https://fuksiwiki.tko-aly.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Sasumaki 2026-05-01T07:14:42Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.42.7 https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2019_tuutorit&diff=8696 2018-07-02T15:35:20Z

<p>Sasumaki: /* Datatieteen tuutori Sasu Mäkinen */</p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2018 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Outi Jussila==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Outi3.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Outi Jussila'''<br /> *'''email:''' outi.jussila@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 050 4623532<br /> *'''IRCnet''': kappass<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/kappass kappass]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Outi ja nyt toista vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata suht moniin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja kolmatta LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite toisen vuoden maisteriopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2015. Sitä ennen opiskelin keskustakampuksella yleistä kielitiedettä ja kieliteknologiaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Kielikeskuksella opiskellen kieliä. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä oon töissä sanakirjafirmassa ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, telkkaria ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email:''' markus.x.holopainen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 045 1071111<br /> *'''IRCnet''': myzozoz<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Markus ja nyt ensimmäistä vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata muutamiin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja olin viime vuonna LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite kolmannen vuoden kandiopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2016. Sitä ennen opiskelin Otaniemessä tietoliikennetekniikkaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Otaniemessä opiskellen videopelien pelaamista. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä en ole töissä ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, speksiä ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja häirintäyhdyshenkilö Mikko Rinta-Homi==<br /> {|<br /> | [[File:Mikko.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Mikko Rinta-Homi'''<br /> *'''email:''' mikko.rinta-homi@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 0400 943176<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/mighop Mighop]<br /> <br /> Moikka! Mä oon Mikko Rinta-Homi, alun perin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva tietojenkäsittelytieteen opiskelija. Aloitin yliopistossa opiskelut vuonna 2015 ja oon sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien ollut vuosittain tuutorina ja tietojenkäsittelytieteen ainejärjestön TKO-äly ry:n hallituksen jäsenenä. Tuutoroin uusia kandin opiskelijoita.<br /> <br /> Mulle voi tulla puhumaan ihan mistä vaan mutta etenkin sydäntä lähellä on kaikenlainen järjestötoiminta, kaappiteekkarius (sähkö), opinnot ja sivuaineet sekä kaikenlainen hauskanpito. Mua tuutte näkemään luultavasti TKO-älyn tapahtumissa, hallituksen kokouksissa sekä muissa järjestön puuhissa, ehkä silloin tällöin myös Gurulassa. Ja spämmimässä fuksien Telegram-ryhmän taas täyteen älyvapaita kommentteja (sorit siitä). Ai niin, oon myös järjestön toinen häirintäyhdyshenkilö, et jos koette jonkin sortin häirintää niin muun muassa mun kanssa voi puhua asiasta.<br /> <br /> Tehdään tästäkin syksystä legendaarinen!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Hugo Holmqvist==<br /> {|<br /> | [[File:Hugeliv2.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Hugo Holmqvist'''<br /> *'''email:''' hugo.holmqvist@cs.helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400 598202<br /> *'''[https://t.me/jaloviina Telegram]'''<br /> *'''IRC''': en käytä kauheesti koska IRC on kuollut, mut jaloviina tai hugeli<br /> <br /> Moikka! Ja onnea opsikelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin itse syksyllä 2016, joten olen nauttinut opiskeluelämästä jo jonkin aikaa. Osaan varmasti vastata kaikenlaisiin kysymyksiin, joten jos ihmettelet jotakin, kysy ihmeessä 😊 Tuutoroinnin lisäksi, minulla on läjä järjestövirkoja TKO-älyssä ja olen myös ML-opiskelijayhdistyksen hallituksessa.<br /> <br /> Fuksivuonna kannattaa tutustua uusiin ihmisiin ja kokeilla miltä opiskeluelämä tuntuu. Tämän takia TKO-äly järjestää juuri teille, fukseille, kasan tapahtumia joihin kannattaa osallistua.<br /> <br /> Mulle voi tulla juttelemaan melkein kaikesta, eli rohkeasti vaan juttelemaan!<br /> <br /> Tehdään tästä syksystä mahtava yhdessä!<br /> <br /> PS: Olen finlandssvensk, eli voit puhua mulle ruotsia myös!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja varapuheenjohtaja Sami Nurmivaara==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Sami0.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Sami Nurmivaara'''<br /> *'''email:''' sami.nurmivaara@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 050 572 7230<br /> *'''Telegram (ja IRCnet)''': [https://t.me/indeksi indeksi]<br /> <br /> Hei ja onnittelut opiskelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin opiskelut 2016, eli 3. kandivuosi edessä. Olen ehtinyt siis jo kokea ja nähdä melko laajalti opiskelijaelämän hyviä ja parempia puolia.<br /> <br /> Mut todennäköisesti tavoittaa huutelemalla Samia klusterilla tai telegrammista nimellä Indeksi, IRCistä tavoittaminen on parhaimmillaankin epävarmaa. Toimin tänä vuonna sekä tuutorina ja Tekiksen hallituksessa varapuheenjohtajana, joten muhun pääsee todennäköisesti myös törmäämään myös livenä useasti. Osaan todennäköisesti vastata suurimpaan osaan kysymyksistäsi, varsinkin mitä tulee vapaa-ajan toimintaan :)<br /> <br /> Mulle voi tulla keskustelemaan mistä tahansa, varsinkin mitä tulee TKO-älyn toimintaan, yleiseen viihtyvyyteen tai kovimpiin menovinkkeihin!<br /> <br /> Opiskelu on elämän parasta aikaa, kivaa saada teidät kaikki matkaan!<br /> |}<br /> ==Tuutori Ville-Veikko Saari==<br /> {|<br /> | [[File:vv.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ville-Veikko Saari '''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at cs.helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': neodyymi '''<br /> &lt;code&gt;<br /> //TODO<br /> &lt;/code&gt;<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori (ja (lähes) kuusi (6) muuta) Melker Narikka==<br /> {|<br /> | [[File:Melker.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Melker Narikka'''<br /> *'''email:''' melker.narikka@helsinki.fi<br /> *'''Nalle Puh:''' 041 505 7763<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/meklu meklu]<br /> *'''IRCnet(/Freenode/muut mukavat)''': meklu<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhukaiset karhukainen]<br /> <br /> Törjenstä tööt ja terve&lt;s&gt;menoa&lt;/s&gt;tuloa täkäläisille tonteille!<br /> <br /> Olen Melker ja koko ikäni olen asunut tämän pikkuruisen kaupunginpahasemme<br /> itälaitamilla. Aloitin itse opintieni yliopistolla juurikin menneenä syksynä<br /> '17 ja olen jollain ilveellä onnistunut sotkemaan lusikkani jos jonkinlaiseen<br /> soppaan, joista todellakaan vähäisin ei ole tämä kanditason tuutorinakki.<br /> <br /> Kuten kuvasta saattaa päätellä, tykkään talvesta, nukkumisesta sekä<br /> talviunista. Tykkään ehkä myös joistain muista asioista, vaikea sanoa.<br /> <br /> Meikäläistä voi rohkeasti tulla repimään hihasta tai hiuksista sikäli mikäli<br /> jotain mieltä askarruttavaa ilmenee, liittyi se sitten opiskeluun,<br /> järjestötoimintaan, syvällisiin elämän arvoituksiin, pinnallisempiin elämän<br /> realiteetteihin tai rupatteluun rupattelun tähden. Suosin kuitenkin<br /> edellämainituista lähestymistavoista ensimmäistä, ellei tilanne sitä muuten<br /> (kuten esimerkiksi huumoriarvon nimessä) vaadi.<br /> <br /> Tätä enemmittä saarnoitta tehkäämme siis tästä syksystä vielä aiempiakin<br /> huikeampi! Vuhuu vau jee jee!<br /> |}<br /> <br /> ==Maisterituutori ja jokapäiväinen höylämme Eetu Mattila==<br /> {|<br /> | [[File:Eetu_iha_pihalla.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Eetu Mattila'''<br /> *'''email:''' eetu.mattila at cs.helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' [https://t.me/Harrowed Harrowed]<br /> *'''Faksi:''' 050 4381091<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen Tarja Halonen]<br /> <br /> Jou!<br /> <br /> Aloitin opinnot jo Jonnen vuonna 2013, joten opiskelijatermein käynnissä on jo opiskeluvuosi n. Käyn toki nykyisin kokopäiväisesti töissä – sivutoimiselle opiskelijalle pieni tai vähän suurempikin opintojen venyminen ehkä sallitaan. Tuutorivuosia takana jo muutama, kaksi vuotta kandituutorina ja yksi vuosi fuksi- ja tuutorivastaavana, mutta toimin nyt ensimmäistä kertaa maisterituutorina.<br /> <br /> Olen yksityisautoileva feministidemari joka töissä hakkaa koodia Afrikan työllistymisen puolesta. Kanssani voi tulla juttelemaan kissoista, vinyylilevyistä taikka about mistä vain. Tiedän kaiken TKO-älystä ja sen historiasta, joten minulta voi myös kysyä mitä vain Tekikseen liittyvää. Arkipäivät kuluvat hyvin pitkälti töissä mutta minut on ajoittain löydettävissä Gurulasta iltaisin tai TKO-älyn ilta- ja viikonlopputapahtumista. Telegramista minut tavoittaa about 24/7 vaikket edes tahtoisi tavoittaa, ole yhteydessä!<br /> <br /> Opiskelu on kivaa ja myös maisterivaiheessa voi pitää hauskaa. Ota messiin hyvää elämänasennetta ja aikatauluta kalenteriin sopivassa suhteessa sekä opiskelua, muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitutumista että omaa aikaa.<br /> <br /> Moi pitää mennä.<br /> |}<br /> <br /> ==Maisterituutori Juha-Pekka Moilanen==<br /> {|<br /> | [[File:jpm.png|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Juha-Pekka Moilanen'''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at helsinki.fi'''<br /> *'''Puh''': 044 5076295'''<br /> *'''Telegram''': [http://t.me/juhapekka juhapekka]'''<br /> <br /> Moi! Olen J-P ja aloitan syksyllä 5. vuoden käpistelyopinnoissa. <br /> <br /> Ensimmäiset 1,5 vuotta opiskelin Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa ja siirryin sieltä Helsinkiin MOOC-haun kautta. Jos hyväksiluvut askarruttaa niin osaan ehkä neuvoa! <br /> <br /> Nyt opiskelen maisterikursseja vähän ristiin rastiin niin Soft­ware Sys­tems (&quot;ohjä&quot;), Net­work­ing and Ser­vices (&quot;hajatili&quot;) ja Data Science linjoilta. Luultavasti teen ohjä-linjan seminaarin, joten se tulee olemaan virallinen study trackini.<br /> <br /> Olen myös opintovastaavana TKO-älyssä, joten meidän kurssivalikoima on minulla suht hyvin muistissa. Kysy ihmeessä vinkkejä, jos kurssivalinnat tai mikä vaan askarruttaa!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Joonas Sarapalo==<br /> {|<br /> | [[File:Joonass.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Joonas Sarapalo'''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at gmail.com'''<br /> *'''Puh''': 050 3031139'''<br /> *'''IRCnet''': joo_nas'''<br /> *'''Telegram''': [http://t.me/jontttu jontttu]'''<br /> Moi. Olen neljännen vuoden käpistelijä ja kolmatta kertaa tuutorina. <br /> <br /> Mut tavoittaa varmaan helpoiten telehgrammin kautta, koska irkkaaminen on vähän jäänyt tässä viimeaikoina. Töiden takia mua ei välttämättä näe koululla ihan hirveästi.<br /> <br /> Vinkkinä fukseille: nolla kokemus ohjelmoinnista on nou hätä. Tärkeintä on että tulette paikalle ja aloitatte opiskelut reippaalla asenteella. Koululla (ja irkistä/telegrammista) tulette saamaan apua kaikkiin opiskelua koskeviin ongelmiin.<br /> <br /> P.S. IRC, telegram, sähköposti... ihan sama. Kommunikoikaa ihan miten haluatte.<br /> |}<br /> ==Datatieteen tuutori Sasu Mäkinen==<br /> {|<br /> | [[File:Ollikehy.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Sasu Makinen'''<br /> *'''email:''' sasu.makinen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400521284<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/taeraent taeraent]<br /> <br /> Hei, minulla alkaa viides (ja toivottavasti viimeinen) vuosi ensi syksynä rakkaassa opinahjossamme. Minulla on kandin peiffit tietojenkäsittelytieteestä ja olen maisterivaiheessa siirtynyt datatieteen pariin. <br /> <br /> Olen nyt tuutorina koska ilmeisesti olisi hyvä, että datatieteelläkin olisi oma tuutorinsa. Tulen olemaan kuitenkin läsnä tietojenkäsittelytieteen fuksien parissa :). Minut saa helpoiten kiinni telegrammista ja kannattaa kysellä mitä vaan mieleen tulee, varsinkin jos kiinnostaa tietää datatieteestä tai sen opiskelusta olen varmaan hyvä kontakti.<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskeluaikananne ja tutustukaa kaikkiin ketä näette. Olisi tylsä tuhlata elämän parhaita vuosia. <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Eemeli &quot;Tuupertunut&quot; Nurmi==<br /> {|<br /> | [[File:Tuutorituupe.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Eemeli Nurmi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/tuupertunut Tuupertunut]<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Banaanik%C3%A4rp%C3%A4nen Banaanikärpänen]<br /> <br /> Böö<br /> <br /> Olen Tuupertunut ja aloittelen pian toista vuottani yliopistolla. Oma fuksivuoteni oli mahtava ja onnistuin integroitumaan käpistelijäyhteisöön erinomaisesti. Nyt olisi minun vuoroni opastaa teidät fuksipalleroisemme kokemaan sama elämys. Olen tätä nykyä ainejärjestömme ruokavälitysvastaava, eli tilaan tukusta herkkuja Gurulan hyllyyn teidän iloksenne. Olen myös tietojärjestelmätiimin jäsen, eli osallistun erilaisten ohjelmien kehittämiseen järjestön tarpeisiin. Telegrammia käytän jatkuvasti, joten minun kanssani luultavasti tulee ihan vahingossakin viestiteltyä.<br /> <br /> Olen todella hyvin guruloitunut, eli minut voi löytää käytännössä joka päivä Gurulan pöytien ja sohvien äärestä oleskelemasta, paitsi silloin kun olen seikkailemassa teidän fuksipalleroiden (tai joidenkin muiden) kanssa. En todellakaan tule katoamaan orientaatioviikon jälkeen mihinkään (tätäkin tapahtuu), vaan minun voi odottaa löytyvän täältä vielä vuosien päästä. Suosittelen fukseille Gurulaa niin sosialisoitumis- kuin opiskeluympäristöksi. Olin itse aikanani yllättynyt, kuinka ideaali yhteisö Gurula on, kuinka siellä voi todella pienellä kynnyksellä osallistua yleisesti käytäviin keskusteluihin tai pyytää apua opintoihin.<br /> <br /> Kiinnostuksiani on kaikenlainen tieteestä, teknologiasta ja filosofiasta puhuminen, ohjelmointi ja videopelaaminen. Olenkin luultavasti tekemässä näitä suurimman osan ajasta, kun näette minut jossain. :) Kiinnostuksiini ei kuulu kaljan juominen tai ryyppäystapahtumiin osallistuminen, tämä on ihan mahdollista opiskelijanakin. Tykkään myös ihmisiin tutustumisesta, eli tulkaa juttelemaan jostain.<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Atte Haarni==<br /> {|<br /> | [[File:Atte.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Atte Haarni'''<br /> *'''IRCnet''': mikä se on???'''<br /> *'''Telegram''': [http://t.me/ajhaaa ajhaaa]'''<br /> Hei kaikille, olen Atte, toisen vuoden tietojenkäsittelytieteilijä.<br /> <br /> Tykkään kaikenlaisesta koodaamisesta ja uusien ohjelmointikielien huonosti opettelu on lempipuuhiani. Tykkään myös mielelläni auttaa ihmisiä erityisesti ohjelmointiin liittyvissä asioissa, mutta mistä tahansa voi tietenkin tulla kysymään apua tai muuten vaan juttelemaan (matikassa en lupaa antaa hyviä neuvoja). Minut löytää usein navetasta (gurulan (TKO-älyn opiskelijahuoneen) vierestä) &quot;opiskelemasta&quot;. Kiiinnostuksen kohteisiini kuuluu myös biologia, ja erityisesti biologian ja tietojenkäsittelyn yhdistäminen. Siksi vietänkin aikaani syksyllä myös Viikin kampuksella ensimmäisillä biologian kursseillani. Tapanani on käydä myös monissa tapahtumissa, etenkin TKO-älyn järjestämissä. Erityisesti sitsit, eli akateemiset pöytäjuhlat, ovat lähellä sydäntäni. <br /> <br /> Toivottavasti teitä uusia fuksejakin näkyy paljon sekä kampuksella että tapahtumissa!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Markus Andersson==<br /> {|<br /> | [[File:ArkMus.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Andersson'''<br /> *'''email:''' markus.andersson@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0404143001<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/ArkMus ArkMus]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Olen tietojenkäsittelytieteen ruotsinkielinen tuutori ja enismmäistä kertaa tuutori. Aloitin opiskelut syksyllä 2016.<br /> <br /> Minut löytää usein spektrumin kahvilasta ja minut tavoittaa parhaiten WhatsApillä/Telegrammilla. Jos on kysymyksiä opiskeluista, spektrumista, tai mistä vaan, niin saa ehdottomasti kysyä :)!<br /> <br /> Kiinnostukset ovat mm. Konsoli ja pc pelit, pianon soittaminen ja STAR WARS.<br /> <br /> Nähdään kampuksella och samma på svenska! <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Saska Dönges==<br /> {|<br /> | [[File:Saska.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Saska Dönges'''<br /> *'''email''': etunimi at cs.helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': Saskeli'''<br /> Moi!<br /> <br /> Olen neljännen vuoden opiskelija ja kolmatta kertaa tuutorina. Oman opiskelun lisäksi ohjaan myös aika paljon. Multa voi tulla kysymään ainakin TiRa ja Tiralabra kursseista. Myös matikan sivuaineopinnoista olen suhteellisen hyvin perillä.<br /> <br /> Jollen ole jossain muualla tekemässä jotain hyödyllistä, minut löytää yleensä joko gurulasta tai gurulan välittömästä läheisyydestä.<br /> <br /> Ainii ja samma på svenska. Ja svarar också på svenska även om ja inte är tutor för svenskspråkiga i år.<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Ollikehy.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': en harrasta'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt kolmatta vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja tarkoituksena olisi saada kandi valmiiksi tämän lukuvuoden kuluessa. Toimin myös lukuvuoden kuluessa joillain kursseilla assarina.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista, joihin osallistuinen on omalla kohdallani melko säännönmukaista (oli se sitten hyvä tai huono asia). Pyörin myös satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikäläiseen saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyvät kysymykset opiskeluihin tai tapahtumiin autan mielelläni!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Kaverit ovat valtava voimavara, kun JYM tai Tira hajottaa ;)<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Ilari Tommiska==<br /> {|<br /> | [[File:TODO_etsi_vahemman_rajahtaneen_nakoinen_kuva.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ilari Tommiska'''<br /> *'''email''': ilari.tommiska@helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': toilari (harvemmin minua siellä tosin näkee)<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/toilari toilari]<br /> <br /> Jaahas. Olen huono valehtelemaan mitään itsestäni, mutta sen verran osaan varmaan sanaisaa arkkuani avata että toinen vuosi tietojenkäsittelytiedettä pyörähtää käyntiin ja ensimmäinen vuosi tuutorina. Pyörin säännöllisen satunnaisesti kampuksen maastossa ja mukana tapahtumissa, joten tarkkasilmäiset saattavat havaita minut liikuskelemassa siellä päin. En ole Helsingistä kotoisin joten älkää ihmetelkö jos olen välillä hukassa kaupungilla suunnistaessa. Luonnossa suunnistaminen luonnistuukin sitten jo paremmin, tai toisin sanoen, luonto on lähellä sydäntä ja tykkään eräilystä ja muusta metsissä harhailusta.<br /> <br /> Ohjelmointia olen harrastanut pienestä pitäen ja suuri osa vapaa-ajasta kuluukin alan kirjallisuuden tai erilaisten harrasteräpellysten parissa. Jos ohjelmointiaiheista kiinostaa keskustella niin intoa minulta ainakin löytyy, vaikka asiantuntemus saattaa välillä laahatakin perässä.<br /> <br /> Pitäkää hauskaa/nykikää hihasta/kysykää/ihmetelkää/(mitä näitä nyt on)/jne./&lt;code&gt;Hello World!&lt;/code&gt;/&lt;code&gt;FIXME: Unohdinko jotain?&lt;/code&gt;<br /> |}<br /> <br /> ==Klusterivastaava ja Tuutori Topi Laanti==<br /> {|<br /> | [[File:hulluäijä.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Topi Laanti'''<br /> *'''email''': topi.m.laanti@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/laatopi laatopi]<br /> <br /> Moikka,<br /> <br /> Aloitan nyt kolmannen vuoden tietojenkäsittelytieteen opinnoissani, ja ajatuksena olisi valmistua kandiksi tänä lukuvuonna.<br /> <br /> Vuoden kuluesssa voi minut löytää monenlaisista opiskelijatapahtumista, joissa olen mukana usein (tämä on hyvä asia), ja toimin myös klusterivartijana.<br /> <br /> Kannattaa ehdottomasti osallistua ja tutustua kaikkeen mitä yliopistomaailmassa on tarjolla, sillä yliopisto on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ja löytää uusia sieluntovereita ja harrastuksia.<br /> Juokaa myös paljon vettä (n. 3 litraa päivässä) ja poistukaa omilta mukavuusalueiltanne, sillä nyt on täydellinen aika aloittaa edellämainittujen tekeminen.<br /> <br /> Vietetään kiva syksy ja muistakaa että vaikka opiskelu tuntuu ajoittain vaikealta, kaikesta selviää määrätietoisuudella ja sinnikkyydellä.<br /> <br /> <br /> |}<br /> <br /> ==&quot;K30-ryhmän&quot; tuutori Saini Kumara==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Saini.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Saini Kumara'''<br /> *'''email:''' saini.kumara ät helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0503048913<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/sainiku sainiku]<br /> <br /> Hei vaan!<br /> <br /> Olen viime vuoden fuksi, ja toki siis ekaa kertaa tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden tuutorina. Viimeksi olin tuutori muistaakseni vuonna 2006 eräässä toisessa oppilaitoksessa. Olen alanvaihtaja, niin kuin meidän ryhmässämme varmasti aika moni muukin. Tervetuloa mukaan, taustasta riippumatta!<br /> <br /> Vietän aika paljon aikaa töissä, mutta järjestän sitä myös opiskeluun, harrastuksiin ja fuksien kanssa hengaamiseen. Porukalla opiskeleminen on minusta parhaita juttuja näissä opinnoissa, ja suosittelenkin sitä kaikille, joita sellainen yhtään kiinnostaa. Meillä opiskelee monenlaisia ihmisiä monenlaisista taustoista, joten mielenkiintoisia keskusteluja ja näkökulmia on hyvin tarjolla. Kysykää reippaasti neuvoa, kun jokin askarruttaa, useimmat kanssaopiskelijat ovat hyvin avuliaita!<br /> <br /> Minut saa yleensä hyvin kiinni Telegramissa, mutta tavataan myös kampuksella! Saatetaan osua jopa samoille kursseille. :D<br /> <br /> |}</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Linkkej%C3%A4&diff=8688 2018-07-02T15:26:20Z

<p>Sasumaki: /* Järjestelmät */</p> <hr /> <div>==Opiskelu==<br /> ===Organisaatioiden sivut===<br /> * [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen osasto]<br /> * [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen osasto]<br /> * [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]<br /> * [https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/data-science Datatiede]<br /> <br /> ===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen osaston sivuilla===<br /> * Opinto-opas [https://weboodi.helsinki.fi WebOodi] valitse Opintotarjonta ja Opinto-oppaat<br /> ** Vanhat [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-oppaat]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]<br /> <br /> ===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===<br /> * [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]<br /> * [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan osaston opiskelu-sivu]<br /> <br /> ===Kartat===<br /> * [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]<br /> <br /> ==Järjestelmät==<br /> ===Tietojenkäsittelytieteen osasto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Osaston kursseille ilmoittautuminen<br /> * [http://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ Osaston kurssitulosjärjestelmä Tikli.] '''HUOM!''' Betassa, toiminta ei kovin kaksista vielä.<br /> * [https://office365.helsinki.fi Yliopiston sähköposti]<br /> <br /> ===Helsingin yliopisto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Kaikille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen<br /> * [https://flamma.helsinki.fi/ Flamma] Helsingin yliopiston intranet<br /> * [https://helsinki.fi/office365 Yliopiston Office 365 -webmail]<br /> * [http://www.helsinki.fi/helpdesk/ Yliopiston yleinen Helpdesk] sisältää hyvin paljon hyvää tietoa<br /> * [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Se Wanha Helsingin yliopiston intranet (hyvin vähäisellä käytöllä nykyisin)<br /> <br /> ==Hyöty==<br /> ===Ohjelmistojakelut===<br /> * [http://fuksiwiki.tko-aly.fi/MSDNaa_ja_DreamSpark MSDNAA/Dreamspark] Microsoftin &quot;MSDN Academic Alliance&quot; -sopimuksen nojalla osaston opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Lisätietoja linkatulta wikisivulta.<br /> * [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.<br /> * [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.<br /> <br /> ===Opintotuki===<br /> * [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]<br /> <br /> ===Terveys===<br /> * [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi <br /> * [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta UniSport] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi<br /> ** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]<br /> <br /> ===Muut===<br /> * [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut<br /> * [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin<br /> <br /> == Huvi ==<br /> ===TKO-äly===<br /> * [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme<br /> ** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]<br /> ** [http://gurula.wtf/cams/ GurulaCamit]<br /> &lt;!--** [http://tinyurl.com/gurulacam1 GurulaCam1] ja [http://tinyurl.com/gurulacam2 GurulaCam2]--&gt;<br /> ** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]<br /> <br /> ===Kumpulan muut ainejärjestöt===<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia<br /> * [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede<br /> * [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia<br /> <br /> ===Kumpulan yhdysjärjestöt===<br /> * [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö<br /> * [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. &quot;tiedekunnan kattojärjestö&quot;</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Linkkej%C3%A4&diff=8687 2018-07-02T15:24:33Z

<p>Sasumaki: /* Tietojenkäsittelytieteen osasto */</p> <hr /> <div>==Opiskelu==<br /> ===Organisaatioiden sivut===<br /> * [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen osasto]<br /> * [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen osasto]<br /> * [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]<br /> * [https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/data-science Datatiede]<br /> <br /> ===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen osaston sivuilla===<br /> * Opinto-opas [https://weboodi.helsinki.fi WebOodi] valitse Opintotarjonta ja Opinto-oppaat<br /> ** Vanhat [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-oppaat]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]<br /> <br /> ===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===<br /> * [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]<br /> * [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan osaston opiskelu-sivu]<br /> <br /> ===Kartat===<br /> * [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]<br /> <br /> ==Järjestelmät==<br /> ===Tietojenkäsittelytieteen osasto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Osaston kursseille ilmoittautuminen<br /> * [http://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ Osaston kurssitulosjärjestelmä Tikli.] '''HUOM!''' Betassa, toiminta ei kovin kaksista vielä.<br /> * [https://www.helsinki.fi/office365 Yliopiston sähköposti]<br /> <br /> ===Helsingin yliopisto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Kaikille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen<br /> * [https://flamma.helsinki.fi/ Flamma] Helsingin yliopiston intranet<br /> * [https://helsinki.fi/office365 Yliopiston Office 365 -webmail]<br /> * [http://www.helsinki.fi/helpdesk/ Yliopiston yleinen Helpdesk] sisältää hyvin paljon hyvää tietoa<br /> * [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Se Wanha Helsingin yliopiston intranet (hyvin vähäisellä käytöllä nykyisin)<br /> <br /> ==Hyöty==<br /> ===Ohjelmistojakelut===<br /> * [http://fuksiwiki.tko-aly.fi/MSDNaa_ja_DreamSpark MSDNAA/Dreamspark] Microsoftin &quot;MSDN Academic Alliance&quot; -sopimuksen nojalla osaston opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Lisätietoja linkatulta wikisivulta.<br /> * [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.<br /> * [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.<br /> <br /> ===Opintotuki===<br /> * [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]<br /> <br /> ===Terveys===<br /> * [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi <br /> * [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta UniSport] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi<br /> ** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]<br /> <br /> ===Muut===<br /> * [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut<br /> * [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin<br /> <br /> == Huvi ==<br /> ===TKO-äly===<br /> * [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme<br /> ** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]<br /> ** [http://gurula.wtf/cams/ GurulaCamit]<br /> &lt;!--** [http://tinyurl.com/gurulacam1 GurulaCam1] ja [http://tinyurl.com/gurulacam2 GurulaCam2]--&gt;<br /> ** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]<br /> <br /> ===Kumpulan muut ainejärjestöt===<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia<br /> * [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede<br /> * [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia<br /> <br /> ===Kumpulan yhdysjärjestöt===<br /> * [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö<br /> * [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. &quot;tiedekunnan kattojärjestö&quot;</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Linkkej%C3%A4&diff=8686 2018-07-02T15:22:33Z

<p>Sasumaki: /* Organisaatioiden sivut */</p> <hr /> <div>==Opiskelu==<br /> ===Organisaatioiden sivut===<br /> * [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen osasto]<br /> * [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen osasto]<br /> * [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]<br /> * [https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/data-science Datatiede]<br /> <br /> ===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen osaston sivuilla===<br /> * Opinto-opas [https://weboodi.helsinki.fi WebOodi] valitse Opintotarjonta ja Opinto-oppaat<br /> ** Vanhat [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-oppaat]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]<br /> * [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]<br /> <br /> ===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===<br /> * [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]<br /> * [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan osaston opiskelu-sivu]<br /> <br /> ===Kartat===<br /> * [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]<br /> * [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]<br /> <br /> ==Järjestelmät==<br /> ===Tietojenkäsittelytieteen osasto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Osaston kursseille ilmoittautuminen<br /> * [http://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ Osaston kurssitulosjärjestelmä Tikli.] '''HUOM!''' Betassa, toiminta ei kovin kaksista vielä.<br /> * [https://roundcube.cs.helsinki.fi/ Osaston webmail]<br /> <br /> ===Helsingin yliopisto===<br /> * [https://weboodi.helsinki.fi/hy/ WebOodi] Kaikille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen<br /> * [https://flamma.helsinki.fi/ Flamma] Helsingin yliopiston intranet<br /> * [https://helsinki.fi/office365 Yliopiston Office 365 -webmail]<br /> * [http://www.helsinki.fi/helpdesk/ Yliopiston yleinen Helpdesk] sisältää hyvin paljon hyvää tietoa<br /> * [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Se Wanha Helsingin yliopiston intranet (hyvin vähäisellä käytöllä nykyisin)<br /> <br /> ==Hyöty==<br /> ===Ohjelmistojakelut===<br /> * [http://fuksiwiki.tko-aly.fi/MSDNaa_ja_DreamSpark MSDNAA/Dreamspark] Microsoftin &quot;MSDN Academic Alliance&quot; -sopimuksen nojalla osaston opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Lisätietoja linkatulta wikisivulta.<br /> * [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.<br /> * [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.<br /> <br /> ===Opintotuki===<br /> * [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]<br /> <br /> ===Terveys===<br /> * [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi <br /> * [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi<br /> * [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta UniSport] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi<br /> ** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]<br /> <br /> ===Muut===<br /> * [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut<br /> * [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin<br /> <br /> == Huvi ==<br /> ===TKO-äly===<br /> * [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme<br /> ** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]<br /> ** [http://gurula.wtf/cams/ GurulaCamit]<br /> &lt;!--** [http://tinyurl.com/gurulacam1 GurulaCam1] ja [http://tinyurl.com/gurulacam2 GurulaCam2]--&gt;<br /> ** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]<br /> <br /> ===Kumpulan muut ainejärjestöt===<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia<br /> * [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede<br /> * [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka<br /> * [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia<br /> <br /> ===Kumpulan yhdysjärjestöt===<br /> * [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö<br /> * [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. &quot;tiedekunnan kattojärjestö&quot;</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Ongelmatilanteita&diff=8681 2018-07-02T15:15:53Z

<p>Sasumaki: </p> <hr /> <div>Opintoasioissa ota yhteyttä Kumpulan opintovastaaviin tai opinto-ohjaukseen.<br /> <br /> Häirintätilanteissa ota yhteys TKO-älyn häirintäyhdyshenkilöön.<br /> <br /> Terveysongelmissa ota yhteys [http://www.yths.fi/en YTHS]:än palveluihin. Tukea jaksamiseen ja mielenterveysasioihin tarjoaa YTHS:n lisäksi esim. [https://www.nyyti.fi/ Nyyti ry].</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Ongelmatilanteita&diff=8679 2018-07-02T15:15:00Z

<p>Sasumaki: </p> <hr /> <div>Opintoasioissa ota yhteyttä Kumpulan opintovastaaviin tai opinto-ohjaukseen.<br /> <br /> Häirintätilanteissa ota yhteys TKO-älyn häirintäyhdyshenkilöön.<br /> <br /> Terveysongelmissa ota yhteys (http://www.yths.fi/en)[YTHS]:än palveluihin. Tukea jaksamiseen ja mielenterveysasioihin tarjoaa YTHS:n lisäksi esim. (https://www.nyyti.fi/)[Nyyti ry].</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Ongelmatilanteita&diff=8676 2018-07-02T15:08:33Z

<p>Sasumaki: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=8670 2018-07-02T14:59:42Z

<p>Sasumaki: /* Tietoturvan perusteet (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> * I-II periodissa<br /> * III - IV periodissa (itseopiskelu/verkkokurssi)<br /> <br /> Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan.<br /> <br /> Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.<br /> <br /> Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> * I periodissa<br /> * III periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> * II periodissa <br /> * IV periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.<br /> <br /> Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> * II periodissa<br /> * IV periodissa (ohjattu itseopiskelu)<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> * I periodissa (luennoton)<br /> * III periodissa<br /> <br /> Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. NoSQL-tietokantoja käsitellään pinnallisesti.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> * I-II periodeissa (itseopiskelu, ei joka vuosi)<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> * I - II periodeissa<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> * III periodissa<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> * Kesän aikana<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan jäärien joukossa nimellä Tieteellinen kirjoittaminen tai Tiki<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> * I periodissa<br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> * II periodissa<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> * I periodissa<br /> * II periodissa<br /> * Kesäisin<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> * III periodissa<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> * 1. periodissa<br /> * 3. periodissa (itseopiskelu)<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> * I periodissa<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=8669 2018-07-02T14:58:56Z

<p>Sasumaki: /* Johdatus tekoälyyn (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> * I-II periodissa<br /> * III - IV periodissa (itseopiskelu/verkkokurssi)<br /> <br /> Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan.<br /> <br /> Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.<br /> <br /> Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> * I periodissa<br /> * III periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> * II periodissa <br /> * IV periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.<br /> <br /> Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> * II periodissa<br /> * IV periodissa (ohjattu itseopiskelu)<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> * I periodissa (luennoton)<br /> * III periodissa<br /> <br /> Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. NoSQL-tietokantoja käsitellään pinnallisesti.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> * I-II periodeissa (itseopiskelu, ei joka vuosi)<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> * I - II periodeissa<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> * III periodissa<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> * Kesän aikana<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan jäärien joukossa nimellä Tieteellinen kirjoittaminen tai Tiki<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> * I periodissa<br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Tietoturvan perusteet (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> * II periodissa<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> * I periodissa<br /> * II periodissa<br /> * Kesäisin<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> * III periodissa<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> * 1. periodissa<br /> * 3. periodissa (itseopiskelu)<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> * I periodissa<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=8668 2018-07-02T14:55:54Z

<p>Sasumaki: /* Ohjelmistotuotanto (6 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> * I-II periodissa<br /> * III - IV periodissa (itseopiskelu/verkkokurssi)<br /> <br /> Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan.<br /> <br /> Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.<br /> <br /> Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> * I periodissa<br /> * III periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> * II periodissa <br /> * IV periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.<br /> <br /> Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> * II periodissa<br /> * IV periodissa (ohjattu itseopiskelu)<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> * I periodissa (luennoton)<br /> * III periodissa<br /> <br /> Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. NoSQL-tietokantoja käsitellään pinnallisesti.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> * I-II periodeissa (itseopiskelu, ei joka vuosi)<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> * I - II periodeissa<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> * III periodissa<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> * Kesän aikana<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan jäärien joukossa nimellä Tieteellinen kirjoittaminen tai Tiki<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Johdatus tekoälyyn (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JohTek. <br /> * I periodissa<br /> <br /> Tämän vielä hieman muotoaan hakevan kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.<br /> <br /> Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.<br /> <br /> ===Tietoturvan perusteet (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> * II periodissa<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> * I periodissa<br /> * II periodissa<br /> * Kesäisin<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> * III periodissa<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> * 1. periodissa<br /> * 3. periodissa (itseopiskelu)<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> * I periodissa<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=8667 2018-07-02T14:55:44Z

<p>Sasumaki: /* Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> * I-II periodissa<br /> * III - IV periodissa (itseopiskelu/verkkokurssi)<br /> <br /> Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan.<br /> <br /> Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.<br /> <br /> Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> * I periodissa<br /> * III periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> * II periodissa <br /> * IV periodissa (luennoton)<br /> <br /> Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.<br /> <br /> Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> * II periodissa<br /> * IV periodissa (ohjattu itseopiskelu)<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> * I periodissa (luennoton)<br /> * III periodissa<br /> <br /> Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. NoSQL-tietokantoja käsitellään pinnallisesti.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> * I-II periodeissa (itseopiskelu, ei joka vuosi)<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> * I - II periodeissa<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> * II periodissa<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> * III periodissa<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> * Kesän aikana<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan jäärien joukossa nimellä Tieteellinen kirjoittaminen tai Tiki<br /> * I-II periodeissa<br /> * III-IV periodeissa<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Johdatus tekoälyyn (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JohTek. <br /> * I periodissa<br /> <br /> Tämän vielä hieman muotoaan hakevan kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.<br /> <br /> Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.<br /> <br /> ===Tietoturvan perusteet (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> * II periodissa<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> * I periodissa<br /> * II periodissa<br /> * Kesäisin<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> * III periodissa<br /> * IV periodissa<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> * 1. periodissa<br /> * 3. periodissa (itseopiskelu)<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> * I periodissa<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kokeet_ja_arvostelu&diff=8664 2018-07-02T14:48:10Z

<p>Sasumaki: /* Ilmoittautuminen */</p> <hr /> <div>==Koetyypit==<br /> <br /> ===Kurssikoe===<br /> Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.<br /> <br /> Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.<br /> <br /> ====Ilmoittautuminen====<br /> Kurssikokeisiin tulee ilmottautua weboodissa.<br /> <br /> ===Erilliskoe===<br /> Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella. <br /> <br /> Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina. <br /> <br /> Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Käyttöjärjestelmät, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.<br /> <br /> Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).<br /> <br /> Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, &quot;yleistenteiksi&quot;.<br /> <br /> ====Ilmoittautuminen====<br /> Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.<br /> <br /> ===Uusintakoe===<br /> Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.<br /> <br /> Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.<br /> <br /> ===Minikoe===<br /> Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.<br /> <br /> ==Menettely koetilaisuudessa==<br /> '''Kokeet alkavat aina tasalta.'''<br /> <br /> '''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.<br /> <br /> Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen &quot;lunttilappu&quot;. Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.<br /> <br /> Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.<br /> <br /> Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.<br /> <br /> Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana. <br /> <br /> Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Heitä &quot;suttupaperit&quot; roskiin. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.<br /> <br /> ==Arvostelu ja arvosana==<br /> Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.<br /> <br /> Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä]. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu wikistä kohdasta koetulokset] (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista. <br /> <br /> Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTO:n laskuharjoituspisteet näkyvät yleensä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä], matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.<br /> <br /> ===Yleinen arvosteluasteikko===<br /> * Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6<br /> ** 1, läpipääsy, vaatii puolet oikein. Pisteissä siis yleensä 25/50 (kurssikoe) tai 30/60 (erilliskoe)<br /> ** 5, korkein arvosana, vaatii ~50/60 pistettä<br /> ** Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille<br /> <br /> * Matematiikan osasto: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa<br /> ** 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.<br /> ** 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30 tai 90% kokeen pisteistä.<br /> ** Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.<br /> <br /> '''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin &quot;normaalista&quot; poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kokeet_ja_arvostelu&diff=8663 2018-07-02T14:47:22Z

<p>Sasumaki: /* Ilmoittautuminen */</p> <hr /> <div>==Koetyypit==<br /> <br /> ===Kurssikoe===<br /> Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.<br /> <br /> Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.<br /> <br /> ====Ilmoittautuminen====<br /> <br /> ===Erilliskoe===<br /> Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ (Johdatus tekoälyyn), mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella. <br /> <br /> Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina. <br /> <br /> Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä (Tietorakenteet) tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja (Käyttöjärjestelmät, Laskennan mallit) ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.<br /> <br /> Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).<br /> <br /> Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, &quot;yleistenteiksi&quot;.<br /> <br /> ====Ilmoittautuminen====<br /> Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.<br /> <br /> ===Uusintakoe===<br /> Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.<br /> <br /> Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.<br /> <br /> ===Minikoe===<br /> Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.<br /> <br /> ==Menettely koetilaisuudessa==<br /> '''Kokeet alkavat aina tasalta.'''<br /> <br /> '''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.<br /> <br /> Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen &quot;lunttilappu&quot;. Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.<br /> <br /> Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.<br /> <br /> Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.<br /> <br /> Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana. <br /> <br /> Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Heitä &quot;suttupaperit&quot; roskiin. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.<br /> <br /> ==Arvostelu ja arvosana==<br /> Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.<br /> <br /> Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä]. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu wikistä kohdasta koetulokset] (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista. <br /> <br /> Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja. TKTO:n laskuharjoituspisteet näkyvät yleensä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä], matematiikan kursseilla löytyy yleensä linkki kurssin kotisivulta PDF-tiedostoon.<br /> <br /> ===Yleinen arvosteluasteikko===<br /> * Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6<br /> ** 1, läpipääsy, vaatii puolet oikein. Pisteissä siis yleensä 25/50 (kurssikoe) tai 30/60 (erilliskoe)<br /> ** 5, korkein arvosana, vaatii ~50/60 pistettä<br /> ** Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille<br /> <br /> * Matematiikan osasto: 4 tehtävää kurssikokeessa, 5 tehtävää erilliskokeessa<br /> ** 1 läpipääsy: Vaatii puolet oikein, eli kurssikokeessa 12/24 tai erilliskokeessa 15/30.<br /> ** 5, korkein arvosana: Vaatii kurssikokeessa ~20/24 tai erilliskokeessa ~25/30 tai 90% kokeen pisteistä.<br /> ** Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.<br /> <br /> '''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin &quot;normaalista&quot; poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintojen_malliaikataulu&diff=8662 2018-07-02T14:44:00Z

<p>Sasumaki: /* 2. vuosi, kevät */</p> <hr /> <div>[[Category:Vaatii_päivityksen]]<br /> <br /> <br /> <br /> Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/opintojen-rakenne<br /> <br /> == Mallilukujärjestys? ==<br /> <br /> Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja pitää ottaa, jotta valmistuisi kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin muissa aineissa. Formaalisti (matemaattisesti) ilmaistut teoria-asiat ovat myös varsin haastavia, varsinkin jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Formaalia esitystapaa matematiikka opettaa, ja siksi siitä meuhkataan niin paljon.<br /> <br /> Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Monella kurssilla oletetaan esitietoina edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle saattaa olla hyödyllistä istua enemmänkin matematiikan kursseja, vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa, että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.<br /> <br /> Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu mallilukujärjestykseen. Perusopintojen kursseja järjestetään useimmin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa (myös TKT:n perusopintokursseja), ja laitoksen omassa kesäopetuksessa harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat hyvin myös kesätöiden oheen suoritettavaksi, koska viikottainen tapaamisaika sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.<br /> <br /> Neuvontapaja järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy neuvontapajaohjaajilta tai TKO-älyn opintovastaavilta. Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia]].<br /> <br /> * Katso myös erityinen [[mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]<br /> <br /> <br /> == Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet ==<br /> <br /> Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä, jos mielii valmistua kolmessa vuodeksi luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Kurssien välisistä riippuvuuksista ei tällä hetkellä ole tarjolla virallista ja ajantasaista versiota. Eräs jo vanhentunut mutta silti mahdollisesti hyödyllinen kaavio löytyy [https://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/luk-tutkinnon-pakollisten-kurssien-v-liset-esitietoriippuvuudet täältä].<br /> <br /> === 1. vuosi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + Englanti || I-II || 5 + 4<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5<br /> |- <br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || II || 5<br /> |-<br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5<br /> |- <br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5<br /> |-<br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> <br /> === 2. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Laskennan mallit || I-II || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotanto || II || 5 + 1<br /> |-<br /> | Käyttöjärjestelmät || III || 5<br /> |-<br /> | Tietoliikenteen perusteet || IV || 5<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> Lisäksi tulee suorittaa ensimmäisen ja toisen vuoden aikana vähintään kaksi harjoitustyötä.<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotantoprojekti || I, II tai I-II || 10<br /> |-<br /> | Tutkimustiedonhaku + Äidinkieli + Kandidaatintutkielma || III-IV || 10<br /> |- <br /> |}<br /> Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja erityisesti toisen kotimaisen kielen suorittaminen kolmessa vuodessa.<br /> <br /> == Mallilukujärjestyksen tulkitseminen ensimmäisenä vuotena ==<br /> <br /> &lt;span style=&quot;color: red; font-weight:bold&quot;&gt;Sivun sisältö on tästä alaspäin ainakin osittain vanhentunutta muuttuneiden tutkintovaatimusten sekä erityisesti kurssien järjestyksen vaihtumisen takia. Kuuntele tuutoreitasi ja varmista asiat laitoksen sivuilta.&lt;/span&gt;<br /> <br /> === 1. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (alkaa)<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (alkaa)<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |- <br /> | Tietokone työvälineenä || I || 1<br /> |- <br /> | Opiskelijan digitaidot: orientaatio || I || 2<br /> |-<br /> | Akateemiset taidot || I || 1-2<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi. JYM on jaettu kahteen periodiin vaikka se on vain 5 opintopisteen kurssi, mutta siitäkin onnistuu putoamaan kärryiltä jos tehtäviä ei tee.<br /> <br /> Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 2 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta.<br /> <br /> Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.<br /> <br /> === 2. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (jatkuu) ||<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5 || OhPe<br /> |- <br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (jatkuu) ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat edelleen Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.<br /> <br /> Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea [[Sivuainekuvauksia|sivuainekuvauksia]]!<br /> <br /> JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Ratkomo Ratkomosta] tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit &quot;On olemassa kuvaus siten, että...&quot; voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat &quot;Tee näin...&quot;-ohjeilla.<br /> <br /> Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa. On myös mahdollista ottaa Matematiikka tutuksi -kurssi.<br /> <br /> Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Matematiikka tutuksi -kurssin suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.<br /> <br /> Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Homma menee ihan hyvin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].<br /> <br /> === 3. periodi (eli kevään 1. periodi) === <br /> <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10 (alkaa) || OhJa, JYM<br /> |- <br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit-kurssi (TiRa). Kurssi kestää koko lukukauden, ja siinä ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa.<br /> <br /> Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssille, sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa. <br /> <br /> Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, sillä sen suorittamatta jättäminen lisää helposti opiskeluaikaa ainakin puolella vuodella. Jos tietorakenteita ei pääse opiskelemaan tai ohjelmoinnin harjoitustyötä tekemään, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla). <br /> <br /> Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/matematiikka-ja-tilastotiede/matematiikan-ja-tilastotieteen-opiskelu matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa. <br /> <br /> Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista; kursseille ei mennä &quot;nopeimmat ensin&quot; vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.<br /> <br /> '''Mooc-fuksit''': Etsi sopivia aineopintoja [[Kurssikuvauksia|kurssikuvauksista]]<br /> <br /> === 4. periodi (eli kevään 2. periodi) === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 8-10 (loppuu) || OhJa, JYM<br /> |-<br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || IV || 5 || OhJa, TiKaPe<br /> |- <br /> | Tietokantasovellus || IV || 5 || ??<br /> |- <br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |-<br /> | Sivuaineita/valinnaisia || IV || 5- ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan. Pyri ottamaan n. 15 op myös tähänkin periodiin.<br /> <br /> Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä; se voivaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.<br /> <br /> Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~&quot;virkamiesruotsi&quot;) suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.<br /> <br /> Mallilukujärjestyksen tulkitsemisessa jatkoa koskien apua voi kysyä laitoksen opintoneuvonnasta tai TKO-älyn opintovastaavilta.<br /> <br /> == Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==<br /> <br /> Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla. Matematiikan ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:<br /> <br /> === 1. vuosi, syksy=== <br /> <br /> Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.<br /> <br /> * '''Periodi I'''<br /> ** '''Pakollinen''' Johdatus yliopistomatematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä (I-II periodit), jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.<br /> ** Matematiikka tutuksi (2? op) sisältö tuntuu muuttuvan joka vuosi riippuen kurssin pitäjästä. Jos MaTu jostain syystä järjestetään 5 opintopisteet kokoisena, kannattaa se ehdottomasti ottaa. Kuitenkin kahden opintopisteen kokoinen versiota ei ole mahdollista sisällyttää mihinkään muuhun kurssiin tasan 5 op kokoiseksi paketiksi.<br /> ** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.<br /> ** Raja-arvot, on harkitsemisen arvoinen vaihtoehtoja, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Matikan perusfuksikurssina nämä opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto.<br /> ** Tilastotiede ja R tutuksi 1, jos kiinnostaa datatiede, machine learning tai algo puoli (Suosittelen useita tilastotieteen kursseja jos nämä linjat kiinnostavat.)<br /> <br /> * '''Periodi II'''<br /> ** 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:<br /> *** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.<br /> *** Tilastotiede ja R tutuksi 2<br /> *** Differentiaalilaskenta. (Yleishyödyllistä melkein kaikilla linjoilla)<br /> <br /> === 1. vuosi, kevät===<br /> <br /> * '''Periodit III - IV'''<br /> ** Logiikka 1 ja 2, 5 op/kpl<br /> ** Tai Tilastollinen päättely (IV),<br /> ** Tai todennäköisyyslaskenta 1 (III), 5 op. (Tilastollinen päättely ja todennäköisyyslaskenta erittäin tärkeitä datatieteessä ja machine-learning opinnoissa).<br /> ** Integraalilaskenta (III) ja sarjat (IV)<br /> <br /> === 2. vuosi, syksy ===<br /> <br /> * Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai <br /> * Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä<br /> * '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.<br /> <br /> === 2. vuosi, kevät ===<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> <br /> 3. vuodella sitomatonta tilaa sekä syksyllä että keväällä 20 op. Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintojen_malliaikataulu&diff=8661 2018-07-02T14:43:23Z

<p>Sasumaki: /* 1. vuosi, kevät */</p> <hr /> <div>[[Category:Vaatii_päivityksen]]<br /> <br /> <br /> <br /> Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/opintojen-rakenne<br /> <br /> == Mallilukujärjestys? ==<br /> <br /> Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja pitää ottaa, jotta valmistuisi kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin muissa aineissa. Formaalisti (matemaattisesti) ilmaistut teoria-asiat ovat myös varsin haastavia, varsinkin jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Formaalia esitystapaa matematiikka opettaa, ja siksi siitä meuhkataan niin paljon.<br /> <br /> Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Monella kurssilla oletetaan esitietoina edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle saattaa olla hyödyllistä istua enemmänkin matematiikan kursseja, vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa, että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.<br /> <br /> Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu mallilukujärjestykseen. Perusopintojen kursseja järjestetään useimmin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa (myös TKT:n perusopintokursseja), ja laitoksen omassa kesäopetuksessa harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat hyvin myös kesätöiden oheen suoritettavaksi, koska viikottainen tapaamisaika sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.<br /> <br /> Neuvontapaja järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy neuvontapajaohjaajilta tai TKO-älyn opintovastaavilta. Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia]].<br /> <br /> * Katso myös erityinen [[mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]<br /> <br /> <br /> == Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet ==<br /> <br /> Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä, jos mielii valmistua kolmessa vuodeksi luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Kurssien välisistä riippuvuuksista ei tällä hetkellä ole tarjolla virallista ja ajantasaista versiota. Eräs jo vanhentunut mutta silti mahdollisesti hyödyllinen kaavio löytyy [https://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/luk-tutkinnon-pakollisten-kurssien-v-liset-esitietoriippuvuudet täältä].<br /> <br /> === 1. vuosi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + Englanti || I-II || 5 + 4<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5<br /> |- <br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || II || 5<br /> |-<br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5<br /> |- <br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5<br /> |-<br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> <br /> === 2. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Laskennan mallit || I-II || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotanto || II || 5 + 1<br /> |-<br /> | Käyttöjärjestelmät || III || 5<br /> |-<br /> | Tietoliikenteen perusteet || IV || 5<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> Lisäksi tulee suorittaa ensimmäisen ja toisen vuoden aikana vähintään kaksi harjoitustyötä.<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotantoprojekti || I, II tai I-II || 10<br /> |-<br /> | Tutkimustiedonhaku + Äidinkieli + Kandidaatintutkielma || III-IV || 10<br /> |- <br /> |}<br /> Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja erityisesti toisen kotimaisen kielen suorittaminen kolmessa vuodessa.<br /> <br /> == Mallilukujärjestyksen tulkitseminen ensimmäisenä vuotena ==<br /> <br /> &lt;span style=&quot;color: red; font-weight:bold&quot;&gt;Sivun sisältö on tästä alaspäin ainakin osittain vanhentunutta muuttuneiden tutkintovaatimusten sekä erityisesti kurssien järjestyksen vaihtumisen takia. Kuuntele tuutoreitasi ja varmista asiat laitoksen sivuilta.&lt;/span&gt;<br /> <br /> === 1. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (alkaa)<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (alkaa)<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |- <br /> | Tietokone työvälineenä || I || 1<br /> |- <br /> | Opiskelijan digitaidot: orientaatio || I || 2<br /> |-<br /> | Akateemiset taidot || I || 1-2<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi. JYM on jaettu kahteen periodiin vaikka se on vain 5 opintopisteen kurssi, mutta siitäkin onnistuu putoamaan kärryiltä jos tehtäviä ei tee.<br /> <br /> Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 2 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta.<br /> <br /> Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.<br /> <br /> === 2. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (jatkuu) ||<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5 || OhPe<br /> |- <br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (jatkuu) ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat edelleen Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.<br /> <br /> Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea [[Sivuainekuvauksia|sivuainekuvauksia]]!<br /> <br /> JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Ratkomo Ratkomosta] tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit &quot;On olemassa kuvaus siten, että...&quot; voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat &quot;Tee näin...&quot;-ohjeilla.<br /> <br /> Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa. On myös mahdollista ottaa Matematiikka tutuksi -kurssi.<br /> <br /> Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Matematiikka tutuksi -kurssin suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.<br /> <br /> Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Homma menee ihan hyvin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].<br /> <br /> === 3. periodi (eli kevään 1. periodi) === <br /> <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10 (alkaa) || OhJa, JYM<br /> |- <br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit-kurssi (TiRa). Kurssi kestää koko lukukauden, ja siinä ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa.<br /> <br /> Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssille, sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa. <br /> <br /> Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, sillä sen suorittamatta jättäminen lisää helposti opiskeluaikaa ainakin puolella vuodella. Jos tietorakenteita ei pääse opiskelemaan tai ohjelmoinnin harjoitustyötä tekemään, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla). <br /> <br /> Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/matematiikka-ja-tilastotiede/matematiikan-ja-tilastotieteen-opiskelu matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa. <br /> <br /> Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista; kursseille ei mennä &quot;nopeimmat ensin&quot; vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.<br /> <br /> '''Mooc-fuksit''': Etsi sopivia aineopintoja [[Kurssikuvauksia|kurssikuvauksista]]<br /> <br /> === 4. periodi (eli kevään 2. periodi) === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 8-10 (loppuu) || OhJa, JYM<br /> |-<br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || IV || 5 || OhJa, TiKaPe<br /> |- <br /> | Tietokantasovellus || IV || 5 || ??<br /> |- <br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |-<br /> | Sivuaineita/valinnaisia || IV || 5- ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan. Pyri ottamaan n. 15 op myös tähänkin periodiin.<br /> <br /> Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä; se voivaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.<br /> <br /> Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~&quot;virkamiesruotsi&quot;) suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.<br /> <br /> Mallilukujärjestyksen tulkitsemisessa jatkoa koskien apua voi kysyä laitoksen opintoneuvonnasta tai TKO-älyn opintovastaavilta.<br /> <br /> == Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==<br /> <br /> Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla. Matematiikan ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:<br /> <br /> === 1. vuosi, syksy=== <br /> <br /> Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.<br /> <br /> * '''Periodi I'''<br /> ** '''Pakollinen''' Johdatus yliopistomatematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä (I-II periodit), jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.<br /> ** Matematiikka tutuksi (2? op) sisältö tuntuu muuttuvan joka vuosi riippuen kurssin pitäjästä. Jos MaTu jostain syystä järjestetään 5 opintopisteet kokoisena, kannattaa se ehdottomasti ottaa. Kuitenkin kahden opintopisteen kokoinen versiota ei ole mahdollista sisällyttää mihinkään muuhun kurssiin tasan 5 op kokoiseksi paketiksi.<br /> ** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.<br /> ** Raja-arvot, on harkitsemisen arvoinen vaihtoehtoja, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Matikan perusfuksikurssina nämä opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto.<br /> ** Tilastotiede ja R tutuksi 1, jos kiinnostaa datatiede, machine learning tai algo puoli (Suosittelen useita tilastotieteen kursseja jos nämä linjat kiinnostavat.)<br /> <br /> * '''Periodi II'''<br /> ** 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:<br /> *** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.<br /> *** Tilastotiede ja R tutuksi 2<br /> *** Differentiaalilaskenta. (Yleishyödyllistä melkein kaikilla linjoilla)<br /> <br /> === 1. vuosi, kevät===<br /> <br /> * '''Periodit III - IV'''<br /> ** Logiikka 1 ja 2, 5 op/kpl<br /> ** Tai Tilastollinen päättely (IV),<br /> ** Tai todennäköisyyslaskenta 1 (III), 5 op. (Tilastollinen päättely ja todennäköisyyslaskenta erittäin tärkeitä datatieteessä ja machine-learning opinnoissa).<br /> ** Integraalilaskenta (III) ja sarjat (IV)<br /> <br /> === 2. vuosi, syksy ===<br /> <br /> * Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai <br /> * Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä<br /> * '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.<br /> <br /> === 2. vuosi, kevät ===<br /> <br /> * Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty<br /> * Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]<br /> * Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> <br /> 3. vuodella sitomatonta tilaa sekä syksyllä että keväällä 20 op. Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintojen_malliaikataulu&diff=8659 2018-07-02T14:37:25Z

<p>Sasumaki: /* 1. vuosi, syksy */</p> <hr /> <div>[[Category:Vaatii_päivityksen]]<br /> <br /> <br /> <br /> Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/opintojen-rakenne<br /> <br /> == Mallilukujärjestys? ==<br /> <br /> Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja pitää ottaa, jotta valmistuisi kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin muissa aineissa. Formaalisti (matemaattisesti) ilmaistut teoria-asiat ovat myös varsin haastavia, varsinkin jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Formaalia esitystapaa matematiikka opettaa, ja siksi siitä meuhkataan niin paljon.<br /> <br /> Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Monella kurssilla oletetaan esitietoina edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle saattaa olla hyödyllistä istua enemmänkin matematiikan kursseja, vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa, että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.<br /> <br /> Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu mallilukujärjestykseen. Perusopintojen kursseja järjestetään useimmin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa (myös TKT:n perusopintokursseja), ja laitoksen omassa kesäopetuksessa harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat hyvin myös kesätöiden oheen suoritettavaksi, koska viikottainen tapaamisaika sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.<br /> <br /> Neuvontapaja järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy neuvontapajaohjaajilta tai TKO-älyn opintovastaavilta. Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia]].<br /> <br /> * Katso myös erityinen [[mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]<br /> <br /> <br /> == Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet ==<br /> <br /> Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä, jos mielii valmistua kolmessa vuodeksi luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Kurssien välisistä riippuvuuksista ei tällä hetkellä ole tarjolla virallista ja ajantasaista versiota. Eräs jo vanhentunut mutta silti mahdollisesti hyödyllinen kaavio löytyy [https://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/luk-tutkinnon-pakollisten-kurssien-v-liset-esitietoriippuvuudet täältä].<br /> <br /> === 1. vuosi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + Englanti || I-II || 5 + 4<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5<br /> |- <br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || II || 5<br /> |-<br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5<br /> |- <br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5<br /> |-<br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> <br /> === 2. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Laskennan mallit || I-II || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotanto || II || 5 + 1<br /> |-<br /> | Käyttöjärjestelmät || III || 5<br /> |-<br /> | Tietoliikenteen perusteet || IV || 5<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> Lisäksi tulee suorittaa ensimmäisen ja toisen vuoden aikana vähintään kaksi harjoitustyötä.<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotantoprojekti || I, II tai I-II || 10<br /> |-<br /> | Tutkimustiedonhaku + Äidinkieli + Kandidaatintutkielma || III-IV || 10<br /> |- <br /> |}<br /> Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja erityisesti toisen kotimaisen kielen suorittaminen kolmessa vuodessa.<br /> <br /> == Mallilukujärjestyksen tulkitseminen ensimmäisenä vuotena ==<br /> <br /> &lt;span style=&quot;color: red; font-weight:bold&quot;&gt;Sivun sisältö on tästä alaspäin ainakin osittain vanhentunutta muuttuneiden tutkintovaatimusten sekä erityisesti kurssien järjestyksen vaihtumisen takia. Kuuntele tuutoreitasi ja varmista asiat laitoksen sivuilta.&lt;/span&gt;<br /> <br /> === 1. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (alkaa)<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (alkaa)<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |- <br /> | Tietokone työvälineenä || I || 1<br /> |- <br /> | Opiskelijan digitaidot: orientaatio || I || 2<br /> |-<br /> | Akateemiset taidot || I || 1-2<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi. JYM on jaettu kahteen periodiin vaikka se on vain 5 opintopisteen kurssi, mutta siitäkin onnistuu putoamaan kärryiltä jos tehtäviä ei tee.<br /> <br /> Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 2 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta.<br /> <br /> Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.<br /> <br /> === 2. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (jatkuu) ||<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5 || OhPe<br /> |- <br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (jatkuu) ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat edelleen Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.<br /> <br /> Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea [[Sivuainekuvauksia|sivuainekuvauksia]]!<br /> <br /> JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Ratkomo Ratkomosta] tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit &quot;On olemassa kuvaus siten, että...&quot; voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat &quot;Tee näin...&quot;-ohjeilla.<br /> <br /> Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa. On myös mahdollista ottaa Matematiikka tutuksi -kurssi.<br /> <br /> Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Matematiikka tutuksi -kurssin suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.<br /> <br /> Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Homma menee ihan hyvin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].<br /> <br /> === 3. periodi (eli kevään 1. periodi) === <br /> <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10 (alkaa) || OhJa, JYM<br /> |- <br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit-kurssi (TiRa). Kurssi kestää koko lukukauden, ja siinä ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa.<br /> <br /> Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssille, sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa. <br /> <br /> Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, sillä sen suorittamatta jättäminen lisää helposti opiskeluaikaa ainakin puolella vuodella. Jos tietorakenteita ei pääse opiskelemaan tai ohjelmoinnin harjoitustyötä tekemään, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla). <br /> <br /> Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/matematiikka-ja-tilastotiede/matematiikan-ja-tilastotieteen-opiskelu matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa. <br /> <br /> Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista; kursseille ei mennä &quot;nopeimmat ensin&quot; vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.<br /> <br /> '''Mooc-fuksit''': Etsi sopivia aineopintoja [[Kurssikuvauksia|kurssikuvauksista]]<br /> <br /> === 4. periodi (eli kevään 2. periodi) === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 8-10 (loppuu) || OhJa, JYM<br /> |-<br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || IV || 5 || OhJa, TiKaPe<br /> |- <br /> | Tietokantasovellus || IV || 5 || ??<br /> |- <br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |-<br /> | Sivuaineita/valinnaisia || IV || 5- ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan. Pyri ottamaan n. 15 op myös tähänkin periodiin.<br /> <br /> Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä; se voivaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.<br /> <br /> Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~&quot;virkamiesruotsi&quot;) suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.<br /> <br /> Mallilukujärjestyksen tulkitsemisessa jatkoa koskien apua voi kysyä laitoksen opintoneuvonnasta tai TKO-älyn opintovastaavilta.<br /> <br /> == Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==<br /> <br /> Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla. Matematiikan ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:<br /> <br /> === 1. vuosi, syksy=== <br /> <br /> Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.<br /> <br /> * '''Periodi I'''<br /> ** '''Pakollinen''' Johdatus yliopistomatematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä (I-II periodit), jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.<br /> ** Matematiikka tutuksi (2? op) sisältö tuntuu muuttuvan joka vuosi riippuen kurssin pitäjästä. Jos MaTu jostain syystä järjestetään 5 opintopisteet kokoisena, kannattaa se ehdottomasti ottaa. Kuitenkin kahden opintopisteen kokoinen versiota ei ole mahdollista sisällyttää mihinkään muuhun kurssiin tasan 5 op kokoiseksi paketiksi.<br /> ** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.<br /> ** Raja-arvot, on harkitsemisen arvoinen vaihtoehtoja, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Matikan perusfuksikurssina nämä opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto.<br /> ** Tilastotiede ja R tutuksi 1, jos kiinnostaa datatiede, machine learning tai algo puoli (Suosittelen useita tilastotieteen kursseja jos nämä linjat kiinnostavat.)<br /> <br /> * '''Periodi II'''<br /> ** 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:<br /> *** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.<br /> *** Tilastotiede ja R tutuksi 2<br /> *** Differentiaalilaskenta. (Yleishyödyllistä melkein kaikilla linjoilla)<br /> <br /> === 1. vuosi, kevät===<br /> <br /> * '''Periodit III - IV'''<br /> ** Logiikka 1 ja 2, 5 op/kpl<br /> ** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.<br /> ** Tai todennäköisyyslaskenta 1 (III), 5 op. Mahdollisesti myös tilastollinen päättely (IV), 5 op. Ensimmäinen tarkoittaa suhteellisen helppoja opintopisteitä, jälkimmäinen näistä on vaikea. Valitse jälkimmäinen vain, jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa. Esitietoina kurssille käytännössä on integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai yliopiston analyysin kursseilta. Todennäköisyyslaskennan -kurssille sen sijana voi kävellä lukiopohjalta.<br /> <br /> === 2. vuosi, syksy ===<br /> <br /> * Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai <br /> * Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä<br /> * '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.<br /> <br /> === 2. vuosi, kevät ===<br /> <br /> * Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty<br /> * Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]<br /> * Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> <br /> 3. vuodella sitomatonta tilaa sekä syksyllä että keväällä 20 op. Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintojen_malliaikataulu&diff=8653 2018-07-02T14:28:36Z

<p>Sasumaki: /* 1. vuosi, kevät */</p> <hr /> <div>[[Category:Vaatii_päivityksen]]<br /> <br /> <br /> <br /> Mallilukujärjestys löytyy laitoksen sivuilta osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/opintojen-rakenne<br /> <br /> == Mallilukujärjestys? ==<br /> <br /> Mallilukujärjestys kertoo, miten kursseja pitää ottaa, jotta valmistuisi kolmessa vuodessa luonnontieteen kandidaatiksi ilman suurempia vaikeuksia. Käpistelykurssit riippuvat tiedollisesti toisistaan varsin paljon, joten oikeaan suoritusjärjestykseen pitää kiinnittää huomiota enemmän kuin muissa aineissa. Formaalisti (matemaattisesti) ilmaistut teoria-asiat ovat myös varsin haastavia, varsinkin jos pohjalla ei ole pitkän matematiikan tai muiden muodollista ajattelua kehittävien aineiden opintoja lukiosta. Koneet eivät tajua epätäsmällistä selitystä, joten meidän pitää opetella muotoilemaan asioita mahdollisimman yksiselitteisesti ja etenemään systemaattisesti. Formaalia esitystapaa matematiikka opettaa, ja siksi siitä meuhkataan niin paljon.<br /> <br /> Vaikka mallilukujärjestystä tutkailemalla näyttää siltä, että selviää vain parilla matematiikan kurssilla, ei kannata tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Monella kurssilla oletetaan esitietoina edellämainittua formaalista ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka pakollista matematiikkaa on varsin vähän, käpistelijälle saattaa olla hyödyllistä istua enemmänkin matematiikan kursseja, vaikka se olisi kuinka ikävää. On siis tärkeää tiedostaa, että tietyntasoinen matematiikan osaaminen vaaditaan implisiittisesti tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Tämä ei tarkoita ettetkö ikinä pärjäisi opinnoissasi. Tarkoituksena on kannustaa opiskelemaan matematiikkaa, koska siitä on vain hyötyä.<br /> <br /> Pakollisia kursseja järjestetään vähintään kerran vuodessa, pääasiassa silloin kun ne on sijoitettu mallilukujärjestykseen. Perusopintojen kursseja järjestetään useimmin. Kesäisin voi käydä ilmaiseksi opintoja Avoimessa yliopistossa (myös TKT:n perusopintokursseja), ja laitoksen omassa kesäopetuksessa harjoitustyökursseja (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus, Tietorakenteiden harjoitustyö ja Ohjelmistotuotantoprojekti). Tässä kohtaa kannattaa taktikoida ja vähentää omaa työtaakkaa lukuvuoden aikana, koska edellämainittuja kursseja voi lähes varmuudella suorittaa myös kesäisin. Harjoitustyökurssit sopivat hyvin myös kesätöiden oheen suoritettavaksi, koska viikottainen tapaamisaika sovitaan ohjaajan kanssa erikseen.<br /> <br /> Neuvontapaja järjestää tukiopetusta keskeisissä ja vaikeaksi todetuissa kursseissa. Jos et ole kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, kysy neuvontapajaohjaajilta tai TKO-älyn opintovastaavilta. Jos ensimmäisen syksyn keskeiset kurssit takkuavat, ei kuitenkaan kannata iskeä kirvestä kiveen vaan ottaa käyttöön [[Sivuainekuvauksia]].<br /> <br /> * Katso myös erityinen [[mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]<br /> <br /> <br /> == Kriittinen polku ja kurssien riippuvuudet ==<br /> <br /> Kriittiseen polkuun kuuluvat kaikki kurssit, joiden läpäisy ajoissa on välttämätöntä, jos mielii valmistua kolmessa vuodeksi luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Kurssien välisistä riippuvuuksista ei tällä hetkellä ole tarjolla virallista ja ajantasaista versiota. Eräs jo vanhentunut mutta silti mahdollisesti hyödyllinen kaavio löytyy [https://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/luk-tutkinnon-pakollisten-kurssien-v-liset-esitietoriippuvuudet täältä].<br /> <br /> === 1. vuosi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + Englanti || I-II || 5 + 4<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5<br /> |- <br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || II || 5<br /> |-<br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5<br /> |- <br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5<br /> |-<br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> <br /> === 2. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Laskennan mallit || I-II || 5<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotanto || II || 5 + 1<br /> |-<br /> | Käyttöjärjestelmät || III || 5<br /> |-<br /> | Tietoliikenteen perusteet || IV || 5<br /> |-<br /> |}<br /> <br /> Lisäksi tulee suorittaa ensimmäisen ja toisen vuoden aikana vähintään kaksi harjoitustyötä.<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Ohjelmistotuotantoprojekti || I, II tai I-II || 10<br /> |-<br /> | Tutkimustiedonhaku + Äidinkieli + Kandidaatintutkielma || III-IV || 10<br /> |- <br /> |}<br /> Näiden lisäksi tavoiteajassa valmistumiseen vaaditaan myös kaikkien muiden kurssien, sivuaineiden ja erityisesti toisen kotimaisen kielen suorittaminen kolmessa vuodessa.<br /> <br /> == Mallilukujärjestyksen tulkitseminen ensimmäisenä vuotena ==<br /> <br /> &lt;span style=&quot;color: red; font-weight:bold&quot;&gt;Sivun sisältö on tästä alaspäin ainakin osittain vanhentunutta muuttuneiden tutkintovaatimusten sekä erityisesti kurssien järjestyksen vaihtumisen takia. Kuuntele tuutoreitasi ja varmista asiat laitoksen sivuilta.&lt;/span&gt;<br /> <br /> === 1. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (alkaa)<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (alkaa)<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin perusteet || I || 5<br /> |- <br /> | Tietokone työvälineenä || I || 1<br /> |- <br /> | Opiskelijan digitaidot: orientaatio || I || 2<br /> |-<br /> | Akateemiset taidot || I || 1-2<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi. JYM on jaettu kahteen periodiin vaikka se on vain 5 opintopisteen kurssi, mutta siitäkin onnistuu putoamaan kärryiltä jos tehtäviä ei tee.<br /> <br /> Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 2 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta.<br /> <br /> Ykkösperiodin paniikkihäiriöistä ks. tiivistelmä kakkosperiodin jälkeen.<br /> <br /> === 2. periodi === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen + englanti || I-II || 5 + 4 (jatkuu) ||<br /> |-<br /> | Ohjelmoinnin jatkokurssi || II || 5 || OhPe<br /> |- <br /> | Tietokoneen toiminta || II || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Johdatus yliopistomatematiikkaan || I-II || 5 (jatkuu) ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat edelleen Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.<br /> <br /> Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea [[Sivuainekuvauksia|sivuainekuvauksia]]!<br /> <br /> JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Ratkomo Ratkomosta] tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit &quot;On olemassa kuvaus siten, että...&quot; voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat &quot;Tee näin...&quot;-ohjeilla.<br /> <br /> Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. kohta [#Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun] alempaa. On myös mahdollista ottaa Matematiikka tutuksi -kurssi.<br /> <br /> Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Matematiikka tutuksi -kurssin suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.<br /> <br /> Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Homma menee ihan hyvin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].<br /> <br /> === 3. periodi (eli kevään 1. periodi) === <br /> <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 10 (alkaa) || OhJa, JYM<br /> |- <br /> | Tietokantojen perusteet || III || 5 || OhPe<br /> |-<br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit-kurssi (TiRa). Kurssi kestää koko lukukauden, ja siinä ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa.<br /> <br /> Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssille, sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa. <br /> <br /> Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa sinänsä vakavasti, sillä sen suorittamatta jättäminen lisää helposti opiskeluaikaa ainakin puolella vuodella. Jos tietorakenteita ei pääse opiskelemaan tai ohjelmoinnin harjoitustyötä tekemään, otetaan käyttöön sivuainesuunnitelmat ja suoritetaan puuttuvia kursseja (ks. alla). <br /> <br /> Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan [https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/matematiikka-ja-tilastotiede/matematiikan-ja-tilastotieteen-opiskelu matematiikkaa ja tilastotiedettä], jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa. <br /> <br /> Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista; kursseille ei mennä &quot;nopeimmat ensin&quot; vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.<br /> <br /> '''Mooc-fuksit''': Etsi sopivia aineopintoja [[Kurssikuvauksia|kurssikuvauksista]]<br /> <br /> === 4. periodi (eli kevään 2. periodi) === <br /> {| border=&quot;1px&quot;<br /> ! width=&quot;250px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Kurssi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Periodi'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Op'''<br /> ! width=&quot;75px&quot; align=&quot;left&quot; | '''Esitiedot'''<br /> |-<br /> | Tietorakenteet ja algoritmit || III-IV || 8-10 (loppuu) || OhJa, JYM<br /> |-<br /> | Ohjelmistotekniikan menetelmät || IV || 5 || OhJa, TiKaPe<br /> |- <br /> | Tietokantasovellus || IV || 5 || ??<br /> |- <br /> | Toinen kotimainen kieli || III, IV || 3 ||<br /> |-<br /> | Sivuaineita/valinnaisia || IV || 5- ||<br /> |- <br /> |}<br /> <br /> Aiemmin keväällä napatut sivuaineet voivat jatkua tälle periodille TiRan tapaan. Pyri ottamaan n. 15 op myös tähänkin periodiin.<br /> <br /> Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä; se voivaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.<br /> <br /> Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~&quot;virkamiesruotsi&quot;) suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.<br /> <br /> Mallilukujärjestyksen tulkitsemisessa jatkoa koskien apua voi kysyä laitoksen opintoneuvonnasta tai TKO-älyn opintovastaavilta.<br /> <br /> == Matematiikan ja menetelmätieteen sovittaminen malliaikatauluun ==<br /> <br /> Matematiikkaa suositellaan käymään heti opintojen alkuun, jotta siitä saisi hyödyn irti varhaisen kandin teoreettisemmilla kursseilla. Matematiikan ja tilastotieteen kursseja voi käydä mallilukujärjestyksen kanssa suunnilleen näin:<br /> <br /> === 1. vuosi, syksy=== <br /> <br /> Matematiikan laitos järjestää yleensä syksyllä itseopiskelukurssin, jonka sisältönä nimenomaan lukiomatematiikan kertaus. Kurssin käyminen on hyödyllistä, jos kaipaa varmuutta ja lisää laskurutiinia, tai matikka on muuten vain unohtunut lukion jäljiltä. Tämä kurssi ei kuitenkaan ole sama asia kuin Matematiikka tutuksi. Matematiikka tutuksi kurssin käyminen on suositeltavaa kaikille.<br /> <br /> * '''Periodi I'''<br /> ** '''Pakollinen''' Johdatus yliopistomatematiikkaan (5 op) pitää käydä tässä (I-II periodit), jos haluaa kolmeen vuoteen valmistua.<br /> ** Matematiikka tutuksi (2? op) sisältö tuntuu muuttuvan joka vuosi riippuen kurssin pitäjästä. Jos MaTu jostain syystä järjestetään 5 opintopisteet kokoisena, kannattaa se ehdottomasti ottaa. Kuitenkin kahden opintopisteen kokoinen versiota ei ole mahdollista sisällyttää mihinkään muuhun kurssiin tasan 5 op kokoiseksi paketiksi.<br /> ** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (5 op) on hyödyllinen työkalukurssi varsinkin algoritmeista, tekoälystä ja grafiikkaohjelmoinnista kiinnostuneille. Kurssin voi suorittaa ongelmitta lukiomatematiikan pohjalta.<br /> ** Analyysi I, (10 op / 2 periodia) on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos matematiikka on hyvin hallussa eikä pelkää ylimääräistä työmäärää kakkosperiodissa (esim. jos koodaus on jo valmiiksi tuttua). Analyysi I:en sisältö ei ole yhtä relevanttia kuin Lineaarialgebra ja matriisilasekenta I:n, mutta matikan perusfuksikurssina se opettaa matemaattista ajattelua paremmin kuin mikään muu vaihtoehto. Huomaa, että kestää kaksi periodia, eikä sitä voi suorittaa osissa. Analyysi I on myös selkeästi työläin vaihtoehdoista.<br /> ** (Analyysin virtuaalinen peruskurssi ja Matemaattisen analyysin kurssi eivät ole erityisen suositeltavia vaihtoehtoja, koska analyysi aiheena ei ole erityisen hyödyllistä tietojenkäsittelytieteessä. Näillä kursseilla ei myöskään ole Analyysi I:n tarjoamaa teorian ymmärtämispainotteisuutta, vaan ne painottuvat enemmän laskemiseen.)<br /> ** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 1, 4op), jos ei kaipaa johdatusta matematiikkaan ja uskoo kiinnostuvansa tilastotieteen opiskelusta.<br /> <br /> * '''Periodi II'''<br /> ** 1. periodin valinnoista riippuen mahdollisesti yksi seuraavista, jos vain jaksaa opiskella lisää matikkaa ylibuukatussa kakkosperiodissa:<br /> *** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II (5 op) tarjoaa lisää hyödyllisiä matriiseja ja vektoreita ykkösosan käyneille. Kurssissa paljon grafiikkaohjelmointiin liittyvää teoriaa.<br /> *** Tilastotieteen johdantokurssi (osa 2, 6 op) turnauskestävyyden riittäessä ykkösosan suorittaneille.<br /> *** Analyysi I:n loppu, jos sen on itselleen manannut; kurssista ei saa välisuorituksia, joten se on tupla (10) tai kuitti (0).<br /> <br /> === 1. vuosi, kevät===<br /> <br /> * '''Periodit III - IV'''<br /> ** Logiikka 1 ja 2, 5 op/kpl<br /> ** Tai Tilastotieteen jatkokurssi, 10 op, tai johdantokurssin kevätversio jos et ehtinyt sitä jo käydä.<br /> ** Tai todennäköisyyslaskenta 1 (III), 5 op. Mahdollisesti myös tilastollinen päättely (IV), 5 op. Ensimmäinen tarkoittaa suhteellisen helppoja opintopisteitä, jälkimmäinen näistä on vaikea. Valitse jälkimmäinen vain, jos rahkeet riittävät tässä vaiheessa. Esitietoina kurssille käytännössä on integraalilaskennan osaaminen, joko lukion pitkän matematiikan pohjalta tai yliopiston analyysin kursseilta. Todennäköisyyslaskennan -kurssille sen sijana voi kävellä lukiopohjalta.<br /> <br /> === 2. vuosi, syksy ===<br /> <br /> * Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II jos ei aiemmin ehtinyt, tai <br /> * Tilastotieteen johdantokurssi voi tässä vaiheessa piristää, varsinkin jos uranvaihto alkaa olla mielessä<br /> * '''Huom''': 2. syksynä on parasta myös huolehtia tilan puolesta toisen sivuaineen opiskelun aloittamisesta, jos ei aio käydä kandiin pelkästään matematiikkaa ja tilastotiedettä. Monia sivuaineita voi aloittaa (tai jopa koko perusopinnot käydä) vain syksyisin, eikä malliaikataulun mukaan edetessä 3. syksyä ei oikein ehdi ihan kokonaan pyhittää toiselle aineelle, vaikka huomattavan osan kumminkin.<br /> <br /> === 2. vuosi, kevät ===<br /> <br /> * Algebra I, jos Johdatus diskreettiin matematiikkaan ei ahdistanut tai Linis I ja/tai Analyysi I on jo käyty<br /> * Tilastotieteen jatkokurssi, tai Data-analyysi, tai Monimuuttujamenetelmät, tai... ks. [[Sivuainekuvauksia#Tilastotiede]]<br /> * Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn<br /> <br /> === 3. vuosi ===<br /> <br /> 3. vuodella sitomatonta tilaa sekä syksyllä että keväällä 20 op. Käy niitä mitä et ole vielä käynyt, ja tarkastele viimeistään tässä vaiheessa myös linjaspesifejä matematiikan kurssisuosituksia (jos niitä on).</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2019_tuutorit&diff=8589 2018-05-04T08:09:41Z

<p>Sasumaki: </p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2018 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Outi Jussila==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Outi3.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Outi Jussila'''<br /> *'''email:''' outi.jussila@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 050 4623532<br /> *'''IRCnet''': kappass<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/kappass kappass]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Outi ja nyt toista vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata suht moniin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja kolmatta LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite toisen vuoden maisteriopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2015. Sitä ennen opiskelin keskustakampuksella yleistä kielitiedettä ja kieliteknologiaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Kielikeskuksella opiskellen kieliä. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä oon töissä sanakirjafirmassa ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, telkkaria ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email:''' markus.x.holopainen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 045 1071111<br /> *'''IRCnet''': myzozoz<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Markus ja nyt ensimmäistä vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata muutamiin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja olin viime vuonna LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite kolmannen vuoden kandiopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2016. Sitä ennen opiskelin Otaniemessä tietoliikennetekniikkaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Otaniemessä opiskellen videopelien pelaamista. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä en ole töissä ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, speksiä ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja häirintäyhdyshenkilö Mikko Rinta-Homi==<br /> {|<br /> | [[File:Mikko.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Mikko Rinta-Homi'''<br /> *'''email:''' mikko.rinta-homi@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 0400 943176<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/mighop Mighop]<br /> <br /> Moikka! Mä oon Mikko Rinta-Homi, alun perin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva tietojenkäsittelytieteen opiskelija. Aloitin yliopistossa opiskelut vuonna 2015 ja oon sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien ollut vuosittain tuutorina ja tietojenkäsittelytieteen ainejärjestön TKO-äly ry:n hallituksen jäsenenä. Tuutoroin uusia kandin opiskelijoita.<br /> <br /> Mulle voi tulla puhumaan ihan mistä vaan mutta etenkin sydäntä lähellä on kaikenlainen järjestötoiminta, kaappiteekkarius (sähkö), opinnot ja sivuaineet sekä kaikenlainen hauskanpito. Mua tuutte näkemään luultavasti TKO-älyn tapahtumissa, hallituksen kokouksissa sekä muissa järjestön puuhissa, ehkä silloin tällöin myös Gurulassa. Ja spämmimässä fuksien Telegram-ryhmän taas täyteen älyvapaita kommentteja (sorit siitä). Ai niin, oon myös järjestön toinen häirintäyhdyshenkilö, et jos koette jonkin sortin häirintää niin muun muassa mun kanssa voi puhua asiasta.<br /> <br /> Tehdään tästäkin syksystä legendaarinen!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja hasu äbäj Hugo Holmqvist==<br /> {|<br /> | [[File:Hugo kännissä klussella.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Hugo Holmqvist'''<br /> *'''email:''' hugo.holmqvist@cs.helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400 598202<br /> *'''[https://t.me/jaloviina Telegram]'''<br /> *'''IRC''': en käytä kauheesti koska IRC on kuollut, mut jaloviina tai hugeli<br /> <br /> Moikka! Ja onnea opsikelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin itse syksyllä 2016, joten olen nauttinut opiskeluelämästä jo jonkin aikaa. Osaan varmasti vastata kaikenlaisiin kysymyksiin, joten jos ihmettelet jotakin, kysy ihmeessä 😊 Tuutoroinnin lisäksi, minulla on läjä järjestövirkoja TKO-älyssä ja olen myös ML-opiskelijayhdistyksen hallituksessa.<br /> <br /> Fuksivuonna kannattaa tutustua uusiin ihmisiin ja kokeilla miltä opiskeluelämä tuntuu. Tämän takia TKO-äly järjestää juuri teille, fukseille, kasan tapahtumia joihin kannattaa osallistua.<br /> <br /> Mulle voi tulla juttelemaan melkein kaikesta, eli rohkeasti vaan juttelemaan!<br /> <br /> Tehdään tästä syksystä mahtava yhdessä!<br /> <br /> PS: Olen finlandssvensk, eli voit puhua mulle ruotsia myös!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja varapuheenjohtaja Sami Nurmivaara==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Sami0.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Sami Nurmivaara'''<br /> *'''email:''' sami.nurmivaara@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 050 572 7230<br /> *'''Telegram (ja IRCnet)''': [https://t.me/indeksi indeksi]<br /> <br /> Hei ja onnittelut opiskelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin opiskelut 2016, eli 3. kandivuosi edessä. Olen ehtinyt siis jo kokea ja nähdä melko laajalti opiskelijaelämän hyviä ja parempia puolia.<br /> <br /> Mut todennäköisesti tavoittaa huutelemalla Samia klusterilla tai telegrammista nimellä Indeksi, IRCistä tavoittaminen on parhaimmillaankin epävarmaa. Toimin tänä vuonna sekä tuutorina ja Tekiksen hallituksessa varapuheenjohtajana, joten muhun pääsee todennäköisesti myös törmäämään myös livenä useasti. Osaan todennäköisesti vastata suurimpaan osaan kysymyksistäsi, varsinkin mitä tulee vapaa-ajan toimintaan :)<br /> <br /> Mulle voi tulla keskustelemaan mistä tahansa, varsinkin mitä tulee TKO-älyn toimintaan, yleiseen viihtyvyyteen tai kovimpiin menovinkkeihin!<br /> <br /> Opiskelu on elämän parasta aikaa, kivaa saada teidät kaikki matkaan!<br /> |}<br /> ==Tuutori Ville-Veikko Saari==<br /> {|<br /> | [[File:vv.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ville-Veikko Saari '''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at cs.helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': neodyymi '''<br /> &lt;code&gt;<br /> //TODO<br /> &lt;/code&gt;<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori (ja (lähes) kuusi (6) muuta) Melker Narikka==<br /> {|<br /> | [[File:Melker.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Melker Narikka'''<br /> *'''email:''' melker.narikka@helsinki.fi<br /> *'''Nalle Puh:''' 041 505 7763<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/meklu meklu]<br /> *'''IRCnet(/Freenode/muut mukavat)''': meklu<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhukaiset karhukainen]<br /> <br /> Törjenstä tööt ja terve&lt;s&gt;menoa&lt;/s&gt;tuloa täkäläisille tonteille!<br /> <br /> Olen Melker ja koko ikäni olen asunut tämän pikkuruisen kaupunginpahasemme<br /> itälaitamilla. Aloitin itse opintieni yliopistolla juurikin menneenä syksynä<br /> '17 ja olen jollain ilveellä onnistunut sotkemaan lusikkani jos jonkinlaiseen<br /> soppaan, joista todellakaan vähäisin ei ole tämä kanditason tuutorinakki.<br /> <br /> Kuten kuvasta saattaa päätellä, tykkään talvesta, nukkumisesta sekä<br /> talviunista. Tykkään ehkä myös joistain muista asioista, vaikea sanoa.<br /> <br /> Meikäläistä voi rohkeasti tulla repimään hihasta tai hiuksista sikäli mikäli<br /> jotain mieltä askarruttavaa ilmenee, liittyi se sitten opiskeluun,<br /> järjestötoimintaan, syvällisiin elämän arvoituksiin, pinnallisempiin elämän<br /> realiteetteihin tai rupatteluun rupattelun tähden. Suosin kuitenkin<br /> edellämainituista lähestymistavoista ensimmäistä, ellei tilanne sitä muuten<br /> (kuten esimerkiksi huumoriarvon nimessä) vaadi.<br /> <br /> Tätä enemmittä saarnoitta tehkäämme siis tästä syksystä vielä aiempiakin<br /> huikeampi! Vuhuu vau jee jee!<br /> |}<br /> <br /> ==Maisterituutori ja jokapäiväinen höylämme Eetu Mattila==<br /> {|<br /> | [[File:Eetu_iha_pihalla.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Eetu Mattila'''<br /> *'''email:''' eetu.mattila at cs.helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' [https://t.me/Harrowed Harrowed]<br /> *'''Faksi:''' 050 4381091<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen Tarja Halonen]<br /> <br /> Jou!<br /> <br /> Aloitin opinnot jo Jonnen vuonna 2013, joten opiskelijatermein käynnissä on jo opiskeluvuosi n. Käyn toki nykyisin kokopäiväisesti töissä – sivutoimiselle opiskelijalle pieni tai vähän suurempikin opintojen venyminen ehkä sallitaan. Tuutorivuosia takana jo muutama, kaksi vuotta kandituutorina ja yksi vuosi fuksi- ja tuutorivastaavana, mutta toimin nyt ensimmäistä kertaa maisterituutorina.<br /> <br /> Olen yksityisautoileva feministidemari joka töissä hakkaa koodia Afrikan työllistymisen puolesta. Kanssani voi tulla juttelemaan kissoista, vinyylilevyistä taikka about mistä vain. Tiedän kaiken TKO-älystä ja sen historiasta, joten minulta voi myös kysyä mitä vain Tekikseen liittyvää. Arkipäivät kuluvat hyvin pitkälti töissä mutta minut on ajoittain löydettävissä Gurulasta iltaisin tai TKO-älyn ilta- ja viikonlopputapahtumista. Telegramista minut tavoittaa about 24/7 vaikket edes tahtoisi tavoittaa, ole yhteydessä!<br /> <br /> Opiskelu on kivaa ja myös maisterivaiheessa voi pitää hauskaa. Ota messiin hyvää elämänasennetta ja aikatauluta kalenteriin sopivassa suhteessa sekä opiskelua, muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitutumista että omaa aikaa.<br /> <br /> Moi pitää mennä.<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Joonas Sarapalo==<br /> {|<br /> | [[File:Joonass.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Joonas Sarapalo'''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at gmail.com'''<br /> *'''Puh''': 050 3031139'''<br /> *'''IRCnet''': joo_nas'''<br /> *'''Telegram''': [http://t.me/jontttu jontttu]'''<br /> Moi. Olen neljännen vuoden käpistelijä ja kolmatta kertaa tuutorina. <br /> <br /> Mut tavoittaa varmaan helpoiten telehgrammin kautta, koska irkkaaminen on vähän jäänyt tässä viimeaikoina. Töiden takia mua ei välttämättä näe koululla ihan hirveästi.<br /> <br /> Vinkkinä fukseille: nolla kokemus ohjelmoinnista on nou hätä. Tärkeintä on että tulette paikalle ja aloitatte opiskelut reippaalla asenteella. Koululla (ja irkistä/telegrammista) tulette saamaan apua kaikkiin opiskelua koskeviin ongelmiin.<br /> <br /> P.S. IRC, telegram, sähköposti... ihan sama. Kommunikoikaa ihan miten haluatte.<br /> |}<br /> ==Datatieteen tuutori Sasu Mäkinen==<br /> {|<br /> <br /> '''Sasu Makinen'''<br /> *'''email:''' sasu.makinen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400521284<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/taeraent taeraent]<br /> <br /> Hei, minulla alkaa viides (ja toivottavasti viimeinen) vuosi ensi syksynä rakkaassa opinahjossamme. Minulla on kandin peiffit tietojenkäsittelytieteestä ja olen maisterivaiheessa siirtynyt datatieteen pariin. <br /> <br /> Olen nyt tuutorina koska ilmeisesti olisi hyvä, että datatieteelläkin olisi oma tuutorinsa. Tulen olemaan kuitenkin läsnä tietojenkäsittelytieteen fuksien parissa :). Minut saa helpoiten kiinni telegrammista ja kannattaa kysellä mitä vaan mieleen tulee, varsinkin jos kiinnostaa tietää datatieteestä tai sen opiskelusta olen varmaan hyvä kontakti.<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskeluaikananne ja tutustukaa kaikkiin ketä näette. Olisi tylsä tuhlata elämän parhaita vuosia. <br /> |}</div>

Sasumaki https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2019_tuutorit&diff=8588 2018-05-04T08:08:58Z

<p>Sasumaki: </p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2018 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Outi Jussila==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Outi3.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Outi Jussila'''<br /> *'''email:''' outi.jussila@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 050 4623532<br /> *'''IRCnet''': kappass<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/kappass kappass]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Outi ja nyt toista vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata suht moniin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja kolmatta LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite toisen vuoden maisteriopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2015. Sitä ennen opiskelin keskustakampuksella yleistä kielitiedettä ja kieliteknologiaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Kielikeskuksella opiskellen kieliä. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä oon töissä sanakirjafirmassa ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, telkkaria ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email:''' markus.x.holopainen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 045 1071111<br /> *'''IRCnet''': myzozoz<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Moikka!<br /> <br /> Oon Markus ja nyt ensimmäistä vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata muutamiin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja olin viime vuonna LAN-tiimissä. <br /> <br /> Alotan nyt syksyllä ite kolmannen vuoden kandiopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2016. Sitä ennen opiskelin Otaniemessä tietoliikennetekniikkaa pari vuotta ja &quot;asustelin&quot; Otaniemessä opiskellen videopelien pelaamista. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä en ole töissä ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, speksiä ja pelailua.<br /> <br /> Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.<br /> <br /> Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja häirintäyhdyshenkilö Mikko Rinta-Homi==<br /> {|<br /> | [[File:Mikko.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Mikko Rinta-Homi'''<br /> *'''email:''' mikko.rinta-homi@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 0400 943176<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/mighop Mighop]<br /> <br /> Moikka! Mä oon Mikko Rinta-Homi, alun perin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva tietojenkäsittelytieteen opiskelija. Aloitin yliopistossa opiskelut vuonna 2015 ja oon sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien ollut vuosittain tuutorina ja tietojenkäsittelytieteen ainejärjestön TKO-äly ry:n hallituksen jäsenenä. Tuutoroin uusia kandin opiskelijoita.<br /> <br /> Mulle voi tulla puhumaan ihan mistä vaan mutta etenkin sydäntä lähellä on kaikenlainen järjestötoiminta, kaappiteekkarius (sähkö), opinnot ja sivuaineet sekä kaikenlainen hauskanpito. Mua tuutte näkemään luultavasti TKO-älyn tapahtumissa, hallituksen kokouksissa sekä muissa järjestön puuhissa, ehkä silloin tällöin myös Gurulassa. Ja spämmimässä fuksien Telegram-ryhmän taas täyteen älyvapaita kommentteja (sorit siitä). Ai niin, oon myös järjestön toinen häirintäyhdyshenkilö, et jos koette jonkin sortin häirintää niin muun muassa mun kanssa voi puhua asiasta.<br /> <br /> Tehdään tästäkin syksystä legendaarinen!<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja hasu äbäj Hugo Holmqvist==<br /> {|<br /> | [[File:Hugo kännissä klussella.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Hugo Holmqvist'''<br /> *'''email:''' hugo.holmqvist@cs.helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400 598202<br /> *'''[https://t.me/jaloviina Telegram]'''<br /> *'''IRC''': en käytä kauheesti koska IRC on kuollut, mut jaloviina tai hugeli<br /> <br /> Moikka! Ja onnea opsikelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin itse syksyllä 2016, joten olen nauttinut opiskeluelämästä jo jonkin aikaa. Osaan varmasti vastata kaikenlaisiin kysymyksiin, joten jos ihmettelet jotakin, kysy ihmeessä 😊 Tuutoroinnin lisäksi, minulla on läjä järjestövirkoja TKO-älyssä ja olen myös ML-opiskelijayhdistyksen hallituksessa.<br /> <br /> Fuksivuonna kannattaa tutustua uusiin ihmisiin ja kokeilla miltä opiskeluelämä tuntuu. Tämän takia TKO-äly järjestää juuri teille, fukseille, kasan tapahtumia joihin kannattaa osallistua.<br /> <br /> Mulle voi tulla juttelemaan melkein kaikesta, eli rohkeasti vaan juttelemaan!<br /> <br /> Tehdään tästä syksystä mahtava yhdessä!<br /> <br /> PS: Olen finlandssvensk, eli voit puhua mulle ruotsia myös!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori ja varapuheenjohtaja Sami Nurmivaara==<br /> <br /> {|<br /> | [[File:Sami0.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Sami Nurmivaara'''<br /> *'''email:''' sami.nurmivaara@gmail.com<br /> *'''Puh:''' 050 572 7230<br /> *'''Telegram (ja IRCnet)''': [https://t.me/indeksi indeksi]<br /> <br /> Hei ja onnittelut opiskelupaikasta!<br /> <br /> Aloitin opiskelut 2016, eli 3. kandivuosi edessä. Olen ehtinyt siis jo kokea ja nähdä melko laajalti opiskelijaelämän hyviä ja parempia puolia.<br /> <br /> Mut todennäköisesti tavoittaa huutelemalla Samia klusterilla tai telegrammista nimellä Indeksi, IRCistä tavoittaminen on parhaimmillaankin epävarmaa. Toimin tänä vuonna sekä tuutorina ja Tekiksen hallituksessa varapuheenjohtajana, joten muhun pääsee todennäköisesti myös törmäämään myös livenä useasti. Osaan todennäköisesti vastata suurimpaan osaan kysymyksistäsi, varsinkin mitä tulee vapaa-ajan toimintaan :)<br /> <br /> Mulle voi tulla keskustelemaan mistä tahansa, varsinkin mitä tulee TKO-älyn toimintaan, yleiseen viihtyvyyteen tai kovimpiin menovinkkeihin!<br /> <br /> Opiskelu on elämän parasta aikaa, kivaa saada teidät kaikki matkaan!<br /> |}<br /> ==Tuutori Ville-Veikko Saari==<br /> {|<br /> | [[File:vv.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ville-Veikko Saari '''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at cs.helsinki.fi'''<br /> *'''IRCnet''': neodyymi '''<br /> &lt;code&gt;<br /> //TODO<br /> &lt;/code&gt;<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori (ja (lähes) kuusi (6) muuta) Melker Narikka==<br /> {|<br /> | [[File:Melker.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Melker Narikka'''<br /> *'''email:''' melker.narikka@helsinki.fi<br /> *'''Nalle Puh:''' 041 505 7763<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/meklu meklu]<br /> *'''IRCnet(/Freenode/muut mukavat)''': meklu<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhukaiset karhukainen]<br /> <br /> Törjenstä tööt ja terve&lt;s&gt;menoa&lt;/s&gt;tuloa täkäläisille tonteille!<br /> <br /> Olen Melker ja koko ikäni olen asunut tämän pikkuruisen kaupunginpahasemme<br /> itälaitamilla. Aloitin itse opintieni yliopistolla juurikin menneenä syksynä<br /> '17 ja olen jollain ilveellä onnistunut sotkemaan lusikkani jos jonkinlaiseen<br /> soppaan, joista todellakaan vähäisin ei ole tämä kanditason tuutorinakki.<br /> <br /> Kuten kuvasta saattaa päätellä, tykkään talvesta, nukkumisesta sekä<br /> talviunista. Tykkään ehkä myös joistain muista asioista, vaikea sanoa.<br /> <br /> Meikäläistä voi rohkeasti tulla repimään hihasta tai hiuksista sikäli mikäli<br /> jotain mieltä askarruttavaa ilmenee, liittyi se sitten opiskeluun,<br /> järjestötoimintaan, syvällisiin elämän arvoituksiin, pinnallisempiin elämän<br /> realiteetteihin tai rupatteluun rupattelun tähden. Suosin kuitenkin<br /> edellämainituista lähestymistavoista ensimmäistä, ellei tilanne sitä muuten<br /> (kuten esimerkiksi huumoriarvon nimessä) vaadi.<br /> <br /> Tätä enemmittä saarnoitta tehkäämme siis tästä syksystä vielä aiempiakin<br /> huikeampi! Vuhuu vau jee jee!<br /> |}<br /> <br /> ==Maisterituutori ja jokapäiväinen höylämme Eetu Mattila==<br /> {|<br /> | [[File:Eetu_iha_pihalla.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Eetu Mattila'''<br /> *'''email:''' eetu.mattila at cs.helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' [https://t.me/Harrowed Harrowed]<br /> *'''Faksi:''' 050 4381091<br /> *'''Toteemieläin:''' [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen Tarja Halonen]<br /> <br /> Jou!<br /> <br /> Aloitin opinnot jo Jonnen vuonna 2013, joten opiskelijatermein käynnissä on jo opiskeluvuosi n. Käyn toki nykyisin kokopäiväisesti töissä – sivutoimiselle opiskelijalle pieni tai vähän suurempikin opintojen venyminen ehkä sallitaan. Tuutorivuosia takana jo muutama, kaksi vuotta kandituutorina ja yksi vuosi fuksi- ja tuutorivastaavana, mutta toimin nyt ensimmäistä kertaa maisterituutorina.<br /> <br /> Olen yksityisautoileva feministidemari joka töissä hakkaa koodia Afrikan työllistymisen puolesta. Kanssani voi tulla juttelemaan kissoista, vinyylilevyistä taikka about mistä vain. Tiedän kaiken TKO-älystä ja sen historiasta, joten minulta voi myös kysyä mitä vain Tekikseen liittyvää. Arkipäivät kuluvat hyvin pitkälti töissä mutta minut on ajoittain löydettävissä Gurulasta iltaisin tai TKO-älyn ilta- ja viikonlopputapahtumista. Telegramista minut tavoittaa about 24/7 vaikket edes tahtoisi tavoittaa, ole yhteydessä!<br /> <br /> Opiskelu on kivaa ja myös maisterivaiheessa voi pitää hauskaa. Ota messiin hyvää elämänasennetta ja aikatauluta kalenteriin sopivassa suhteessa sekä opiskelua, muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitutumista että omaa aikaa.<br /> <br /> Moi pitää mennä.<br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Joonas Sarapalo==<br /> {|<br /> | [[File:Joonass.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Joonas Sarapalo'''<br /> *'''email''': etunimi.sukunimi at gmail.com'''<br /> *'''Puh''': 050 3031139'''<br /> *'''IRCnet''': joo_nas'''<br /> *'''Telegram''': [http://t.me/jontttu jontttu]'''<br /> Moi. Olen neljännen vuoden käpistelijä ja kolmatta kertaa tuutorina. <br /> <br /> Mut tavoittaa varmaan helpoiten telehgrammin kautta, koska irkkaaminen on vähän jäänyt tässä viimeaikoina. Töiden takia mua ei välttämättä näe koululla ihan hirveästi.<br /> <br /> Vinkkinä fukseille: nolla kokemus ohjelmoinnista on nou hätä. Tärkeintä on että tulette paikalle ja aloitatte opiskelut reippaalla asenteella. Koululla (ja irkistä/telegrammista) tulette saamaan apua kaikkiin opiskelua koskeviin ongelmiin.<br /> <br /> P.S. IRC, telegram, sähköposti... ihan sama. Kommunikoikaa ihan miten haluatte.<br /> |}<br /> ==Datatieteen tuutori Sasu Mäkinen==<br /> {|<br /> <br /> '''Sasu Makinen'''<br /> *'''email:''' sasu.makinen@helsinki.fi<br /> *'''Puh:''' 0400521284<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/taeraent]<br /> <br /> Hei, minulla alkaa viides (ja toivottavasti viimeinen) vuosi ensi syksynä rakkaassa opinahjossamme. Minulla on kandin peiffit tietojenkäsittelytieteestä ja olen maisterivaiheessa siirtynyt datatieteen pariin. <br /> <br /> Olen nyt tuutorina koska ilmeisesti olisi hyvä, että datatieteelläkin olisi oma tuutorinsa. Tulen olemaan kuitenkin läsnä tietojenkäsittelytieteen fuksien parissa :). Minut saa helpoiten kiinni telegrammista ja kannattaa kysellä mitä vaan mieleen tulee, varsinkin jos kiinnostaa tietää datatieteestä tai sen opiskelusta olen varmaan hyvä kontakti.<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskeluaikananne ja tutustukaa kaikkiin ketä näette. Olisi tylsä tuhlata elämän parhaita vuosia. <br /> |}</div>

Sasumaki