Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Ohjeet tapahtuman järjestämiselle

2019-10-09T04:27:28Z

Nursami: /* Suomeksi */

==Suomeksi==

TKO-äly haluaa kannustaa jäseniään ja madaltaa näiden ohjeiden avulla kaikkien kynnystä järjestää mieleisiään tapahtumia. Näin se toimii:

===Keksi tapahtuma, jonka haluaisit järjestää===
Se voi olla kaikkea Megazone-vierailusta teatterikäyntiin, lautapelailuun Gurulassa tai Karting-ajeluun. Muistathan noudattaa tapahtumissa [http://tko-aly.fi/attachments/files/248/TKO__lyn_turvallisemman_tilan_pe.pdf?1552475408 turvallisen tilan periaatteita].

===Päätä päivämäärä===
Päivämäärää valittaessa kannattaa tarkistaa [https://members.tko-aly.fi/calendar_events TKO-älyn tapahtumakalenteri] ja välttää päällekkäisyyksiä. Mikäli haluat järjestää tapahtuman klusterilla, tarkista myös [http://matlu.fi/ilotalo/index.php klusterin kalenteri].

===Määritä kulut===
Jos haluat rahallista tukea tarjoiluihin tai tapahtuman muihin kuluihin, kuten pääsylippuihin, TKO-äly sponsoroi mielellään. Menettely tuen myöntämiselle riippuu kulujen suuruudesta:
*Enintään 50 euroa: Hallituslaiselta voi pyytää budjettia alle 50 euron tapahtumakulujen korvaamiseen, kunhan se noudattaa tämän sivun ohjeistusta. Hallituslaiset löytyvät esimerkiksi Telegramin [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava].
*Yli 50 euroa: Laadi tapahtumalle budjetti ja esitä se hallituksen kokouksessa tai toimita talousarvio sähköpostitse hallitukselle (hallitus@tko-aly.fi). Budjetin laatimiseen voi käyttää Fuksiwikistä löytyvää [https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Linkkejä#TKO-.C3.A4ly budjettipohjaa].

Tapahtuman menot kulukorvautetaan [https://tkoaly.kululaskut.fi Kululaskut.fi-palvelussa]. Kulukorvauspyyntöön tulee sisällyttää kuitit, joten muistathan säästää ne!

===Varmista tiedotus===
TKO-älyn tapahtumat lisätään TKO-älyn kalenteriin ja niistä ilmoitetaan jäsenten sähköpostilistalla. Jos tapahtuma on klusterilla, huolehdi, että myös klusterikalenteriin lisätään varaus. Mikäli et omaa tunnuksia kalentereihin, pyydä virkailijaa lisäämään tapahtumasi. Klusterin tapahtumiin tarvitsee myös vähintään yhden avaimellisen, joiden perään voi kysellä [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava]. Lähetä tapahtuman sähköpostimainos osoitteeseen jasenet@tko-aly.fi, josta tiedottaja käy sen tarkistamassa ja päästämässä läpi. Viestin läpipääsyä nopeuttaakseen voi uudesta viestistä huomauttaa tiedottajalle. Kalentereihin tapahtuma lisätään heti, kun päivämäärä on tiedossa ja sähköpostimainos lähetetään vähintään paria päivää ennen tapahtumaa tai mahdollisen ilmoittautumisen aukeamista.

Kaikkiin epäselvyyksiin voi pyytää apua [https://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus TKO-älyn virkailijoilta] ja [https://t.me/tktaktiivit Telegramin aktiivikanavalta].

==In English==

TKO-äly wants to encourage and make it easy for all members to organise events. Here is how it works:

===Decide an event you want to organise===
It can be anything from Megazone to the theatre, board games in Gurula or Karting. Remember to follow the [http://tko-aly.fi/attachments/files/248/TKO__lyn_turvallisemman_tilan_pe.pdf?1552475408 principles for a safer space].

===Decide the date===
When choosing the date it is good to check [https://members.tko-aly.fi/calendar_events TKO-äly’s calendar] to avoid multiple events at the same time. If you want to organise an event at klusteri, remember to also check [http://matlu.fi/ilotalo/index.php klusteri’s calendar].

===Define expenses===
If you want financial support for some snacks or other expenses related to the event, like entry tickets, TKO-äly will gladly sponsor. Getting financial support depends on the amount of expenses:
*50 euros or less: You can ask a board member for a budget as long as it follows all the instrunctions on this page. Board members can be found in [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava] in Telegram.
*More than 50 euros: Budget the event and present it in a board meeting or send the budget to the board by email (hallitus@tko-aly.fi). You can use the [https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Linkkejä#TKO-.C3.A4ly example template] for budget found in Fuksiwiki.

You can apply for reimbursement at https://tkoaly.kululaskut.fi. You need to include the receipts of your buyings for a full compensation so remember to keep them!

===Inform of the event===
The events of TKO-äly are added to TKO-äly’s calendar and they are announced on the members’ email list and the announcement channel on telegram. In case the event is at klusteri, make sure the event is added also to klusteri’s calendar. If you don’t have an account that can add events to the calendars ask an official (also found in the aktiivit channel) to add your event there. For the events at klusteri you also need at least one person with a klusteri key. You can ask for those people at, once again, the [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava]. Send the event’s email announcement to jasenet@tko-aly.fi, where the spokesperson will check it and let through. To speed up the email process you can send tiedottaja a private message and ask him/her to check your email. The event is added to the calendars immediately when the date is fixed and the email needs to be sent latest few days before the event or the possible registration opening.

In case of any hesitations, questions or problems you can contact [https://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus TKO-äly’s officials] or ask help on [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava] in Telegram.

Ohjeet tapahtuman järjestämiselle

2019-10-09T04:27:07Z

Nursami: /* In English */

==Suomeksi==

TKO-äly haluaa kannustaa jäseniään ja madaltaa näiden ohjeiden avulla kaikkien kynnystä järjestää mieleisiään tapahtumia. Näin se toimii:

===Keksi tapahtuma, jonka haluaisit järjestää===
Se voi olla kaikkea Megazone-vierailusta teatterikäyntiin, lautapelailuun Gurulassa tai Karting-ajeluun. Muistathan noudattaa tapahtumissa [http://tko-aly.fi/attachments/files/248/TKO__lyn_turvallisemman_tilan_pe.pdf?1552475408 turvallisen tilan periaatteita].

===Päätä päivämäärä===
Päivämäärää valittaessa kannattaa tarkistaa [https://members.tko-aly.fi/calendar_events TKO-älyn tapahtumakalenteri] ja välttää päällekkäisyyksiä. Mikäli haluat järjestää tapahtuman klusterilla, tarkista myös [http://matlu.fi/ilotalo/index.php klusterin kalenteri].

===Määritä kulut===
Jos haluat rahallista tukea tarjoiluihin tai tapahtuman muihin kuluihin, kuten pääsylippuihin, TKO-äly sponsoroi mielellään. Menettely tuen myöntämiselle riippuu kulujen suuruudesta:
*Enintään 50 euroa: Hallituslaiselta voi pyytää budjettia alle 50 euron tapahtumakulujen korvaamiseen, kunhan se noudattaa tämän sivun ohjeistusta. Hallituslaiset löytyvät esimerkiksi Telegramin aktiivikanavalta.
*Yli 50 euroa: Laadi tapahtumalle budjetti ja esitä se hallituksen kokouksessa tai toimita talousarvio sähköpostitse hallitukselle (hallitus@tko-aly.fi). Budjetin laatimiseen voi käyttää Fuksiwikistä löytyvää [https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Linkkejä#TKO-.C3.A4ly budjettipohjaa].

Tapahtuman menot kulukorvautetaan [https://tkoaly.kululaskut.fi Kululaskut.fi-palvelussa]. Kulukorvauspyyntöön tulee sisällyttää kuitit, joten muistathan säästää ne!

===Varmista tiedotus===
TKO-älyn tapahtumat lisätään TKO-älyn kalenteriin ja niistä ilmoitetaan jäsenten sähköpostilistalla. Jos tapahtuma on klusterilla, huolehdi, että myös klusterikalenteriin lisätään varaus. Mikäli et omaa tunnuksia kalentereihin, pyydä virkailijaa lisäämään tapahtumasi. Klusterin tapahtumiin tarvitsee myös vähintään yhden avaimellisen, joiden perään voi kysellä aktiivikanavalta. Lähetä tapahtuman sähköpostimainos osoitteeseen jasenet@tko-aly.fi, josta tiedottaja käy sen tarkistamassa ja päästämässä läpi. Viestin läpipääsyä nopeuttaakseen voi uudesta viestistä huomauttaa tiedottajalle. Kalentereihin tapahtuma lisätään heti, kun päivämäärä on tiedossa ja sähköpostimainos lähetetään vähintään paria päivää ennen tapahtumaa tai mahdollisen ilmoittautumisen aukeamista.

Kaikkiin epäselvyyksiin voi pyytää apua [https://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus TKO-älyn virkailijoilta] ja [https://t.me/tktaktiivit Telegramin aktiivikanavalta].

==In English==

TKO-äly wants to encourage and make it easy for all members to organise events. Here is how it works:

===Decide an event you want to organise===
It can be anything from Megazone to the theatre, board games in Gurula or Karting. Remember to follow the [http://tko-aly.fi/attachments/files/248/TKO__lyn_turvallisemman_tilan_pe.pdf?1552475408 principles for a safer space].

===Decide the date===
When choosing the date it is good to check [https://members.tko-aly.fi/calendar_events TKO-äly’s calendar] to avoid multiple events at the same time. If you want to organise an event at klusteri, remember to also check [http://matlu.fi/ilotalo/index.php klusteri’s calendar].

===Define expenses===
If you want financial support for some snacks or other expenses related to the event, like entry tickets, TKO-äly will gladly sponsor. Getting financial support depends on the amount of expenses:
*50 euros or less: You can ask a board member for a budget as long as it follows all the instrunctions on this page. Board members can be found in [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava] in Telegram.
*More than 50 euros: Budget the event and present it in a board meeting or send the budget to the board by email (hallitus@tko-aly.fi). You can use the [https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Linkkejä#TKO-.C3.A4ly example template] for budget found in Fuksiwiki.

You can apply for reimbursement at https://tkoaly.kululaskut.fi. You need to include the receipts of your buyings for a full compensation so remember to keep them!

===Inform of the event===
The events of TKO-äly are added to TKO-äly’s calendar and they are announced on the members’ email list and the announcement channel on telegram. In case the event is at klusteri, make sure the event is added also to klusteri’s calendar. If you don’t have an account that can add events to the calendars ask an official (also found in the aktiivit channel) to add your event there. For the events at klusteri you also need at least one person with a klusteri key. You can ask for those people at, once again, the [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava]. Send the event’s email announcement to jasenet@tko-aly.fi, where the spokesperson will check it and let through. To speed up the email process you can send tiedottaja a private message and ask him/her to check your email. The event is added to the calendars immediately when the date is fixed and the email needs to be sent latest few days before the event or the possible registration opening.

In case of any hesitations, questions or problems you can contact [https://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus TKO-äly’s officials] or ask help on [https://t.me/tktaktiivit aktiivikanava] in Telegram.

Fuksiwiki

2018-08-15T10:41:57Z

Nursami: Päivitetty häirintäyhteyslomake ja yleinen palautelomake

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen''' opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[https://tko-aly.fi/fuksipassi/ Fuksipassi]
* '''[[Tuutorit|Syksyn tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Fuksisyksyn mallilukujärjestys]]'''
* [[Opintotuki]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* '''[https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/fuksilaitteet Fuksiläppärit]
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[Keskustelukanavat]]'''
* '''[[TKO-älyn yleinen keskusteluohjesääntö]]'''
* '''[https://goo.gl/forms/Cy2z1wbPqqc1BIsW2 TKO-älyn häirintäyhdyshenkilöiden yhteydenottolomake]
* '''[https://goo.gl/forms/xaFHEvoKE1ZEmJ6v2 TKO-älyn yleinen palautelomake]
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Reittiopas]]
* [[Tapahtumapaikat]]
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''
* '''[[Tärpistö]]'''
* [[Kesäopinnot]]

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
* [[Kirjasto ja tiedonhaku]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[IRC-ohjeet]]
* [[MSc Programme FAQ]]
* [[Data Science Programme FAQ]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Matematiikan kurssit

2018-08-09T17:02:24Z

Nursami:

[[Category:Vaatii_päivityksen]]

''Listausta päivittävät opiskelijat lähinnä oman intonsa mukaan, joten suosituksissa saatetaan puhua vanhoista kursseista joita ei enää järjestetä tai joiden sisältö voi olla muuttunut.''

Tässä esitellään lyhyesti useimmat matematiikan perus- ja aineopintotason kurssit sekä muutama syventävä kurssi. Esitettyjä näkemyksiä '''ei''' kannata ottaa absoluuttisina totuuksina, vaan eräiden matematiikkaa poikkeuksellisen paljon sivuaineena opiskelleiden tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden mielipiteinä.

Täysin tarkkojen ohjeiden sijaan suosituslistaa kannattaa lähestyä pikemmin suosituksena aihepiireistä joihin kannattaa tutustua. Ajankohtaisten opetusohjelmien ja kurssien sisältökuvausten pitäisi löytyä WebOodista / courses.helsinki.fi -sivuilta.

<div class="toclimit-3">__TOC__</div>

= Perusopinnot =

'''Huom.''' Vaikka Matematiikan laitos määritteleekin osan kursseista perusopinnoiksi, voi menetelmätieteiden ja matematiikan perusopintokokonaisuuden muodostaa vapaasti muistakin kursseista (esim. sekoittamalla perus- ja aineopintoja).

Matematiikan laitoksella on jostain erikoisesta syystä perusopintotasolla kolme erilaista analyysin kurssia (sekä näiden jatkokurssit). Yleensä pää- ja sivuaineopiskelijat käyvät luentokurssit Analyysi I ja II. Osa on myös suorittanut sivuaineopiskelijoille suunnatun Matemaattisen analyysin kurssin, joka on kuulemma hiukan helpompi. ''Jos jollain on ajantasaista tietoa näiden eroista, päivittäkää wikiä.''

'''Ajankohtaista huom.''' Matikan 10 op:n perus- ja aineopintojen kursseja on jaettu kahtia 5 op:n kursseiksi ja nimetty uudelleen alkaen syksystä 2015. Myös tilastotieteen kursseja on nimetty uudelleen (Johdatus todennäköisyyslaskentaan -> Todennäköisyyslaskenta I, Todennäköisyyslaskenta 10 op -> Todennäköisyyslaskenta II, jne. Ks. tilaston [https://wiki.helsinki.fi/display/Tilastotiede/Tilastotieteen+tutkintovaatimukset+2014-2016 tutkintovaatimukset]) . Suurempia muutoksia kurssien sisällöissä ei ''ilmeisesti'' ole, joten fuksiwikin vanhoja kursseja koskevat neuvot todennäköisesti pätevät edelleen uusiin kursseihin sellaisenaan. Entisten kurssien nimet (suluissa).

'''Ajankohtaista huom. (2017)''' Matematiikan kurssit ovat vuosien mittaan seikkailleet "perusopinto" ja "aineopinto"-kategorioiden välillä suuntaan jos toiseenkin, joten tässä esitetyt tiedot eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Samoin syksyllä 2017 alkavissa uusissa kandiohjelmissa on näemmä kurssien sisältöön / nimiin jälleen tullut joitain muutoksia.

== Johdatus yliopistomatematiikkaan ==

5 op, syksy, periodit I ja II

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tämä on ehkä suositeltavin ensimmäinen yliopistomatematiikan kurssi käpistelijöille.

=== Sisältö ===
Kurssilla tutustutaan eräisiin diskreetin matematiikan osa-alueisiin. Vastaan tulee todistustekniikoita, joukko-oppia, relaatioita, kuvauksia, induktiota, rekursiota sekä perusteita kombinatoriikasta ja verkkoteoriasta.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on ainoa matematiikan kurssi, joka on tutkintovaatimuksissa kaikille käpistelijöille pakollinen. Tämä on hyvästä
syystä, sillä monet kurssin asioista kävelevät vastaan jo monilla fuksivuoden kursseilla. Yksi näistä kursseista on fuksikevään Tietorakenteet ja Algoritmit.

Aihepiiriä käsitellään lisää mm. kursseilla [[#Verkot|Verkot]] ja [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]].

== Analyysin peruskurssi ==
10 op, syksy. (Viime vuosina järjestetty 'virtuaalisena' kurssina ts. Moodle-etäkurssina "Analyysin virtuaalinen peruskurssi". Älä sekoita '''Matemaattisen analyysin kurssiin''', ks. alempana.)

=== Esitietovaatimukset ===
Mitään esitietovaatimuksia tai -suosituksia ei ole. Analyysin peruskurssi sopii hyvin ensimmäiseksi yliopistomatematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Analyysin peruskurssi käsittelee suunnilleen samoja aiheita kuin teoreettisempi [[#Analyysi I ja II|Analyysi I]]. Keskeistä sisältöä ovat yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskenta ja sarjat.

=== Soveltuvuus ===
Analyysi I ja II sekä [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] käsittelevät olennaisesti samoja asioita, edelliset kaksi syvemmin ja teoreettisemmin, jälkimmäinen taas pintapuolisemmin ja soveltavammin. Kun Analyysiä on viime aikoina helpotettu ja muutettu opiskelijalähtöisemmäksi, se alkaa olla yhä useammalle opiskelijalle Analyysin peruskurssia suositeltavampi vaihtoehto.

Monet ovat nähneet tämän kurssin lähinnä lukiomatematiikan kertauksena, joka ei tarjoa työläyteensä nähden mitään olennaista hyötyä.

== Raja-arvot ja Differentiaalilaskenta (aiemmin Analyysi I) ==
5+5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Lukiomatematiikkaan tottuneelle aloituskynnys voi kuitenkin olla korkea, joten jonkin kevyemmän kurssin suorittaminen tätä ennen saattaa kannattaa. Esimerkiksi JYM voi olla hyödyllinen käydä samaan aikaan tai yhtä aikaa.

=== Sisältö ===
Analyysi I käsittelee lukujonoja, raja-arvoja, jatkuvuutta, derivoituvuutta ja alkeisfunktioita. Samalla se toimii johdatuksena matemaattiseen ajatteluun ja todistustekniikoihin. Lähestymistapa on selvästi teoreettisempi kuin mihin lukiossa tottui: reaalilukuihin, jatkuvuuteen ja derivaattaan tutustutaan huolellisesti todistamalla. Opettajien ja tutoreiden varoituksissa on perää; kurssi voi olla raskas ja vaikea. Kysymys ei ole kuitenkaan asioiden vaikeudesta; valtaosa siitä on jo lukiosta tuttua. Vaikeus ja raskaus tulevat lähinnä aloituskynnyksen korkeudesta ja erilaisesta lähestymistavasta. Asiat muuttuvat huomattavasti helpommiksi, jos onnistuu pääsemään yli kulttuurishokista.

Aiemmin luennoijat tapasivat laittaa luentomuistiinpanonsa usein verkkoon (kuten edelleen monilla muilla matikan kursseilla); viime vuosina on käytetty kurssikirjaa ''Analyysiä reaaliluvuilla'' (Harjulehto, Klen ja Koskenoja, 2014), saatavilla kampuskirjastosta ja Unigrafialta. Luentojen seuraaminen on Analyysi I:ssä ja II:ssa poikkeuksellisen suositeltavaa (erityisesti jos kirjaa ei hanki), samoin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin joko pajassa tai ohjausryhmätapaamisissa (mikä on toki aina suositeltavaa).

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen. Suoranaisia sovelluskohteita niille löytyy esimerkiksi tietokonegrafiikasta, suorituskykyanalyysista ja signaalinkäsittelystä. Jokin analyysin kurssi olisikin hyvä löytyä jokaisesta matematiikan sivuaineoppimäärästä.

== Integraalilaskenta ja Sarjat (aiemmin Analyysi II) ==
5+5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I tai vastaavat tiedot.

=== Sisältö ===
Kurssin keskeisiä aiheita ovat sarjat ja integrointi. Tavaraa on paljon, uutta asiaa tulee enemmän kuin Analyysi I:ssä ja käsittelyvauhti on nopeahko. Kuitenkin jos selvisi Analyysi I:stä, selviää todennäköisesti tästäkin.

== Tieteellinen viestintä / Matematiikan harjoitustyö (ent. Analyysin harjoitustyö) ==
2 op (aineopintoja, harjoitustyöosuus) + 3 op (matematiikan opiskelijoiden äidinkielen opinnot)

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I ja tarpeeksi (?) matematiikan opintoja

=== Sisältö ===

Tieteellinen viestintä on syksynä 2015 uusi pakollinen kurssi matematiikan pääaineopiskelijoille, jonka yhteydessä tehdään '''Matematiikan harjoitustyö''' (korvaa entisen Analyysin harjoitustyön). Ilmoituksen mukaan kurssilla käsitellään tieteellisen (matemaattisen) tekstin kirjoittamista, suullista esittämistä, yleisesti tieteellistä julkaisemista, sekä Latexin käyttöä.

=== Soveltuvuus ===

Uuden kurssin soveltavuus sivuaineopiskelijoille (erityisesti JTKT:n tehneille käpistelijöille) tämän kirjoittaneelle mysteeri. Entinen analyysin harjoitustyö oli (sivuaineopiskelijoille vapaaehtoinen) hieman tavallista analyysin laskaritehtävää laajempi harjoitustyö, mutta joidenkin (= fuksiwikin aiempien kirjoittajien) mielestä myös sivuaineilijoille hyödyllinen.

tldr. Ei tietoa, luultavasti ei erityisen suositeltava käpistelijöille. (Mutta joku voi halutessaan kokeilla käydä ja kirjoittaa sitten tänne tarkemmin oliko hyödyllinen vai ei).

== Matemaattisen analyysin kurssi ja jatkokurssi ==
10+10 op, syksy+kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Virallisten esitietovaatimusten mukaan lukion lyhytkin matematiikka riittää.

=== Sisältö ===
Sivuaineopiskelijoille (tilasto- ja kansantaloustieteilijöille) suunnattu versio Analyysin kursseista.

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Sopii hyvin ensimmäiseksi matematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Kurssilla alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä sekä matriisilaskennan perusteilla. Tämän jälkeen siirrytään vektoreihin ja vektoriavaruuksiin. Kurssin tärkeimpiä työkaluja on Gauss-Jordanin eliminointimenetelmä. Tällä ratkotaan useimmat kurssin ongelmat, kuten lineaariset yhtälöryhmät.

Lisäapuja kurssin sisällön suorittamiseen voi kalastaa näistä Gilbert Strangin MIT:n Lineaarialgebran kurssin luentovideoista:
http://ocw.mit.edu/courses/mathematics/18-06-linear-algebra-spring-2010/video-lectures/

=== Soveltuvuus ===
Soveltuvuus erinomainen. Lineaarialgebran perusteet kuuluvat tietojenkäsittelijän yleissivistykseen. Kurssi on erittäin hyödyllinen, mikäli ei ole ennen tutustunut aihepiiriin. Selkeimpiä sovelluskohteita ovat tietokonegrafiikka ja koneoppiminen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]]

=== Sisältö ===
Kurssi jatkaa siitä mihin aiemmassa osassa jäätiin. Keskeisiä käsitteitä ovat aliavaruudet, sisätulot, determinantit ja ominaisarvot (aikaisemmin), ks https://courses.helsinki.fi/fi/MAT21001/119967101 (2017-2018 ).

=== Soveltuvuus ===
Soveltuvuus erinomainen. Kurssi muodostaa kokonaisuuden edeltävän osan kanssa, joten sovelluskohteet ovat samat.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta III ==

=== Esitietovaatimukset ===

MAT110 Matematiikan perusopinnot.

MAT21001 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II

=== Sisältö ===

Uusi kurssi lukuvuodella 2017-2018 joten tämän kirjoittajalla ei ole kurssista omakohtaista kokemusta. Kurssikuvauksen https://courses.helsinki.fi/fi/MAT22011/119967104 mukaan näyttää erinomaisen suositeltavalta: sisältää vanhastasta Linis II:sta ominaisarvot ja projektioita, uutena asiana näemmä positiivisesti definiitit + semidefiniitit matriisit, matriisihajotelmia, matriisiderivaattoja ym hauskaa. Kaikki edellä mainitut asiat ovat hyödyllistä hallita soveltavassa todennäköisyyslaskennassa, tilastotieteessä ja numeerisessa optimoinnissa. (Mihin niitä sitten tarvitaan? esimerkiksi tilastolliseen koneoppimiseen, neuroverkkojen opetusalgoritmien ymmärtämiseen yms).

=== Soveltuvuus ===

Soveltuvuus erinomainen, ks. yllä.

== Matematiikkaa kaikkialla ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tietojenkäsittelytieteilijöille kurssi soveltuu matematiikan opintojen alussa suoritettuna osaksi matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta.

=== Sisältö ===
Johdattelee yliopistomatematiikkaan.
[https://courses.helsinki.fi/fi/mat20002/120011209 Kurssisivu]. Kurssi on aiemmin ollut 2 op laajuinen nimellä "Matematiikka tutuksi / Matematiikkaa kaikille". Kurssin aikaisemmilla versioilla on käsitelty pintapuolisesti useita eri matematiikan osa-alueita ja tekniikoita, kuten joukko-oppia, kuvauksia, todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa.

=== Soveltuvuus ===
Kyseessä ei ole varsinainen kertauskurssi, mutta matikan opiskelu tunnetusti auttaa matikan opiskelussa ja kurssi ei vaadi esitietoja. Kurssi sopii hyvin matematiikan opintojen alkuun varsinkin, jos matematiikan opiskelusta on pitkä aika.

= Aineopinnot =

== Algebralliset rakenteet I ja II (ent. Algebra I) ==
5+5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssi on kuitenkin luonteeltaan abstrakti, joten jokin toinen kurssi kannattaa olla pohjalla ennen algebran aloittamista.

=== Sisältö ===
Algebra I alkaa logiikan ja lukuteorian alkeilla, minkä jälkeen seuraavat alkeet joukko-opista ja kuvauksista. Näitä käsitellään vain sen verran kuin kurssin aikana tullaan tarvitsemaan. Pääosassa kurssilla ovat algebralliset perusstruktuurit: ryhmät, renkaat ja kunnat. Näillä tarkoitetaan joukkoja, joissa on määritelty tietyt ehdot täyttävät laskutoimitukset. Kurssin ydinasia onkin käsitys siitä, mitä ehtoja laskutoimitusten tulisi täyttää, jotta tutut laskusäännöt olisivat voimassa.

=== Soveltuvuus ===
Algebra I antaa valmiuksia symboliseen laskentaan ja korkeamman tason matemaattisten abstraktioiden ymmärtämiseen. Tietokantojen, ohjelmointikielten tai laskennan teoriasta tai symbolisesta tekoälystä kiinnostuneelle kurssi on lähes välttämätön. Muutenkin se on suositeltava matemaattisen ajattelutavan harjaannuttamiseksi.

Ensimmäisen vuoden kurssiksi Algebra I ei useimmille sovi. Aloituskynnys on todennäköisesti liian korkea kurssin teoreettisen luonteen takia. Matemaattiseen ajattelutapaan ja yliopistomatematiikkaan kannattaa siis tutustua ennen kurssin aloittamista.

== Todennäköisyyslaskenta I (ent. Johdatus todennäköisyyslaskentaan) ==
5 op, kevät, periodi III

=== Esitietovaatimukset ===
Et pelästy nähdessäsi integraalin; lukion pitkän matematiikan integraalilaskenta oletetaan esitietona. Lukion todennäköisyyslaskennan kurssin asioiden muistaminen ei ole haitaksi, muttei suinkaan välttämätöntä (samat asiat käydään huolellisemmin kurssilla läpi). Tilastotieteen OPS suosittele alle kurssia Johdatus yliopistomatematiikkaan.

=== Sisältö ===
Nimensä mukaisesti kyseessä on johdantokurssi todennäkoisyyslaskentaan, erityisesti siinä määrin missä sitä tarvitaan kurssilla Johdatus tilastolliseen päättelyyn (seuraavassa periodissa) ja muilla tilastotieteen perusopinto-tasoisilla kursseilla (data-analyysit jne.).

Kurssilla lähdetään liikkeelle todennäköisyyden käsitteestä (aksioomat) ja todennäköisyyslaskennan alkeista. Lisäksi tutustutaan kombinatoriikan perusteisiin, (yksiulotteisiin) satunnaismuuttujiin ja tavallisimpiin diskreetteihin ja jatkuviin jakaumiin. Laskareissa ollut (ainakin viimeksi järjestyllä kurssilla) MATLAB-tehtäviä.

Suositeltavaa lukemistoa joskus virallisena kurssikirjanakin nähty Pekka Tuomisen ''Todennäköisyyslaskenta''.

Hieman vakavammalla otteella todennäköisyyslaskentaa tehdään aineopintotasoisella 10 nopan kurssilla Todennäköisyyslaskenta II.

=== Soveltuvuus:TODO ===

Joku paremmin osaava voi kirjoittaa jotain soveltuvuudesta käpistelyyn. Todennäköisyyslaskennasta on hyötyä ainakin algoritmilinjalla.

== Tilastollinen päättely I (ent. Johdatus tilastolliseen päättelyyn) ==
5 op, kevät, IV periodi

=== Esitietovaatimukset ===

Johdatus todennäköisyyslaskentaan (edellisessä periodissa, tämä on melko suora jatkokurssi sille)

=== Sisältö ===

Tilastotieteen perusopintoja. Kurssilla on tavattu keskittyä klassisen (frekventistinen tulkinta) tilastotieteen perusteisiin (binomikoe, otos, uskottavuus, estimointiteoriaa, luottamusvälit, tilastolliset testit, pienimmän neliösumman menetelmä ja lineaarinen regressio), mutta kurssin lopulla myös hieman Bayes-päättelyn alkeita.

Vaihtoehtoisesti voi harkita valtiotieteellisen kursseja Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen ja Tilastotieteen jatkokurssi, jotka ovat matemaattisesti hieman kevyemmät ja sovellushenkisempiä. Kannattaa tutustua tutkintovaatimuksiin: https://wiki.helsinki.fi/display/Tilastotiede/Tilastotieteen+tutkintovaatimukset+sivuaineopiskelijoille+2014-2016

=== Soveltuvuus: TODO===

Ks. Johdatus todennäköisyyslaskentaan. (?).

== Kombinatoriikka ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===
Kurssilla keskitytään nimenomaan enumeratiiviseen kombinatoriikkaan, jossa lasketaan erilaisten äärellisten joukkojen ominaisuuksia. Esimerkkejä käsiteltävistä ongelmista ovat "kuinka monta tapaa on jakaa 5 kortin käsiä korttipakasta" tai "kuinka monella tavalla n hengen ryhmä voidaan jakaa k hengen joukkueisiin". Keskeisiä käsitteitä ovat permutaatiot, kombinaatiot ja binomikertoimet.

Ajoittain kurssilla tarkastellaan myös käpistelijöitä kiinnostavia verkko-ongelmia, kuten riippumattomia joukkoja, klikkejä ja verkon värityksiä.

=== Soveltuvuus ===
Useimmat tietojenkäsittelytieteen laskennalliset ongelmat ovat nimenomaan kombinatorisia (optimointi)ongelmia, joten kurssi on hyödyllinen varsinkin algoritmiikasta kiinnostuneille.

== Lukualueet ==
3 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===

Ei ole, sillä kurssi täydentää lähinnä täydentää lukiomatematiikan tietoja kompleksilukujen osalta.

=== Sisältö ===

Kurssilla keskitytään lähinnä kompleksilukuihin, näiden peruslaskutoimituksiin (yhteenlasku, kertolasku ja liittoluvut) sekä geometriseen tulkintaan. Kurssi on melko helppo ja se suoritetaan perinteisesti pelkästään laskaritehtävillä.

=== Soveltuvuus ===

Kurssilla ei esitellä edes kompleksilukujen matemaattisia sovelluksia eikä siis myöskään tietojenkäsittelytieteen kannalta relevantteja asioita juuri tule. Kurssi kuitenkin sopii matematiikan opintojen alkuun leppoisan luonteensa vuoksi.

== Johdatus logiikkaan I ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tällä kurssilla pärjännee hyvin lyhyenkin matematiikan pohjalta, vaikka matemaattinen ajattelu onkin tarpeen. Kannattaa muistaa, että filosofeillakin on omat pakolliset logiikan kurssinsa, jotka pureutuvat yhdessä syvemmälle kuin tämä peruskurssi.

=== Sisältö ===
Moni aineopintotason kurssi käsittelee logiikan perusteita, mutta Johdatus logiikaan on ainoa, joka esittää ne kattavasti. Pääpaino on ensimmäisessä osassa on propositiologiikassa jossa operoidaan pelkillä vakiosymboleilla. Muutaman keskeisen teoreettisen tuloksen ohella käsitellään varsin kattavasti totuustaulut, resoluutio, semanttiset puut ja luonnolliseksi päättelyksi kutsuttu järjestelmä, joka on toisinaan käsittämättömän kömpelö. (Luonnollisessa päättelyssä yritetään johtaa jokin lause tehdyistä oletuksista. Semanttisia puita käytettäessä puolestaan selvitetään, millä ehdoilla annettu lause on tosi.)

Hannele Salmisen ja Jouko Väänäsen kirja ''Johdatus logiikkaan'' on kaksipiippuinen juttu. Joiltain osiltaan se soveltuu hyvin itseopiskeluun ja mahdollistaa selvästi kurssia nopeamman etenemisen. Toisaalta kun vastaan tulee "induktiolla lauseen rakenteen suhteen", on aika hakata päätä seinään. Samat asiat olisi voinut todistaa huomattavasti selkeämmälläkin tavalla.

=== Soveltuvuus ===
Nykymatematiikka perustuu logiikkaan. Tietojenkäsittelytiede lähti liikkeelle loogikoiden ajatusleikeistä. Eksakti ajattelu ja formaali esitystapa täytyy hallita, jos haluaa pärjätä tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Esimerkiksi tietokantojen ja ohjelmointikielten teoria sekä perinteinen tekoäly ovat täynnä logiikkaa. Lienee siis varsin luonnollista, että logiikka kuuluu jokaisen käpistelijän yleissivistykseen.

Usein suositellaan esitietokurssiksi jos matemaattinen logiikka (esim. samanniminen syventävä kurssi) kiinnostaa enemmänkin (mutta tästä kuulee joskus eriäviä mielipiteitä, joten tiedä häntä; ehkä kuitenkin suositeltavaa käydä tämä ennen kuin marssii maisterivaiheen logiikkaan ellei ole erityisen rohkea olo.)

== Johdatus logiikkaan II ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Johdatus logiikkaan I|Johdatus logiikkaan I]]

=== Sisältö ===
Predikaattilogiikkaa.

== Mitta ja integraali ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]]. [[#Topologia I|Topologia I]]:tä suositellaan vieläkin vahvemmin kuin Vektorianalyysin yhteydessä.

=== Sisältö ===
Janan luonnollinen mitta on sen pituus, tasokuvion mitta pinta-ala ja kolmiulotteisen kappaleen mitta tilavuus. Tällä kurssilla yleistetään mitan käsite ja tarkastellaan erityisesti Lebesguen mittaa, joka perustuu luonnolliseen geometriseen mittaan. Mittateorian käsittelyn jälkeen määritellään integroituvuus ja integraali kaikissa mitallisissa joukoissa ja todistetaan monia integraalien ominaisuuksia, joita olisi hankala käsitellä aikaisempien määritelmien perusteella.

=== Soveltuvuus ===
Mitta ja integraali on analyysin syventävien opintojen peruskurssi. Jos aikoo suorittaa matematiikassa syventävien opintojen sivuainekokonaisuuden, tämä on eräs suositeltavimmista kursseista erikoistumissuunnasta riippumatta. Erityisesti jos aikoo perehtyä todennäköisyyslaskentaan syvällisesti, kuten älykkäiden järjestelmien kohdalla on usein tarpeen, mittateoria tulee hallita.

== Topologia I ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I ja II|Analyysi I]].
Kurssi on luonteeltaan abstrakti, joten muidenkin matematiikan kurssien käyminen ennen tätä on suositeltavaa.

=== Sisältö ===
Avoimuuden, jatkuvuuden ja raja-arvon käsitteet yleistetään metrisissä ja normiavaruuksissa, minkä jälkeen johdetaan suuri joukko lähinnä intuitiivisia tuloksia. Kurssi on luonteeltaan teoreettinen ja abstrakti samaan tapaan kuin [[#Algebra I|Algebra I]]. Monet voivat kokea tämän kurssin vaikeutena, mutta tässäkin tapauksessa kysymys on ennemminkin korkeasta kynnyksestä kuin asioiden vaikeudesta. Mitä enemmän matematiikkaa on opiskellut ennen Topologia I:tä, sitä matalammaksi kynnys käy, kun tottuu asioiden käsittelyyn yleisellä tasolla. Jussi Väisälän kirja ''Topologia I'' sopii hyvin itseopiskelumateriaaliksi.

Kurssi käsittelee oikeastaan enemmän analyysin peruskäsitteitä kuin topologiaa. Voidaan perustellusti sanoa, että Topologia I suhtautuu topologiaan samalla tavalla kuin [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti I]] diskreettiin matematiikkaan.

=== Soveltuvuus ===
Topologia I on kurssi, joka on tarkoitettu lähinnä helpottamaan analyysin opiskelua. Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa siitä ei ole juuri apua, ellei sitten tietokonegrafiikassa ja laskennallisessa geometriassa. Jos kuitenkin aikoo suorittaa matematiikassa syventävät opinnot, tämä kurssi on hyvä sisällyttää oppimäärään.

== Vektorianalyysi I ja II(ent. Vektorianalyysi) ==
5+5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I|Analyysi I ja II]] sekä [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II]]. Myös [[#Topologia I|Topologia I]]:n tiedoista on hyötyä.

=== Sisältö ===
Vektorianalyysi käsittelee useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lähestymistapa on käytännöllisempi kuin Analyysi I+II:ssa, mikä on ymmärrettävää. Merkittävä osa yhden muuttujan funktioiden teoriasta yleistyy nimittäin vähällä vaivalla useamman muuttujan funktioille, joten samaa asiaa ei kannata käsitellä uudestaan yhtä tarkasti. Kannattaa huomioida, ettei kurssin suomenkielistä oppikirjaa ole ollut saatavilla enää vähään aikaan, vaan opiskelija joutuu joko turvautumaan kopiokoneeseen tai metsästämään itse vastaavaa kirjallisuutta.

=== Soveltuvuus ===
Vektorianalyysi ei ole enää samalla tavalla yleissivistystä kuin Analyysi I ja II. Kurssin tietoja tarvitaan samoilla aloilla kuin analyysin perusteitakin, mutta esimerkiksi ohjelmistotekniikkaan tai käyttöliittymiin erikoistuvalle niistä ei ole suurempaa hyötyä.

Vektorianalyysia voi suositella lähinnä tutkijoiksi aikoville sekä teoreettisemmille aloille erikoistuville. (Esim. algolinjan Introduction to Machine Learning -kurssilla tämä on hyödyllinen tosin ei välttämätön esitieto.) Erityisesti osittaisderivaatat ja gradientin käsite (kurssin ensimmäin puolisko) ovat hyödyllisiä vähän kaikkialla (esim. optimointialgoritmit), ja yleisesti vektorianalyysin työkaluista on hyötyä jos törmää moniulutteisiin tn-jakaumiin (monet tilastotieteen käytännön sovelluskohteet, esimerkiksi juuri koneoppimisen alalla).

Matematiikasta syventävien opintojen kokonaisuuden lukevien kannattaa erityisesti käydä Vektorianalyysi.

== Verkot ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===

Kurssi on jatkoa JDM-kurssille. Kurssilla esitellään verkkoteorian peruskäsitteitä ja -tuloksia. Keskeisiä käsitteitä ovat suuntaamattomat ja suunnatut verkot (suhteikot), puut sekä erilaiset kulut (Hamiltonin ja Eulerin).

=== Soveltuvuus ===
Kurssi soveltuu erittäin hyvin tietojenkäsittelytieteilijöille, sillä verkot ovat kenties tietojenkäsittelytieteen yleisimpiä struktuureja ja malleja (kuten Tietorakenteet kurssilta tulee tutuksi).

Kurssin [[#Diskreetti matematiikka II|aiemmasta versiosta]] sanottua: Alaa tuntematon olettaisi verkkoteoriaa tarvittavan tietojenkäsittelytieteessä lähinnä tietoverkkojen puolella. Niissäkin sitä tarvitaan, mutta viimeistään Tietorakenteet-kurssilla pitäisi huomata, kuinka laajalti verkkoja tietojenkäsittelytieteessä käytetään. Lienee siis ymmärrettävää, että kurssi on suositeltava kaikille tietojenkäsittelytieteen matemaattisista perusteista kiinnostuneille ja ennen kaikkea algoritmien erikoistumislinjan valinneille.

== Applications of Matrix Computations ==
(a.k.a. Matriisilaskennan sovellukset)
5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===

Lineaarialgebra I + II. Muista matematiikan kursseista ei haittaakaan.

(Matlab / Octave -ohjelmointitaustaa suositellaan, mutta lähinnä siksi ettei sitä opeteta kädestä pitäen. Käpistelijälle jolla on jo hieman ohjelmointitaustaa, Matlab-syntaksin oppiminen siinä missä sitä kurssilla tarvitaan luulisi olevan ihan mahdollista.)

=== Sisältö ===

Lineaarialgebran ja matriisilaskennan sovelluskurssi ts. Matlab-ohjelmointia.

Suositeltava kurssi, jos Linisten jälkeen kiinnostaa mihin sitä lineaarialgebraa sitten oikeastaan voi käyttää. Tarkempi fokus ollut joskus hieman sekalainen ja muutenkin vähän vaihdellut luennoitsijan mielenkiinnon mukaan, viimeisimmällä iteraatiolla (syksyllä 2014) keskityttiin kuvankäsittelyyn. Muita usein nähtyjä aiheita: numeerista integrointia, Markovin ketjuja, Googlen PageRank-algoritmi, wavelet- / Fourier-muunnoksia (FFT), pääkomponenttianalyysia, ominaisarvoja ja matriisihajotelmia.

Verrattuna johonkin abstraktimpaan kurssiin (joku Topo I tulee mieleen), kurssi on varsin käytännönläheistä soveltavaa matematiikkaa ja ohjelmointia.

Poikkeuksellisesti muihin matematiikan kursseihin verrattuna, kurssilla ei ole tavattu käyttää kurssikirjaa eikä myöskään kannata odottaa kattavia luentomuistiinpanoja nettiin, eli luennoilla kannattaa käydä!

=== Soveltavuus ===

Ei ollenkaan huono kurssi matikan laajempaan sivuaineeseen Linis I+II:n jatkoksi, jos soveltava matematiikka kiinnostaa. Jotain viitettä voi antaa, että kyseessä on matikan pääaineilijoille eräänlainen epävirallinen (?) porttikurssi tietokoneavusteisen matikan maisterilinjalle.

= Syventävät opinnot =

Kuilu syventävien ja aineopintojen välillä on usein suuri, joten syventäville kursseille ei kannata rynnätä kylmiltään. Usein esimerkiksi Matemaattisen logiikan linjan kursseilla ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta opiskelijoilla oletetaan olevan "matemaattista yleissivistystä tai kypsyyttä". Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. aineopintoja on jo suoritettuna eikä matemaattinen ajattelu ole vierasta.

Matematiikasta voi suorittaa 60 op laajuisen syventävien opintojen kokonaisuuden käymällä 40 opintopisteen edestä syventäviä kursseja ja kirjoittamalla 20 op arvoisen sivuainetutkielman (ns. "sivuainegradu").

== Laskettavuuden teoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole, mutta matemaattisen ajattelutavan on syytä olla tuttu. Erityisesti [[#Matemaattinen logiikka|Matemaattisesta logiikasta]] ja TKTL:n kurssista Laskennan mallit on hyötyä.

Suositeltavaa on, että aineopintojen kursseja on jo jonkin verran takana, sillä kurssilla ajoittain esitellään yhteyksiä mm. logiikkaan ja topologiaan (tosin esitiedot näistä eivät ole välttämättömiä).

=== Sisältö ===
Laskettavuutta, ratkeavuutta ja rekursiivisuutta matemaatikon näkökulmasta. Turingin koneiden ja ohjelmien sijaan lähtökohtina ovat rekursiiviset funktiot ja eräänlainen RAM-kone. Monet asiat saadaan todistettua tyylikkäämmin tai helpommin kuin TKTL:n Laskennan teoriassa. Syksyn 2002 kurssi perustui Väänäsen 80-luvulla tekemiin luentomuistiinpanoihin, kuten myös kevään 2010 kurssi.

=== Soveltuvuus ===
Mielipide 1: Tämän kurssin käymisestä ei ole yhtään mitään hyötyä. Jos laskennan teoria jostain syystä kuitenkin kiinnostaa, tämän kurssin käyminen on ehdottoman suositeltavaa jo yksin sen tarjoaman vaihtoehtoisen lähestymistavan takia.

Mielipide 2: Kurssi on erittäin hyödyllinen ottaen huomioon sen, että Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei enää juurikaan opeteta kurssia Laskennan teoria. Muutenkin laskennan teoriaa käsitellään vain lyhyesti Laskennan mallit -kurssilla. Jatkokurssiksi sopii myös [[#Vaativuusteoria|Vaativuusteoria]].

== Matemaattinen logiikka ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Käytännössä logiikan perustietojen hallitseminen esimerkiksi kurssilta [[#Logiikka I|Logiikka I]] on lähes välttämätöntä, eikä muidenkaan kurssien käyminen ole ainakaan haitaksi. Kysymys on joka tapauksessa syventävien opintojen kurssista, joten matemaattisen ajattelutavan omaksumista voidaan pitää välttämättömänä edellytyksenä kurssille osallistumiseen.

=== Sisältö ===
Periaatteessa kurssin sisältö vastaa hyvin Jouko Väänäsen kirjaa ''Matemaattinen logiikka'', mutta käänteisessä järjestyksessä. Läpi käydään jo logiikan peruskurssilla tutuksi tulleet logiikan perusteet hieman teoreettisemmasta (ja monien mielestä keinotekoisesti vaikeutetusta) näkökulmasta. Myöhemmin kurssilla törmätään muun muassa rekursiivisiin funktioihin ja laskettavuusteoriaan. Mielipiteitä on monia, mutta ainakin omasta mielestäni kirjan lähestymistapa on mielekkäämpi kuin kurssilla viime aikoina käytetty.

=== Soveltuvuus ===
Matemaattista logiikkaa voidaan suositella ennen kaikkea logiikasta kiinnostuneille. Syventävien opintojen kurssien joukossa se lienee sieltä helpoimmasta päästä, vaikka loogikoille tyypillisen käsittämätön notaatio yrittääkin parhaansa mukaan sabotoida ymmärrystä. Hyötyä kurssista saattaa olla, jos esimerkiksi laskennan teoria, tietokantojen mallinnus, ohjelmointikielten periaatteet tai perinteinen tekoäly kiinnostavat.

== Reaalianalyysi I ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]].

=== Sisältö ===
Reaalianalyysi I käsittelee reaalianalyysin perusteita teoreettiselta näkökannalta. Samaan aikaan luennoidaan myös Sovelletun analyysin perusteet, joka lienee suunnattu enemmän differentiaaliyhtälöitä tietokoneilla ratkoville soveltaville matemaatikoille. Teoreettisen lähestymistavan huomaa esimerkiksi siitä, että vaikka kurssilla oppii uusia asioita, saattaa käsitys joidenkin niistä merkityksestä jäädä puuttumaan.

Siinä missä Mitta ja integraali keskittyi integrointiin, laajennetaan tällä kurssilla derivoinnin ja derivaatan käsitettä. Lisäksi käsitellään L<sup>p</sup>-avaruuksia sekä absoluuttisesti jatkuvia, rajoitetusti heilahtelevia ja muita "kiltisti" käyttäytyviä funktioita. Kurssia vaivaa lievä päämäärättömyys, vaikka monet käsiteltävät asiat ovatkin aikaisemmilla
kursseilla saatujen tulosten yleistyksiä.

=== Soveltuvuus ===
Reaalianalyysi I on luontevaa jatkoa Mitalle ja integraalille, joten samat perustelut pätevät senkin kohdalla. Toinen jatkovaihtoehto Mitan ja integraalin jälkeen olisi* Sovelletun analyysin perusteet, mutta minulla ei ole käsitystä sen
sisällöstä tai soveltuvuudesta (*tai ainakin oli joskus, tämän kirjoittaja ei ole nähnyt tuonnimistä kurssia luennoitavan enää).

== Todennäköisyysteoria ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]].

=== Sisältö ===
Lyhyesti sanottuna Todennäköisyysteoriassa käsitellään todennäköisyyslaskentaa mittateorian pohjalta. Kurssi on laudatur-kurssiksi siinä mielessä helppo, että jos mittateoria ja todennäköisyyslaskenta ovat ennestään tuttuja, niiden yhdistäminen tapahtuu varsin intuitiivisesti. Uusia käsitteitä ei tule kovinkaan paljon Todari I:n päälle, vaan kysymys on ennemminkin pohjan rakentamisesta aiemmin opitun alle.

=== Soveltuvuus ===
Todari II on hyödyllinen kurssi erityisesti älykkäiden järjestelmien linjalla, jossa kaikki perustuu oikeastaan tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan. Todari I:ssä opittiin lähinnä soveltamaan todennäköisyyslaskentaa, kun taas tällä jatkokurssilla päästään käsiksi asian ytimeen ja opitaan ehkä ymmärtämäänkin sitä.

== Vaativuusteoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Kurssilla ei ole varsinaisia esitietovaatimuksia, mutta koska kyse on syventävästä matematiikan kurssista on suositeltava käydä tarpeeksi aineopintojen kursseja ennen. Erityisesti Logiikka I ja Algebra I ovat hyödyllisiä.

=== Sisältö ===
Kurssilla käsitellään nimensä mukaisesti vaativuusteoriaa, joka tutkii kuinka vaikeita erilaiset laskennalliset ongelmat ovat. Kurssilla käytetään mallina TKTL:n Laskennan mallit -kurssilta tuttua Turingin konetta sekä esitellään tunnetuimmat vaativuusluokat P, NP ja PSPACE. Lisäksi käsitellään NP-täydellisyyttä ja PSPACE-täydellisyyttä. Lopuksi tutustutaan säännöllisiin kieliin ja äärellisiin tilakoneisiin (tällä kurssilla erikoistapaus Turingin koneesta).

Kurssilla saatetaan myös esitellä lyhyesti deskriptiivistä vaativuusteoriaa, jolloin (matemaattisen) logiikan kursseista on hyötyä.

=== Soveltuvuus ===
Kurssin aihepiiri kuuluu tietojenkäsittelytieteilijöiden yleissivistykseen. Kurssin lähestymistapa on kuitenkin hyvin matemaattinen (todistukset tehdään tarkasti ilman käsien heiluttelua), joka saattaa olla vierasta käpistelijöille. Lisäksi kurssin tekniikat ovat usein tästä syystä melko matalalla tasolla, joten varsinaista yleiskuvaa vaativuusteoriasta ei saa, mutta vahvat perustiedot kylläkin.

== Verkkoteoria ==
10 op, suoritetaan loppukokeella

''Huom. Tämä ei ole sama kurssi kuin [[#Verkot|Verkot]].''

=== Esitietovaatimukset ===
Tiukkoja esitietovaatimuksia ei ole, mutta [[#Diskreetti matematiikka II|Diskreetti matematiikka II]] on vahvasti suositeltava. Koska kysymys on laudatur-erikoiskurssista, kurssilla oletetaan useimpien alojen perusteet tutuiksi. Logiikan, lineaarialgebran, topologian ja todennäköisyyslaskennan alkeiden osaaminen on hyödyksi.

=== Sisältö ===
Tämä kurssi käsittelee nimensä mukaisesti verkkoteoriaa Diestelin kirjan
''[http://www.math.uni-hamburg.de/home/diestel/books/graph.theory/ Graph Theory]'' pohjalta. Diskreetti II:ssa käsitellyt asiat ohitetaan nopeasti ensimmäisessä luvussa, minkä jälkeen käsitellään syvemmin parituksia, yhtenäisyyttä, tasoverkkoja, värityksiä, satunnaisverkkoja ja Ramseyn teoriaa. Laudatur-kurssin oppimateriaaliksi kirja on poikkeuksellisen selkeä ja ymmärrettävä.

=== Soveltuvuus ===
Matematiikan laudatur-erikoiskurssille tuleva toivottavasti tietää mitä sieltä on hakemassa. Verkkoteoria selventää jonkin verran esimerkiksi Algoritmien suunnittelussa ja analyysissa vastaan tulevia käsitteitä, mutta hyöty ei ole kovinkaan suuri. Kuitenkin jos matematiikka kiinnostaa, sitä kannattaa opiskella kun siihen on mahdollisuus.

= Vanhat kurssit =

Alla olevia kursseja ei enää luennoida tai ne ovat korvautuneet muilla kursseilla. Useimmat vanhoista kursseista, kuten Lineaarialgebra ja Diskreetti matematiikka II on pilkottu kahteen osaan, joten näkemykset näistä vanhoista kursseista pätevät jossain määrin myös uudempiin kursseihin. Asiasisältö ei varsinaisesti ole vuosien varrella muuttunut.

== Diskreetti matematiikka I ==
10 op, kevät

''Huom: Kurssin korvaa lukuvuodesta 2005-2006 alkaen [[#Johdatus diskreettiin matematiikkaan|Johdatus diskreettiin matematiikkaan]]''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Kaikista matematiikan kursseista tämä lienee se kevyin ja helpoin.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka I ei käsittele niinkään diskreettiä matematiikkaa kuin matematiikan perusteita. Alkeet käsitellään niin logiikasta, joukko-opista, relaatioista, funktioista, kombinatoriikasta, induktiosta kuin rekursiostakin. Kurssi tarjoaa näin helpon tien matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja madaltaa näin monien matematiikan ja teoreettisen tietojenkäsittelytieteen kurssien aloituskynnystä.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on se kurssi, jolla jokaisen käpistelijän kannattaisi matematiikan opintonsa aloittaa. Valitettavasti Diskreetti I luennoidaan jostain käsittämättömästä syystä keväisin. Luentomoniste on kuitenkin poikkeuksellisen selkeä, joten yksi vaihtoehto on hankkia se ja käydä tenttimässä kurssi jo marraskuun alun yleistentissä.

== Diskreetti matematiikka II ==
10 op, syksy

''Huom: Kurssit [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]] ja [[#Verkot|Verkot]] korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssin käsittelytapa on kuitenkin teoreettinen ja perusasiat ohitetaan nopeasti, joten ensimmäiseksi kurssiksi Diskreetti II:ta ei kannattane ottaa. [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti matematiikka I]] lienee edeltävistä kursseista hyödyllisin, mutta myös muilla kursseilla omaksuttu matemaattinen ajattelu auttaa.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka II käsittelee varsinaisen diskreetin matematiikan osa-alueista kombinatoriikkaa ja verkkoteoriaa, jättäen automaattiteorian ja formaalit kielet tietojenkäsittelytieteen kursseille. Kombinatoriikassa mennään pidemmälle kuin muilla cumu-kursseilla (Diskreetti I ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]]), vaikka perusteisiin edelleen jäädäänkin. Verkkoteoriaa käsitellään noin puolet kurssista, mutta tässäkään ajassa ei ehditä peruskäsitteitä ja -tuloksia pidemmälle. Kurssi perustuu verkosta saatavilla olevaan luentomonisteeseen, joka on matematiikan luentomonisteeksi suhteellisen luettava.

=== Soveltuvuus ===
Alaa tuntematon olettaisi verkkoteoriaa tarvittavan tietojenkäsittelytieteessä lähinnä tietoverkkojen puolella. Niissäkin sitä
tarvitaan, mutta viimeistään Tietorakenteet-kurssilla pitäisi huomata, kuinka laajalti verkkoja tietojenkäsittelytieteessä käytetään. Lienee siis ymmärrettävää, että Diskreetti II on suositeltava kurssi kaikille tietojenkäsittelytieteen matemaattisista perusteista kiinnostuneille ja ennen kaikkea algoritmien erikoistumislinjan valinneille.

== Lineaarialgebra I ==
10 op, syksy

''Huom: Uudet kurssit [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]] (5 op) ja II (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Lineaarialgebra I on kurssina sieltä helpommasta päästä ja tuntuu lähes suoralta jatkolta lukiomatematiikalle.

=== Sisältö ===
Linis I alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä, joista edetään matriiseihin. Tämän jälkeen ovat vuorossa vektorit, vektoriavaruudet ja sisätulot. Lopuksi käsitellään vielä lineaarikuvauksia ja determinantteja. Käsittelytapa on yliopistokurssiksi usein suhteellisen käytännöllinen ja muistuttaa siten lukiomatematiikkaa. Teoriakin esitetään, mutta laskumenetelmät ovat etusijalla. Vaikeinta lienee kurssilla käytettävän kielen sisäistäminen — lineaarialgebrassa kun on matematiikaksi poikkeuksellisen paljon uusia termejä. Moni asia kurssilla ratkeaa yhdistämällä matriisit ja muuttamalla näin saatu matriisi redusoituun porrasmuotoon Gauss-Jordanin eliminointimenetelmällä.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra kuuluu käpistelijän matemaattiseen yleissivistykseen, vaikkakaan ei yhtä vahvasti kuin analyysin perusteet. Tietokonegrafiikka on selkein sovelluskohde, mutta muitakin löytyy. Tiedonhallinnan syventävillä kursseilla sitä tulee kuulemma tämän tästä vastaan. Toisaalta vektorit ja matriisit tarjoavat kätevän tavan esittää matemaattisesti, että samat tai samankaltaiset operaatiot suoritetaan kerralla useille alkioille.

== Lineaarialgebra II ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Lisäksi [[#Algebra I|Algebra I]] on vahvasti suositeltava.

=== Sisältö ===
Tällä kurssilla käsitellään lineaarialgebraa abstraktimmalla tasolla kuin Linis I:ssä. Vektoriavaruuksien tilalla ovat nyt modulit, jollainen muodostuu yhdistämällä sopivasti Algebra I:stä tuttuja ryhmiä ja renkaita. Matematiikan laitos tuntuu edustavan lineaarialgebrassa sitä pedagogista suuntausta, että asiat opetetaan ensin konkreettisten esimerkkien avulla ja tämän jälkeen käsitellään asiat uudelleen yleisemmällä ja abstraktimmalla tasolla.

Oppimateriaalin valintaan kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Esimerkiksi syksyn 1999 luentomoniste hukuttaa lukijansa syntaktiseen suohon, eikä yleensä vaivaudu kertomaan, mitä käsitteet itse asiassa tarkoittavat. Matematiikkaa on kyllä mahdollista opiskella pelkkänä symbolisena manipulointina ymmärtämättä asioita lainkaan, mutta tällaisen lähestymistavan hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra II on syventävien opintojen kurssi, joten suoranaista hyötyä käpistelijälle on vaikea löytää. Jos aikoo erikoistua sellaisen alan teoriaan, millä tarvitaan lineaarialgebraa, kurssin käyminen on perusteltua. Muuten sitä voi suositella lähinnä heille, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta sen itsensä takia.

== Optimointi I ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Differentiaalilaskentaa esimerkiksi kurssilta [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] tai [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]], sekä [[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Useamman muuttujan differentiaalilaskennasta kurssilta [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on hyötyä, jos on käynyt Analyysi I+II:n Analyysin peruskurssin asemasta, mutta vektorianalyysin käyminen rinnakkain optimoinnin kanssa riittää.

=== Sisältö ===
Lineaarista ja kvadraattista optimointia ja vastaavia kuljetusongelmia. Kurssi käsittelee lähinnä perusteoriaa ja perusmenetelmiä, joista keskitytään lähinnä simplex-algoritmiin. Tarkempaa kuvausta en osaa antaa, sillä jätin kurssin
kesken puolenvälin aikoihin motivaation puutteen takia. Lineaarista optimointia on tapana suorittaa tietokoneilla, ei kynällä ja paperilla.

=== Soveltuvuus ===
Ennen kaikkea tarvitaan istumalihaksia, sillä laskuharjoitukset sisältävät runsaasti mekaanista laskentaa. Ne ovat kuitenkin käytännössä välttämättömiä, sillä algoritmien toiminnan sisäistäminen on olennainen osa kurssia. Jos numeerinen matematiikka tai tieteellinen laskenta kiinnostaa, on Optimointi I varmastikin hyödyllinen kurssi.

== Todennäköisyyslaskenta I ==
10 op, kevät

''Huom: Uudet kurssit Johdatus todennäköisyyslaskentaan (5 op) ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Joko [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]] tai [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]]. Kurssista [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on myös jonkin verran hyötyä, sillä Todennäköisyyslaskenta I:ssä tarvitaan paikoin hieman useamman muuttujan integraalilaskentaa.

=== Sisältö ===
Todennäköisyyslaskennan perusteita varsin käytännönläheisellä tasolla. Teoria jää usein vaille todistuksia, jotka edellyttäisivät mittateoriaa esimerkiksi kurssin [[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] laajuudessa. Todennäköisyyslaskennan alkeiden lisäksi käsitellään satunnaismuuttujia, kombinatoriikkaa sekä tavallisimpia diskreettejä ja jatkuvia jakaumia. Kurssin sisältö vaihtelee suuresti luentokertojen välillä, mutta Pekka Tuomisen kirja ''Todennäköisyyslaskenta'' on aina vähintäänkin hyvää oheislukemistoa.

=== Soveltuvuus ===
Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan tietojenkäsittelytieteessä esimerkiksi rinnakkaisjärjestelmien ja algoritmien analysoinnissa sekä älykkäissä järjestelmissä. Sen suorittaminen onkin suositeltavaa, jos aikoo opiskella
matematiikkaa minimilaajuista perusopintokokonaisuutta enempää.

== Matematiikka tutuksi ==
2 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tietojenkäsittelytieteilijöille kurssi soveltuu matematiikan opintojen alussa suoritettuna osaksi matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta.

=== Sisältö ===
Johdattelee yliopistomatematiikkaan. Kurssilla käsitellään pintapuolisesti useita eri matematiikan osa-alueita ja tekniikoita, kuten joukko-oppia, kuvauksia, todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa. Kurssi on aiemmin ollut 5 opintopisteen laajuinen, mutta syksyllä 2015 se muuttui kahteen opintopisteeseen.

=== Soveltuvuus ===
Kurssi sopii hyvin matematiikan opintojen alkuun varsinkin, jos matematiikan opiskelusta on pitkä aika.

Matematiikan kurssit

2018-08-09T17:00:49Z

Nursami:

[[Category:Vaatii_päivityksen]]

Tässä esitellään lyhyesti useimmat matematiikan perus- ja aineopintotason kurssit sekä muutama syventävä kurssi. Esitettyjä näkemyksiä '''ei''' kannata ottaa absoluuttisina totuuksina, vaan eräiden matematiikkaa poikkeuksellisen paljon sivuaineena opiskelleiden tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden mielipiteinä.

''Listausta päivittävät opiskelijat lähinnä oman intonsa mukaan, joten suosituksissa saatetaan puhua vanhoista kursseista joita ei enää järjestetä tai joiden sisältö voi olla muuttunut.'' Täysin tarkkojen ohjeiden sijaan suosituslistaa kannattaa lähestyä pikemmin suosituksena aihepiireistä joihin kannattaa tutustua. Ajankohtaisten opetusohjelmien ja kurssien sisältökuvausten pitäisi löytyä WebOodista / courses.helsinki.fi -sivuilta.

<div class="toclimit-3">__TOC__</div>

= Perusopinnot =

'''Huom.''' Vaikka Matematiikan laitos määritteleekin osan kursseista perusopinnoiksi, voi menetelmätieteiden ja matematiikan perusopintokokonaisuuden muodostaa vapaasti muistakin kursseista (esim. sekoittamalla perus- ja aineopintoja).

Matematiikan laitoksella on jostain erikoisesta syystä perusopintotasolla kolme erilaista analyysin kurssia (sekä näiden jatkokurssit). Yleensä pää- ja sivuaineopiskelijat käyvät luentokurssit Analyysi I ja II. Osa on myös suorittanut sivuaineopiskelijoille suunnatun Matemaattisen analyysin kurssin, joka on kuulemma hiukan helpompi. ''Jos jollain on ajantasaista tietoa näiden eroista, päivittäkää wikiä.''

'''Ajankohtaista huom.''' Matikan 10 op:n perus- ja aineopintojen kursseja on jaettu kahtia 5 op:n kursseiksi ja nimetty uudelleen alkaen syksystä 2015. Myös tilastotieteen kursseja on nimetty uudelleen (Johdatus todennäköisyyslaskentaan -> Todennäköisyyslaskenta I, Todennäköisyyslaskenta 10 op -> Todennäköisyyslaskenta II, jne. Ks. tilaston [https://wiki.helsinki.fi/display/Tilastotiede/Tilastotieteen+tutkintovaatimukset+2014-2016 tutkintovaatimukset]) . Suurempia muutoksia kurssien sisällöissä ei ''ilmeisesti'' ole, joten fuksiwikin vanhoja kursseja koskevat neuvot todennäköisesti pätevät edelleen uusiin kursseihin sellaisenaan. Entisten kurssien nimet (suluissa).

'''Ajankohtaista huom. (2017)''' Matematiikan kurssit ovat vuosien mittaan seikkailleet "perusopinto" ja "aineopinto"-kategorioiden välillä suuntaan jos toiseenkin, joten tässä esitetyt tiedot eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Samoin syksyllä 2017 alkavissa uusissa kandiohjelmissa on näemmä kurssien sisältöön / nimiin jälleen tullut joitain muutoksia.

== Johdatus yliopistomatematiikkaan ==

5 op, syksy, periodit I ja II

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tämä on ehkä suositeltavin ensimmäinen yliopistomatematiikan kurssi käpistelijöille.

=== Sisältö ===
Kurssilla tutustutaan eräisiin diskreetin matematiikan osa-alueisiin. Vastaan tulee todistustekniikoita, joukko-oppia, relaatioita, kuvauksia, induktiota, rekursiota sekä perusteita kombinatoriikasta ja verkkoteoriasta.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on ainoa matematiikan kurssi, joka on tutkintovaatimuksissa kaikille käpistelijöille pakollinen. Tämä on hyvästä
syystä, sillä monet kurssin asioista kävelevät vastaan jo monilla fuksivuoden kursseilla. Yksi näistä kursseista on fuksikevään Tietorakenteet ja Algoritmit.

Aihepiiriä käsitellään lisää mm. kursseilla [[#Verkot|Verkot]] ja [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]].

== Analyysin peruskurssi ==
10 op, syksy. (Viime vuosina järjestetty 'virtuaalisena' kurssina ts. Moodle-etäkurssina "Analyysin virtuaalinen peruskurssi". Älä sekoita '''Matemaattisen analyysin kurssiin''', ks. alempana.)

=== Esitietovaatimukset ===
Mitään esitietovaatimuksia tai -suosituksia ei ole. Analyysin peruskurssi sopii hyvin ensimmäiseksi yliopistomatematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Analyysin peruskurssi käsittelee suunnilleen samoja aiheita kuin teoreettisempi [[#Analyysi I ja II|Analyysi I]]. Keskeistä sisältöä ovat yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskenta ja sarjat.

=== Soveltuvuus ===
Analyysi I ja II sekä [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] käsittelevät olennaisesti samoja asioita, edelliset kaksi syvemmin ja teoreettisemmin, jälkimmäinen taas pintapuolisemmin ja soveltavammin. Kun Analyysiä on viime aikoina helpotettu ja muutettu opiskelijalähtöisemmäksi, se alkaa olla yhä useammalle opiskelijalle Analyysin peruskurssia suositeltavampi vaihtoehto.

Monet ovat nähneet tämän kurssin lähinnä lukiomatematiikan kertauksena, joka ei tarjoa työläyteensä nähden mitään olennaista hyötyä.

== Raja-arvot ja Differentiaalilaskenta (aiemmin Analyysi I) ==
5+5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Lukiomatematiikkaan tottuneelle aloituskynnys voi kuitenkin olla korkea, joten jonkin kevyemmän kurssin suorittaminen tätä ennen saattaa kannattaa. Esimerkiksi JYM voi olla hyödyllinen käydä samaan aikaan tai yhtä aikaa.

=== Sisältö ===
Analyysi I käsittelee lukujonoja, raja-arvoja, jatkuvuutta, derivoituvuutta ja alkeisfunktioita. Samalla se toimii johdatuksena matemaattiseen ajatteluun ja todistustekniikoihin. Lähestymistapa on selvästi teoreettisempi kuin mihin lukiossa tottui: reaalilukuihin, jatkuvuuteen ja derivaattaan tutustutaan huolellisesti todistamalla. Opettajien ja tutoreiden varoituksissa on perää; kurssi voi olla raskas ja vaikea. Kysymys ei ole kuitenkaan asioiden vaikeudesta; valtaosa siitä on jo lukiosta tuttua. Vaikeus ja raskaus tulevat lähinnä aloituskynnyksen korkeudesta ja erilaisesta lähestymistavasta. Asiat muuttuvat huomattavasti helpommiksi, jos onnistuu pääsemään yli kulttuurishokista.

Aiemmin luennoijat tapasivat laittaa luentomuistiinpanonsa usein verkkoon (kuten edelleen monilla muilla matikan kursseilla); viime vuosina on käytetty kurssikirjaa ''Analyysiä reaaliluvuilla'' (Harjulehto, Klen ja Koskenoja, 2014), saatavilla kampuskirjastosta ja Unigrafialta. Luentojen seuraaminen on Analyysi I:ssä ja II:ssa poikkeuksellisen suositeltavaa (erityisesti jos kirjaa ei hanki), samoin aktiivinen osallistuminen laskuharjoituksiin joko pajassa tai ohjausryhmätapaamisissa (mikä on toki aina suositeltavaa).

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen. Suoranaisia sovelluskohteita niille löytyy esimerkiksi tietokonegrafiikasta, suorituskykyanalyysista ja signaalinkäsittelystä. Jokin analyysin kurssi olisikin hyvä löytyä jokaisesta matematiikan sivuaineoppimäärästä.

== Integraalilaskenta ja Sarjat (aiemmin Analyysi II) ==
5+5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I tai vastaavat tiedot.

=== Sisältö ===
Kurssin keskeisiä aiheita ovat sarjat ja integrointi. Tavaraa on paljon, uutta asiaa tulee enemmän kuin Analyysi I:ssä ja käsittelyvauhti on nopeahko. Kuitenkin jos selvisi Analyysi I:stä, selviää todennäköisesti tästäkin.

== Tieteellinen viestintä / Matematiikan harjoitustyö (ent. Analyysin harjoitustyö) ==
2 op (aineopintoja, harjoitustyöosuus) + 3 op (matematiikan opiskelijoiden äidinkielen opinnot)

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I ja tarpeeksi (?) matematiikan opintoja

=== Sisältö ===

Tieteellinen viestintä on syksynä 2015 uusi pakollinen kurssi matematiikan pääaineopiskelijoille, jonka yhteydessä tehdään '''Matematiikan harjoitustyö''' (korvaa entisen Analyysin harjoitustyön). Ilmoituksen mukaan kurssilla käsitellään tieteellisen (matemaattisen) tekstin kirjoittamista, suullista esittämistä, yleisesti tieteellistä julkaisemista, sekä Latexin käyttöä.

=== Soveltuvuus ===

Uuden kurssin soveltavuus sivuaineopiskelijoille (erityisesti JTKT:n tehneille käpistelijöille) tämän kirjoittaneelle mysteeri. Entinen analyysin harjoitustyö oli (sivuaineopiskelijoille vapaaehtoinen) hieman tavallista analyysin laskaritehtävää laajempi harjoitustyö, mutta joidenkin (= fuksiwikin aiempien kirjoittajien) mielestä myös sivuaineilijoille hyödyllinen.

tldr. Ei tietoa, luultavasti ei erityisen suositeltava käpistelijöille. (Mutta joku voi halutessaan kokeilla käydä ja kirjoittaa sitten tänne tarkemmin oliko hyödyllinen vai ei).

== Matemaattisen analyysin kurssi ja jatkokurssi ==
10+10 op, syksy+kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Virallisten esitietovaatimusten mukaan lukion lyhytkin matematiikka riittää.

=== Sisältö ===
Sivuaineopiskelijoille (tilasto- ja kansantaloustieteilijöille) suunnattu versio Analyysin kursseista.

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Sopii hyvin ensimmäiseksi matematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Kurssilla alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä sekä matriisilaskennan perusteilla. Tämän jälkeen siirrytään vektoreihin ja vektoriavaruuksiin. Kurssin tärkeimpiä työkaluja on Gauss-Jordanin eliminointimenetelmä. Tällä ratkotaan useimmat kurssin ongelmat, kuten lineaariset yhtälöryhmät.

Lisäapuja kurssin sisällön suorittamiseen voi kalastaa näistä Gilbert Strangin MIT:n Lineaarialgebran kurssin luentovideoista:
http://ocw.mit.edu/courses/mathematics/18-06-linear-algebra-spring-2010/video-lectures/

=== Soveltuvuus ===
Soveltuvuus erinomainen. Lineaarialgebran perusteet kuuluvat tietojenkäsittelijän yleissivistykseen. Kurssi on erittäin hyödyllinen, mikäli ei ole ennen tutustunut aihepiiriin. Selkeimpiä sovelluskohteita ovat tietokonegrafiikka ja koneoppiminen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]]

=== Sisältö ===
Kurssi jatkaa siitä mihin aiemmassa osassa jäätiin. Keskeisiä käsitteitä ovat aliavaruudet, sisätulot, determinantit ja ominaisarvot (aikaisemmin), ks https://courses.helsinki.fi/fi/MAT21001/119967101 (2017-2018 ).

=== Soveltuvuus ===
Soveltuvuus erinomainen. Kurssi muodostaa kokonaisuuden edeltävän osan kanssa, joten sovelluskohteet ovat samat.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta III ==

=== Esitietovaatimukset ===

MAT110 Matematiikan perusopinnot.

MAT21001 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II

=== Sisältö ===

Uusi kurssi lukuvuodella 2017-2018 joten tämän kirjoittajalla ei ole kurssista omakohtaista kokemusta. Kurssikuvauksen https://courses.helsinki.fi/fi/MAT22011/119967104 mukaan näyttää erinomaisen suositeltavalta: sisältää vanhastasta Linis II:sta ominaisarvot ja projektioita, uutena asiana näemmä positiivisesti definiitit + semidefiniitit matriisit, matriisihajotelmia, matriisiderivaattoja ym hauskaa. Kaikki edellä mainitut asiat ovat hyödyllistä hallita soveltavassa todennäköisyyslaskennassa, tilastotieteessä ja numeerisessa optimoinnissa. (Mihin niitä sitten tarvitaan? esimerkiksi tilastolliseen koneoppimiseen, neuroverkkojen opetusalgoritmien ymmärtämiseen yms).

=== Soveltuvuus ===

Soveltuvuus erinomainen, ks. yllä.

== Matematiikkaa kaikkialla ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tietojenkäsittelytieteilijöille kurssi soveltuu matematiikan opintojen alussa suoritettuna osaksi matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta.

=== Sisältö ===
Johdattelee yliopistomatematiikkaan.
[https://courses.helsinki.fi/fi/mat20002/120011209 Kurssisivu]. Kurssi on aiemmin ollut 2 op laajuinen nimellä "Matematiikka tutuksi / Matematiikkaa kaikille". Kurssin aikaisemmilla versioilla on käsitelty pintapuolisesti useita eri matematiikan osa-alueita ja tekniikoita, kuten joukko-oppia, kuvauksia, todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa.

=== Soveltuvuus ===
Kyseessä ei ole varsinainen kertauskurssi, mutta matikan opiskelu tunnetusti auttaa matikan opiskelussa ja kurssi ei vaadi esitietoja. Kurssi sopii hyvin matematiikan opintojen alkuun varsinkin, jos matematiikan opiskelusta on pitkä aika.

= Aineopinnot =

== Algebralliset rakenteet I ja II (ent. Algebra I) ==
5+5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssi on kuitenkin luonteeltaan abstrakti, joten jokin toinen kurssi kannattaa olla pohjalla ennen algebran aloittamista.

=== Sisältö ===
Algebra I alkaa logiikan ja lukuteorian alkeilla, minkä jälkeen seuraavat alkeet joukko-opista ja kuvauksista. Näitä käsitellään vain sen verran kuin kurssin aikana tullaan tarvitsemaan. Pääosassa kurssilla ovat algebralliset perusstruktuurit: ryhmät, renkaat ja kunnat. Näillä tarkoitetaan joukkoja, joissa on määritelty tietyt ehdot täyttävät laskutoimitukset. Kurssin ydinasia onkin käsitys siitä, mitä ehtoja laskutoimitusten tulisi täyttää, jotta tutut laskusäännöt olisivat voimassa.

=== Soveltuvuus ===
Algebra I antaa valmiuksia symboliseen laskentaan ja korkeamman tason matemaattisten abstraktioiden ymmärtämiseen. Tietokantojen, ohjelmointikielten tai laskennan teoriasta tai symbolisesta tekoälystä kiinnostuneelle kurssi on lähes välttämätön. Muutenkin se on suositeltava matemaattisen ajattelutavan harjaannuttamiseksi.

Ensimmäisen vuoden kurssiksi Algebra I ei useimmille sovi. Aloituskynnys on todennäköisesti liian korkea kurssin teoreettisen luonteen takia. Matemaattiseen ajattelutapaan ja yliopistomatematiikkaan kannattaa siis tutustua ennen kurssin aloittamista.

== Todennäköisyyslaskenta I (ent. Johdatus todennäköisyyslaskentaan) ==
5 op, kevät, periodi III

=== Esitietovaatimukset ===
Et pelästy nähdessäsi integraalin; lukion pitkän matematiikan integraalilaskenta oletetaan esitietona. Lukion todennäköisyyslaskennan kurssin asioiden muistaminen ei ole haitaksi, muttei suinkaan välttämätöntä (samat asiat käydään huolellisemmin kurssilla läpi). Tilastotieteen OPS suosittele alle kurssia Johdatus yliopistomatematiikkaan.

=== Sisältö ===
Nimensä mukaisesti kyseessä on johdantokurssi todennäkoisyyslaskentaan, erityisesti siinä määrin missä sitä tarvitaan kurssilla Johdatus tilastolliseen päättelyyn (seuraavassa periodissa) ja muilla tilastotieteen perusopinto-tasoisilla kursseilla (data-analyysit jne.).

Kurssilla lähdetään liikkeelle todennäköisyyden käsitteestä (aksioomat) ja todennäköisyyslaskennan alkeista. Lisäksi tutustutaan kombinatoriikan perusteisiin, (yksiulotteisiin) satunnaismuuttujiin ja tavallisimpiin diskreetteihin ja jatkuviin jakaumiin. Laskareissa ollut (ainakin viimeksi järjestyllä kurssilla) MATLAB-tehtäviä.

Suositeltavaa lukemistoa joskus virallisena kurssikirjanakin nähty Pekka Tuomisen ''Todennäköisyyslaskenta''.

Hieman vakavammalla otteella todennäköisyyslaskentaa tehdään aineopintotasoisella 10 nopan kurssilla Todennäköisyyslaskenta II.

=== Soveltuvuus:TODO ===

Joku paremmin osaava voi kirjoittaa jotain soveltuvuudesta käpistelyyn. Todennäköisyyslaskennasta on hyötyä ainakin algoritmilinjalla.

== Tilastollinen päättely I (ent. Johdatus tilastolliseen päättelyyn) ==
5 op, kevät, IV periodi

=== Esitietovaatimukset ===

Johdatus todennäköisyyslaskentaan (edellisessä periodissa, tämä on melko suora jatkokurssi sille)

=== Sisältö ===

Tilastotieteen perusopintoja. Kurssilla on tavattu keskittyä klassisen (frekventistinen tulkinta) tilastotieteen perusteisiin (binomikoe, otos, uskottavuus, estimointiteoriaa, luottamusvälit, tilastolliset testit, pienimmän neliösumman menetelmä ja lineaarinen regressio), mutta kurssin lopulla myös hieman Bayes-päättelyn alkeita.

Vaihtoehtoisesti voi harkita valtiotieteellisen kursseja Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen ja Tilastotieteen jatkokurssi, jotka ovat matemaattisesti hieman kevyemmät ja sovellushenkisempiä. Kannattaa tutustua tutkintovaatimuksiin: https://wiki.helsinki.fi/display/Tilastotiede/Tilastotieteen+tutkintovaatimukset+sivuaineopiskelijoille+2014-2016

=== Soveltuvuus: TODO===

Ks. Johdatus todennäköisyyslaskentaan. (?).

== Kombinatoriikka ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===
Kurssilla keskitytään nimenomaan enumeratiiviseen kombinatoriikkaan, jossa lasketaan erilaisten äärellisten joukkojen ominaisuuksia. Esimerkkejä käsiteltävistä ongelmista ovat "kuinka monta tapaa on jakaa 5 kortin käsiä korttipakasta" tai "kuinka monella tavalla n hengen ryhmä voidaan jakaa k hengen joukkueisiin". Keskeisiä käsitteitä ovat permutaatiot, kombinaatiot ja binomikertoimet.

Ajoittain kurssilla tarkastellaan myös käpistelijöitä kiinnostavia verkko-ongelmia, kuten riippumattomia joukkoja, klikkejä ja verkon värityksiä.

=== Soveltuvuus ===
Useimmat tietojenkäsittelytieteen laskennalliset ongelmat ovat nimenomaan kombinatorisia (optimointi)ongelmia, joten kurssi on hyödyllinen varsinkin algoritmiikasta kiinnostuneille.

== Lukualueet ==
3 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===

Ei ole, sillä kurssi täydentää lähinnä täydentää lukiomatematiikan tietoja kompleksilukujen osalta.

=== Sisältö ===

Kurssilla keskitytään lähinnä kompleksilukuihin, näiden peruslaskutoimituksiin (yhteenlasku, kertolasku ja liittoluvut) sekä geometriseen tulkintaan. Kurssi on melko helppo ja se suoritetaan perinteisesti pelkästään laskaritehtävillä.

=== Soveltuvuus ===

Kurssilla ei esitellä edes kompleksilukujen matemaattisia sovelluksia eikä siis myöskään tietojenkäsittelytieteen kannalta relevantteja asioita juuri tule. Kurssi kuitenkin sopii matematiikan opintojen alkuun leppoisan luonteensa vuoksi.

== Johdatus logiikkaan I ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tällä kurssilla pärjännee hyvin lyhyenkin matematiikan pohjalta, vaikka matemaattinen ajattelu onkin tarpeen. Kannattaa muistaa, että filosofeillakin on omat pakolliset logiikan kurssinsa, jotka pureutuvat yhdessä syvemmälle kuin tämä peruskurssi.

=== Sisältö ===
Moni aineopintotason kurssi käsittelee logiikan perusteita, mutta Johdatus logiikaan on ainoa, joka esittää ne kattavasti. Pääpaino on ensimmäisessä osassa on propositiologiikassa jossa operoidaan pelkillä vakiosymboleilla. Muutaman keskeisen teoreettisen tuloksen ohella käsitellään varsin kattavasti totuustaulut, resoluutio, semanttiset puut ja luonnolliseksi päättelyksi kutsuttu järjestelmä, joka on toisinaan käsittämättömän kömpelö. (Luonnollisessa päättelyssä yritetään johtaa jokin lause tehdyistä oletuksista. Semanttisia puita käytettäessä puolestaan selvitetään, millä ehdoilla annettu lause on tosi.)

Hannele Salmisen ja Jouko Väänäsen kirja ''Johdatus logiikkaan'' on kaksipiippuinen juttu. Joiltain osiltaan se soveltuu hyvin itseopiskeluun ja mahdollistaa selvästi kurssia nopeamman etenemisen. Toisaalta kun vastaan tulee "induktiolla lauseen rakenteen suhteen", on aika hakata päätä seinään. Samat asiat olisi voinut todistaa huomattavasti selkeämmälläkin tavalla.

=== Soveltuvuus ===
Nykymatematiikka perustuu logiikkaan. Tietojenkäsittelytiede lähti liikkeelle loogikoiden ajatusleikeistä. Eksakti ajattelu ja formaali esitystapa täytyy hallita, jos haluaa pärjätä tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Esimerkiksi tietokantojen ja ohjelmointikielten teoria sekä perinteinen tekoäly ovat täynnä logiikkaa. Lienee siis varsin luonnollista, että logiikka kuuluu jokaisen käpistelijän yleissivistykseen.

Usein suositellaan esitietokurssiksi jos matemaattinen logiikka (esim. samanniminen syventävä kurssi) kiinnostaa enemmänkin (mutta tästä kuulee joskus eriäviä mielipiteitä, joten tiedä häntä; ehkä kuitenkin suositeltavaa käydä tämä ennen kuin marssii maisterivaiheen logiikkaan ellei ole erityisen rohkea olo.)

== Johdatus logiikkaan II ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Johdatus logiikkaan I|Johdatus logiikkaan I]]

=== Sisältö ===
Predikaattilogiikkaa.

== Mitta ja integraali ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]]. [[#Topologia I|Topologia I]]:tä suositellaan vieläkin vahvemmin kuin Vektorianalyysin yhteydessä.

=== Sisältö ===
Janan luonnollinen mitta on sen pituus, tasokuvion mitta pinta-ala ja kolmiulotteisen kappaleen mitta tilavuus. Tällä kurssilla yleistetään mitan käsite ja tarkastellaan erityisesti Lebesguen mittaa, joka perustuu luonnolliseen geometriseen mittaan. Mittateorian käsittelyn jälkeen määritellään integroituvuus ja integraali kaikissa mitallisissa joukoissa ja todistetaan monia integraalien ominaisuuksia, joita olisi hankala käsitellä aikaisempien määritelmien perusteella.

=== Soveltuvuus ===
Mitta ja integraali on analyysin syventävien opintojen peruskurssi. Jos aikoo suorittaa matematiikassa syventävien opintojen sivuainekokonaisuuden, tämä on eräs suositeltavimmista kursseista erikoistumissuunnasta riippumatta. Erityisesti jos aikoo perehtyä todennäköisyyslaskentaan syvällisesti, kuten älykkäiden järjestelmien kohdalla on usein tarpeen, mittateoria tulee hallita.

== Topologia I ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I ja II|Analyysi I]].
Kurssi on luonteeltaan abstrakti, joten muidenkin matematiikan kurssien käyminen ennen tätä on suositeltavaa.

=== Sisältö ===
Avoimuuden, jatkuvuuden ja raja-arvon käsitteet yleistetään metrisissä ja normiavaruuksissa, minkä jälkeen johdetaan suuri joukko lähinnä intuitiivisia tuloksia. Kurssi on luonteeltaan teoreettinen ja abstrakti samaan tapaan kuin [[#Algebra I|Algebra I]]. Monet voivat kokea tämän kurssin vaikeutena, mutta tässäkin tapauksessa kysymys on ennemminkin korkeasta kynnyksestä kuin asioiden vaikeudesta. Mitä enemmän matematiikkaa on opiskellut ennen Topologia I:tä, sitä matalammaksi kynnys käy, kun tottuu asioiden käsittelyyn yleisellä tasolla. Jussi Väisälän kirja ''Topologia I'' sopii hyvin itseopiskelumateriaaliksi.

Kurssi käsittelee oikeastaan enemmän analyysin peruskäsitteitä kuin topologiaa. Voidaan perustellusti sanoa, että Topologia I suhtautuu topologiaan samalla tavalla kuin [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti I]] diskreettiin matematiikkaan.

=== Soveltuvuus ===
Topologia I on kurssi, joka on tarkoitettu lähinnä helpottamaan analyysin opiskelua. Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa siitä ei ole juuri apua, ellei sitten tietokonegrafiikassa ja laskennallisessa geometriassa. Jos kuitenkin aikoo suorittaa matematiikassa syventävät opinnot, tämä kurssi on hyvä sisällyttää oppimäärään.

== Vektorianalyysi I ja II(ent. Vektorianalyysi) ==
5+5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I|Analyysi I ja II]] sekä [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II]]. Myös [[#Topologia I|Topologia I]]:n tiedoista on hyötyä.

=== Sisältö ===
Vektorianalyysi käsittelee useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lähestymistapa on käytännöllisempi kuin Analyysi I+II:ssa, mikä on ymmärrettävää. Merkittävä osa yhden muuttujan funktioiden teoriasta yleistyy nimittäin vähällä vaivalla useamman muuttujan funktioille, joten samaa asiaa ei kannata käsitellä uudestaan yhtä tarkasti. Kannattaa huomioida, ettei kurssin suomenkielistä oppikirjaa ole ollut saatavilla enää vähään aikaan, vaan opiskelija joutuu joko turvautumaan kopiokoneeseen tai metsästämään itse vastaavaa kirjallisuutta.

=== Soveltuvuus ===
Vektorianalyysi ei ole enää samalla tavalla yleissivistystä kuin Analyysi I ja II. Kurssin tietoja tarvitaan samoilla aloilla kuin analyysin perusteitakin, mutta esimerkiksi ohjelmistotekniikkaan tai käyttöliittymiin erikoistuvalle niistä ei ole suurempaa hyötyä.

Vektorianalyysia voi suositella lähinnä tutkijoiksi aikoville sekä teoreettisemmille aloille erikoistuville. (Esim. algolinjan Introduction to Machine Learning -kurssilla tämä on hyödyllinen tosin ei välttämätön esitieto.) Erityisesti osittaisderivaatat ja gradientin käsite (kurssin ensimmäin puolisko) ovat hyödyllisiä vähän kaikkialla (esim. optimointialgoritmit), ja yleisesti vektorianalyysin työkaluista on hyötyä jos törmää moniulutteisiin tn-jakaumiin (monet tilastotieteen käytännön sovelluskohteet, esimerkiksi juuri koneoppimisen alalla).

Matematiikasta syventävien opintojen kokonaisuuden lukevien kannattaa erityisesti käydä Vektorianalyysi.

== Verkot ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===

Kurssi on jatkoa JDM-kurssille. Kurssilla esitellään verkkoteorian peruskäsitteitä ja -tuloksia. Keskeisiä käsitteitä ovat suuntaamattomat ja suunnatut verkot (suhteikot), puut sekä erilaiset kulut (Hamiltonin ja Eulerin).

=== Soveltuvuus ===
Kurssi soveltuu erittäin hyvin tietojenkäsittelytieteilijöille, sillä verkot ovat kenties tietojenkäsittelytieteen yleisimpiä struktuureja ja malleja (kuten Tietorakenteet kurssilta tulee tutuksi).

Kurssin [[#Diskreetti matematiikka II|aiemmasta versiosta]] sanottua: Alaa tuntematon olettaisi verkkoteoriaa tarvittavan tietojenkäsittelytieteessä lähinnä tietoverkkojen puolella. Niissäkin sitä tarvitaan, mutta viimeistään Tietorakenteet-kurssilla pitäisi huomata, kuinka laajalti verkkoja tietojenkäsittelytieteessä käytetään. Lienee siis ymmärrettävää, että kurssi on suositeltava kaikille tietojenkäsittelytieteen matemaattisista perusteista kiinnostuneille ja ennen kaikkea algoritmien erikoistumislinjan valinneille.

== Applications of Matrix Computations ==
(a.k.a. Matriisilaskennan sovellukset)
5 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===

Lineaarialgebra I + II. Muista matematiikan kursseista ei haittaakaan.

(Matlab / Octave -ohjelmointitaustaa suositellaan, mutta lähinnä siksi ettei sitä opeteta kädestä pitäen. Käpistelijälle jolla on jo hieman ohjelmointitaustaa, Matlab-syntaksin oppiminen siinä missä sitä kurssilla tarvitaan luulisi olevan ihan mahdollista.)

=== Sisältö ===

Lineaarialgebran ja matriisilaskennan sovelluskurssi ts. Matlab-ohjelmointia.

Suositeltava kurssi, jos Linisten jälkeen kiinnostaa mihin sitä lineaarialgebraa sitten oikeastaan voi käyttää. Tarkempi fokus ollut joskus hieman sekalainen ja muutenkin vähän vaihdellut luennoitsijan mielenkiinnon mukaan, viimeisimmällä iteraatiolla (syksyllä 2014) keskityttiin kuvankäsittelyyn. Muita usein nähtyjä aiheita: numeerista integrointia, Markovin ketjuja, Googlen PageRank-algoritmi, wavelet- / Fourier-muunnoksia (FFT), pääkomponenttianalyysia, ominaisarvoja ja matriisihajotelmia.

Verrattuna johonkin abstraktimpaan kurssiin (joku Topo I tulee mieleen), kurssi on varsin käytännönläheistä soveltavaa matematiikkaa ja ohjelmointia.

Poikkeuksellisesti muihin matematiikan kursseihin verrattuna, kurssilla ei ole tavattu käyttää kurssikirjaa eikä myöskään kannata odottaa kattavia luentomuistiinpanoja nettiin, eli luennoilla kannattaa käydä!

=== Soveltavuus ===

Ei ollenkaan huono kurssi matikan laajempaan sivuaineeseen Linis I+II:n jatkoksi, jos soveltava matematiikka kiinnostaa. Jotain viitettä voi antaa, että kyseessä on matikan pääaineilijoille eräänlainen epävirallinen (?) porttikurssi tietokoneavusteisen matikan maisterilinjalle.

= Syventävät opinnot =

Kuilu syventävien ja aineopintojen välillä on usein suuri, joten syventäville kursseille ei kannata rynnätä kylmiltään. Usein esimerkiksi Matemaattisen logiikan linjan kursseilla ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta opiskelijoilla oletetaan olevan "matemaattista yleissivistystä tai kypsyyttä". Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. aineopintoja on jo suoritettuna eikä matemaattinen ajattelu ole vierasta.

Matematiikasta voi suorittaa 60 op laajuisen syventävien opintojen kokonaisuuden käymällä 40 opintopisteen edestä syventäviä kursseja ja kirjoittamalla 20 op arvoisen sivuainetutkielman (ns. "sivuainegradu").

== Laskettavuuden teoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole, mutta matemaattisen ajattelutavan on syytä olla tuttu. Erityisesti [[#Matemaattinen logiikka|Matemaattisesta logiikasta]] ja TKTL:n kurssista Laskennan mallit on hyötyä.

Suositeltavaa on, että aineopintojen kursseja on jo jonkin verran takana, sillä kurssilla ajoittain esitellään yhteyksiä mm. logiikkaan ja topologiaan (tosin esitiedot näistä eivät ole välttämättömiä).

=== Sisältö ===
Laskettavuutta, ratkeavuutta ja rekursiivisuutta matemaatikon näkökulmasta. Turingin koneiden ja ohjelmien sijaan lähtökohtina ovat rekursiiviset funktiot ja eräänlainen RAM-kone. Monet asiat saadaan todistettua tyylikkäämmin tai helpommin kuin TKTL:n Laskennan teoriassa. Syksyn 2002 kurssi perustui Väänäsen 80-luvulla tekemiin luentomuistiinpanoihin, kuten myös kevään 2010 kurssi.

=== Soveltuvuus ===
Mielipide 1: Tämän kurssin käymisestä ei ole yhtään mitään hyötyä. Jos laskennan teoria jostain syystä kuitenkin kiinnostaa, tämän kurssin käyminen on ehdottoman suositeltavaa jo yksin sen tarjoaman vaihtoehtoisen lähestymistavan takia.

Mielipide 2: Kurssi on erittäin hyödyllinen ottaen huomioon sen, että Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei enää juurikaan opeteta kurssia Laskennan teoria. Muutenkin laskennan teoriaa käsitellään vain lyhyesti Laskennan mallit -kurssilla. Jatkokurssiksi sopii myös [[#Vaativuusteoria|Vaativuusteoria]].

== Matemaattinen logiikka ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Käytännössä logiikan perustietojen hallitseminen esimerkiksi kurssilta [[#Logiikka I|Logiikka I]] on lähes välttämätöntä, eikä muidenkaan kurssien käyminen ole ainakaan haitaksi. Kysymys on joka tapauksessa syventävien opintojen kurssista, joten matemaattisen ajattelutavan omaksumista voidaan pitää välttämättömänä edellytyksenä kurssille osallistumiseen.

=== Sisältö ===
Periaatteessa kurssin sisältö vastaa hyvin Jouko Väänäsen kirjaa ''Matemaattinen logiikka'', mutta käänteisessä järjestyksessä. Läpi käydään jo logiikan peruskurssilla tutuksi tulleet logiikan perusteet hieman teoreettisemmasta (ja monien mielestä keinotekoisesti vaikeutetusta) näkökulmasta. Myöhemmin kurssilla törmätään muun muassa rekursiivisiin funktioihin ja laskettavuusteoriaan. Mielipiteitä on monia, mutta ainakin omasta mielestäni kirjan lähestymistapa on mielekkäämpi kuin kurssilla viime aikoina käytetty.

=== Soveltuvuus ===
Matemaattista logiikkaa voidaan suositella ennen kaikkea logiikasta kiinnostuneille. Syventävien opintojen kurssien joukossa se lienee sieltä helpoimmasta päästä, vaikka loogikoille tyypillisen käsittämätön notaatio yrittääkin parhaansa mukaan sabotoida ymmärrystä. Hyötyä kurssista saattaa olla, jos esimerkiksi laskennan teoria, tietokantojen mallinnus, ohjelmointikielten periaatteet tai perinteinen tekoäly kiinnostavat.

== Reaalianalyysi I ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]].

=== Sisältö ===
Reaalianalyysi I käsittelee reaalianalyysin perusteita teoreettiselta näkökannalta. Samaan aikaan luennoidaan myös Sovelletun analyysin perusteet, joka lienee suunnattu enemmän differentiaaliyhtälöitä tietokoneilla ratkoville soveltaville matemaatikoille. Teoreettisen lähestymistavan huomaa esimerkiksi siitä, että vaikka kurssilla oppii uusia asioita, saattaa käsitys joidenkin niistä merkityksestä jäädä puuttumaan.

Siinä missä Mitta ja integraali keskittyi integrointiin, laajennetaan tällä kurssilla derivoinnin ja derivaatan käsitettä. Lisäksi käsitellään L<sup>p</sup>-avaruuksia sekä absoluuttisesti jatkuvia, rajoitetusti heilahtelevia ja muita "kiltisti" käyttäytyviä funktioita. Kurssia vaivaa lievä päämäärättömyys, vaikka monet käsiteltävät asiat ovatkin aikaisemmilla
kursseilla saatujen tulosten yleistyksiä.

=== Soveltuvuus ===
Reaalianalyysi I on luontevaa jatkoa Mitalle ja integraalille, joten samat perustelut pätevät senkin kohdalla. Toinen jatkovaihtoehto Mitan ja integraalin jälkeen olisi* Sovelletun analyysin perusteet, mutta minulla ei ole käsitystä sen
sisällöstä tai soveltuvuudesta (*tai ainakin oli joskus, tämän kirjoittaja ei ole nähnyt tuonnimistä kurssia luennoitavan enää).

== Todennäköisyysteoria ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]].

=== Sisältö ===
Lyhyesti sanottuna Todennäköisyysteoriassa käsitellään todennäköisyyslaskentaa mittateorian pohjalta. Kurssi on laudatur-kurssiksi siinä mielessä helppo, että jos mittateoria ja todennäköisyyslaskenta ovat ennestään tuttuja, niiden yhdistäminen tapahtuu varsin intuitiivisesti. Uusia käsitteitä ei tule kovinkaan paljon Todari I:n päälle, vaan kysymys on ennemminkin pohjan rakentamisesta aiemmin opitun alle.

=== Soveltuvuus ===
Todari II on hyödyllinen kurssi erityisesti älykkäiden järjestelmien linjalla, jossa kaikki perustuu oikeastaan tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan. Todari I:ssä opittiin lähinnä soveltamaan todennäköisyyslaskentaa, kun taas tällä jatkokurssilla päästään käsiksi asian ytimeen ja opitaan ehkä ymmärtämäänkin sitä.

== Vaativuusteoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Kurssilla ei ole varsinaisia esitietovaatimuksia, mutta koska kyse on syventävästä matematiikan kurssista on suositeltava käydä tarpeeksi aineopintojen kursseja ennen. Erityisesti Logiikka I ja Algebra I ovat hyödyllisiä.

=== Sisältö ===
Kurssilla käsitellään nimensä mukaisesti vaativuusteoriaa, joka tutkii kuinka vaikeita erilaiset laskennalliset ongelmat ovat. Kurssilla käytetään mallina TKTL:n Laskennan mallit -kurssilta tuttua Turingin konetta sekä esitellään tunnetuimmat vaativuusluokat P, NP ja PSPACE. Lisäksi käsitellään NP-täydellisyyttä ja PSPACE-täydellisyyttä. Lopuksi tutustutaan säännöllisiin kieliin ja äärellisiin tilakoneisiin (tällä kurssilla erikoistapaus Turingin koneesta).

Kurssilla saatetaan myös esitellä lyhyesti deskriptiivistä vaativuusteoriaa, jolloin (matemaattisen) logiikan kursseista on hyötyä.

=== Soveltuvuus ===
Kurssin aihepiiri kuuluu tietojenkäsittelytieteilijöiden yleissivistykseen. Kurssin lähestymistapa on kuitenkin hyvin matemaattinen (todistukset tehdään tarkasti ilman käsien heiluttelua), joka saattaa olla vierasta käpistelijöille. Lisäksi kurssin tekniikat ovat usein tästä syystä melko matalalla tasolla, joten varsinaista yleiskuvaa vaativuusteoriasta ei saa, mutta vahvat perustiedot kylläkin.

== Verkkoteoria ==
10 op, suoritetaan loppukokeella

''Huom. Tämä ei ole sama kurssi kuin [[#Verkot|Verkot]].''

=== Esitietovaatimukset ===
Tiukkoja esitietovaatimuksia ei ole, mutta [[#Diskreetti matematiikka II|Diskreetti matematiikka II]] on vahvasti suositeltava. Koska kysymys on laudatur-erikoiskurssista, kurssilla oletetaan useimpien alojen perusteet tutuiksi. Logiikan, lineaarialgebran, topologian ja todennäköisyyslaskennan alkeiden osaaminen on hyödyksi.

=== Sisältö ===
Tämä kurssi käsittelee nimensä mukaisesti verkkoteoriaa Diestelin kirjan
''[http://www.math.uni-hamburg.de/home/diestel/books/graph.theory/ Graph Theory]'' pohjalta. Diskreetti II:ssa käsitellyt asiat ohitetaan nopeasti ensimmäisessä luvussa, minkä jälkeen käsitellään syvemmin parituksia, yhtenäisyyttä, tasoverkkoja, värityksiä, satunnaisverkkoja ja Ramseyn teoriaa. Laudatur-kurssin oppimateriaaliksi kirja on poikkeuksellisen selkeä ja ymmärrettävä.

=== Soveltuvuus ===
Matematiikan laudatur-erikoiskurssille tuleva toivottavasti tietää mitä sieltä on hakemassa. Verkkoteoria selventää jonkin verran esimerkiksi Algoritmien suunnittelussa ja analyysissa vastaan tulevia käsitteitä, mutta hyöty ei ole kovinkaan suuri. Kuitenkin jos matematiikka kiinnostaa, sitä kannattaa opiskella kun siihen on mahdollisuus.

= Vanhat kurssit =

Alla olevia kursseja ei enää luennoida tai ne ovat korvautuneet muilla kursseilla. Useimmat vanhoista kursseista, kuten Lineaarialgebra ja Diskreetti matematiikka II on pilkottu kahteen osaan, joten näkemykset näistä vanhoista kursseista pätevät jossain määrin myös uudempiin kursseihin. Asiasisältö ei varsinaisesti ole vuosien varrella muuttunut.

== Diskreetti matematiikka I ==
10 op, kevät

''Huom: Kurssin korvaa lukuvuodesta 2005-2006 alkaen [[#Johdatus diskreettiin matematiikkaan|Johdatus diskreettiin matematiikkaan]]''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Kaikista matematiikan kursseista tämä lienee se kevyin ja helpoin.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka I ei käsittele niinkään diskreettiä matematiikkaa kuin matematiikan perusteita. Alkeet käsitellään niin logiikasta, joukko-opista, relaatioista, funktioista, kombinatoriikasta, induktiosta kuin rekursiostakin. Kurssi tarjoaa näin helpon tien matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja madaltaa näin monien matematiikan ja teoreettisen tietojenkäsittelytieteen kurssien aloituskynnystä.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on se kurssi, jolla jokaisen käpistelijän kannattaisi matematiikan opintonsa aloittaa. Valitettavasti Diskreetti I luennoidaan jostain käsittämättömästä syystä keväisin. Luentomoniste on kuitenkin poikkeuksellisen selkeä, joten yksi vaihtoehto on hankkia se ja käydä tenttimässä kurssi jo marraskuun alun yleistentissä.

== Diskreetti matematiikka II ==
10 op, syksy

''Huom: Kurssit [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]] ja [[#Verkot|Verkot]] korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssin käsittelytapa on kuitenkin teoreettinen ja perusasiat ohitetaan nopeasti, joten ensimmäiseksi kurssiksi Diskreetti II:ta ei kannattane ottaa. [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti matematiikka I]] lienee edeltävistä kursseista hyödyllisin, mutta myös muilla kursseilla omaksuttu matemaattinen ajattelu auttaa.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka II käsittelee varsinaisen diskreetin matematiikan osa-alueista kombinatoriikkaa ja verkkoteoriaa, jättäen automaattiteorian ja formaalit kielet tietojenkäsittelytieteen kursseille. Kombinatoriikassa mennään pidemmälle kuin muilla cumu-kursseilla (Diskreetti I ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]]), vaikka perusteisiin edelleen jäädäänkin. Verkkoteoriaa käsitellään noin puolet kurssista, mutta tässäkään ajassa ei ehditä peruskäsitteitä ja -tuloksia pidemmälle. Kurssi perustuu verkosta saatavilla olevaan luentomonisteeseen, joka on matematiikan luentomonisteeksi suhteellisen luettava.

=== Soveltuvuus ===
Alaa tuntematon olettaisi verkkoteoriaa tarvittavan tietojenkäsittelytieteessä lähinnä tietoverkkojen puolella. Niissäkin sitä
tarvitaan, mutta viimeistään Tietorakenteet-kurssilla pitäisi huomata, kuinka laajalti verkkoja tietojenkäsittelytieteessä käytetään. Lienee siis ymmärrettävää, että Diskreetti II on suositeltava kurssi kaikille tietojenkäsittelytieteen matemaattisista perusteista kiinnostuneille ja ennen kaikkea algoritmien erikoistumislinjan valinneille.

== Lineaarialgebra I ==
10 op, syksy

''Huom: Uudet kurssit [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]] (5 op) ja II (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Lineaarialgebra I on kurssina sieltä helpommasta päästä ja tuntuu lähes suoralta jatkolta lukiomatematiikalle.

=== Sisältö ===
Linis I alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä, joista edetään matriiseihin. Tämän jälkeen ovat vuorossa vektorit, vektoriavaruudet ja sisätulot. Lopuksi käsitellään vielä lineaarikuvauksia ja determinantteja. Käsittelytapa on yliopistokurssiksi usein suhteellisen käytännöllinen ja muistuttaa siten lukiomatematiikkaa. Teoriakin esitetään, mutta laskumenetelmät ovat etusijalla. Vaikeinta lienee kurssilla käytettävän kielen sisäistäminen — lineaarialgebrassa kun on matematiikaksi poikkeuksellisen paljon uusia termejä. Moni asia kurssilla ratkeaa yhdistämällä matriisit ja muuttamalla näin saatu matriisi redusoituun porrasmuotoon Gauss-Jordanin eliminointimenetelmällä.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra kuuluu käpistelijän matemaattiseen yleissivistykseen, vaikkakaan ei yhtä vahvasti kuin analyysin perusteet. Tietokonegrafiikka on selkein sovelluskohde, mutta muitakin löytyy. Tiedonhallinnan syventävillä kursseilla sitä tulee kuulemma tämän tästä vastaan. Toisaalta vektorit ja matriisit tarjoavat kätevän tavan esittää matemaattisesti, että samat tai samankaltaiset operaatiot suoritetaan kerralla useille alkioille.

== Lineaarialgebra II ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Lisäksi [[#Algebra I|Algebra I]] on vahvasti suositeltava.

=== Sisältö ===
Tällä kurssilla käsitellään lineaarialgebraa abstraktimmalla tasolla kuin Linis I:ssä. Vektoriavaruuksien tilalla ovat nyt modulit, jollainen muodostuu yhdistämällä sopivasti Algebra I:stä tuttuja ryhmiä ja renkaita. Matematiikan laitos tuntuu edustavan lineaarialgebrassa sitä pedagogista suuntausta, että asiat opetetaan ensin konkreettisten esimerkkien avulla ja tämän jälkeen käsitellään asiat uudelleen yleisemmällä ja abstraktimmalla tasolla.

Oppimateriaalin valintaan kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Esimerkiksi syksyn 1999 luentomoniste hukuttaa lukijansa syntaktiseen suohon, eikä yleensä vaivaudu kertomaan, mitä käsitteet itse asiassa tarkoittavat. Matematiikkaa on kyllä mahdollista opiskella pelkkänä symbolisena manipulointina ymmärtämättä asioita lainkaan, mutta tällaisen lähestymistavan hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra II on syventävien opintojen kurssi, joten suoranaista hyötyä käpistelijälle on vaikea löytää. Jos aikoo erikoistua sellaisen alan teoriaan, millä tarvitaan lineaarialgebraa, kurssin käyminen on perusteltua. Muuten sitä voi suositella lähinnä heille, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta sen itsensä takia.

== Optimointi I ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Differentiaalilaskentaa esimerkiksi kurssilta [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] tai [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]], sekä [[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Useamman muuttujan differentiaalilaskennasta kurssilta [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on hyötyä, jos on käynyt Analyysi I+II:n Analyysin peruskurssin asemasta, mutta vektorianalyysin käyminen rinnakkain optimoinnin kanssa riittää.

=== Sisältö ===
Lineaarista ja kvadraattista optimointia ja vastaavia kuljetusongelmia. Kurssi käsittelee lähinnä perusteoriaa ja perusmenetelmiä, joista keskitytään lähinnä simplex-algoritmiin. Tarkempaa kuvausta en osaa antaa, sillä jätin kurssin
kesken puolenvälin aikoihin motivaation puutteen takia. Lineaarista optimointia on tapana suorittaa tietokoneilla, ei kynällä ja paperilla.

=== Soveltuvuus ===
Ennen kaikkea tarvitaan istumalihaksia, sillä laskuharjoitukset sisältävät runsaasti mekaanista laskentaa. Ne ovat kuitenkin käytännössä välttämättömiä, sillä algoritmien toiminnan sisäistäminen on olennainen osa kurssia. Jos numeerinen matematiikka tai tieteellinen laskenta kiinnostaa, on Optimointi I varmastikin hyödyllinen kurssi.

== Todennäköisyyslaskenta I ==
10 op, kevät

''Huom: Uudet kurssit Johdatus todennäköisyyslaskentaan (5 op) ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Joko [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]] tai [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]]. Kurssista [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on myös jonkin verran hyötyä, sillä Todennäköisyyslaskenta I:ssä tarvitaan paikoin hieman useamman muuttujan integraalilaskentaa.

=== Sisältö ===
Todennäköisyyslaskennan perusteita varsin käytännönläheisellä tasolla. Teoria jää usein vaille todistuksia, jotka edellyttäisivät mittateoriaa esimerkiksi kurssin [[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] laajuudessa. Todennäköisyyslaskennan alkeiden lisäksi käsitellään satunnaismuuttujia, kombinatoriikkaa sekä tavallisimpia diskreettejä ja jatkuvia jakaumia. Kurssin sisältö vaihtelee suuresti luentokertojen välillä, mutta Pekka Tuomisen kirja ''Todennäköisyyslaskenta'' on aina vähintäänkin hyvää oheislukemistoa.

=== Soveltuvuus ===
Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan tietojenkäsittelytieteessä esimerkiksi rinnakkaisjärjestelmien ja algoritmien analysoinnissa sekä älykkäissä järjestelmissä. Sen suorittaminen onkin suositeltavaa, jos aikoo opiskella
matematiikkaa minimilaajuista perusopintokokonaisuutta enempää.

== Matematiikka tutuksi ==
2 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tietojenkäsittelytieteilijöille kurssi soveltuu matematiikan opintojen alussa suoritettuna osaksi matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta.

=== Sisältö ===
Johdattelee yliopistomatematiikkaan. Kurssilla käsitellään pintapuolisesti useita eri matematiikan osa-alueita ja tekniikoita, kuten joukko-oppia, kuvauksia, todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa. Kurssi on aiemmin ollut 5 opintopisteen laajuinen, mutta syksyllä 2015 se muuttui kahteen opintopisteeseen.

=== Soveltuvuus ===
Kurssi sopii hyvin matematiikan opintojen alkuun varsinkin, jos matematiikan opiskelusta on pitkä aika.

Kursseille ilmoittautuminen

2018-07-02T16:37:05Z

Nursami:

==Johdanto yliopisto-opiskeluun==
* Lukuvuosi koostuu Helsingin yliopistossa neljästä jotakuinkin samanpituisesta jaksosta, joita kutsutaan nimellä '''periodi'''.
* Lukuvuosi kestää syyskuun alusta aina seuraavan vuoden syyskuun alkuun.
* Periodit jakaantuvat lukuvuodelle tasaisesti niin, että ensimmäinen ja toinen periodi järjestetään syksyllä ("syyslukukausi") sekä kolmas ja neljäs periodi keväällä ("kevätlukukausi").
* Näiden neljän periodin lisäksi on kesäopinnot, jotka jakautuvat alku- ja loppukesään. Kesälläkin on siis mahdollista halutessaan opiskella, joskin kurssitarjonta on tuolloin normaalia vähäisempää.
* Itse opetustekniset asiat (kurssijärjestelyt yms.) ovat Helsingin yliopiston sisällä hyvinkin erilaisia. Riittää kun tiedät meidän osastomme (ja matematiikan osaston) käytännöt.
* '''Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu periodi kerrallaan'''.
** Huom! Ilmoittautuessa on syytä ottaa huomioon, että '''kurssit saattavat kestää useampiakin periodeja''', erityisesti matematiikan osastolla. Näille kursseille ilmoittaudutaan vain kerran.

==Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen==

=== Yleistä ===
* '''Tietojenkäsittelytieteen osaston kursseille ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa https://weboodi.helsinki.fi/hy/'''

=== Kurssityypit ===
Kurssit voidaan yleisesti jakaa seuraaviin luokkiin: '''"Luentokurssit"''', '''"Harjoitustyöt"''' ja '''"Seminaarit"'''. Lisäksi kursseja voi suorittaa '''"erilliskokeella"'''. Näistä selitykset ohessa:

* '''Luentokurssit''' ovat ns. normaaleja kursseja. Näistä kursseista järjestetään sekä luentoja että viikottaisia harjoitusryhmiä (ns. "laskareita"). Harjoitusryhmän koko on yleensä noin 10-15 henkeä ja tapaamisia on kerran tai pari viikossa. Harjoitusryhmässä käydään läpi viikottaisia tehtäviä harjoitusryhmän vetäjän (ns. "assarin") johdolla - ne muistuttavat siis jotakuinkin lukio-opetusta. Harjoitusten tekemisestä ja laskareissa käynnistä saa myös pisteitä kurssikokeeseen. Jako voi olla esim. 10 pistettä harjoituksista ja 50 tentistä. Harjoitusryhmiä on yleensä yhtä kurssia kohden useampia ja voit valita niistä siten itsellesi parhaiten sopivan. Itse harjoitustehtävät tehdään yleensä pienryhmissä (ns. "opintopiireissä") tai joskus yksin. Luentokurssille ilmoittaudutaan valitsemalla se harjoitusryhmä, johon haluat. '''Luennoille ei tarvitse siis ilmoittautua erikseen''', pelkkä harjoitusryhmään ilmoittautuminen riittää - luennothan ovat kaikille samaan aikaan. '''Muista aina tarkistaa, etteivät valitsemasi harjoitusryhmät mene muiden valitsemiesi kurssien luentojen tai harjoitusryhmien päälle!'''

* '''Harjoitustyöt''' ovat omia kurssejaan (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö), ja ne käydään sitten kun "esitiedot ovat kunnossa", eli kunkin vaatimat esitietokurssit ovat kasassa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ohjelmoinnin harjoitustyö -kurssille osallistuminen vaatii hyväksytyt suoritukset Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Ohjelmistojen mallintaminen -kursseista. '''Harjoitustöistä ei tarvitse ensimmäisenä syksynä siis välittää.''' Harjoitustyöt poikkeavat luentokursseista siten, että niissä ei ole luentoja, vaan kurssin suorittaminen koostuu yhden ison harjoituksen suorittamisesta (jonkin "projektin" toteuttamisesta).

* '''Seminaareja''' käydään vasta kandin (eli kolmen tai neljän vuoden opiskelun) jälkeen, niistä '''ei tarvitse opintojen alkuvaiheessa olevan siis välittää'''. Seminaarien käyminen vaatii siis Tieteellisen kirjoittaminen -kurssin suorituksen. Seminaareihin, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, sekä joillekin valinnaisille kursseille ilmoittaudutaan edellisen lukukauden puolella, opinto-oppaasta löytyy yhteiset ilmoittautumisajat näille.

* '''Kokeisiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, jos ilmoittauduit luentokurssille'''. Luentokursseilla ilmoittautumiseen sisältyy ns. "kurssikoe". Kokeisiin ilmoittautuminen on niitä varten, jotka menevät tenttimään jotain kurssia (ns. "erilliskoe") tai uusimaan hylätyksi mennyttä kurssikoetta (ns. "uusintakoe").

===Huomioitavaa===
* Vaikka harjoitusryhmiä on yleensä kursseilla useita, ne täyttyvät nopeasti: '''Kursseille kannattaa ilmoittautua aina heti kun mahdollista.'''
* Ryhmää voi vaihtaa ilmoittautumisen jälkeen.
* Pyri käymään siinä ryhmässä, johon ilmottauduit. Joillain kursseilla tämä on jopa pakollista (mm. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen). Jos et jollakin viikolla pääse valitsemaasi ryhmään, kysy harjoitusten pitäjältä, voitko vierailla jossakin toisessa ryhmässä.
* Ilmoittautumisen voi perua, kunhan kurssi ei ole ehtinyt käyntiin - tällöin sitä ei lasketa suorituskerraksi. Peru siis ilmoittautuminen jos jättäydyt kurssilta pois!
* Pajakursseilla (mm. Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi) harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa. Näillä kursseilla kaikki ilmottautuvat "samaan" harjoitusryhmään, eikä ryhmäkohtaisia opetustunteja pidetä.

==Matematiikan kursseille ilmoittautuminen==

* '''Matematiikan (osaston) kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa.'''
* Tietoa matematiikan opiskelusta ja kursseista kuvauksineen löytyy matematiikan osaston kotisivuilta osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu

==Kielikeskuksen kursseille ilmoittautuminen==

Kielikurssien ilmo on usein eri aikaan ja aikaisemmin kuin minkään muun osaston, eli tarkista ajoissa. Ilmottautuminen tapahtuu Weboodissa.

Opiskelijoiden valinta kursseille tapahtuu (pääsääntöisesti) automaattisesti priorisointijärjestelmän avulla (tai arpomalla). Osalle kursseista opettaja tekee valinnan ilmoittautumisen yhteydessä esitettyjen kysymysten perusteella. Tällöin opettaja tiedottaa valituille pääsystä kurssille. Kielikeskuksen opinto-opas WebOodissa sekä Flammassa.

Englannin pakolliset opinnot suoritetaan kurssin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen yhteydessä.

==Miten laadin itse lukujärjestyksen?==
* Kun ilmoittaudut kursseille [https://weboodi.helsinki.fi WebOodissa] ilmoittautumiset siirtyvät [http://student.helsinki.fi Opintoni] sähköiseen kalenteriin.
* Lukujärjestys laaditaan vaivattomimmin piirtämällä ihan perinteinen lukujärjestyspohja (se ruudukko, mitä piirrettiin jo peruskoulussa).
** Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä taulukkolaskentaa tai vanhaa kunnon ruutupaperia.

* Ennen lukujärjestyksen laatimista tulee tietysti selvittää itselleen, mitä kursseja haluaa (ja on järkevä) käydä.
*** Opetusohjelmista näkee myös harjoitusryhmien ajankohdat, jos haluaa kaverin kanssa samaan harjoitusryhmään

* Asiaan:
:1. Merkataan kaikkien haluttujen kurssien luentoajat ylös taulukkoon (tai ruutupaperin ruudukkoon).
::* Tämä siksi, että luennothan ovat kaikille aina samaan aikaan

:2. Kun kaikki luentoajat on merkattu, valitaan jokaiselle luentokurssille, yksi kerrallaan, sopivin harjoitusryhmä.
::* Jos harjoitusryhmä menee päällekkäin toisen kurssin luennon tai harjoitusryhmän kanssa, valitaan toinen harjoitusryhmä.

:3. Lopuksi tarkistetaan, että kirjattiin ajat oikein, ja päällekkäisyyksiä ei ole.
::* Joskus ainakin luennot menevät (harvinaisempien kurssiyhdistelmien kohdalla) väkisin päällekkäin, tälle ei voi mitään.

* Kaikkien kurssien luentoaikataulut löytää kätevästi Flammasta linkkien 'Työkalut' > 'Opintoni' takaa tai edellä mainitun [http://student.helsinki.fi Opintoni] kautta.

==Mitä sitten pitää/kannattaa valita?==

'''Ensimmäinen syksy kannattaa ehdottomasti suorittaa [[Mallilukujärjestys syksylle|mallilukujärjestystä]] noudattaen.'''

==Apua! Apua?==

Jos herää kysymyksiä tai ihmettelyn aiheita, tuutoreita voi, ja pitää, häiritä sähköpostilla tai puhelimitse! Nopeamman vastauksen saat kuitenkin todennäköisesti IRCnetin kanavalta #tkt-apu tai fukseille suunnatulta keskustelukanavalta joka yleensä toteutetaan jollain sopivan hipsterillä teknologialla.

Kursseille ilmoittautuminen

2018-07-02T16:36:09Z

Nursami:

==Johdanto yliopisto-opiskeluun==
* Lukuvuosi koostuu Helsingin yliopistossa neljästä jotakuinkin samanpituisesta jaksosta, joita kutsutaan nimellä '''periodi'''.
* Lukuvuosi kestää syyskuun alusta aina seuraavan vuoden syyskuun alkuun.
* Periodit jakaantuvat lukuvuodelle tasaisesti niin, että ensimmäinen ja toinen periodi järjestetään syksyllä ("syyslukukausi") sekä kolmas ja neljäs periodi keväällä ("kevätlukukausi").
* Näiden neljän periodin lisäksi on kesäopinnot, jotka jakautuvat alku- ja loppukesään. Kesälläkin on siis mahdollista halutessaan opiskella, joskin kurssitarjonta on tuolloin normaalia vähäisempää.
* Itse opetustekniset asiat (kurssijärjestelyt yms.) ovat Helsingin yliopiston sisällä hyvinkin erilaisia. Riittää kun tiedät meidän osastomme (ja matematiikan osaston) käytännöt.
* '''Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu periodi kerrallaan'''.
** Huom! Ilmoittautuessa on syytä ottaa huomioon, että '''kurssit saattavat kestää useampiakin periodeja''', erityisesti matematiikan osastolla. Näille kursseille ilmoittaudutaan vain kerran.

==Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen==

=== Yleistä ===
* '''Tietojenkäsittelytieteen osaston kursseille ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa https://weboodi.helsinki.fi/hy/'''

=== Kurssityypit ===
Kurssit voidaan yleisesti jakaa seuraaviin luokkiin: '''"Luentokurssit"''', '''"Harjoitustyöt"''' ja '''"Seminaarit"'''. Lisäksi kursseja voi suorittaa '''"erilliskokeella"'''. Näistä selitykset ohessa:

* '''Luentokurssit''' ovat ns. normaaleja kursseja. Näistä kursseista järjestetään sekä luentoja että viikottaisia harjoitusryhmiä (ns. "laskareita"). Harjoitusryhmän koko on yleensä noin 10-15 henkeä ja tapaamisia on kerran tai pari viikossa. Harjoitusryhmässä käydään läpi viikottaisia tehtäviä harjoitusryhmän vetäjän (ns. "assarin") johdolla - ne muistuttavat siis jotakuinkin lukio-opetusta. Harjoitusten tekemisestä ja laskareissa käynnistä saa myös pisteitä kurssikokeeseen. Jako voi olla esim. 10 pistettä harjoituksista ja 50 tentistä. Harjoitusryhmiä on yleensä yhtä kurssia kohden useampia ja voit valita niistä siten itsellesi parhaiten sopivan. Itse harjoitustehtävät tehdään yleensä pienryhmissä (ns. "opintopiireissä") tai joskus yksin. Luentokurssille ilmoittaudutaan valitsemalla se harjoitusryhmä, johon haluat. '''Luennoille ei tarvitse siis ilmoittautua erikseen''', pelkkä harjoitusryhmään ilmoittautuminen riittää - luennothan ovat kaikille samaan aikaan. '''Muista aina tarkistaa, etteivät valitsemasi harjoitusryhmät mene muiden valitsemiesi kurssien luentojen tai harjoitusryhmien päälle!'''

* '''Harjoitustyöt''' ovat omia kurssejaan (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö), ja ne käydään sitten kun "esitiedot ovat kunnossa", eli kunkin vaatimat esitietokurssit ovat kasassa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ohjelmoinnin harjoitustyö -kurssille osallistuminen vaatii hyväksytyt suoritukset Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Ohjelmistojen mallintaminen -kursseista. '''Harjoitustöistä ei tarvitse ensimmäisenä syksynä siis välittää.''' Harjoitustyöt poikkeavat luentokursseista siten, että niissä ei ole luentoja, vaan kurssin suorittaminen koostuu yhden ison harjoituksen suorittamisesta (jonkin "projektin" toteuttamisesta).

* '''Seminaareja''' käydään vasta kandin (eli kolmen tai neljän vuoden opiskelun) jälkeen, niistä '''ei tarvitse opintojen alkuvaiheessa olevan siis välittää'''. Seminaarien käyminen vaatii siis Tieteellisen kirjoittaminen -kurssin suorituksen. Seminaareihin, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, sekä joillekin valinnaisille kursseille ilmoittaudutaan edellisen lukukauden puolella, opinto-oppaasta löytyy yhteiset ilmoittautumisajat näille.

* '''Kokeisiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, jos ilmoittauduit luentokurssille'''. Luentokursseilla ilmoittautumiseen sisältyy ns. "kurssikoe". Kokeisiin ilmoittautuminen on niitä varten, jotka menevät tenttimään jotain kurssia (ns. "erilliskoe") tai uusimaan hylätyksi mennyttä kurssikoetta (ns. "uusintakoe").

===Huomioitavaa===
* Vaikka harjoitusryhmiä on yleensä kursseilla useita, ne täyttyvät nopeasti: '''Kursseille kannattaa ilmoittautua aina heti kun mahdollista.'''
* Ryhmää voi vaihtaa ilmoittautumisen jälkeen.
* Pyri käymään siinä ryhmässä, johon ilmottauduit. Joillain kursseilla tämä on jopa pakollista (mm. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen). Jos et jollakin viikolla pääse valitsemaasi ryhmään, kysy harjoitusten pitäjältä, voitko vierailla jossakin toisessa ryhmässä.
* Ilmoittautumisen voi perua, kunhan kurssi ei ole ehtinyt käyntiin - tällöin sitä ei lasketa suorituskerraksi. Peru siis ilmoittautuminen jos jättäydyt kurssilta pois!
* Pajakursseilla (mm. Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi) harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa. Näillä kursseilla kaikki ilmottautuvat "samaan" harjoitusryhmään, eikä ryhmäkohtaisia opetustunteja pidetä.

==Matematiikan kursseille ilmoittautuminen==

* '''Matematiikan (osaston) kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa.'''
* Tietoa matematiikan opiskelusta ja kursseista kuvauksineen löytyy matematiikan osaston kotisivuilta osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu

==Kielikeskuksen kursseille ilmoittautuminen==

Kielikurssien ilmo on usein eri aikaan ja aikaisemmin kuin minkään muun osaston, eli tarkista ajoissa. Ilmottautuminen tapahtuu Weboodissa.

Opiskelijoiden valinta kursseille tapahtuu (pääsääntöisesti) automaattisesti priorisointijärjestelmän avulla (tai arpomalla). Osalle kursseista opettaja tekee valinnan ilmoittautumisen yhteydessä esitettyjen kysymysten perusteella. Tällöin opettaja tiedottaa valituille pääsystä kurssille. Kielikeskuksen opinto-opas WebOodissa sekä Flammassa.

Englannin pakolliset opinnot suoritetaan kurssin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen yhteydessä.

==Miten laadin itse lukujärjestyksen?==
* Kun ilmoittaudut kursseille [https://weboodi.helsinki.fi WebOodissa] ilmoittautumiset siirtyvät [http://student.helsinki.fi Opintoni] sähköiseen kalenteriin.
* Lukujärjestys laaditaan vaivattomimmin piirtämällä ihan perinteinen lukujärjestyspohja (se ruudukko, mitä piirrettiin jo peruskoulussa).
** Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä taulukkolaskentaa tai vanhaa kunnon ruutupaperia.

* Ennen lukujärjestyksen laatimista tulee tietysti selvittää itselleen, mitä kursseja haluaa (ja on järkevä) käydä.
** Esimerkiksi tulevan lukukauden kandin kurssilista löytyy valitsemalla ensin yksiköksi Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja sen alta ohjelma Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma, tämän jälkeen valitse Lukuvuosi 2017-2018 ja lopuksi paina Näytä tulokset-nappulaa. Tuloksena pitäisi olla lista kursseista.
*** '''[https://courses.helsinki.fi/fi/search/results/field_imp_organisation/tietojenk%C3%A4sittelytieteen-kandiohjelma-1922?academic_year=2018+-+2019&search=&sorting=field_imp_begin_date%3Aasc Suora linkki vuoden 2017-2018 kanditason opetukseen]'''. (HUOM! Lista oli heinäkuun lopulla vielä vajavainen, täydennyksiä odotettavissa lähempänä opintojen alkua.)
*** Opetusohjelmista näkee myös harjoitusryhmien ajankohdat, jos haluaa kaverin kanssa samaan harjoitusryhmään

* Asiaan:
:1. Merkataan kaikkien haluttujen kurssien luentoajat ylös taulukkoon (tai ruutupaperin ruudukkoon).
::* Tämä siksi, että luennothan ovat kaikille aina samaan aikaan

:2. Kun kaikki luentoajat on merkattu, valitaan jokaiselle luentokurssille, yksi kerrallaan, sopivin harjoitusryhmä.
::* Jos harjoitusryhmä menee päällekkäin toisen kurssin luennon tai harjoitusryhmän kanssa, valitaan toinen harjoitusryhmä.

:3. Lopuksi tarkistetaan, että kirjattiin ajat oikein, ja päällekkäisyyksiä ei ole.
::* Joskus ainakin luennot menevät (harvinaisempien kurssiyhdistelmien kohdalla) väkisin päällekkäin, tälle ei voi mitään.

* Kaikkien kurssien luentoaikataulut löytää kätevästi Flammasta linkkien 'Työkalut' > 'Opintoni' takaa tai edellä mainitun [http://student.helsinki.fi Opintoni] kautta.

==Mitä sitten pitää/kannattaa valita?==

'''Ensimmäinen syksy kannattaa ehdottomasti suorittaa [[Mallilukujärjestys syksylle|mallilukujärjestystä]] noudattaen.'''

==Apua! Apua?==

Jos herää kysymyksiä tai ihmettelyn aiheita, tuutoreita voi, ja pitää, häiritä sähköpostilla tai puhelimitse! Nopeamman vastauksen saat kuitenkin todennäköisesti IRCnetin kanavalta #tkt-apu tai fukseille suunnatulta keskustelukanavalta joka yleensä toteutetaan jollain sopivan hipsterillä teknologialla.

Matematiikan sivuaineopinnoista

2018-07-02T16:30:53Z

Nursami:

[[Category:Vaatii_päivityksen]]

Tämä kirjoitus on tarkoitettu auttamaan tietojenkäsittelytieteen fukseja matematiikan sivuaineopintojen aloittamisessa ja sopivien kurssien valitsemisessa. Ne tarjoavat myös erään näkemyksen siitä, mitä jotkut matematiikan kurssit pitävät sisällään ja kuinka relevantteja ne ovat käpistelijän kannalta. Annettuihin neuvoihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä alkuperäinen kirjoittaja on päättänyt lukea matematiikkaa keskivertoa laajemman pääaineoppimäärän verran. Tekstin alkuperäisversion on laatinut Jouni Siren. Päivittämiseen ovat osallistuneet ainakin Tomi Jylhä-Ollila ja Anssi Syrjäsalo.

== Miksi matematiikkaa kannattaa opiskella? ==
Monilla käpistelijöillä on tunnetusti kielteinen asenne matematiikkaa kohtaan. Matematiikan kurssit tuntuvat usein teoreettisilta ja olevan vailla kosketuspintaa tietojenkäsittelytieteeseen. Matematiikan laitoksen kurssitarjontaa pidetään pelkästään matemaatikoille suunnattuna. Kuitenkin opintojen loppuvaiheessa useimmat huomaavat, että matematiikan opiskeleminen oli todellakin tarpeellista opintojen kannalta.

On totta, ettei Matematiikan laitos tarjoa sellaista opetusta, mitä käpistelijät tarvitsevat. Kuitenkin niin kauan kuin laitoksellamme ei ole resursseja ja/tai halua järjestää omia matematiikan kursseja, tämän ongelman kanssa on yritettävä tulla toimeen. Parhaiten soveltuvien kurssien valitseminen heti alusta asti on olennaista, varsinkin jos aikomuksena ei ole opiskella matematiikkaa sen itsensä takia.

Tietojenkäsittelytieteessä on kieltämättä monia osa-alueita, joilla perinteistä matematiikkaa tarvitaan vain vähän tai ei lainkaan. Käyttöliittymätutkimus ja ohjelmistotuotanto ovat eräitä esimerkkejä tällaisista aloista. Nekään eivät ole vapaita matematiikasta eivätkä etenkään matemaattisesta ajattelusta. Kaikilla tietojenkäsittelytieteen osa-alueilla on keskeistä samankaltainen abstraktioiden ja analogioiden etsiminen kuin matematiikassakin. Teknisemmillä osa-alueilla matemaattista täsmällisyyttä tarvitaan erityisen paljon, sillä tietokoneet eivät tunnetusti tee sitä mitä niiden halutaan tekevän, vaan mitä niiden käsketään tekevän. Toimiva tietokone tekee asiat täsmälleen niin kuin on käsketty, jolloin pienimmätkin virheet suunnittelussa tai toteutuksessa voivat olla kriittisiä.

Matemaattisen ajattelun lisäksi tarvitaan myös matematiikan osaamista. Tietojenkäsittelytieteestä ei valmistuta pelkäksi ohjelmistotuotanto- tai tietokanta-asiantuntijaksi, vaan tuoreella maisterilla on oltava jokseenkin laajat perustiedot kaikilta tietojenkäsittelytieteen osa-alueilta. Tietojenkäsittelytiede syntyi loogikoiden ajatusleikkinä ja eriytyi matematiikasta omaksi tieteenalakseen vasta joitain vuosikymmeniä sitten. Sen monet osa-alueet ovat edelleen tiiviissä yhteydessä matematiikkaan, eikä niiden perusteidenkaan ymmärtäminen ole mahdollista ilman lukiomatematiikkaa syvempää matematiikan osaamista.

Matematiikan taitoja tarvitaan tietojenkäsittelytieteen opinnoissa jo varhaisessa vaiheessa. Malliopintosuunnitelmassa ensimmäisen vuoden keväälle sijoitetut Tietorakenteet ja Tietokantojen perusteet ovat esimerkkejä tällaisista kursseista. Toisena opiskeluvuonna matematiikkaa tarvitaan jo ainakin Laskennan malleissa ja Rinnakkaisohjelmoinnissa. Lisätietoja tietojenkäsittelytieteen kurssien matemaattisista esitietovaatimuksista ja -suosituksista löytyy [[Millaista matematiikkaa opinnoissa tarvitaan|omalta sivultaan]].

== Pari neuvoa ==
Ensimmäinen neuvo on ilmeinen: Lue huolella sekä tietojenkäsittelytieteen että matematiikan opinto-oppaat. Niistä löytyy paljon hyödyllistä informaatiota, joka on ensimmäisellä lukukerralla jäänyt huomaamatta, koska asioita ei silloin ymmärtänyt. Myös Limeksen Älä Hätäile -opas sisältää ihan hyödyllistä tietoa, vaikka matematiikan osuus onkin kirjoitettu matemaatikon näkökulmasta. Sivulla [[Matematiikan kurssit]] on analysoitu, mitkä matematiikan kurssit ovat kiinnostavia tietojenkäsittelytieteilijöiden kannalta. (Kannattaa huomioida ettei kurssilistausta päivitetä kovin aktiivisesti, joten siellä saattaa seikkailla kursseja joita ei enää luennoida tai joiden nimi ja/tai sisältö muuttunut. Hyvin satunnaisesti tai peräti ainutkertaisesti luennoitavat kurssit eivät myöskään yleensä ehdi fuksiwikiin, tällaiset löytää parhaiten tarkkailemalla matikan laitoksen omia sivuja.)

Jos jokin asia tuntuu vaikealta, syy saattaa hyvinkin olla siinä, että asia on vaikea. Ongelman kanssa ei kuitenkaan kannata tuskailla yksin, vaan siihen kannattaa etsiä apua. Muut samalla kurssilla olevat tai sen jo käyneet opiskelijat ovat yksi vaihtoehto. Matematiikan laitoksella heitä kannattanee etsiä opiskelijahuoneesta, joka löytyy Exactumin 3. kerroksesta huoneesta C338 (Komero). Matematiikan laitoksella pidetään myös laskupajaa, jonne voi mennä hakemaan apua käynnissäolevien kurssien tehtäviin. Tietojenkäsittelytieteen laitoksella voi suunnata Gurulaan, jonka vakioasukkaat päinvastaisista huhuista huolimatta myös opiskelevat.

Vielä yksi neuvo: Nuku riittävästi. Vaikka 5-6 tunnin yöunilla pärjääkin pitkään, opiskeleminen on huomattavasti helpompaa ja motivoivampaa hyvin nukkuneena. Matematiikan opiskeleminen vaatii aivan toisella tavalla keskittymistä kuin monesta muusta aineesta tuttu tiiliskivien selailu ja esseiden kirjoittaminen. Kirjoissa ja monisteissa on vähän sivuja, mutta se vähä on (mahdollisimman) tiivistä asiaa ja tulee osaamisen lisäksi myös ymmärtää. Kymmenen sivua tunnissa on jo kova lukutahti ja kertoo siitä, ettei mitään ongelmakohtia ole tullut vastaan.

== Kurssien suorittaminen ==
Matematiikan kurssien suorittamiseen on kaksi vaihtoehtoista tapaa: 1) luentokurssi laskareineen ja kurssikokeineen tai 2) erilliskoe. Luentokurssilla luentoja on tyypillisesti neljä tai viisi tuntia viikossa koko lukukauden ajan, minkä lisäksi on laskuharjoituksia kahden viikkotunnin verran. Sekä luennot että laskuharjoitukset ovat vapaaehtoisia, mutta laskareissa käymisestä saa yleensä jonkin verran ylimääräisiä pisteitä kurssikoepisteiden päälle. Nämä pisteet voivat osoittautua juuri kriittiseksi kurssin läpäisyn kannalta.

Kurssikokeiden etuna on, että tyypillinen kymmenen opintopisteen kurssi jaetaan kahteen tai kolmeen osaan, jolloin kokeeseen on vähemmän luettavaa. Toisaalta matematiikan koealueet eivät yleensä ole kovin laajoja; opintopistettä kohti luettavaa tulee vain 10-20 sivua. Vaikka suurin osa tästä täytyykin osata, useimmat kurssit pystyy suorittamaan erilliskokeella huomattavan vähällä vaivalla. On järkevää kokeilla kurssien suorittamista sekä kurssikokeilla että erilliskokeella, jotta löytäisi itselleen parhaiten sopivan opiskelutekniikan.

Matematiikan yleistenttejä järjestetään helmi-, heinä- ja syyskuuta lukuunottamatta joka kuukausi. Syksyisin luennoitavat kurssit voi tenttiä loka-, tammi- tai huhtikuussa, kevään kurssit taas marras-, maalis- tai toukokuussa. Joulukuun tentti on varattu joillekin syventävien opintojen kursseille, kun taas kesän tenteissä voi suorittaa minkä kurssin tahansa. Yleistentteihin, kuten matematiikan kursseillekin, ilmoittaudutaan WebOodissa.

== Matemaattinen kielenkäyttö ja ajattelu ==
Opettele lukemaan ja kirjoittamaan matematiikkaa. Se mikä näyttää harjaantumattomalle silmälle vain läjältä käsittämättömiä koukeroita, on todellisuudessa tekstiä, jota luetaan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. On totta, että matemaattinen kieli pyrkii tiiviyteen ja täsmällisyyteen selkeyden ja luettavuuden kustannuksella. Yksi ainoa symboli saattaa tarkoittaa sanaa, lausetta tai kokonaista kappaletta. Täsmällisyyttä korostetaan myös käyttämällä aina samoja fraaseja samassa tilanteessa.

Kannattaa muistaa, että järkeviä symboleita on paljon vähemmän kuin matemaattisia käsitteitä, muuttujista puhumattakaan. Niinpä samoja symboleita käytetään, uudelleenkäytetään ja väärinkäytetään tarkoittamaan lukuisia eri asioita. Onkin aina hyvä selittää symboleiden merkitys sanallisesti, jos ei koe sen käyvän (tarkastajalle) selväksi kontekstin perusteella.

Muista, ettet tee vaikutusta keneenkään käyttämällä matemaattista kieltä. Symboleiden ja lyhenteiden runsas käyttö synnyttää helposti vaikutelman, ettei kirjoittaja itsekään tunne asiaa kunnolla, vaan yrittää peittää sitä korostetun matemaattisella kielenkäytöllä. Kaikenlaiset pienet tyylirikot ja poikkeamat vakiintuneista käytännöistä paljastavat kuitenkin kokemattomuuden. Jos jonkin asian voi ilmaista lyhyesti ja täsmällisesti myös suomeksi, niin kannattaa tehdä. Assarisetä tai -täti arvostaa sitä ja saattaa jopa muistaa sinua pisteillä.

Täsmällinen matemaattinen kieli antaa helposti kuvan siitä, että matemaattinen ajattelu olisi mekaanista ja tiukasti rajattua. Tämä mielikuva on kuitenkin selvästi väärä. Vaikka joidenkin väitetään pystyvän ajattelemaan formaalisti, useimmat tarvitsevat intuitiivisen idean matemaattisesta tuloksesta tai rakenteesta pystyäkseen hyödyntämään sitä. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että matemaattinen ajattelu tapahtuu pääosin intuitiivisella tasolla.

Täsmällisyyttäkin tarvitaan. Intuitiivisesti hyvältä näyttävä idea ei välttämättä toimi, ellei tilannetta rajoita jollain tavalla. Osan rajoitteista pystyy löytämään intuitiivisesti, mutta rajoitteiden täydentämiseen ja niiden riittävyyden osoittamiseen tarvitaan yleensä täsmällisempää otetta. Matemaattisen ajattelun "mekaaninen" puoli astuu tässä kohdassa mukaan peliin.

Matemaattiset ideat ovat usein monimutkaisia ja monivivahteisia. Niiden välittäminen ihmiseltä toiselle edellyttää, että vastaanottaja ymmärtää perusidean lisäksi myös yksityiskohdat ja vivahteet. Koska ihmisten välinen viestintä on luonnostaan epämääräistä ja häviöllistä, tarvitaan matemaattisten ideoiden välittämiseen jokin riittävän täsmällinen ja rajoitettu kieli. Vaikka matemaattinen kieli ei kuvastakaan kovin hyvin matemaattista ajattelua, ei hyviä vaihtoehtoja ole olemassa.

Yliopistomatematiikka on hyvin poikkeavaa esimerkiksi Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun "insinöörimatematiikasta". Lukion matematiikka on perusteellisesti juuri insinöörimatematiikkaa. Esimerkiksi matematiikan laitoksen kursseille tyypillinen joukko-opillinen lähestymistapa sivuutetaan pitkän matematiikan oppimäärässäkin kokonaan. Hyvät lukiotiedot eivät takaa menestymistä yliopistomatematiikassa; vastaavasti huonot lukiotiedot eivät takaa, että yliopistomatematiikka olisi erityisen mahdotonta. Menestymisessä (monelle tarkoittaa kurssin läpäisyä) lienee kuitenkin kyse enemmän ennakkoluuloista ja motivaatiosta. Motivaation olisi tietysti hyvä olla kunnossa.

== Muita näkökulmia ==
Matematiikan opiskelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska se kehittää matemaattista ajattelukykyä, josta on hyötyä lähes kaikilla TKTL:n kurseilla varsinkin Algoritmit ja koneoppiminen -linjan syventävissä opinnoissa Lisäksi joidenkin kurssien varsinaiset asiat ovat kävelleet vastaan myös tietojenkäsittelytieteen perus- ja aineopintojen kursseilla.

Matematiikkaan orientoitunut käpistelijä pääsee kursseista läpi, jos jaksaa avata kirjan, mutta tyypillisen, matematiikkaa hieman vierastavan, tietojenkäsittelijän on syytä varata aikaa erityisesti laskareiden tekoon. Eikä ole ollenkaan tavatonta, että laskaritehtävät tulevat kokeessa vastaan sellaisenaan.

Matematiikan laitoksen aineopintojen kurssit eivät välttämättä ole keskiverto matematiikan pääaineopiskelijallekaan helppoja. Mainittakoon myös, että Johdatus yliopistomatematiikkaan -kurssin kohdalla läpipääsyprosentti on matematiikan laitoksella ollut jotakuinkin samaa luokkaa kuin meillä tietojenkäsittelytieteen laitoksellakin.

Muistisääntöjä oudoille merkinnöille ja termeille

2018-07-02T16:21:03Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Muistisääntöjä oudoille merkinnöille ja termeille uudelle nimelle Muistisääntöjä matematiikan oudoille merkinnöille ja termeille: harhaanjohtava nimi

#OHJAUS [[Muistisääntöjä matematiikan oudoille merkinnöille ja termeille]]

Muistisääntöjä matematiikan oudoille merkinnöille ja termeille

2018-07-02T16:21:03Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Muistisääntöjä oudoille merkinnöille ja termeille uudelle nimelle Muistisääntöjä matematiikan oudoille merkinnöille ja termeille: harhaanjohtava nimi

Kerro tällä sivulla kummallisimmat, erikoisimmat mutta erityisesti mieleenjäävimmät muistisääntösi erinäisille abstrakteille asioille joita diskreetissä viljellään.

= Joukot =

== Joukko-opilliset toiminnot ==

Joukko-opilliset toiminnot on hyvä oppia, koska niihin törmää mm. tietokantojen puolella. Merkinnät on taulukoitu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukko-oppi Wikipediassa] paremmin.

* Kahden joukon unionia eli liitosta merkitään isolla U:lla, ja kahden joukon leikkausta ylösalaisin-U:lla.
** U niin kuin Unioni, ylösalaisin-U niin kuin se toinen.
** Lisäksi kahden joukon unionissa kaikki otetaan mukaan, eli kaikilla on kivaa (hymysuu), kun taas leikkauksessa mukaan pääsee vain molemmissa joukoissa ollut porukka, jolloin monella ei ole kivaa (mutrusuu).
** Unioni ja leikkaus ovat vähän kuin loogiset operaatiot "tai" ja "ja", joiden merkit ovat vastaavasti V ja ylösalaisin-V. Jos a kuuluu A:han tai B:hen, se otetaan mukaan A unioni B:hen. Jos a kuuluu A:han ''ja'' B:hen, se otetaan mukaan A leikkaus B:hen.

= Relaatiot =

== Relaatioiden eri esitystavat ==

Relaatioita voidaan esittää monella eri tavalla, joilla on hieman epäintuitiivinen yhteys. Sovitaan että R on relaatio.

* Relaatiota voi merkitä joukkona järjestettyjä pareja, esim. '''{ (a,b), (c,d) } kuuluu R:ään'''.
* '''x R y''' viittaa esitystapaan, joka on tuttu esim. x = y, x < y ja x hates y -relaatioista.
* Relaation voi piirtää myös graafina eli verkkona eli pampuloina ja nuolina. '''x nuoli y''' vastaa silloin yhtä (x,y) -paria relaation joukossa.
* Verkkoesitystavan lähisukulainen on taulukko, jossa parien osapuolet löytyvät riveiltä ja sarakkeilta, ja '''ruksi ruudussa''' tarkoittaa että kyseisen rivin ja sarakkeen pari kuuluu joukkoon. Rivien ja sarakkeiden merkityksen voi valita miten tykkää, kunhan sen selvittää itselleen ja niille keille sitä selittää. Eli esimerkki:

<pre>
x y z
x X
y
z X
</pre>

Tässä on siis relaatio, jossa graafina ajateltuna '''x''':n ja '''y''':n välillä on nuoli sekä '''z''':sta menee nuoli itseensä. Mikäli rivit ajatellaan relaation etujäseniksi, tämä relaatio on siis joukko {(x,y), (z,z)}. Toki sarakkeetkin voidaan ajatella etujäseniksi, mutta se siis pitää selvittää itselleen ja ennenkaikkea muille.

Relaation voi vetää myös sellaisesta joukosta, jonka kaikki alkiot eivät kuulu relaatioon. Otetaan esimerkiksi joukko (Jouko, Casper , Maija), jossa Casper on materiaton mutta ystävällinen kummitus. Tätä joukkoa voidaan käyttää relaatiossa PidempiKuin, jossa Maija PidempiKuin Jouko, mutta vertailua ei voida tehdä Casperin kanssa ollenkaan. PidempiKuin = {(Jouko,Maija)}. Casper voisi tällöin olla taulukkoesityksessä rivi ja sarake jolla ei ole yhtään rastia, tai verkkoesityksessä piste joka ei ole yhteydessä mihinkään muuhun pisteeseen.

== Relaatioiden ominaisuuksia ==

Relaatioilla voi olla monenlaisia ominaisuuksia, jotka ovat tosi mystisiä. Muistisäännöiksi The Relation Rules of Luuuuv.

* '''Symmetrisyys''' tarkoittaa sitä, että jos a,b niin b,a. Esimerkiksi '=' on symmetrinen relaatio.
** Symmetrisessä rakkausrelaatiossa olevat alkiot eivät koskaan kärsi yksipuolisesta rakkaudesta. Joku ei välttämättä rakasta ketään, tai rakastaa vain itseään (a,a), mutta jos rakastaa jotakuta muuta (a,b), niin se rakastaa myös takaisin (b,a).
* '''Antisymmetrisyys''' tarkoittaa sitä, että jos a,b ja b,a, niin silloin väkisinkin a=b. Esimerkiksi pienempi-tai-yhtäsuuri-kuin on antisymmetrinen relaatio.
** Antisymmetrisessä rakkausrelaatiossa olevat alkiot jotka ovat erehtyneet rakastumaan johonkuhun muuhun ((a,b) ja a ei sama kuin b) eivät voi koskaan saada tältä vastarakkautta. Itseään rakastavat narsistit ja ei ketään rakastavat ovat myös ok antisymmetrisessä rakkausrelaatiossa, samoin kolmiodraamat ((a,b), (b,c), (c,a)), kunhan kukaan ei saa suoraan vastarakkautta.
** Vielä esimerkki luvuilla pieni-tai-yhtäsuuri-kuin (<=)-relaation antisymmetrisyydestä. Jos on kaksi lukua '''a''' ja '''b''' ja pätee '''a <= b''' ''ja'' '''b <= a''', niin selvästi on pakko olla '''a = b'''. Lukuhan ei voi olla samaan aikaan jotain toista lukua aidosti pienempi JA suurempi.

Kuten tästä näemme, narsistit ja erakot sopivat aina joukkoon, oli meno symmetristä tai antisymmetristä, koska silloin meitä kiinnostaa lähinnä miten väki suhtautuu toisiinsa.

* '''Täydellisyys''' tarkoittaa sitä, että kaikille a ja b, joissa a != b (eli eri kuin), on joko (a,b) relaatiossa tai (b,a). Esimerkiksi kaikki erisuuruusvertailut (<, >, jne) ovat täydellisiä kun vastassa on normaaleja lukuja. Niistä saadaan epätäydellisiä lähinnä heittämällä sekaan joku Casper, jota ei voi vertailla. Samoin jos ajatellaan perusjoukkoa '''{1,2,3}''' ja siinä määriteltyä relaatiota '''R = {(1,2), (1,1)}''', niin havaitaan että R ei ole täydellinen. Joukon alkio 3 ei kuulu mihinkään vertailupareista.
** Saippuasarjan käsikirjoittajan kannalta täydellinen rakkausrelaatio on sellainen, jossa ihan joka hahmo (eli alkio) joko rakastaa toista hahmoa tai sitten kyseinen toinen hahmo rakastaa sitä (täydellisyyteen sopii myös molemminpuolisuus). Itseään rakastavia narsisteja voi olla osa tai olla olematta, mutta erakkoja ei suvaita. Tällöin saadaan maksimimäärä ihme säätöä aikaiseksi annetulla näyttelijämäärällä.

* '''Refleksiivisyys''' tarkoittaa sitä, että kaikille a, a R a. Esimerkiksi = on tällainen relaatio erinäisille lukujärjestelmille.
** Refleksiivisessä rakkausrelaatiossa kaikki viettävät ainakin jonkin verran aikaa tuijotellen kuvajaistaan (reflection), eli ovat itseään rakastavia narsisteja. Saavat toki rakastaa vapaa-ajallaan myös muita kuin itseään. (Esimerkiksi täydellinen ja reflektiivinen rakkausrelaatio on ihmissuhdeverkkona kuvattuna ihme häkkyrä, jossa on joka suuntaan viivoja ja joka pisteessä vielä itseen osoittava pampula.)
** Luentomateriaalissa määritelty '''Delta_X'''-relaatio on selvästi määritelmänsä mukaan refleksiivinen. Sehän määriteltiin joukkona '''Delta_X = {(x,x) : x kuuluu perusjoukkoon}'''.

=Kuvaukset=
Kuvaus on erikoistapaus relaatiosta. Kuvauksessa relaation toisessa päässä on aina yksikäsitteisesti määrättävissä oleva alkio. Siis jos F on kuvaus ja pätee '''F(x) = y''' ''ja'' '''F(x) = z''', niin '''y = z'''. Kuvauksia ei kuitenkaan kannata välttämättä ajatella relaatioina, vaan eräänlaisina ''koneina'' jotka liittävät kahden joukon alkiota toisiinsa tietyllä säännöllä. Jos meillä on kuvaus '''F''' joukolta '''X''' joukkoon '''Y''', merkitään '''F: X -> Y'''. Joukkoa '''X''' sanotaan ''lähtöjoukoksi'' ja joukoa '''Y''' ''maalijoukoksi''. Alkion '''x \kuuluu X''' ''kuva kuvauksessa'' '''F''' on alkio '''y \kuuluu Y''' ja sitä merkitään ' '''F(X) = y''' '.

* Esimerkki: '''F: R -> R''', missä määritellään '''F(x) = 2x'''. Näin määritelty kuvaus on siis reaalilukujoukossa määritelty kuvaus joka kuvaa reaaliluvun reaaliluvulle. Kuvauksessa alkion '''x''' kuva on alkio '''2*x'''. Siis esimerkiksi F(4) = 2 * 4 = 8.

* Esimerkki: Olkoon '''A = { x : x on ihminen }''' ja ''' B = {'joo', 'ei'} ''' ja kuvaus '''F: A -> B''' missä F(x) = 'joo' jos '''x''' on nainen ja 'ei' jos '''x''' on mies. Näin määritelty kuvaus on edellä olevassa mielessä hyvin määritelty, ja kertoo siis ihmiestä onko hän nainen vai mies. Kuvauksen "säännön" ei siis tarvitse olla mikään matemaattisella lausekkeella ilmaistava ehto.

== Kuvausten ominaisuuksia ==

Kirjottakaa tähän, injektio, surjektio, bijektio...

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:15:34Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa.

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä.

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta]. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:15:19Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa.

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä.

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta]. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:14:33Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa.

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä.

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta]. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* Osaston intranet (https://cs.helsinki.fi/i/ -alkuiset urlit jossa yleensä sijaitsevat koetulokset yms.)
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:13:39Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa.

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä.

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti joko [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta] tai http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka sen mukaan, haluaako yliopistonlaajuista vai laitoksenlaajuista tietoa. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* Osaston intranet (https://cs.helsinki.fi/i/ -alkuiset urlit jossa yleensä sijaitsevat koetulokset yms.)
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:11:39Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa.

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä. Lue Helpdeskin tarkemmat ohjeet [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/ohjeet-yliopiston-kayttajatunnuksen-aktivointiin täältä].

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

===Argh, minulla ei ole soveltuvaa nettiyhteyttä tai sopivaa verkkopankkia===

Käytä [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/id-point ID-point -tunnistuspalvelua]. Lähin piste löytyy Kumpulan kampuskirjastosta, Physicumista.

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti joko [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta] tai http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka sen mukaan, haluaako yliopistonlaajuista vai laitoksenlaajuista tietoa. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* Osaston intranet (https://cs.helsinki.fi/i/ -alkuiset urlit jossa yleensä sijaitsevat koetulokset yms.)
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T16:09:44Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa. [http://www.helsinki.fi/helpdesk/oppaat/kun_aloitat_opiskelun.html Katso tietotekniikkakeskuksen oppaasta lisätietoja.]

[http://www.helsinki.fi/helpdesk/yhteydenotto/palvelupisteet.html Aukioloajat ja sijainnit.]

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä. Lue Helpdeskin tarkemmat ohjeet [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/ohjeet-yliopiston-kayttajatunnuksen-aktivointiin täältä].

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

===Argh, minulla ei ole soveltuvaa nettiyhteyttä tai sopivaa verkkopankkia===

Käytä [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/id-point ID-point -tunnistuspalvelua]. Lähin piste löytyy Kumpulan kampuskirjastosta, Physicumista.

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti joko [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta] tai http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka sen mukaan, haluaako yliopistonlaajuista vai laitoksenlaajuista tietoa. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* Osaston intranet (https://cs.helsinki.fi/i/ -alkuiset urlit jossa yleensä sijaitsevat koetulokset yms.)
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Kokeet ja arvostelu

2018-07-02T16:06:23Z

Nursami: /* Yleinen arvosteluasteikko */

==Koetyypit==

===Kurssikoe===
Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.

Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.

====Ilmoittautuminen====
Kurssikokeisiin tulee ilmottautua weboodissa.

===Erilliskoe===
Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ, mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.

Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

====Ilmoittautuminen====
Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

===Uusintakoe===
Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

===Minikoe===
Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.

==Menettely koetilaisuudessa==
'''Kokeet alkavat aina tasalta.'''

'''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.

Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.

Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.

Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.

Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.

Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.

==Arvostelu ja arvosana==
Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.

Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja.

===Yleinen arvosteluasteikko===
* 1, läpipääsy
* 5, korkein arvosana
* Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille
* Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.

'''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.

Kokeet ja arvostelu

2018-07-02T16:05:55Z

Nursami:

==Koetyypit==

===Kurssikoe===
Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.

Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.

====Ilmoittautuminen====
Kurssikokeisiin tulee ilmottautua weboodissa.

===Erilliskoe===
Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ, mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.

Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

====Ilmoittautuminen====
Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

===Uusintakoe===
Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

===Minikoe===
Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.

==Menettely koetilaisuudessa==
'''Kokeet alkavat aina tasalta.'''

'''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.

Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.

Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.

Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.

Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.

Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.

==Arvostelu ja arvosana==
Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.

Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja.

===Yleinen arvosteluasteikko===
* Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6
** 1, läpipääsy
** 5, korkein arvosana
** Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille
** Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.

'''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.

Kokeet ja arvostelu

2018-07-02T16:05:14Z

Nursami:

==Koetyypit==

===Kurssikoe===
Kurssikoe on normaaliin kurssisuoritukseen liittyvä tilaisuus joka järjestetään kurssin päätteeksi. Kurssikokeen tarkoitus on mitata kuinka hyvin opiskelija on sisäistänyt kurssilla opetetut asiat. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan järjestetä erillistä kirjallista kurssikoetta, vaan osaamisen arviointi voi pohjata kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, loppuprojektiin tai joskus jopa suulliseen kuulusteluun. Monilla kursseilla on käytössä arvostelukäytäntö jossa arvosana määräytyy osin kurssikokeen ja osin muun arvioinnin pohjalta. Tällöin käytössä on yleensä myös ns. '''koeleikkuri''', joka estää hyväksytyn arvosanan saamisen jollei kokeesta saada esimerkiksi puolia pisteitä.

Joillain pidemmillä, puoli vuotta kestävillä, kursseilla on kaksi kurssikoetta, yksi molempien opetusperiodien päätteenä. Näissä tilanteissa koeleikkuri käsittää yleensä molemmat kokeet.

====Ilmoittautuminen====
Kurssikokeisiin tulee ilmottautua weboodissa.

===Erilliskoe===
Erilliskoe on kurssikoe johon liittyen ei järjestetä opetusta. Erilliskokeeseen opiskellaan itsenäisesti ja se arvostellaan täysin irrallisena suorituksena joka määrää täysin saatavan opintosuoritusmerkinnän arvosanan. Erilliskokeilla voi suorittaa suurimman osan luentokursseista, muttei esimerkiksi seminaareja tai harjoitustöitä. Erilliskoe voi joillakin harvoilla kursseilla olla myös suullinen kuulustelu tai jokin poikkeuksellisen laaja kirjallinen työ, mutta tästä on ilmoitettu vastaavan kurssin sivulla erikseen. Myös luentokurssit joilla on useita kurssikokeita suoritetaan yhdellä erilliskokeella.

Joillain kursseilla erilliskokeeseen osallistuminen vaatii myös jonkin käytännön harjoitustyön (tai tehtäväsarjan) tekemisen. Jos et ole ollut vastaavalla kurssilla tekemässä kurssiin liittyvää harjoitustyötä mutta haluaisit silti tenttiä kurssin, voit kysyä sopivaa menettelyä kurssin viimekertaiselta luennoitsijalta. Joskus on sovittavissa että harjoitustyön voi palauttaa johonkin määräaikaan mennessä suoraan luennoitsijalle tarkastettavaksi sähköpostissa ja käydä sitten erilliskokeessa, mutta tähän ei todellakaan kannata luottaa liikaa. Pääpiirteittäin harjoitustyön sisältäviä kursseja kannattaa siis käydä luentokursseina.

Yleisesti ottaen tenttimällä eli erilliskokeella ei kannata suorittaa sellaisia kursseja, jotka vaativat paljon käytännön harjoittelua, ellei aihe ole ennestään hyvin hallussa. Myöskään sisällöltään laajoja ja keskeisiä tai yleisesti ottaen vaikeina pidettyjä kursseja ei kannata ensisijaisesti harkita omin päin tentittäviksi. Joitakin aineopintojen kursseja, joihin kuuluu pakollinen harjoitustyö, ei välttämättä voi suorittaa erilliskokeella lainkaan.

Tenttimiseen soveltuvat parhaiten kurssit, joihin on selkeä oppimateriaali (hyvä kurssikirja tai opetusmoniste) ja joiden asiasisältö on ensisijaisesti lukemalla (ja tarvittaessa jonkin verran itsekseen tehtäviä tekemällä) opittavissa. Erityisen sopivia tentittäväksi ovat kurssit, joiden aihepiiri on jossain määrin ennestään tuttu (aiempien kurssien, työn tai harrastuksen tms. kautta).

Matematiikan osastolla erilliskokeita kutsutaan, ainakin WebOodin ilmoittautumisjärjestelmässä, "yleistenteiksi".

====Ilmoittautuminen====
Erilliskokeisiin pitää ilmoittautua erikseen WebOodissa. Erilliskokeita pidetään yleensä tiettyinä päivinä ja samassa salissa on tällöin usean eri kurssien erilliskokeita.

===Uusintakoe===
Uusintakoe-nimitystä käytetään kurssikoetta, noin kuukauden päästä, seuraavasta erilliskokeesta.

Kokeen nimi on uusintakoe siksi, että siinä ovat vielä voimassa kurssikokeen tapaan kurssin aikana kerätyt harjoituspisteet. Joissain kursseissa laskuharjoituspisteet ovat voimassa pitempäänkin, esimerkiksi loppuvuoden. Laskuharjoituspisteiden voimassaolosta mainitaan kurssisivulla. Jos erillistä mainintaa ei ole, voi melko huoletta olettaa että harjoituspisteet ovat voimassa kurssikoetta seuraavassa uusintakokeessa. Uusintakoetilaisuus on kuitenkin myös aina erilliskoetilaisuus ja siihen voi ilmoittautua suorittamaan kurssin myös tavallisena erilliskokeena, vaikka ei itse kurssilla olisi ollutkaan.

===Minikoe===
Joillain kursseilla järjestetään viikottaisia minikokeita, jotka korvaavat yhdessä kurssikokeen. Tällaisia kursseja on kuitenkin vähän, joten mitään yleispätevää sääntöä näiden käytäntöihin ei ole.

==Menettely koetilaisuudessa==
'''Kokeet alkavat aina tasalta.'''

'''Huom:''' koekäytännöt vaihtelevat osastojen ja tiedekuntien välillä huomattavasti. Ota selvää sivuaineen koekäytännöistä hyvissä ajoin erityisesti muiden kuin kurssikokeiden osalta.

Kokeeseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä kirjoitusvälineet. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistuksesi kelpaavat opiskelijakortti, passi, ajokortti, henkilöllisyystodistus jne. Huomaa kuitenkin että sähköinen opiskelijakortti ei kelpaa yliopiston tuoreen linjauksen mukaan. Voit ottaa mukaasi myös juotavaa tai pientä purtavaa, mutta älä vedä överiksi. Joissain kokeissa saa (tulee) olla mukana laskin ja/tai taulukkokirja, tarkista tämä luennoijalta etukäteen. Lisäksi joillain kursseilla sallitaan erikseen esim. yhden käsin kirjoitetun A4-arkin kokoinen "lunttilappu". Tarkista myös tämä luennoijalta etukäteen.

Kun saavut koesaliin, jätä kaikki paitsi yllä mainitut välineet salin reunalle. '''Matkapuhelimet, älykellot jne. tulee myös jättää salin reunalle'''. Hae tämän jälkeen salin edestä tyhjiä konseptipapereita tarvitsemaksesi arviomasi määrä. Voit yrittää kysyä valvojalta montako kysymystä tentissä on. Valvoja ohjeistaa erikseen tuleeko jokainen kokeen tehtävä vastata erilliselle konseptille, vai voiko samalle konseptille kirjoittaa useamman vastauksen. Jää paikallesi odottamaan että valvojat jakavat kysymyspaperit. Nämä pidetään '''tekstipuoli pöytää vasten''' kunnes koe julistetaan alkaneeksi. Odottaessasi kokeen alkua voit jo täyttää konseptien yläreunaan omat tietosi. Jokaiseen konseptiarkkiin tulee kirjoittaa kurssin nimi, päivämäärä, opiskelijanumero (tai henkilötunnus jos et muista omaasi). Lisäksi jokainen paperi tulee varustaa allekirjoituksella sekä nimenselvennöksellä.

Aloita kokeeseen vastaaminen kun valvoja julistaa kokeen alkaneeksi ja kertoo milloin se päättyy. Kurssikokeet pituus on yleensä 2h 30min. Erilliskokeissa aikaa on yleensä 3h - 3h 30min. Kokeeseen alussa on puolen tunnin ajanjakso jolloin myöhässä saapuvia päästetään sisään. Tänä aikana koesalista ei saa poistua. Poistuminen kielletään myös mahdollisesti viimeisten 10 tai 15 minuutin ajaksi, jotta työrauha säilyisi loppuun saakka. Valvoja ilmoittaa tästä kokeen alussa.

Kokeen aikana kiertää rivettäin nimilista, johon merkataan oma nimi ja suoritettavan kurssin nimi (samassa salissa on usein useampi eri tentti). Jos koe kestää yli kaksi tuntia, WC:ssä saa käydä valvojan saattamana.

Kun olet valmis (tai koeaika päättyy), laita vastauspaperit sisäkkäin ja palauta ne valvojalle. Palautuksen yhteydessä näytä kuvallinen henkilöllisyystodistuksesi tai opiskelijakorttisi. Tehtävänannot saa yleensä ottaa mukaan kokeen jälkeistä hajoilua varten, mutta varmista asia valvojalta. Palauta aina vähintään yksi vastauspaperi tietojesi kanssa, vaikket olisikaan osannut vastata mitään mihinkään kysymykseen.

==Arvostelu ja arvosana==
Kurssin tulosten on oltava saatavilla kuukauden sisään kurssin viimeisestä suorituksesta (yleensä koe tai joskus harjoitustyön deadline). Kokeiden korjauksen tulisi siis valmistua kuukauden määräajassa. Suurilla massakursseilla kokeiden korjaus kestää kuitenkin joskus kauemminkin. Suoritusmerkintöjen on ilmestyttävä WebOodiin 2-3 viikon sisään tulosten ilmestymisestä.

Tietojenkäsittelytieteen osastolla tulokset löytyvät usein ensimmäisenä [https://ilmo.cs.helsinki.fi/tulokset/ tiklistä]. Joskus sieltä voi jopa löytää yksittäisten tehtävien pisteitä tarkastuksen ollessa vielä muuten kesken. Matematiikan kurssien tulokset löytyvät usein matematiikan ja tilastotieteen osaston [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu wikistä kohdasta koetulokset] (vaatii kirjautumisen). Lopulliset tulokset löydät WebOodista.

Opiskelija on oikeutettu kuulemaan perustelut saamalleen arvosanalle. Omaa koettaan saa myös pyytää nähtäväksi. Jos luennoitsija (tai kokeen korjaaja, mikäli hän on eri henkilö) ei erikseen ilmoita kurssin palauteaikaa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai vastaanottoaikana. '''Tarkista aina myös omat laskuharjoituspisteesi''', niiden kirjaamisessa sattuu inhimillisiä vahinkoja.

===Yleinen arvosteluasteikko===
* Tietojenkäsittelytieteen laitos: tehtäviä 3-6
** 1, läpipääsy
** 5, korkein arvosana
** Loput arvosanat jakautuvat tasaisesti tälle välille
** Harjoitukset antavat yleensä lisäpisteitä eli niitä kannattaa tehdä.

'''Arvostelusta päättää aina viimekädessä luennoitsija.''' Monella kurssilla käytetäänkin "normaalista" poikkeavia pistemääriä tai annetaan esimerkiksi laskareissa paikallaolosta pisteitä tai muuta etua.

Yliopistoliikunta

2018-07-02T15:59:31Z

Nursami:

== Miksi ==
Tuoreen fuksin ei tule ylenkatsoa liikuntaa. Opiskelumenestystä edesauttaa hyvä fyysinen kunto, sillä penkin painaminen on yllättävän raskasta puuhaa. Tietojenkäsittelytieteilyssä hyvä fyysinen kunto vain korostuu, kun koneen ääressä joudutaan nyhjöttämään niska kyyryssä päivästä toiseen lähes ympäri vuorokauden. Terve mieli terveessä ruumiissa jne.

== Missä ==
Apuun tulee [https://unisport.fi/ UniSport]. Se tarjoaa todella edulliseen hintaan liikuntapalveluja opiskelijoille, vieläpä aivan osastomme vieressä [https://unisport.fi/?page=yleista#653091 Kumpulan liikuntakeskuksessa.] UniSportin liikuntakeskuksia on lisäksi Meilahdessa, Viikissä, Töölössä (Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu) sekä Keskustakampuksella.

== Mitä ==
UniSportin lajitarjonta on erittäin monipuolinen; tarjolla on perinteisiä joukkuelajeja kuten salibandya ja koripalloa, aitoa raakaa punttisalia ja monenlaisia ryhmäliikuntatunteja kuten spinningiä ja joogaa sekä huippusuosittua Bodypumppia. Lisäksi tarjolla on erilaisia tansseja ja jos jonkinlaista aromaterapiaa. Käpistelijät innostuvat varmasti myös huolettomat hartiat -tunneista, jotka tuovat apua hartiaseudun vaivoihin.

Vakituisten liikuntamaksuun sisältyvien tuntien lisäksi tarjolla on myös kurssimuotoista liikuntaa, jossa pientä korvausta vastaan (yleensä 10-70€) pääsee huippuammattilaisen opetukseen. Kurssien aiheina ovat esimerkiksi kuntosalistartti, uimakoulut sekä erilaiset tanssit, kuten baletti ja jazz-tanssi. Kumpulan liikuntakeskuksessa on erikoisuutena moderni kiipeilyseinä, jota pääsee käyttämään edulliseen hintaan.

== Minäkö ==
UniSportin tunnit ovat pääsääntöisesti kaikille sopivia. Sinun ei siis tule olla lajin harrastaja, voidaksesi osallistua vaikkapa jooga-tunnille. Myöskään rapakuntoisia ei katsota kieroon. Heille on lisäksi tarjolla ns. kuntoa kevyemmin -tunteja, joista on hyvä aloittaa oman paremman tulevaisuuden rakentaminen. Kun myös kuntosalille on tarjolla ohjausta aivan harjoitusohjelman laadinnasta lähtien, on liikuntapalveluista vaikea kieltäytyä.

Satunnainen esimerkki

2018-07-02T15:43:19Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Satunnainen esimerkki uudelle nimelle Satunnainen esimerkki induktiotodistuksesta

#OHJAUS [[Satunnainen esimerkki induktiotodistuksesta]]

Satunnainen esimerkki induktiotodistuksesta

2018-07-02T15:43:19Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Satunnainen esimerkki uudelle nimelle Satunnainen esimerkki induktiotodistuksesta

Jos ihan periaate on hukassa, katso ensin [http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4ttely#Induktiivinen_p.C3.A4.C3.A4ttely Induktiivisen päättelyn periaate filosofiassa], ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Matemaattinen_induktio matemaattisen induktion määritelmä].

<pre>
Pohditaan, miten todistetaan induktiolla että sigma ( k = 0, n ) = n(n+1)(n+2) / 3,
oli n mitä tahansa.
</pre>

Induktiossa on aina kaksi vaihetta: ykkösvaiheessa todistetaan että väite pätee jollain
oikealla numerolla, joka valitaan sopivasti. Kakkosvaiheessa todistetaan, että väite
voidaan pumpata aina yhdestä numerosta sitä seuraavaan - eli todistetaan, että jos
induktio-oletetaan että väite pätee numerolla x (matemaatikot vaihtelevat kirjaimiaan),
silloin voidaan todistaa että väite pätee numerolla x+1 myös. Näistä kahdesta seuraa,
että väite pätee siitä alkunumerosta lähtien jokaisella numerolla, ja induktioperiaatteen
mukaan se silloin pätee kaikilla numeroilla.

Itse induktioperiaate on huijaus, jolla pärjätään äärettömyyden kanssa. Kun kukaan ei oikein
tiennyt, voiko jotain sanoa "kaikista (tiettyä suuremmista)" vain sen perusteella että
"aina yhtä isompi" on jonkinlainen, sovittiin matematiikassa että tästä seuraa että kaikista
voidaan sanoa jotain, koska se kuulostaakin jokseenkin järkevältä valtaosalle väestöstä. :)
Induktiota on selitetty mukavasti [http://solmu.math.helsinki.fi/1997/1/retki.html Turistina matematiikassa] -kiertueella, kunhan formaaliin ilmaisuun tottuu.

<pre>
Ykkösvaihe: todistetaan että toimii kun n=0 (0 valittiin siksi että se oli tossa summassa k:n
lähtöarvo, "k=0", eli pienin millä tän on pakko päteä - sitä pienemmillä tosta summasta ei
saa mitään irti):
sigma ( k = 0, 0 ) { k(k+1) } = 0(0+1)(0+2) / 3
0(0+1) = 0/3
0 = 0

Kakkosvaihe: oletetaan että toimii kun n = x jollekin x (ja me tiedetään että
jollakin x se toimii koska just todistettiin että vaikkapa x = 0 toimii).
Todistetaan tän pohjalta että toimii myös kun n = x + 1 eli yhtä isompi.

Oletuksen perusteella me tiedetään että (korvataan n = x)

sigma ( k = 0, x ) { k(k+1) } = x(x+1)(x+2) / 3 ilman mitään ongelmia, ei tarvi ees siivota.

Nyt me halutaan todistaa että (korvataan n = x+1)

sigma ( k = 0, x+1 ) { k(k+1) } = (x+1)((x+1) + 1)((x+1) + 2) / 3

Tavoite: jaetaan sigma kahteen palaan (sen saa aina jakaa kahtia niin, että ensin
juoksutetaan juoksutusnumeroa johonkin välietappiin, ja sitten etappi+1:stä loppuun asti),
esmers
sigma ( k = 0, y ) { k(k+1) } on sama kuin (oletetaan että z < y on hyvä välietappi)
sigma ( k = 0, z ) { k(k+1) } + sigma ( k = z+1, y ) { k(k+1) }
Ja jaetaan se niin, että se toinen jäljelle jäävä sigma on ton oletuksen sigma, jotta
me voidaan annihiloida se korvaamalla se oletuksesta saadun kaavan oikealla puolella,
jota on paljon helpompi käpistellä.

Tehtiin jako:

sigma ( k = 0, x ) { k(k+1) } + sigma ( k = x+1, x+1 ) { k(k+1) } :ksi.

Koska tehtiin aiemmin oletus tosta sigma(k=0,x):stä, ja tehdyt oletukset pitää aina
maailman tappiin, me voidaan nyt heittää se mäkeen ja korvata se sillä mitä me
oletettiin sen olevan, eli x(x+1)(x+2)/3:lla. Saadaan

x(x+1)(x+2)/3 + sigma ( k = x+1, x+1 ) { k(k+1) }.

Kakkosvaiheen väite oli siis että tämä hirviö olisi sama kuin (x+1)((x+1) + 1)((x+1) + 2) / 3.

Meillä on vielä riesanamme yksi sigma, mutta onneksi se on helppo - k menee x+1:stä x+1:een
itseensä, mikä tarkoittaa sitä ettei sigmaa tarvita - sijoitetaan vain k = x+1. Saadaan
toissarivistä:

x(x+1)(x+2)/3 + (x+1)((x+1) + 1)

ja meidän pitäis todistaa että se on sama kuin

(x+1)((x+1) + 1)((x+1) + 2) / 3, joka on kakkosvaiheen väitteen oikea puoli.

Tässä vaiheessa ollaan käytetty induktiotodistuksen peukalosäännöt loppuun ja siirrytään ihan perusveivaukseen, miten yhdestä saadaan toisen näköinen.

Helpointa on siivota molemmat puolet ihan perusmuotoonsa, jolloin niitä yleensä voi
vaan verrata ja todeta että ne on samat. Matemaatikot tosin arvostaa enemmän, jos
veivaa koko ajan konsistentisti vain yhtä puolta, ja lopulta näyttää ta-daa että se on
sama kuin se toinen puoli, koska tällöin ne voi helpommin vakuuttua siitä ettei niitä oo
huijattu jollain oikean puolen vääränlaisella puliveivauksella (kuten kertomalla kaikki
nollalla). Nekin tosin salaa voi tehdä sen niin että siivoaa molemmat ensin perusmuotoonsa
ja sitten vertaa että ne on samat, ja tekee sen "oikean puolen" siivoamisen takaperin parissa
nopeutetussa askeleessa vasemmalle puolelle jotta se näyttää suoraan siltä oikealta puolelta.

Loppuun on tyylikästä sanoa että ykkös- ja kakkosvaiheen sekä induktioperiaatteen nojalla
alkuperäinen väite on todistettu, jotta kaikki tietävät mihin asti päästiin.

</pre>

Käyttölupien aktivointi

2018-07-02T15:37:35Z

Nursami:

Syksyllä aloittavien uusien opiskelijoiden käyttölupien aktivointi onnistuu heti kun henkilö on valittu Helsingin yliopistoon ja tiedot löytyvät rekistereistä. '''HUOM! Jos olet lykännyt opiskelujasi ja sinulla ei vielä ole tunnusta, maksa ensin HYY-maksu ja ilmoittaudu läsnäolevaksi'''

==Järjestelmät==
'''Tietojenkäsittelytieteen uudella opiskelijalla on automaattisesti käyttölupa kahteen eri järjestelmän:'''
# '''Pääkäyttölupa''', eli AD-lupa, eli Helsingin yliopiston järjestelmien käyttölupa
# '''CS-lupa''' eli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmien käyttölupa (poistui käytöstä syksyllä 2017)

'''Näiden funktiot ovat seuraavat:'''
* Pääkäyttöluvalla kirjaudutaan koko Helsingin yliopiston laajuisiin web-järjestelmiin (esim. WebOodi).
* Osaston CS-tunnuksella kirjaudutaan laitoksen luokkien koneille ja osaston omiin tietojärjestelmiin.
* Kurssi-ilmoittautumisjärjestelmään (WebOodiin) kirjaudutaan aina pääkäyttöluvalla.

Kaikissa käyttöluvissa käyttäjätunnus on sama (korkeintaan kahdeksanmerkkinen merkkijono muotoa mmeikala), mutta ne oikeuttavat eri laitteistojen käyttöön ja niillä on eri salasana.

'''Siis, vielä toistamiseen:'''
* On olemassa kahdenlaisia käyttölupia: 1. yliopiston lupa eli pääkäyttölupa (eli AD-lupa) ja 2. osaston lupa (eli CS-lupa).
* Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus on instituutio, joka vastaa koko Helsingin yliopiston kattavasta tietotekniikasta ja koko yliopiston kattavasta verkosta.
* Tietojenkäsittelytieteen osastolla on, muista osastoista ja laitoksista poiketen, lisäksi oma atk-järjestelmä (sisäverkko, palvelimet)
* CS-luvalla käytät tietojenkäsittelytieteen osaston järjestelmiä (esimerkiksi kirjautuminen kaikkiin yhteiskäyttöisiin cs.helsinki.fi-hallintoalueella oleviin palvelimiin kuten melkinpaasi, melkinkari jne)
* (AD tulee sanoista ja tekniikasta "Active Directory", CS sanoista "Computer Science")

==Miten aktivoin käyttölupani?==

Kumpikin käyttölupa pitää aktivoida erikseen. Edellytyksenä aktivoimiselle on, että käyttäjän tiedot löytyvät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterista. Uusien opiskelijoiden lisääminen rekisteriin kestää tovin, ks. alempaa [[#Ongelmatilanteet|Ongelmatilanteet]].

===Pääkäyttölupa (AD-lupa)===
Uudet opiskelijat aktivoivat käyttäjätunnuksensa ottaessaan paikan vastaan yliopistohaun järjestelmän kautta, jonka jälkeen salasana tulee vaihtaa. [http://www.helsinki.fi/helpdesk/oppaat/kun_aloitat_opiskelun.html Katso tietotekniikkakeskuksen oppaasta lisätietoja.]

[http://www.helsinki.fi/helpdesk/yhteydenotto/palvelupisteet.html Aukioloajat ja sijainnit.]

===CS-tunnus===
'''CS-tunnukset aktivoidaan netissä pääkäyttöluvan avulla.''' CS-tunnusten aktivointiin tarvitaan toimiva AD-lupa. CS-tunnus luodaan ja sille kopioidaan AD-tunnuksen salasana sivulla https://www.cs.helsinki.fi/passwd syöttämällä "Username"-kenttään oman AD-luvan käyttäjätunnus, alempaan AD-luvan salasanan. Tunnus aktivoituu seuraavana yönä, ja CS-sähköpostin aktivoitumisessa saattaa kestää vielä kauemmin.

==Ongelmatilanteet==

===Argh, yritän aktivoida AD-lupaa, mutta se ei onnistu===

*Todennäköisesti tietosi eivät vielä löydy Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä. Lue Helpdeskin tarkemmat ohjeet [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/ohjeet-yliopiston-kayttajatunnuksen-aktivointiin täältä].

===Argh, saan yllättävän järjestelmävirheen===

Lupaavan monet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat jo varhaisessa opintojen vaiheessa ensi käden tietoa siitä, minkälaista huonoutta vastaan tänne on tultu taistelemaan. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat ovat pyytäneet että tällaiset tapaukset lähettävät opiskelijanumeronsa osoitteeseen helpdesk ät helsinki.fi. Mukaan voi laittaa maininnan yllättävästä järjestelmävirheestä (ja siitä, jos pääsi jo valikoimaan minkälaisen @helsinki.fi -osoitteen haluaa, jos sattuu olemaan ei-ensimmäinen Matti Virtanen yliopistolla).

===Argh, minulla ei ole soveltuvaa nettiyhteyttä tai sopivaa verkkopankkia===

Käytä [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/kirjautuminen-ja-yhteydet/kayttajatunnus/id-point ID-point -tunnistuspalvelua]. Lähin piste löytyy Kumpulan kampuskirjastosta, Physicumista.

==Lisätietoa käyttöluvista==

Käyttäjäluvista lisää kertovat sivut löytyvät loogisesti joko [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ Helpdeskin sivuilta] tai http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka sen mukaan, haluaako yliopistonlaajuista vai laitoksenlaajuista tietoa. Käyttöluvista ja yliopiston verkosta kerrotaan enemmän pakollisessa Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin TVT-ajokortti-osassa.

== Kertauksena: Millä kirjaudun mihinkin? ==

===AD===
* '''Osaston luokkien koneet'''
* '''WebOodi'''
* '''Office 365 -sähköposti'''
* '''HUPnet-vierailijaverkko (ja HY-VPN)'''
* '''Eduroam'''
* Flamma
* Blackboard
* Ohjelmistojakelu

===CS===
* '''Osaston webmail (webmail.cs.helsinki.fi)'''
* Osaston intranet (https://cs.helsinki.fi/i/ -alkuiset urlit jossa yleensä sijaitsevat koetulokset yms.)
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA]
* Osaston yleiskäyttöiset Linux-palvelimet (voi ajaa Irssiä), eli
** melkki.cs.helsinki.fi
** melkinpaasi.cs.helsinki.fi
** melkinkari.cs.helsinki.fi
* Osaston tietokantapalvelin users.cs.helsinki.fi

Kesäopinnot 2018

2018-07-02T15:30:50Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Kesäopinnot 2018 uudelle nimelle Kesäopinnot: yhtenäistetään uusimmat artikkelit listatuksi ilman vuosilukua

#OHJAUS [[Kesäopinnot]]

Kesäopinnot

2018-07-02T15:30:50Z

Nursami: Nursami siirsi sivun Kesäopinnot 2018 uudelle nimelle Kesäopinnot: yhtenäistetään uusimmat artikkelit listatuksi ilman vuosilukua

Moni pohtii, että mihinköhän sitä pääsisi kesäksi töihin vai voisikohan opintoja edistää kesälläkin. Tässä olisi TKO-älyn opintovastaavan vinkit kesäopintoihin vuonna 2018.

Avoin yliopisto tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja kesäopintoihin. Tyypillisesti käpistelijät ovat suorittaneet varsinkin matematiikan ja tilastotieteen kursseja avoimen kesäopintotarjonnasta. Myös tkt:n perusopinnot ovat tarjolla. Avoimen yliopiston tarjoamat kesäopinnot julkaistaan sivulla: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu/uuteen-vuoteen. Poimintoina mainittakoon:
* Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II
* Tilastotiede ja R tutuksi I ja II
* Todennäköisyyslaskenta I

Avoimen yliopiston lisäksi tietojenkäsittelytieteen osasto tarjoaa muutamia kursseja:
* Aineopintojen harjoitustyöt Tietokantasovellus ja Tietorakenteet ja algoritmit on viime kesien tapaan suunniteltu järjestettäväksi tänäkin kesänä. Molemmista pyritään tarjoamaan alkukesän ja loppukesän versiot. Viime kesänä näiden päivämäärät olivat 15.05.-23.06.2017 ja 24.07.-01.09.2017.
* Ohjelmistotuotantoprojekti järjestetään joka kesä. Tarjolla on sekä 7-viikon (n. 15.5-30.6 ja 15.7-30.8), että 14 viikon projekteja. Aiheet julkaistaan ja kurssille ilmoittaudutaan n. 15.4.-1.5 aikana. Ohtuprojektin kohdalla pitää kuitenkin huomioida laajat esitiedot.
* Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyön voi uunituoreen tiedon mukaan suorittaa myös kesällä
* Basics and Hands-on of Computer Vision on Data Science maisteriohjelman järjestämä tiiviskurssi toukokuun lopulla
* Tekoälyn alkeisiin on mahdollisuus tutustua uudella "teko-äly mooc" -kurssilla. Lisää infoa tulossa huhtikuussa, ennakkotietoja: https://twitter.com/UnivHelsinkiCS/status/940990658701127680

Myös netistä löytyvien MOOCien ym. kurssien (esim. Coursera, EdX, jne.) suorittamisen hyväksymistä kesäopinnoiksi on pohdittu. Kannattaa jutella HOPS-ohjaajan kanssa kuitenkin etukäteen, jos sellaisen haluaa suorittaa ja saada opintopisteitä.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että kesäkursseilla voi olla tarjolla tavallista vähemmän tai ei lainkaan ohjausta.

Matematiikan ja tilastotieteen osasto on myös järjestänyt viime vuosina avoimessa tarjolla olevien "peruskurssien" lisäksi joitain vaihtuvia kursseja kesäisin. Vuonna 2017 tarjolla oli:
* Topologia I A - touko-kesäkuussa
* Matematiikan historia - elokuussa
* Mitta ja Integraali - elokuussa

Tarkempia tietoja niin tkt:n kuin matematiikan kesän kursseista julkaistaan yleensä huhtikuun aikana.

IRC-ohjeet

2018-07-02T15:29:39Z

Nursami: update 2018

'''Tämän ohjeen tarkoitus on toimia mahdollisimman lyhyenä johdantona laitoksen etäpalvelimelta irkkaamiseen.'''

Tarkoituksena ei ole opastaa syvällisempään Irssin (tai muunkaan) asiakasohjelman käyttöön. Irssin käyttöön opastaa [http://irssi.org/documentation/startup Irssi.org:in Startup HOWTO]. Kun on päässyt alkuun, ohjeita saa kysellä myös [[Fuksikanava]]lta.

----

IRC ([http://www.ietf.org/rfc/rfc1459.txt Internet Relay Chat]), tutummin "irkki", on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä.

Irkkiin yhdistämiseen on olemassa useita eri tapoja, joista voi valita itselleen parhaiten sopivan.

Nopeiten pääset irkkiin yhdistämällä nettiselaimen kautta toimivalla webchatilla, jossa nettipalvelu yhdistää sinut IRCnetiin ilman että asennat mitään koneellesi. Toisin kuin monissa muissa keskustelualustoissa, viestejä ei tallenneta mihinkään pilveen. Tämän takia yhdistäessä verkkoon sinulle ei lähetetä minkäänlaista viestihistoriaa kanavilta tai mitä olet aiemmin vastaanottanut yksityisviesteinä. Tästä syystä myöskin webchatia käyttämällä et voi tietää, mikäli joku on vaikka vastannut kysymykseesi sillä aikaa kun olet katkaissut yhteyden verkkoon.

Tästä syystä yleinen irkin käyttötapa on asentaa IRC-verkkoon yhdistävä asiakasohjelma ns. shellille tai virtuaalipalvelimelle jonne ohjelman voi jättää ajoon taustalle ja palaa takaisin kun yhdistää jälleen terminaalilla SSH-yhteyden palvelimeen. Yliopisto tarjoaa muun muassa tähän käyttöön shellipalvelinta.

Lisäksi uutena vaihtoehtona IRCnetiä voi nykyään käyttää Matrix-kommunikaatioprotokollan kautta. University of Twente tarjoaa oman IRCnet-palvelimensa lisäksi siltaa heidän oman IRCnet-palvelimen ja Matrix-palvelinverkon välille. Toisin kuin irkissä, viestit tallennetaan usealle federaatiossa olevalle palvelimelle. Tämän ansiosta (myöskin irkissä) lähetetyt viestit säilyvät. Matrix-palvelinverkkoon voi myös yhdistää monella eri tavalla, joista suosituin on nettiselaimessa ja älypuhelimissa toimiva [https://about.riot.im/ Riot]. Tämä on helpoin vaihtoehto myös niille jotka eivät ole koskeneet komentoriviin tai muuten pelkäävät sitä.

__TOC__

== IRCnetiin yhdistäminen Matrixin kautta Riotilla ==

[https://matrix.org/ Matrix] on avoin kommunikaatioprotokolla, joka on suunniteltu reaaliaikaiseen viesti-, ääni- ja videokeskusteluun hajautetussa palvelinverkossa. Matrixin yhteisön ansiosta Matrixiin on toteutettu erinäisiä integraatioita, jotka yhdistää Matrix-palvelinverkon muihin viestintäprotokolliin. Näistä yksi on Matrixin ja IRCnetin välinen integraatio, minkä ansiosta Matrixin käyttäjä voi liittyä mille tahansa kanavalle IRCnetissä Matrix-asiakasohjelmastaan.

Matrixia voi käyttää muun muassa [Riotilla https://riot.im/app/], joka toimii nettiselaimessa sekä älypuhelimissa.

IRCnetissä olevat kanavat löytyvät Matrixissa muodossa <code>#_ircnet_#kanavanNimi:irc.snt.utwente.nl</code>. Esimerkiksi jos haluat liittyä kanavalle <code>#tkt-fuksitYYYY</code>, niin liityt Matrixissa kanavalle <code>#_ircnet_#tkt-fuksit2017:irc.snt.utwente.nl</code>.

Liittyessäsi ensimmäistä kertaa IRCnetin puolella olevalle kanavalle saat yksityisviestinä botilta tietoa ja ohjeita. Tämän botin kautta voit myös jatkossa liittyä muille IRCnetissä oleville kanaville kirjoittamalla <code>!join #kanava</code>. Lisäksi voit myös muuttaa IRCnetissä olevan nimimerkkisi kirjoittamalla <code>!nick nimimerkki</code>. HUOM! minkä vain IRC-komennon ajaminen onnistuu kirjoittamalla <code>!cmd irc.snt.utwente.nl KOMENTO #<channel> <parametrit></code>. Esimerkiksi oppien antaminen #tkt-random kanavalla olevalle käyttäjälle nimeltä velli-veikko sujuisi näin: <code>!cmd irc.snt.utwente.nl MODE #tkt-random +o velli-veikko</code>.

Kun lähetät kuvia tai videoita kanavalle, siltaa ylläpitävä ohjelmisto lähettää IRC:n puolelle URL-osoitteen kyseiseen liitteseen. Matrixissa nämä näkyvät suoraan keskustelussa.

== SSH-yhteys ja IRC ==

Homma toimii perusperiaatteessaan niin, että käyttäjä ottaa SSH-yhteyden koneeltaan etäpalvelimeen (jotkut puhuvat näistä "shelleinä"), jossa käynnistää IRC-pääteohjelman, joka puolestaan ottaa yhteyden johonkin tiettyyn IRC-palvelimeen. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ssh SSH-yhteys] itsessään on, näin yksinkertaisesti sanottuna, vahvan salauksensa vuoksi yleisesti käytetty tekstipohjainen etäkäyttöyhteys. Tulee myös huomata, että "etäpalvelinta" ja "IRC-palvelinta" ei tule tässä sekoittaa toisiinsa, vaan ne ovat kokonaan toisistaan riippumattomia asioita.

Tämän ohjeen tapauksessa kyseisenä etäpalvelimena toimii laitoksen oma Linux-palvelin, jota voi käyttää suositun IRC-pääteohjelman, [http://irssi.org Irssin] ajamiseen. Voit kirjautua palvelimelle SSH-yhteyden avulla mistä tahansa verkkoon kytketystä koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Näistä lisää seuraavaksi.

== SSH-yhteyden luominen ==

=== Windowsilla ===
Windows 10 -käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Powershell. Se löytyy koneelta valmiiksi asennettuna.

=== Linuxilla ja OS X:llä ===
Useimmissa Unix-järjestelmissä on ssh-yhteysohjelma yleensä valmiiksi asennettuna ja jonka nimi on ytimekkäästi "ssh".

SSH-yhteyden laitoksen palvelimeen saa täten kirjoittamalla komentoriville/terminaaliin
ssh tunnus@melkki.cs.helsinki.fi

=== Automaattinen tunnistautuminen ssh-avaimella ===
Luomalla ensin omalla koneellasi ssh-avainpari
ssh-keygen -t rsa -C "your_email@example.com"
sitten kopioidaan oletuksella polkuun <code>~/.ssh/id_rsa.pub</code> tiedoston sisältö laitoksen koneelle tiedostoon <code>~/.ssh/authorized_keys</code>.
Useampia avaimia voi lisätä tiedostoon rivinvaihdoilla erotettuna. Tiedosto voi näyttää esimerkiksi tältä:
#koti:
ssh-rsa AAAAB3NzaC1yc2EAAAADAQABAAABAQC4YFesUYLoafcu5aRM75AjxTZbc+[...]E4AUGrNzdtnjZ3oiTXJi6GnLl4NfMCzppXwtvlDGINpjG4VoHRM3b3FoCXa+poRUrFvNLtiZqUdLbVJrsh5pxq22j0oXJ/LN email@example.org

#jokutoinenautentikoitu:
ssh-rsa AAAAB3NzaC1yc2EAAAADAQABAAAAgQC+jQlXHO6yNbesIn[...]hUBvy9Ebplg2Kp2UQNtvlDGINpjG4VoHRM3b3FoCXa+poRUrFvNLtiZqUdLFnEnZzIG80VaCsfvwnAO5L82uyExVoktnsf8ZnSQ== email@example.org

== Irssin käyttö ==

Jos jaksat nähdä hieman enemmän vaivaa niin suositellumpaa on asentaa ja konfiguroida [[#WeeChatin käyttö (Beta)|WeeChat]]. Irssikin toki on hyvä valinta - vanhan koulukunnan valinta.

=== Aloittaminen ===

'''Huom!''' Tämän kohdan ohje kertoo miten Irssi käynnistetään Melkille. Älä käynnistä aina irkkaamaan halutessasi uutta Irssiä, vaan katso kohdasta '''Keskeyttäminen ja jatkaminen''' miten jätät Irssin pyörimään Melkille.

Irssi toimii näppärästi screen-apuohjelman kanssa. Käynnistä Irssi syöttämällä komento
screen irssi

Mikäli Irssin ruutu on aluksi tyhjä, yhdistetään ensin palvelimelle. Se tapahtuu komennolla
/CONNECT palvelin
jossa palvelin-kohtaan laitetaan haluttu IRC-palvelin, esimerkiksi irc.cc.tut.fi.

Palvelimelle yhdistämisen jälkeen asetetaan oma nimimerkki eli "nick" ja oikea nimi seuraavilla komennoilla:
/SET nick nimimerkkisi
/SET real_name Etunimi Sukunimi

Lopulta voimme siirtyä jutustelemaan fuksikanavalle!
/join #tkt-fuksit2016

=== Keskeyttäminen ja jatkaminen ===

Irssin voi sulkea /quit -komennolla - '''mutta sitä ei kannata yleensä käyttää!''' Irssin voi jättää pyörimään Melkille screenin avulla, jolloin et menetä poissaollessassi käytyjä keskusteluja ja pystyt ottamaan vastaan viestejä milloin vain.

Voit piilottaa Irssin näppäinyhdistelmällä '''Ctrl+a+d''', jolloin palaat Melkin komentoriville.

Kun otat uudestaan SSH-yhteyden Melkki-palvelimelle, '''älä käynnistä Irssiä uudelleen''' vaan ota esille aiemmin piilottamasi Irssi komennolla
screen -rd

Jos komento ei palauta Irssiäsi (There is no screen to attach), se voi olla kaatunut. Tällöin joudut käynnistämään uuden Irssin.

=== Tärkeimmät komennot ===
* Nimimerkin vaihtaminen: /nick uusnick
* Kanavalle liittyminen: /join #kanavannimi (tai /j)
* Kanavalla olevien käyttäjien tulostaminen: /names (tai /n)
* Kanavan otsikon vaihtaminen: /topic uusi otsikko
* Operaattorioikeuksien (op) jakaminen: /op toinennick
* Kanavalta poistuminen: /part
* Irkistä kokonaan poistuminen, sulkee Irssin: /quit
* Yksityisviestien lähettäminen: /msg kaverinnimi viesti
* Nimimerkin käyttäjän selvitys: /whois outonick
* "Vahinko-pasten" (puttyssa rightclick) estäminen: /set paste_verify_line_count 1

'''Oletuksena jokainen uusi kanava ja yksityiskeskustelu avautuu omaan ikkunaansa. Ikkunoita käsitellään seuraavasti:'''
* Näkyvän ikkunan vaihtaminen: alt+numero tai esc+numero (kanavasta 10 eteenpäin 11=Q, 12=W, 13=E..., myös /win numero)
* Seuraavaan ikkunaan siirtyminen: ctrl+n tai esc+→
* Edelliseen ikkunaan siirtyminen: ctrl+p tai esc+←
* Ikkunan sulkeminen: /window close (tai /wc)

Edelliset keskustelut näkee scrollaamalla PageUpilla ja PageDownilla, tai fn+shift+↑ ja fn+shift+↓.

Kaikki käytettävissä olevat komennot näet komennolla /help

Yksityiskohtaisempaa tietoa tietystä komennosta saat kirjoittamalla /help komennonnimi, esim /help whois

[http://en.wikipedia.org/wiki/Command-line_completion Tab-täydennys] on hyödyllinen työkalu myös irkatessa. Kirjoittamalla osan esim. nimimerkistä ja painamalla tabulaattoria irssi täydentää lopun automaattisesti.

Lisäohjeita Irssiin liittyen löydät sen kotisivuilta osoitteesta http://irssi.org/documentation

== WeeChatin käyttö (Beta) ==

=== Asennus ===

Melkiltä löytyy jo asennettuna jo WeeChatin ikivanha versio, Melkinkarilta jopa 1.3. Tämän takia Weechatin asentaminen lähdekoodista omaan kotihakemistoon voi olla suositeltavaa, mikäli aikoo esimerkiksi hyödyntää relay-ominaisuutta tai lukuisia skriptoja.

cd ~
# Lataa uusin WeeChatin lähdekoodi
wget http://weechat.org/files/src/weechat-1.6.tar.gz
tar zxvf weechat-1.6.tar.gz

# Luo käännetylle WeeChatille valmiiksi kansio
mkdir weechat

# Luo buildillesi kansio ja käännä lähdekoodi
cd weechat-1.6
mkdir build
cd build
# Melkiltä ei löydy Ruby-tuelle vaadittuja kehityskirjastoja, joten sen tuki joudutaan karsimaan pois.
cmake .. -DCMAKE_INSTALL_PREFIX=~/weechat -DENABLE_RUBY=OFF
make
make install

# Lisää WeeChatin binäärikansio PATH-muuttujaan
PATH=~/weechat/bin:$PATH

# Lisätään tämä muutos .bash_profileen/.bashrc:hen, jolloin muutos tulee voimaan jokaisella kirjautumisella.
echo 'PATH=~/weechat/bin:$PATH' >> .bash_profile
echo 'PATH=~/weechat/bin:$PATH' >> .bashrc

# Homma valmis.
weechat

=== Aloittaminen ===
'''Huom!''' Tämän kohdan ohje kertoo miten WeeChat käynnistetään Melkille. Älä käynnistä aina irkkaamaan halutessasi uutta WeeChat-instanssia, vaan katso kohdasta '''Keskeyttäminen ja jatkaminen''' miten jätät WeeChatin pyörimään Melkille.

WeeChat toimii näppärästi tmux-apuohjelman kanssa. Käynnistä uusi tmux-sessio syöttämällä komento
tmux new -s weechat

Käynnistä sen jälkeen WeeChat uudessa tmux-sessiossasi syöttämällä komento
weechat

Ennen palvelimeen yhdistämistä on hyvä asettaa nimimerkki ja oikea nimensä
/set irc.server_default.nicks "nimimerkki"
/set irc.server_default.realname Etunimi Sukunimi

Nicksiin voi myös lisätä useamman nimimerkin pilkuilla erotettuna, jolloin weechat käy niiden listaa vasemmalta oikealle läpi jos ensisijainen nimimerkki on käytössä.

Lisätään ensimmäinen irc-palvelin ja yhdistetään siihen.
/server add IRCnet PALVELIN -autoconnect
/connect IRCnet
jossa palvelin-kohtaan laitetaan haluttu IRC-palvelin, esimerkiksi irc.cc.tut.fi tai open.ircnet.net jos käytät WeeChatia muualla kuin yliopiston palvelimella ja yhdistät Suomen ulkopuolelta.

Palvelimelle yhdistämisen jälkeen asetetaan oma nimimerkki eli "nick"
/nick nimimerkkisi

Lopulta voimme siirtyä jutustelemaan fuksikanavalle!
/join #tkt-fuksit2016

=== Keskeyttäminen ja jatkaminen ===

WeeChatin voi sulkea /quit -komennolla - '''mutta sitä ei kannata yleensä käyttää!''' WeeChatin voi jättää pyörimään Melkille tmuxin avulla, jolloin et menetä poissaollessassi käytyjä keskusteluja ja pystyt ottamaan vastaan viestejä milloin vain.

Voit piilottaa WeeChatin näppäinyhdistelmällä '''Ctrl+b''' ja niiden jälkeen näppäin '''d''', jolloin palaat Melkin komentoriville.

Kun otat uudestaan SSH-yhteyden Melkki-palvelimelle, '''älä käynnistä Irssiä uudelleen''' vaan ota esille aiemmin piilottamasi WeeChat komennolla
tmux attach -t weechat

Jos komento ei palauta WeeChattiäsi, se voi olla kaatunut. Tällöin joudut käynnistämään WeeChatin uudelleen.

=== Tärkeimmät komennot ===
* Nimimerkin vaihtaminen: /nick uusnick
* Kanavalle liittyminen: /join #kanavannimi (tai /j)
* Kanavalla olevien käyttäjien tulostaminen: /names (tai /n)
* Kanavan otsikon vaihtaminen: /topic uusi otsikko
* Operaattorioikeuksien (op) jakaminen: /op toinennick
* Kanavalta poistuminen: /part
* Irkistä kokonaan poistuminen, sulkee WeeChatin: /quit
* Yksityisviestien lähettäminen: /query kaverinnimi viesti
* Nimimerkin käyttäjän selvitys: /whois outonick

'''Oletuksena jokainen uusi kanava ja yksityiskeskustelu avautuu omaan bufferiinsa. Buffereita käsitellään seuraavasti:'''
* Näkyvän bufferin vaihtaminen: alt+numero tai esc+numero (kanavasta 10 eteenpäin 11=Q, 12=W, 13=E..., myös /buffer numero)
* Seuraavaan bufferiin siirtyminen: ctrl+n tai esc+→
* Edelliseen bufferiin siirtyminen: ctrl+p tai esc+←
* Bufferin sulkeminen: /close

Edelliset keskustelut näkee scrollaamalla PageUpilla ja PageDownilla, tai fn+shift+↑ ja fn+shift+↓.

'''Hienosäätöä'''
* Hiiren käytön salliminen WeeChatissä: /mouse enable
* Kanavalta poistuminen sulkee bufferin: /set irc.look.part_closes_buffer on
* Bufferilista siirtäminen ikkunan alaosaan: /set weechat.bar.buffers.position bottom '''Huom!''' Bufferilistan saa scriptillä buffers.pl, ks. kohta '''Scriptit'''
* Nickien näytettävän merkkimäärän rajoittaminen keskustelualueella: /set weechat.look.prefix_align_max 15
* Prefiksi ja suffiksi nickeille:
/set weechat.look.nick_prefix <
/set weechat.look.nick_suffix >
* Yhtenäinen viiva nimimerkkien ja viestien erottajaksi sekä luettujen ja lukemattomien viestien erottajaksi:
/set weechat.look.prefix_suffix "│"
/set weechat.look.read_marker_string "─"
* Sekunnit pois timestampista: /set weechat.look.buffer_time_format [%H:%M]
* Enemmän rivejä pitkän topicin/otsikon näyttämiseen:
/set weechat.bar.title.size 0
/set weechat.bar.title.size_max 3
/set weechat.bar.input.size 0
/set weechat.bar.input.size_max 3
*Lisää asetuksia voit selata: /set irc.*

'''Scriptit'''
* Scriptien (lisäosien) hallinnan välilehden avaaminen: /script
* Ohjeet scriptien asennukseen ja poistamiseen bufferin otsikossa

Kaikki käytettävissä olevat komennot näet komennolla /help

Yksityiskohtaisempaa tietoa tietystä komennosta saat kirjoittamalla /help komennonnimi, esim /help whois

[http://en.wikipedia.org/wiki/Command-line_completion Tab-täydennys] on hyödyllinen työkalu myös irkatessa. Kirjoittamalla osan esim. nimimerkistä ja painamalla tabulaattoria WeeChat täydentää lopun automaattisesti.

Lisäohjeita WeeChattiin liittyen löydät sen kotisivuilta osoitteesta https://weechat.org/doc/stable/

== Muuta huomioitavaa ==
*[[Fuksikanava]] toimii, nimestä huolimattaan, laitoksen useimpien irkkaavien tietojenkäsittelytieteilijöiden ensisijaisena tiedonlähteenä, ei pelkästään fuksien. Fuksikanava (#tkt-fuksit<vuosiluku>) vaihtuu kuitenkin vasta kesällä, ei siis vielä uutenavuotena.

*[[Kurssikanavat]]-sivulta löydät useita kurssikohtaisia IRC-kanavia. Jos tarvitset apua jonkin tietyn kurssin suhteen, sitä kannattaa kysellä ensisijaisesti kurssikohtaiselta kanavalta. Fuksikanavaltakin voi toki kysellä apua, mutta siellä kysymyksesi saattaa jäädä muun keskustelun jalkoihin.

*Jos olet kirjautuneena laitoksen Linux-työasemalle ja haluat ottaa ssh-yhteyden melkki.cs.helsinki.fi -palvelimeen, riittää pelkkä "ssh melkki" - siis ilman täydellistä osoitetta.

*Irssiin teemoja löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen Linux-puolelta saatat joutua säätämään terminaalisi väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät oikein.

*Muitakin IRC-palvelimia on, ks. [http://www.ircnet.com/index.php?PHPSESSID=0ebab8ef7ab12d01cbaf911b048d1a22&p=5&cur=fi tämä listaus]. Kaikkiin näistä ei kuitenkaan esimerkiksi laitosympäristön melkki-palvelimelta pääse.

*Jos haluat olla erilainen nuori, voit käyttää melkin sijasta myös melkinpaasi-nimistä palvelinta.

Fuksilista

2018-07-02T15:21:47Z

Nursami: update 2018

Osasto ja TKO-äly käyttävät tiedottamiseen keskeisessä määrin sähköpostilistoja.
On jokaisen uuden opiskelijan edun mukaista, että hänet liitetään ainakin yhdelle sähköpostilistalle: TKO-älyllä on erityinen oma sähköpostilistansa uusille opiskelijoille - nk. fuksilista.
Fuksilistalle tiedotetaan vain uusille opiskelijoille kriittisistä ja toivottavasti kiinnostavista asioista.

Tuutorit keräävät ensimmäisessä tapaamisessa (eli orientoivien virallisen osuuden jälkeen) fuksiensa sähköpostiosoitteet fuksilistalle liitettäväksi. '''Jos olit tapaamisessa paikalla, sinun ei siis tarvitse liittyä enää uudestaan ja voit ohittaa tämän.''' Mikäli et ollut kyseisessä tapaamisessa paikalla, voit liittyä fuksilistalle alla olevan ohjeen mukaisesti.

==Fuksilistalle liittyminen==

Lähetä majordomo@helsinki.fi -osoitteeseen sähköpostia jossa lukee pelkästään
subscribe tkt-fuksit

==Fuksilistalla osoitteen vaihtaminen==

Jos haluat vaihtaa osoitetta, lähetä majordomo@helsinki.fi -osoitteeseen viesti
unsubscribe tkt-fuksit
vanhasta osoitteesta, ja uudesta osoitteesta viesti
subscribe tkt-fuksit

Listalla saa toki olla monellakin osoitteella.

==Muut sähköpostilistat==
Samaan tapaan liitytään myös TKO-älyn [http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus muille listoille].
Osastolla on olemassa myös oma [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opiskelijoiden-s-hk-postilista opiskelijalistansa], jolle kannattaa liittyä.

Gurulan esittely

2018-07-02T15:18:50Z

Nursami: update 2018

Gurula sijaitsee Exactumin pohjakerroksessa, huoneessa numero DK115. Gurula on TKO-älyn, tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestön, koti, päämaja ja vaelluskohde, jonne useat opiskelijat vaeltavat jostain syystä myös vapaa-aikanaan. Gurulassa voi esimerkiksi liittyä ainejärjestön jäseneksi tai ostaa TKO-äly-tuotteita, kuten haalarit, haalarimerkkejä, laulukirjan tai aina yhtä tyylikkään mustan ainejärjestön t-paidan.

Gurulaan on tilattu useita aikakausilehtiä. Lehtien lisäksi Gurulassa on usein ihmisiä, joita kiinnostaa esimerkiksi pelata Gurulassa olevia lauta- ja korttipelejä. Gurulan vieressä yökäytössä olevalla alueella on laitoksen mikroluokkia sekä wc, mikä tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa laitoksella riippumatta vuorokauden vaihtumistahdista ulkomaailmassa. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään välillä kohtuuttoman orjallisestikin.

Onpa Gurulassa nähty laskuharjoitustehtäviäkin usein porukalla tai vanhempien opiskelijoiden opastuksella ratkottavan. Lisäksi sohva, joiden käyttöaste lepäämiseen tuntuu olevan jostain syystä korkeahko. Gurulan kirjahyllyistä löytyy myös Gurulassa luettavaksi monipuolisesti kurssikirjoja ja alan kirjallisuutta.

Gurulakameroita on kaksi, [http://haba.tko-aly.fi/kuvat/webcam1.jpg GURULACAM1] ja [http://haba.tko-aly.fi/kuvat/webcam2.jpg GURULACAM2].

==Ruokavälitys (eli RV)==

Gurulassa toimii myös massiivinen TKO-älyn ympärivuorokautinen ruokavälitys, joka on nälkäisen opiskelijan pelastus silloin, kun ruokalat eivät täytä asiakkaittensa vatsoja. Ruokavälitys toimii voittoa tuottamattomana kahvikassana, jota täydennetään rahojen riittämisen ja tarpeen mukaan tukkutilauksilla. Kahvin ja teen lisäksi RV:stä saa mm. jäätelöä, suklaata, energiajuomaa ja limua. '''Tuotteiden ostaminen hoidetaan virtuaalikassalla rv-koneella, ei käteisellä.'''

Katso ohjeita [http://tko-aly.fi/toiminta/rv TKO-älyn Ruokavälitys -sivulta]

Gurulassa on lisäksi jääkaappi, johon voi säilöä omia ruokiaan kunhan merkkaa niihin oman nimensä ja jättöpäivän (vanhentuneet ja merkitsemättömät poistetaan).

==Astiat ja aterimet==

Tiskipöydän yllä astiakaapissa ja sen vasemmalla puolella olevassa keittiökaapissa on mukeja. Käytännössä kaikki astiakaapista löytyvät mukit ja astiat ovat yleiskäytössä, mutta jos jotain uutta ja ihmeellistä ilmestyy se saattaa olla jonkun käpistelijän omaisuutta. Tällaisissa tapauksissa kysymällä varmistaminen kannattaa. '''Tiskaa käyttämäsi kuppi välittömästi käytön jälkeen ja laita takaisin kaappiin.''' Kenen tahansa mukiakin voi lainata kunhan suorittaa samat toimenpiteet. Älä tuo enää omaa mukia Gurulaan - kaapeissa ei yksinkertaisesti ole enää tilaa.'''

Myös astioita ja aterimia voi luonnollisesti käyttää kunhan '''tiskaa ne heti käytön jälkeen'''.

==Muoviavain ja 24h-mikroluokat ==

Opiskelijat voivat saada panttia vastaan käyttöönsä 24/7 -muoviavaimen eli magneettiavaimen, jolla pääsee Gurulan vieressä oleviin laitoksen mikroluokkiin (ja osaan keskustan 24h atk-luokista) aukioloajoista riippumatta. Tällä tietojenkäsittelytieteen laitoksen myöntämällä opiskelija-avaimella pääsee lisäksi myös (mikroluokan kautta kulkemalla) Gurulaan ympäri vuorokauden.

Ohjeet muoviavaimen hankkimiseen löytyvät [[Fuksin selviytymispaketti|fuksin selvitymispaketista.]]

Fuksiwiki

2018-07-02T15:07:03Z

Nursami: 2018 update

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen''' opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[https://tko-aly.fi/fuksipassi/ Fuksipassi]
* '''[[Tuutorit|Syksyn tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Fuksisyksyn mallilukujärjestys]]'''
* [[Opintotuki]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* '''[https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/fuksilaitteet Fuksiläppärit]
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* '''[[TKO-älyn yleinen keskusteluohjesääntö]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Reittiopas]]
* [[Tapahtumapaikat]]
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''
* '''[[Tärpistö]]'''
* [[Kesäopinnot]]

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
* [[Kirjasto ja tiedonhaku]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|IRC- ja Telegram-kanavat]]
* [[MSc Programme FAQ]]
* [[Data Science Programme FAQ]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Fuksin selviytymispaketti

2018-07-02T14:52:31Z

Nursami: 2018 päivitykset

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [https://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/asunnonhakuopas asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös lomakkeella postissa tai maistraatissa.
#** Huomaa että muuttoilmoituksen käsittely saattaa kestää kauan aikaa, jopa viikkoja. Jos muuttoilmoitus ei ole päivittynyt , ja esimerkiksi HSL:n mukaan et ole kirjoilla asuinkunnassasi, voit yrittää ottaa yhteyttä [http://www.maistraatti.fi/ maistraattiin] puhelimitse tai faksilla. Esimerkiksi [http://www.maistraatti.fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Uudenmaan-maistraatti/Helsingin-yksikko/ Helsingin maistraatin yhteystiedot] ja sieltä kohta Maistraatille jätettyihin muuttoilmoituksiin liittyvät tiedustelut.
#* Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017, ohjeet [http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki/ KELAn sivuilla].
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/opintotuki KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan [http://www.kela.fi/asiointi asiointipalvelua]. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, ja asiointisivuilta voit myös seurata käsittelyn etenemistä.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* [https://www.frank.fi/opiskelijakortti/ Frank] on opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
#* Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää [https://frank.fi/lataa Frank Appia] opiskelijakorttina.
#** Huomioi, että Frank App käy muun muassa Unicafeissa sekä julkisessa liikenteessä, mutta ei välttämättä käy muilla yliopiston ulkopuolisilla tahoilla. Tämän vuoksi on suositeltavaa että hankit kortin sovelluksen rinnalle.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# Asenna telegram ja liity tekiksen kanaville, valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* Jos ei meinaa onnistua niin orientoivalla viikolla on tarjolla opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla.
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko tiedekunnan opintotoimistosta saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta tai opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra.
#* Tapahtuu HSL:n [https://www.hsl.fi/asiakaspalvelu palvelupisteissä]
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/alennusliput/opiskelijat HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset lukuvuoden alun tapahtumiin jotta tutustut kanssaopiskelijoihin, TKO-älyyn ja yliopistokulttuuriin
#* [[Reittiopas]] auttaa eksyneitä

* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

* Hanki muoviavain eli yökäyttöavain, jos haluat päästä gurulaan ja osaston 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella.
** Ohjeet muoviavaimen hankintaan löytyy [https://helpdesk.it.helsinki.fi/ohjeet/muut-ohjeet/yokayttoavaimet Helpdeskin sivuilta]. Ongelmatilanteissa (esim. avain ei toimi Navetan ovessa) käänny Helpdeskin puoleen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin 1. kerroksen kautta.

* Liity [http://members.tko-aly.fi/users/add TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan osastolla sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksien kysymää

2018-07-02T14:39:04Z

Nursami: Poistettu vanhentuneet tiedot ja päivitetty muut.

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelevat yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, josta saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja ja -panineja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä muutamaa lounasvaihtoehtoa kahdessa eri hintaluokassa "edullisesti" ja "maukkaasti". Halvempi hinta edellyttää, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu opiskelijakortti, frank-applikaation mobiiliopiskelijakortti, muu todistus siitä että olet läsnäoleva opiskelija tai Kelan ateriatukikortti. Ilman korttia tai todistusta sinut tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät yleisimmät maksukortit, käteinen, mobilepay ja unicafe-applikaatio. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. [http://www.varjocafe.net]. Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva [http://tko-aly.fi/toiminta/rv TKO-älyn ruokavälitys] , eli rv, auttanee pienempään nälkään.

:Unicafen lisäksi opiskelija voi käydä syömässä missä tahansa muussa opiskelijaravintolassa.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Palveluiden käyttö on hammaslääkäriä lukuunottamatta ilmaista. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta]. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

:[http://www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/helsinki/kumpula YTHS:n Kumpulan palvelupiste] palvelee tiistaisin ja siellä voi käydä terveydenhoitajan puheilla tai vaikka hakea rokotuksia.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]].

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa.

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:Käänny kumpulan opintoneuvonnan puoleen ks.[https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/yhteystiedot tiedekunnan yhteystiedot]

===Saavatko opiskelijat osaston kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 10). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen osaston tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa, kunhan olet TKO-älyn jäsen. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä fuksikanavalla. Avaimellisia ovat TKO-älyn hallituksen jäsenet, muun muassa osa tuutoreista.

:Haalarit maksavat 10€, merkit 2-5€/kpl.

===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

Ainejärjestön esittely

2018-07-02T14:23:24Z

Nursami: Päivitetty 2018 malliin

* http://www.tko-aly.fi/
* hallitus [at] tko-aly [dot] fi

==Mikä TKO-äly?==
Ainejärjestö on opiskelijoiden oma organisaatio, joka ajaa opiskelijoiden etua ja järjestää varsin moninaista vapaa-ajan ja opiskelun oheistoimintaa.

TKO-äly ry [tekoäly är yy] on ainejärjestösi. Nimi juontaa juurensa oppiaineen entisestä nimestä, tietojenkäsittelyopista (TKO).

TKO-älyn kautta voit osallistua laitoksen toiminnan ja opetuksen kehittämiseen, bileisiin, ekskursioille tai muuten vaan hengailla joukossa mukana. TKO-älyllä on laitoksella opiskelijahuone nimeltään Gurula, jossa tapaat muita tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita. Gurulassa voi lueskella mm. Hesaria ja Aku Ankkaa ja siellä toimii myös TKO-älyn halpa ja tasokas ruokavälitys - täytyyhän koodaajien saada kolaa. Hankaliin laskaritehtäviinkin löytyy yllättävän usein apua muilta "guruilta". Gurulasta voi lainata myös kirjallisuutta.

Lisäksi TKO-äly jakaa kerhotilan muiden matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen kanssa kolmannella ja uusimmalla ylioppilastalolla, Domus Gaudiumilla. Tilassa pidetään esimerkiksi bileitä, kokouksia tai hengaillaan ihan muuten vaan.

==Toiminnasta==
Järjestämme bileitä sekä itse, että yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. TKO-äly lähettää myös oman edustajistonsa useisiin opiskelijatapahtumiin ympäri vuoden. Toiminnan ääripäitä edustavat niin puku- kuin haalaritilaisuudetkin; pukujuhlista tärkein on TKO-älyn vuosijuhla, haalaritapahtumista mm. vappu ja fuksiaiset. Perinteisesti on myös tehty vierailuja puolin ja toisin muiden yliopistojen tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.

Saunaillat edustavat yhtä TKO-älyn vankimmista perinteistä. Ohjelmaan kuuluu saunomisen lisäksi rähinäankkaa (vesipallo-variaatio), perinteisiä saunariittejä, olutta ja makkaranpaistoakin. Usein illoilla on jokin vakiintunut teema kuten fuksisauna, pikkujoulusauna tms.

TKO-äly tekee yritysvierailuja, eli yritysekskursioita, oman alansa yrityksiin. Ekskursioilla on sekä yrityksillä että opiskelijoilla mahdollisuus mainostaa itseään. Koulutettu työvoima kiinnostaa.

TKO-älyllä on myös liikuntatoimintaa esimerkiksi HYK:in kanssa yhteisen viikoittaisen liikuntavuoron merkeissä. Osallistumme yliopistosarjoihin lajeissa, joissa vaan saamme joukkueen kasaan. Perinteisistä lajeista mainittakoon kyykkä.

Pyrimme huvitoiminnan ohella parantamaan opiskelijoiden asemaa ja opetuksen tasoa laitoksella. Meillä on omat edustajamme sekä laitosneuvostossa että tiedekuntaneuvostossa. TKO-älyn opintovastaavat keskittyvät opetukseen liittyvien epäkohtien korjaamiseen. Aktiiviksi ei ketään jäsentä voida pakottaa, jäsenenäkin toiminnassa mukana oleminenkin on täysin sallittua.

==Jäseneksi?==
Jäseniksemme voivat liittyä tietojenkäsittelystä kiinnostuneet HY:n opiskelijat. Liittyä voi käyttäen www-lomaketta tai kertovansa Gurulassa haluavansa jäseneksi. Liittyminen on helpointa selaimen välityksellä osoitteessa [http://tko-aly.fi/members http://members.tko-aly.fi], täytä lomakkeeseen tietosi ja maksa järjestelmän tuottama jäsenmaksulasku verkkopankissa tai Gurulassa käteisellä. '''Liittyä voi helposti myös laitoksen orientoivien yhteydessä, järjestötorilla tai yliopiston avajaiskarnevaaleissa TKO-älyn ständillä.'''

TKO-älyn jäsenmaksu määräytyy seuraavasti:
* 1-vuotinen jäsenyys: 4 euroa
* 3-vuotinen jäsenyys: 10 euroa
* 5-vuotinen jäsenyys: 15 euroa
Jäseneksi ovat tervetulleita ensisijaisesti tietojenkäsittelystä kiinnostuneet HY:n opiskelijat, mutta muiltakaan jäsenyyttä ei tosin ole evätty.

==Miksi liittyä jäseneksi?==
* "Ammattiliittosi" tietojenkäsittelytieteen laitoksella
** Ainejärjestön kautta paras mahdollisuus vaikuttaa laitoksen ja tiedekunnankin asioihin
** Opintovastaavien kautta toiminta laitoksen opetuksen ja kurssien kehittämisen (ja kokonaan uusien järjestämisen) hyväksi
** ~1000 jäsentä, jäseninä myös paljon sivuaineilijoita
** Jäseneksi liittyminen ei velvoita mihinkään (paitsi maksamaan nimellisen jäsenmaksun)
* TKO-äly järjestää myös laadukasta tukiopetusta
* Viihteellistä: Saunaillat, baari-illat, juhlat, risteilyt, kulttuurieksursiot...
* Hyödyllistä: Yritysekskursiot, Linux-teemaillat...
* Gurulan palvelut, ruokavälitys
* Kun olet jäsen, saat alennuksia joistain TKO-älyn järjestämistä tapahtumista.
* Sosiaalinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden ainejärjestöjen ja järjestöjen kanssa
* Jäsenmäärä tae siitä, ettei aktiivien työ mene hukkaan (kukaanhan ei saa palkkaa tästä)

==Lisätietoa==
Lisätietoja TKO-älystä ja toiminnasta saa:
* [http://tko-aly.fi TKO-älyn WWW-sivuilta]
* Gurulasta
* kysymällä tuutoriltasi tai joltain TKO-älyn [http://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus aktiivilta]

Vuoden 2019 tuutorit

2018-04-05T14:29:37Z

Nursami:

Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2018 tuutorivastaavista ja tuutoreista.

==Fuksi- ja tuutorivastaava Outi Jussila==

{|
| [[File:Outi3.jpg|200px|left|thumb]]
| valign="top" |
'''Outi Jussila'''
*'''email:''' outi.jussila@helsinki.fi
*'''Puh:''' 050 4623532
*'''IRCnet''': kappass
*'''Telegram''': [https://t.me/kappass kappass]

Moikka!

Oon Outi ja nyt toista vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata suht moniin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja kolmatta LAN-tiimissä.

Alotan nyt syksyllä ite toisen vuoden maisteriopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2015. Sitä ennen opiskelin keskustakampuksella yleistä kielitiedettä ja kieliteknologiaa pari vuotta ja "asustelin" Kielikeskuksella opiskellen kieliä. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä oon töissä sanakirjafirmassa ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, telkkaria ja pelailua.

Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.

Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!
|}

==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==
{|
| [[File:Markus.jpg|200px|left|thumb]]
| valign="top" |
'''Markus Holopainen'''
*'''email:''' markus.x.holopainen@helsinki.fi
*'''Puh:''' 045 1071111
*'''IRCnet''': myzozoz
*'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]

Moikka!

Oon Markus ja nyt ensimmäistä vuotta TKO-älyn fuksi- ja tuutorivastaavana. Luulen siis osaavani jo vastata muutamiin kysymyksiin ja odotankin, että tuutte haastamaan mua kaikella, mikä teitä mietityttää! :) Vastaavana toimimisen lisäksi vietän toista vuotta hallituksessa ja olin viime vuonna LAN-tiimissä.

Alotan nyt syksyllä ite kolmannen vuoden kandiopinnot tietojenkäsittelytieteessä, kandiopinnot alotin täällä vuonna 2016. Sitä ennen opiskelin Otaniemessä tietoliikennetekniikkaa pari vuotta ja "asustelin" Otaniemessä opiskellen videopelien pelaamista. Erilaiset puhutut kielet onkin myös lähellä mun sydäntä. Opintojen vierellä en ole töissä ja vapaa-ajalla kielten lisäksi harrastelen meidän ainejärjestön aktiivitoimintaa, speksiä ja pelailua.

Mulle voi sitten tulla juttelemaan ihan mistä vaan, kertokaa itsestänne, kysykää lisää musta tai jakakaa murheitanne niin etsitään ratkaisuja, me vastaavat ja tuutorit ollaan teitä varten.

Ihan mahtavaa saada taas uusia opiskelijoita, onneks olkoon, tervetuloa ja nähdään!
|}

==Tuutori ja häirintäyhdyshenkilö Mikko Rinta-Homi==
{|
| [[File:Mikko.jpg|200px|left|thumb]]
| valign="top" |
'''Mikko Rinta-Homi'''
*'''email:''' mikko.rinta-homi@gmail.com
*'''Puh:''' 0400 943176
*'''Telegram''': [https://t.me/mighop Mighop]

Moikka! Mä oon Mikko Rinta-Homi, alun perin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva tietojenkäsittelytieteen opiskelija. Aloitin yliopistossa opiskelut vuonna 2015 ja oon sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien ollut vuosittain tuutorina ja tietojenkäsittelytieteen ainejärjestön TKO-äly ry:n hallituksen jäsenenä. Tuutoroin uusia kandin opiskelijoita.

Mulle voi tulla puhumaan ihan mistä vaan mutta etenkin sydäntä lähellä on kaikenlainen järjestötoiminta, kaappiteekkarius (sähkö), opinnot ja sivuaineet sekä kaikenlainen hauskanpito. Mua tuutte näkemään luultavasti TKO-älyn tapahtumissa, hallituksen kokouksissa sekä muissa järjestön puuhissa, ehkä silloin tällöin myös Gurulassa. Ja spämmimässä fuksien Telegram-ryhmän taas täyteen älyvapaita kommentteja (sorit siitä). Ai niin, oon myös järjestön toinen häirintäyhdyshenkilö, et jos koette jonkin sortin häirintää niin muun muassa mun kanssa voi puhua asiasta.

Tehdään tästäkin syksystä legendaarinen!
|}

==Tuutori ja hasu äbäj Hugo Holmqvist==
{|
| [[File:Hugo kännissä klussella.jpg|200px|left|thumb]]
| valign="top" |
'''Hugo Holmqvist'''
*'''email:''' hugo.holmqvist@cs.helsinki.fi
*'''Puh:''' 0400 598202
*'''[https://t.me/jaloviina Telegram]'''
*'''IRC''': en käytä kauheesti koska IRC on kuollut, mut jaloviina tai hugeli

Moikka! Ja onnea opsikelupaikasta!

Aloitin itse syksyllä 2016, joten olen nauttinut opiskeluelämästä jo jonkin aikaa. Osaan varmasti vastata kaikenlaisiin kysymyksiin, joten jos ihmettelet jotakin, kysy ihmeessä 😊 Tuutoroinnin lisäksi, minulla on läjä järjestövirkoja ja olen myös ML-opiskelijayhdistyksen hallituksessa.

Fuksivuonna kannattaa tutustua uusiin ihmisiin ja kokeilla miltä opiskeluelämä tuntuu. Tämän takia TKO-äly järjestää juuri teille, fukseille, kasan tapahtumia joihin kannattaa osallistua.

Mulle voi tulla juttelemaan melkein kaikesta, eli rohkeasti vaan juttelemaan!

Tehdään tästä syksystä mahtava yhdessä!

PS: Olen finlandssvensk, eli voit puhua mulle ruotsia myös!

|}

==Tuutori ja varapuheenjohtaja Sami Nurmivaara==

{|
| [[File:Sami0.jpg|200px|left|thumb]]
| valign="top" |
'''Sami Nurmivaara'''
*'''email:''' sami.nurmivaara@gmail.com
*'''Puh:''' 050 572 7230
*'''Telegram (ja IRCnet)''': [https://t.me/indeksi indeksi]

Hei ja onnittelut opiskelupaikasta!

Aloitin opiskelut 2016, eli 3. kandivuosi edessä. Olen ehtinyt siis jo kokea ja nähdä melko laajalti opiskelijaelämän hyviä ja parempia puolia.

Mut todennäköisesti tavoittaa huutelemalla Samia klusterilla tai telegrammista nimellä Indeksi, IRCistä tavoittaminen on parhaimmillaankin epävarmaa. Toimin tänä vuonna sekä tuutorina ja Tekiksen hallituksessa varapuheenjohtajana, joten muhun pääsee todennäköisesti myös törmäämään myös livenä useasti. Osaan todennäköisesti vastata suurimpaan osaan kysymyksistäsi, varsinkin mitä tulee vapaa-ajan toimintaan :)

Mulle voi tulla keskustelemaan mistä tahansa, varsinkin mitä tulee TKO-älyn toimintaan, yleiseen viihtyvyyteen tai kovimpiin menovinkkeihin!

Opiskelu on elämän parasta aikaa, kivaa saada teidät kaikki matkaan!
|}

Tiedosto:Sami0.jpg

2018-04-05T14:27:23Z

Nursami: