pikakuvaketta kyseiselle tiedostolle.

Käynnistettyäsi ohjelman, kirjoita 'Host Name' -kenttään 'melkinpaasi.cs.helsinki.fi', 'Saved Sessions'
-kenttään Melkinpaasi tai muu haluamasi nimi ja paina 'Save'. Nyt voit ottaa yhteyden palvelimeen
tuplaklikkaamalla palvelimen nimeä listassa. Paina 'Yes' seuraavaan popup:iin (näkyy vain
ensimmäisellä yhdistyskerralla). Syötä laitoksen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Laitoksella voit ottaa yhteyden palvelimeen, kun kirjoitat Linux-puolella konsoliin 'ssh melkinpaasi'.
Windows-puolella voit käyttää Nuttya.

== Screen ja Irssi ==

Screen on toiminto, jolla saadaan ohjelma jäämään auki, vaikka yhteytesi palvelimeen suljettaisiin.
Käynnistääksesi Irssin ensimmäistä kertaa, kirjoita komentoriville
screen irssi
jolloin Irssi käynnistyy. Tärkeintä on asettaa palvelimeksi toimiva IRCNet -palvelin ja tietenkin oma
nimimerkkisi. Eräs yleensä toimiva irc-palvelin on ''''irc.cc.tut.fi''''.

Tärkeimmät asetukset irssissä ennen yhdistämistä irc-palvelimelle:
/CHANNEL ADD -auto #tkt-fuksit08 IRCnet
/SET nick nimimerkkisi
/SET alternate_nick vaihtoehtoinen_nimimerkkisi
/SET real_name oikea nimesi
/SET timestamps ON
/SET term_force_colors ON
/HILIGHT nimimerkkisi
/SAVE

Muita laitoksen kanavia ovat esimerkiksi #tkt-opiskelijat ja #tko-äly. Voit liittyä kanavalle
komennolla '/join kanava' (esim. /join #tkt-fuksit08)
ja poistua komennolla '/part kanava'. Voit vaihtaa ruudussa näkyvää kanavaa
painamalla alt+numero tai ctrl-n ja ctrl-p. Auki olevan kanavan tai queryn voit sulkea komennolla /wc.

Enemmän komentoja löydät osoitteesta http://irssi.org/documentation. Jos haluat käyttää värejä,
asenna vaikka jokin irssin themeistä, joita löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen
Linux-puolelta saatat joutua säätämään konsolin väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät
oikein.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa
/connect irc.cc.tut.fi 6667
jolloin yhteys otetaan palvelimeen ja pääset kanaville. Sinun ei tarvitse tehdä tätä kuin ensimmäisellä kerralla.

Irssin voit sulkea painamalla Ctrl-A+D, jolloin se kuitenkin jää pyörimään taustalle (screenin ansiosta). Tämä ei
kuitenkaan ole pakollista, vaan voit vain sulkea ikkunan.

Kun olet saanut Irssin toimimaan halutulla tavalla ja otat uuden yhteyden palvelimeen, voit
palauttaa Irssin ruudulle kirjoittamalla samalla palvelimella (eli ruuvi, melkinpaasi tai melkki)
screen -dr

== Muuta ==
Muitakin IRC-palvelimia löytyy: http://www.ircnet.com/index.php?p=5&cur=fi

Trivia: Laitos on myös Second Lifessä. http://slurl.com/secondlife/EduFinland/217/211/25

[[IRC-ohjeet|Vanhat irssi-ohjeet]].

IRC-ohjeet

2008-08-27T06:15:18Z

Sini: /* Screen ja Irssi */

== Mikä IRC? ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC IRC] eli Internet Relay Chat eli irkki on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä. Tuutorit, aktiivit ja huomattavan osan fukseja löytää irkistä, missä on tarjolla turinaseuran lisäksi roppakaupalla hyviä neuvoja - pitkälti vuorokauden ympäri. Irkkiä käytetään myös tapahtuma- ja muuhun tiedottamiseen ainejärjestön ja laitoksen sähköpostilistojen ohella.

Tule irkkiin, siellä ovat kaikki muutkin!

Jos sinulla ei ole vielä laitoksen käyttäjätunnusta, allaolevan ohjeen pituus hirvittää tai haluat vain oikeasti kysyä yhden nopean kysymyksen vaikka millä työvälineellä kulkematta täyttymyksen tuovan irkkikoulutusputken kautta, ohjaa selaimesi osoitteeseen http://chat.ircnet.org/, naputa itsellesi joku lempinimi (nickname) ja valitse kanavaksi Other, #tkt-fuksit08 niin pääset kuluvan vuoden fuksikanavalle (vuosiluku muuten vaihtuu kesäisin, ei vielä uudenvuodenyönä). Naputa pirteä tervehdys ja kuvailu uteliaisuutesi kohteesta ruudun alareunassa näkyvään kenttään, paina enteriä ja odottele hetki: kyllä irkki tietää.

== SSH-yhteys ja IRC ==

Laitoksella on palvelimia, joita voit käyttää IRC-pääteohjelman (Irssi) ajamiseen. Tämä on siitä
hyödyllistä, että näet poissa ollessasi puhutut keskustelut kaikilta kanaviltasi, toisin kuin
esimerkiksi mIRC:iä käyttämällä. Voit kirjautua palvelimelle lähes mistä tahansa verkkoon kytketystä
koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Irssin säätäminen omia mieltymyksiä vastaavaksi
saattaa viedä hieman enemmän vaivaa kuin tavanomaisten IRC-pääteohjelmien. Lisäksi sen säätäminen ja
käyttö voi olla hankalampaa tekstipohjaisen käyttöliittymän vuoksi varsinkin ensikertalaiselle.

== SSH-yhteyden luominen ==

Windows-käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Nutty, jonka voit ladata osoitteesta
http://www.groehn.net/nutty/. Paina sivuilta "Nutty executable" -linkkiä, joka johtaa Putty.exe
-nimiseen tiedostoon. Tallenna kyseinen tiedosto haluamaasi paikkaan koneellasi, jonka jälkeen voit
käynnistää ohjelman kyseisestä tiedostosta. Muuta asennusta ei tarvita, ellet halua luoda
pikakuvaketta kyseiselle tiedostolle.

Käynnistettyäsi ohjelman, kirjoita 'Host Name' -kenttään 'melkinpaasi.cs.helsinki.fi', 'Saved Sessions'
-kenttään Melkinpaasi tai muu haluamasi nimi ja paina 'Save'. Nyt voit ottaa yhteyden palvelimeen
tuplaklikkaamalla palvelimen nimeä listassa. Paina 'Yes' seuraavaan popup:iin (näkyy vain
ensimmäisellä yhdistyskerralla). Syötä laitoksen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Laitoksella voit ottaa yhteyden palvelimeen, kun kirjoitat Linux-puolella konsoliin 'ssh melkinpaasi'.
Windows-puolella voit käyttää Nuttya.

== Screen ja Irssi ==

Screen on toiminto, jolla saadaan ohjelma jäämään auki, vaikka yhteytesi palvelimeen suljettaisiin.
Käynnistääksesi Irssin ensimmäistä kertaa, kirjoita komentoriville 'screen irssi', jolloin Irssi
käynnistyy. Tärkeintä on asettaa palvelimeksi toimiva IRCNet -palvelin ja tietenkin oma
nimimerkkisi. Eräs yleensä toimiva irc-palvelin on ''''irc.cc.tut.fi''''.

Tärkeimmät asetukset irssissä ennen yhdistämistä irc-palvelimelle:
/CHANNEL ADD -auto #tkt-fuksit08 IRCnet
/SET nick nimimerkkisi
/SET alternate_nick vaihtoehtoinen_nimimerkkisi
/SET real_name oikea nimesi
/SET timestamps ON
/SET term_force_colors ON
/HILIGHT nimimerkkisi

Muita laitoksen kanavia ovat esimerkiksi #tkt-opiskelijat ja #tko-äly. Voit liittyä kanavalle
komennolla '/join kanava' ja poistumalla '/part kanava'. Voit vaihtaa ruudussa näkyvää kanavaa
painamalla alt+numero tai ctrl-n ja ctrl-p. Auki olevan kanavan tai queryn voit sulkea komennolla /wc.

Enemmän komentoja löydät osoitteesta http://irssi.org/documentation. Jos haluat käyttää värejä,
asenna vaikka jokin irssin themeistä, joita löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen
Linux-puolelta saatat joutua säätämään konsolin väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät
oikein.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa '/connect irc.cc.hut.fi 6667', jolloin yhteys otetaan palvelimeen ja
pääset kanaville. Sinun ei tarvitse tehdä tätä kuin ensimmäisellä kerralla.

Irssin voit sulkea painamalla Ctrl-A+D, jolloin se kuitenkin jää pyörimään taustalle. Tämä ei
kuitenkaan ole pakollista, vaan voit vain sulkea ikkunan.

Kun olet saanut Irssin toimimaan halutulla tavalla ja otat uuden yhteyden palvelimeen, voit
palauttaa Irssin ruudulle kirjoittamalla ruuvilla 'screen -dr'.

== Muuta ==
Muitakin IRC-palvelimia löytyy: http://www.ircnet.com/index.php?p=5&cur=fi

Trivia: Laitos on myös Second Lifessä. http://slurl.com/secondlife/EduFinland/217/211/25

[[IRC-ohjeet|Vanhat irssi-ohjeet]].

Opintojen malliaikataulu

2008-08-22T14:52:33Z

Sini: /* 3. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä Ohtuprojektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa) (riippuu OhTusta, TiLPestä, Tietokantasovelluksesta ja Tiraharjista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa) (riippuu muista pakollisista paitsi OhTusta ja Ohtuprojektista)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-22T14:50:15Z

Sini: /* 2. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa) (riippuu TiRasta, esitiedot tarkastetaan; automaatteja, kieliä ja Turingin koneita)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiRasta ja Ohjelmoinnin harjoitustyöstä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op (riippuu TiTosta, esitiedot tarkastetaan; rinnakkaisuuden hallintaa, semaforit, monitorit)
* Tietokantasovellus, 4 op (riippuu TiKaPesta ja OhMasta, harjoitustyö)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op (esitieto 40 op pakoll. TKT-opintoja; ohjelmistotuotannon teoriaa)
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op (verkkojen rakenne ja palvelut, Internetin perusprotokollat)
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa) (riippuu TiLPestä)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-22T14:44:42Z

Sini: /* 1. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu - poikkeuksena Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin riippuvuudet, koska tämä kattaisi jo kaikki muut kurssit):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-22T14:42:33Z

Sini: /* 2. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* '''Ohjelmistotuotanto''', 4 op
* '''Tietoliikenteen perusteet''', 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-22T14:40:58Z

Sini: /* 1. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu ajallisesti läheisten kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

'''TODO:''' Kriittisen polun lihavoinnit tekemättä.

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* Ohjelmistotuotanto, 4 op
* Tietoliikenteen perusteet, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-21T15:03:25Z

Sini: /* 2. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

'''TODO:''' Kriittisen polun lihavoinnit tekemättä.

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* Ohjelmistotuotanto, 4 op
* Tietoliikenteen perusteet, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-21T15:02:49Z

Sini: /* 3. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* Ohjelmistotuotanto, 4 op
* Tietoliikenteen perusteet, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 8 op
* Hops-työskentely päättyy, 2 op rapsahtaa lopulta tilille

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-21T15:02:15Z

Sini: /* 2. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta Tietoliikenteen perusteet on siirtynyt viime vuoden malliin verrattuna kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt Tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* Ohjelmistotuotanto, 4 op
* Tietoliikenteen perusteet, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-21T15:01:25Z

Sini: /* 2. vuosi */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

2008 aikana 2. vuoden kohdalle ehtineet fuksit ovat enimmäkseen viime vuoden fukseja, joiden tutkintovaatimukset eroavat hieman uusimmista. Mallilukujärjestys ei ole suuresti muuttunut, mutta vähän sittenkin, ja vanhojenkin mukaan opiskelijat joutuvat huomioimaan, miten yhteisten kurssien tarjoamisajat ovat muuttuneet. Syksyn suhteen muutoksia ei lisättyä tekoälykurssia lukuunottamatta ole.

Muita opintoja valitessa on syytä muistaa, että 2005-2008 tutkintovaatimuksissa pelkät pakolliset käpistelykurssit eivät vielä riitä pääaineen aineopintokokonaisuudeksi, vaan mukaan täytyy heittää 8 op:n ripaus valinnaisia kursseja. 2008- tutkintovaatimuksissa pakollisten kurssien määrä on kasvanut 4 op:llä ja kokonaiskoon vaatimus laskenut, joten minimissään pelkät pakolliset kurssit riittävät. Joka tapauksessa 2008- vaatimuksissa maisterivaiheen linjavalinnasta seuraa joko matematiikan/menetelmätieteen (AlKo-linja) tai yhden TKT:n valinnaisen aineopintokurssin (HajaTili ja OhJä) lisävaatimus. Kurssin voi suorittaa myös maisterintutkinnossa, mutta varsinkin aineopintokurssit näyttävät todistuksessa hitusen verran paremmilta kandissa osana aineopintokokonaisuutta.

'''2. vuoden 1. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (alkaa)
* Tietorakenteiden harjoitustyö, 4 op
* Johdatus tekoälyyn, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op (8 op ilman tekoälykurssia)

'''2. vuoden 2. periodi, 15 op'''

* Laskennan mallit, 3 (/6) op (jatkuu)
* Rinnakkaisohjelmointi, 4 op
* Tietokantasovellus, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 4 op

Kevään osalta tietoliikenteen perusteet on siirtynyt kevään alkuun, koska kevään loppuun 4. periodille on ilmestynyt tietoturvan perusteet, joka riippuu tietoliikenteen perusteista.

'''2. vuoden 3. periodi, 15 op'''

* Ohjelmistotuotanto, 4 op
* Tietoliikenteen perusteet, 4 op
* Sivuaineita / muita opintoja, 7 op

'''2. vuoden 4. periodi, 15 op'''

* Tietoturvan perusteet, 4 op (ei pakollinen 2005-2008 tutkintovaatimuksissa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 11 op

===3. vuosi===

3. vuoden suuret puristukset ovat Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Näitä ei perinteisesti suositeta ottamaan yhtä aikaa, koska kurssien deadlinet osuvat osin päällekkäin. Koska kuitenkin TiKi on yksilösuoritus, hyvin ajankäyttöään organisoiva opiskelija tekee sen työt hieman etuajassa valmiiksi ja selviää siten hengissä OhTuProjektin deadlineistä.

'''3. vuoden 1. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 2. periodi, 15 op'''
* Ohjelmistotuotantoprojekti, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 3. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (alkaa)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

'''3. vuoden 4. periodi, 15 op'''
* Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 5 op (jatkuu)
* Sivuaineita / muita opintoja, 10 op

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-21T14:45:31Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */ Lissää seuraava vuosi.

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

===1. vuosi===

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

===2. vuosi===

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

Matematiikan laitos järjestää syksystä 2008 alkaen pääasiassa itseopiskelukurssin [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/570588 lukiomatematiikan kertaus]. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä.

* '''Periodi I''' - yksi seuraavista vaihtoehdoista:
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57039 Matematiikka tutuksi (5 op)] on ensisijainen valinta ykkösperiodin matematiikan kurssiksi. Matu on kevyt johdatus matematiikan maailmaan ja sisältää kertausta sekä johdattelua yliopistomatematiikkaan. Se kannattaa ottaa ellei päätä valita jotain haastavampaa vaihtoehtoa. Kurssi menee osittain sisällöltään lukiomatikan kertauksen päälle, mutta kurssit kannattaa lähinnä nähdä toisiaan tukevina.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57043 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op)] on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista ja tekoälystä kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa lukiomatematiikan pohjalta.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57016 Analyysi I, (10 op / 2 periodia)] on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua tai muuten vain tykkää opiskella). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin linis I:n, mutta matikan perusfuksikurssina (ja loistavan luennoijan ansiosta) opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto ja helpottaa myöhempiä tietojenkäsittelytieteen teoriakursseja. Huom. kestää kaksi periodia, eikä voi suorittaa osissa. On myös selkeästi työläin näistä vaihtoehdoista.
** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/78200 Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op)], jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja on kiinnostunut tilastotieteen opiskelusta.
** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä eikä näillä kursseilla myöskään ole analyysi I:n tarjoamaan teorian ymmärtämispainotteisuutta.)

* '''Periodi II''':
** '''Pakollinen''' [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57049 Johdatus diskreettiin matematiikkaan (5 op)] tosiaan kannattaa käydä nyt (mukana mallilukkarin tilalaskelmissa).
** Lisäksi 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:
*** [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatKurssit/57047 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op)] tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille
*** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin
*** Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

IRC-ohjeet

2008-08-21T14:02:17Z

Sini: /* Muuta */

== Mikä IRC? ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC IRC] eli Internet Relay Chat eli irkki on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä. Tuutorit, aktiivit ja huomattavan osan fukseja löytää irkistä, missä on tarjolla turinaseuran lisäksi roppakaupalla hyviä neuvoja - pitkälti vuorokauden ympäri. Irkkiä käytetään myös tapahtuma- ja muuhun tiedottamiseen ainejärjestön ja laitoksen sähköpostilistojen ohella.

Tule irkkiin, siellä ovat kaikki muutkin!

Jos sinulla ei ole vielä laitoksen käyttäjätunnusta, allaolevan ohjeen pituus hirvittää tai haluat vain oikeasti kysyä yhden nopean kysymyksen vaikka millä työvälineellä kulkematta täyttymyksen tuovan irkkikoulutusputken kautta, ohjaa selaimesi osoitteeseen http://chat.ircnet.org/, naputa itsellesi joku lempinimi (nickname) ja valitse kanavaksi Other, #tkt-fuksit08 niin pääset kuluvan vuoden fuksikanavalle (vuosiluku muuten vaihtuu kesäisin, ei vielä uudenvuodenyönä). Naputa pirteä tervehdys ja kuvailu uteliaisuutesi kohteesta ruudun alareunassa näkyvään kenttään, paina enteriä ja odottele hetki: kyllä irkki tietää.

== SSH-yhteys ja IRC ==

Laitoksella on palvelimia, joita voit käyttää IRC-pääteohjelman (Irssi) ajamiseen. Tämä on siitä
hyödyllistä, että näet poissa ollessasi puhutut keskustelut kaikilta kanaviltasi, toisin kuin
esimerkiksi mIRC:iä käyttämällä. Voit kirjautua palvelimelle lähes mistä tahansa verkkoon kytketystä
koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Irssin säätäminen omia mieltymyksiä vastaavaksi
saattaa viedä hieman enemmän vaivaa kuin tavanomaisten IRC-pääteohjelmien. Lisäksi sen säätäminen ja
käyttö voi olla hankalampaa tekstipohjaisen käyttöliittymän vuoksi varsinkin ensikertalaiselle.

== SSH-yhteyden luominen ==

Windows-käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Nutty, jonka voit ladata osoitteesta
http://www.groehn.net/nutty/. Paina sivuilta "Nutty executable" -linkkiä, joka johtaa Putty.exe
-nimiseen tiedostoon. Tallenna kyseinen tiedosto haluamaasi paikkaan koneellasi, jonka jälkeen voit
käynnistää ohjelman kyseisestä tiedostosta. Muuta asennusta ei tarvita, ellet halua luoda
pikakuvaketta kyseiselle tiedostolle.

Käynnistettyäsi ohjelman, kirjoita 'Host Name' -kenttään 'melkinpaasi.cs.helsinki.fi', 'Saved Sessions'
-kenttään Melkinpaasi tai muu haluamasi nimi ja paina 'Save'. Nyt voit ottaa yhteyden palvelimeen
tuplaklikkaamalla palvelimen nimeä listassa. Paina 'Yes' seuraavaan popup:iin (näkyy vain
ensimmäisellä yhdistyskerralla). Syötä laitoksen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

Laitoksella voit ottaa yhteyden palvelimeen, kun kirjoitat Linux-puolella konsoliin 'ssh melkinpaasi'.
Windows-puolella voit käyttää Nuttya.

== Screen ja Irssi ==

Screen on toiminto, jolla saadaan ohjelma jäämään auki, vaikka yhteytesi palvelimeen suljettaisiin.
Käynnistääksesi Irssin ensimmäistä kertaa, kirjoita komentoriville 'screen irssi', jolloin Irssi
käynnistyy. Tärkeintä on asettaa palvelimeksi toimiva IRCNet -palvelin ja tietenkin oma
nimimerkkisi. Eräs yleensä toimiva irc-palvelin on 'irc.cc.tut.fi'.

Tärkeimmät asetukset irssissä ennen yhdistämistä irc-palvelimelle:
/CHANNEL ADD -auto #tkt-fuksit08 IRCnet
/SET nick nimimerkkisi
/SET alternate_nick vaihtoehtoinen_nimimerkkisi
/SET real_name oikea nimesi
/SET timestamps ON
/SET term_force_colors ON
/HILIGHT nimimerkkisi

Muita laitoksen kanavia ovat esimerkiksi #tkt-opiskelijat ja #tko-äly. Voit liittyä kanavalle
komennolla '/join kanava' ja poistumalla '/part kanava'. Voit vaihtaa ruudussa näkyvää kanavaa
painamalla alt+numero tai ctrl-n ja ctrl-p. Auki olevan kanavan tai queryn voit sulkea komennolla /wc.

Enemmän komentoja löydät osoitteesta http://irssi.org/documentation. Jos haluat käyttää värejä,
asenna vaikka jokin irssin themeistä, joita löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen
Linux-puolelta saatat joutua säätämään konsolin väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät
oikein.

Tämän jälkeen voit kirjoittaa '/connect irc.cc.hut.fi 6667', jolloin yhteys otetaan palvelimeen ja
pääset kanaville. Sinun ei tarvitse tehdä tätä kuin ensimmäisellä kerralla.

Irssin voit sulkea painamalla Ctrl-A+D, jolloin se kuitenkin jää pyörimään taustalle. Tämä ei
kuitenkaan ole pakollista, vaan voit vain sulkea ikkunan.

Kun olet saanut Irssin toimimaan halutulla tavalla ja otat uuden yhteyden palvelimeen, voit
palauttaa Irssin ruudulle kirjoittamalla ruuvilla 'screen -dr'.

== Muuta ==
Muitakin IRC-palvelimia löytyy: http://www.ircnet.com/index.php?p=5&cur=fi

Trivia: Laitos on myös Second Lifessä. http://slurl.com/secondlife/EduFinland/217/211/25

[[IRC-ohjeet|Vanhat irssi-ohjeet]].

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T16:51:50Z

Sini: /* 1. syksy */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin (ja tämä voi oikeasti käydä rankaksi)
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
*** Huomaa että Analyysin peruskurssi on a) käpistelijälle turhan laskentapainoinen ja b) Oikkoseton; Asran suosittaa sen sijaan ehdottomasti Analyysi I:ä.
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T16:50:25Z

Sini: /* 1. syksy */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
*** Huomaa että Analyysin peruskurssi on a) laskentapainoinen ja b) Oikkoseton; Asran suosittaa sen sijaan ehdottomasti Analyysi I:ä.
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T16:41:45Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (kestää kandiopintojen ajan, päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T14:26:07Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 18 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T14:24:36Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, 5 op (lukiomatematiikan kertausta), tai muu matematiikan kurssi, tai JTKT-esseiden ahkeraa ennakkoon kirjoittamista.

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (tai muu matematiikan kurssi), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun, alempana.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-20T14:19:44Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' alkaa, 5 (/10) op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin; ajokortti ja työväline suoritetaan heti 1. periodin alussa.
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu, 5 (/10) op (JTKT- ja opiskelutekniikkaosuudet painottuvat tänne)

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:59:09Z

Sini: /* Matematiikka */

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://tko-aly.fi/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä] ja ajoituksista [[Plan_A#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun|Malliaikataulun soveltamissivulta]].

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:50:08Z

Sini: /* 2. kevät */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''', yht. 10 op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan B#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:50:01Z

Sini: /* 2. syksy */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''', yht. 10 op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan B#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan A#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:40:56Z

Sini: /* 2. kevät */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''', yht. 10 op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan A#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan A#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

=== 3. syksy ja kevät ===

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:40:39Z

Sini: /* Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun */

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''', yht. 10 op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

===1. syksy===

Tilaa on mallilukujärjestyksen suositusten jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen.

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

===1. kevät===

Tilaa 3 + 7 op.

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

=== 2. syksy ===

Tilaa 4 op + 4 op.

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan A#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

=== 2. kevät ===

Tilaa 7 + 11 op.

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan A#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata"). Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä kurssisuosituksia. :)

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:38:46Z

Sini:

= Mallilukujärjestys ja miten sitä muokataan =

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan PDF-version] paltiarallaa sivulta 30 eteenpäin (paperiversiossa n. s. 100) kerrotaan, '''mihin aikaan''' ja '''missä järjestyksessä''' opintoja kannattaa käydä. Tähän viitataan mallilukujärjestyksenä. '''Kurssien välillä on riippuvuuksia''', jotka on dokumentoitu opinto-oppaassa kauniissa kaaviossa. Tähän kaavioon kannattaa ehdottomasti tutustua, jos aikoo poiketa millään tavalla mallilukujärjestyksestä. Ja miksei muutenkin.

Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja kannattaa ottaa jotta valmistuu kolmessa vuodessa kandiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin joissakin muissa aineissa. Jotkin teoria-asiat ovat varsin haastavia, jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Tätä matematiikka opettaa, ja siksi siitä kohkataan niin paljon.

TKO-äly järjestää [http://sysdb.cs.helsinki.fi/~tkt_kiwi/tkowiki/index.php?title=Tukiopetus_2007 tukiopetusta] keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa.

Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön Plan B. (Tätä ei tule sotkea ulkoavaruudesta tulevaan suunnitelmaan 9.)

* [[Luentoajat lukujärjestyksessä]]

== Miten mallilukujärjestystä luetaan ==

[http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/opinto-opas/ Opinto-oppaan] ajoitusmallissa neuvotaan lukemaan ensimmäisenä vuonna näin (ns. kriittisen polun kurssit, joista riippuu muiden kurssien suoritus, on lihavoitu):

'''Huom.''' Opinto-oppaassa on Johdatus tietojenkäsittelytieteen -kurssin kohdalla kaksi virhettä: kurssi on '''kahden''' periodin laajuinen (se sisältää nykyään joukon osasuorituksia), eikä sitä pidä siirtää myöhemmin luettavaksi. Ensimmäisen syksyn malliaikataulua on tältä osin peukaloitu ahkerasti.

'''1. periodi, suositus: n. 15 op'''
* LuK-HOPS-työskentely alkaa (päättyessään 2 op, opintojen suunnittelua ja oppimaan oppimista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''', yht. 10 op (JTKT-osuus (4 op) kertoo tietojenkäsittelystä tieteenä ja alana - esseitä ja ryhmätöitä)
** Sisältää suoritukset TVT-ajokortti (3 op) ja Tietokone työvälineenä (1 op) - harjoituksia + näyttökoe ja Opiskelutekniikka (2 op) - esseitä + ryhmätöitä, kuten JTKT-osuudessakin
** Kestää 2 periodin ajan, josta ykkösperiodin osuus saattaa olla yli 5 op.
* '''Ohjelmoinnin perusteet''', 5 op (kuten nimi kertoo)
* Suositellaan tarvittaessa: Matematiikka tutuksi, oletettavasti 5 op (lukiomatematiikan kertausta)

Matematiikka tutuksi -kurssi kertaa lukiomatematiikkaa, ja moni sen käynyt katsoo että sitä voi suositella otettavaksi Johdatuksen lisäksi. Näillä kahdella kurssilla ei juuri jäädä teorian vaikeudesta kiinni, vaan niistä selviää kun jaksaa tehdä töitä. Tällöin ei myöskään tarvitse ajatella sivuaineita -kohtaa vielä ykkösperiodilla, ja yhteensä kasaan tulee mukava määrä opintopisteitä koko syksyn suositellusta 30 op:stä. (LuK-HOPSista nopat tulevat kandin lopussa.)

Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä, ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.

'''2. periodi, 15 op'''
* '''Ohjelmoinnin jatkokurssi''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, jatkaa Javaa; ent. Java-ohjelmointi)
* '''Ohjelmistojen mallintaminen''', 4 op (riippuu Ohjelmoinnin perusteista, opettaa ohjelmistojen suunnittelumenetelmiä; ent. Ohjelmistotekniikan menetelmät)
* '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''', 5 op (induktiotodistus, vähän joukko-oppia, vähän kombinatoriikkaa, vähän verkkoja ja todistamista)
* '''Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen''' jatkuu

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää! Ota rohkeasti Johdatus diskreettiin matematiikkaan (siihen kannattaa panostaa), ja lue tässä välissä [[Plan B|sivuaineita]]! Vaihtoehtoisia polkuja ja niiden soveltuvuutta selostetaan alempana.

Jos saat koko syksyn paketin, mukaanlukien matematiikka tutuksi (olettaen että sen opintopistemäärä pysyy 5:ssä myös kirjoitushetken 8.8.08 jälkeen), läpi, olet suorittanut 10 + 5 + 5 + 4 + 4 + 5 = 33 op, mikä on 3 op yli virallisen suositustahdin, onneksi olkoon! Jos jätät matematiikka tutuksi -kurssin pois sarjasta, jää sinulle viralliesti suoritettavaksi 2 op "jotain muuta" - tämänkokoisia opintosuorituksia voi kuitenkin olla vaikea löytää. Syksylle voi napata MaTun tilalle jonkin muunkin matematiikan alkupään kurssin, ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä '''priorisointia''' - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. MaTun suorituksesta ei riipu mikään, joten sen reputtaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän hyödyllistä ja mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu. Tosin kurssin järkälemäinen ote ykkösperiodista on vielä melko uusi ilmiö, joten kokemuspohjaisia neuvoja on paha antaa.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa ''joka tapauksessa'' (keskimäärin TiRassa, LaMassa ja Riossa) jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. OhPe - OhJa - TiRa (vain keväisin) - LaMa ym. TiRasta riippuvat - Ohtuprojekti & TiKi -kriittinen polku menee tästä sekaisin melko varmasti; jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna projektin ja TiKin yhtä aikaa, mutta et edes ehdi jäädä Etappeihin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet maisterikursseja. (Eikä se 5 vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen.) Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Plan B|sivuainekursseja]].

'''3. periodi, 15 op''' (eli kevään 1. periodi)
* '''Ohjelmoinnin harjoitustyö''', 4 op (riippuu OhJasta ja OhMasta; kokeillaan OhPen ja Javan oppeja käytännössä)
* '''Tietorakenteet''', 4 op / 8 op (alkaa) (riippuu OhJasta ja Diskreetistä; opitaan minkälaisiin loogisiin rakenteisiin tietoa voi tallettaa, ja miten niitä käpistellään)
* <strike>'''Tietokoneen toiminta''', 4 op</strike> (opetusohjelmassa 4. periodilla!)
* Sivuaineita / muita opintoja 7 op

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja Java) sekä matematiikasta (Diskis), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet-kurssi. Kurssi kestää koko lukukauden, ja sinne ''ei pääse'' jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa (tai taidot osoitettavissa esitietokokeessa). Ohjelmointikurssien puuttuminen estää myös harjoitustyöhön osallistumisen; sen sijaan käyttöliittymäkurssille ei niitä varsinaisesti vaadita. TiRa kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, että sitä tarjotaan kurssina vain kerran vuodessa (ellei laitos löydä resursseja esim. itsenäistä opiskelua tukevaa kevytversiota varten). Harjoitustyökursseilla taas keskeyttämistä ei katsota hyvällä, vaan se vaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen - pienryhmäopetus kun on kallista.

Jos tietorakenteita ja harkkatyötä ei pääse opiskelemaan, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla).

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/ matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan tai [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/menetelmatieteet/ menetelmätieteiden] sivuainekokonaisuuden kasaan - matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia - loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi voi tähdätä lukevansa [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 pakollisia kielikursseja] pois alta (huomaa, että [http://www.helsinki.fi/kksc/ kielikeskuksen] [http://www.helsinki.fi/weboodi ilmoittautuminen], [https://alma.helsinki.fi/doclink/29935 opinto-opas] ja [https://alma.helsinki.fi/doclink/97990 ilmoittautumisajat] eroavat laitoksen vastaavista), tai vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.
Ilman sivuaineopintotäydennystä kevään ensimmäisestä periodista irtoaa 4+8/2+4 = 12 op (TiRa lasketaan puolikkaana), mikä alittaa tasaisen tahdin suosituksen, 15 op, 3 opintopisteellä.

Tietokoneen toiminta -kurssi on viime aikoina seilannut kolmos- ja nelosperiodin väliä mystisesti. Mallilukujärjestyksessä on näiltä osin virhe, koska opetusohjelmassa TiTo on pysynyt nelosperiodilla, kuten sen kuuluukin.

'''4. periodi, 15 op''' (eli kevään 2. periodi)
* Tietorakenteet jatkuu, 4 op / 8 op
* '''Tietokantojen perusteet''', 4 op (SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeet, tietokantojen suunnittelu)
* '''Tietokoneen toiminta''', 4 op (rauta, käyttöjärjestelmä ja miten konekieli toimii)
* Sivuaineita / muita opintoja, 3 op

Tietokantojen perusteet hyötyy Diskiksestä, mutta kurssi ei ole pakollinen esitietovaatimus. Kurssi on esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Tietokoneen toiminta riippuu OhPesta, ja on esitietovaatimus Rinnakkaisohjelmoinnille - kurssille ei ilman sen suoritusta (tai esitietokokeella tietojen osoittamista) pääse aikaansa tuhlaamaan. TiToa on kuvailtu työlääksi, joten siihen kannattaa varautua käyttämään aikaa ja priorisoimaan tarvittaessa pakolliset tekemiset ei-niin-pakollisten edelle, että aika riittää.

Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan; ilman mitään sivuaine- tms. täydennyksiä kakkosperiodista tulee 8/2+4+4 = 12 op, eli kevät jäisi 20 op:een suositellusta 30 op:stä.

== Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==

Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla.

Matematiikkaa ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:

1. syksy (tilaa mallilukujärjestyksen jälkeen yhteensä 2 op ykkösperiodille painottuen):

* Periodi I:
** Matematiikka tutuksi, kai 5 op (jos matematiikka ahdistaa tai jos se ei ahdista mutta aikaa on huonosti)
** tai Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, 5 op
** tai Analyysi I, 10 op/2, jos haluaa rankan kakkosperiodin
** tai Analyysin virtuaalinen peruskurssi, kait yhä 10 op, jos haluaa rankan kakkosperiodin netitse (S2008 erikoisuus, jatkuu?)
** tai Tilastotieteen johdantokurssi, erityisesti jos sitä haluaa käydä vain 4 op
* Periodi II:
** Pakollinen: '''Johdatus diskreettiin matematiikkaan''' - ja se tosiaan kannattaa käydä nyt (5 op mukana mallilukkarin tilalaskelmissa)
** Lisäksi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II niille, jotka tenttivät yhden 5 op kurssin ylibuukatun kakkosperiodin päälle kevyesti ;))
** Tai lisäksi Tilastotieteen johdantokurssin loput 6 op, turnauskestävyyden riittäessä; tätä palaa ei voi myöhemmin suorittaa kurssina, mutta erilliskokeella ilmeisesti kuitenkin)
** Em. Analyysi I:n loppu, jos sen itselleen on manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0)).
** Em. Analyysin virtuaalisen peruskurssin loppu; sama juttu, välisuorituksia ei tiedossa

1. kevät (tilaa 3 + 7 op):

* Periodit III - IV
** Logiikka I, 10 op
** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, n. 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.
** Tai Johdatus todennäköisyyslaskentaan (III) + Johdatus tilastolliseen päättelyyn (IV; yht. 5 op + 5 op) jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa - esitietoina integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai Analyysi I:stä tai Analyysin peruskurssista.

TKT:n Tietorakenteet-kurssi tulee muuten mallilukujärjestyksessä 1. keväänä, ja siellä matematiikan pohjista on välitöntä apua. Perusopiskelija ehtii siis siihen mennessä käydä suunnilleen MaTun tai jonkin hiukan haastavamman kurssin, Johdatuksen diskreettiin matematiikkaan ja samanaikaisesti Tiran kanssa esim. Logiikkaa.

2. vuodella voisi käydä vaikkapa:

2. syksy (tilaa 4 op + 4 op):

* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai
* Em. Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä, tai jatkaa vaikka Tilastotiede käytännön tutkimuksessa (8/10 op) -kurssille jos kaikki on mennyt nappiin - ks. [[Plan A#Tilastotiede]].
* '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa & tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.

2. kevät (tilaa 7 + 11 op):

* Algebra I, jos Diskreetti ei ahdistanut tai Linis ja/tai Analyysi on jo käyty
* Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysin kurssi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Plan A#Tilastotiede]]
* Johdatus todennäköisyyslaskentaan + Johdatus tilastolliseen päättelyyn

3. vuodella sitomatonta tilaa on syksyllä 10 + 10 op ja keväällä 10 + 8 op (oikeasti 10 + 10, mutta LuK-HOPSin päättymisestä saa 2 op "vapaata").

== Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät ==

Mallilukujärjestys on aika tiivis: vuoden työt osuvat pitkälti 4x7 = 28 viikkoon, joka on runsas puolikas vuodesta. Jos lisäät kesäopiskelun repertuaariisi, voit keventää lukukausia. Huomaa, että aikataulutus on 2007 ja sitä aiemmin aloittaneiden tutkintovaatimusten mukainen; 2008 muuttuneet tutkintovaatimukset muuttivat malliaikataulua hiukan.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu2.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesäkevennyksillä]

Toisaalta jos olet kone, voit käyttää kesät siihen että nipistät kandin opiskelusajasta puoli vuotta.

* [http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/info/opetutor/esimkandi_aikataulu.pdf Esimerkki-TKT-kandin aikataulutus kesänopeutuksella]

Mallilukkareista kiitos Mikko Uromolle.

== Kun mallilukujärjestys ei toimi, lue sivuaineita tai tenti ==

* Fokus 1: Mitä voin tehdä kakkosperiodilla jos ohpe ei mene läpi.
* Fokus 2: Mitä voin tehdä keväällä jos syksy meni pöydän alle.
* Fokus 3: Missä väleissä voin tenttiä/opiskella uudelleen pullonkaulakursseja.

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T17:21:22Z

Sini: /* Miltä mallilukujärjestys näyttää jos käytät myös kesät */

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:20:27Z

Sini: /* Sivuaineet: */

= Sivuaineet: =

Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen, ks. [[Plan A|Plan A eli mallilukujärjestyssivu]].

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:18:43Z

Sini: /* Tilastotiede */

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:18:28Z

Sini: /* Tilastotiede */ Pläräsin läpi matikanlaitoksen sivut.

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:04:03Z

Sini: /* Matematiikka */

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Sivuainekuvauksia

2008-08-11T17:03:18Z

Sini: /* Matematiikka */

= Sivuaineet: =

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Yleisen kielitieteen laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Plan B#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotiede on sitä, kun aihe on liian psykologinen ollakseen puhdasta neurologiaa, mutta liian kliininen ollakseen ihan psykologiaakaan. Käytännössä kyseessä on enemmän tai vähemmän ihmisen tiedonkäsittelykyvyn tutkimista. Aihealueita ovat muun muassa aivot, käytettävyys ja jossain määrin tieteenfilosofiakin. Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona monilla erikoistumislinjoillakin (jotka ovat tosin kaukana ajankohtaisesta vielä).

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

Perusopinnot:

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op (Opetetaan syksyllä 2007)

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia, opetetaan syksyllä 2007 *)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 6 op (Opetetaan keväällä 2007)

Aineopinnot:

Cog202 Moderni kognitiotiede seminaari, 2 op (Opetetaan syksyllä ja keväällä 2007)

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op (Opetetaan keväällä 2007 **)

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op (Opetetaan syksyllä 2007 **)

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op (Opetetaan keväällä 2007)

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan weboodista.

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille.

== Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä helpommasta päästä:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* kts. lisätietoja opiskelusta [http://db.cs.helsinki.fi/~tkt_tkoa/wiki/index.php?title=Matematiikan_sivuaineopinnot TKO-älyn wikistä]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.
Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**En ole käynyt, mutta todennäköisesti perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki)

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestintä on erittäin suosittu sivuainevaihtoehto, joten se on valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineista ainoa sosiaalityön lisäksi, jossa ei ole vapaata sivuaineoikeutta tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Viestinnän perusopintokokonaisuuteen(25op) voi hakea,kun omassa pääaineessa onsuoritettuna vähintään 25 opintoviikkoa (45 op) tai kaikkiaan opintoja on suoritettuna vähintään 50 opintoviikkoa (90 op). Valinta tapahtuu ehdot täyttävien kesken todellakin arvonnalla, ja koko lukuvuoden aikana arvotaan korkeintaan 80 paikkaa(tarkoittaa siis 40 keväällä ja 40 syksyllä). Hakemuksen voi jättää kahdesti vuodessa, 30.4 ja 30.11 mennessä.

Ilmoittautuminen viestinnän kursseille tapahtuu web-oodin kautta. Kursseihin kuuluu usein kirjatentti-osioita, joita kurssista riippuen suoritetaan joko erillistentissä tai kurssikokeen yhteydessä. Kirjallisuuden määrä saattaa aluksi tuntua näin käpistelijän näkökulmasta aika hurjalta, mutta kirjat ovat yleensä mielenkiintoisia ja suomeksi kirjoitettuja/käännettyjä. Viestinnän luennot ovat mielenkiintoisia ja luennoilla on hyvä tilaisuus nähdä oppikirjojen kirjoittajat ihan oikeassa elämässä.

Viestinnän opetus järjestetään keskustakampuksella, pitkälti metsätalolla. Materiaalit ja tiedot tulevat ihan mukavasti nettiin, ja jopa poikkeuksista viestitään tehokkaasti. Viestintä liittyy läheisesti myös tietojenkäsittelyyn, ja sitä suositellaankin sivuaineeksi mm. hajautettujen järjestelmien erikoistumislinjalle, mutta myös mille tahansa muullekin erikoistumislinjalle.

sitten vielä pähkinän kuoressa tärkeitä asioita ja huomioita

-hakuajat perusopintoihin päättyvät 30.4 ja 30.11

-viestinnän sivuaineoikeus on määräaikainen, aikaa 25op:n perusopintojen suorittamiseen on 1 1/2 vuotta

-yksittäisen kurssin voi käsittääkseni käydä ilman sivuaineoikeuttakin,sivuaineoikeus mahdollistaa opintokokonaisuusmerkinnän

-samat viestinnän opinnot ovat tarjolla myös avoimella yliopistolla, lukukausien aikana kurssit ovat maksullisia, kesäisin perustutkinto-opiskelijoille ilmaiset

-lisätietoja, kts.
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/opiskelu/opintojerakenne/sivuaineena.htm

http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/oikeudet/hyopisekelijat.htm

ja saa multakin kysellä lisää, terveisin Laura H. =)

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T15:53:25Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */

Opintojen malliaikataulu

2008-08-11T15:45:23Z

Sini: /* Miten mallilukujärjestystä luetaan */