Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelukanavat

2019-10-02T13:17:44Z

Heikkiah: /* Kurssikanavat */

Kaikki kanavat sijaitsevat '''Telegramissa''' tai '''IRCnetissä'''. Kaikille IRCnetin kanaville voi liittyä myös [https://matrix.org/ Matrixin] kautta. Jos kanavalla on IRC-kanava ja Telegram-ryhmä, niin tällöin keskustelu on sillattu IRCnetin ja Telegramin välille. Monet listassa olevat IRC-kanavat eivät ole olleet käytössä vuosiin.

Osa kurssikanavista on virallisia, osa opiskelijoiden itse tekemiä. Usein erityisesti käpistelyssä opiskelijoiden tekemästä Telegram-ryhmästä on myöhemmin tullut virallinen. Kanavien moderointipolitiikka ei välttämättä noudata mitään kaavaa. Käpistelyssä kurssikanavat ovat jo huippusuosittuja ja matematiikallakin ne ovat alkaneet yleistyä.

Jos käyt kurssia, jolla ei ole vielä Telegram-ryhmää, perusta sellainen, lisää tähän listaan ja mainosta kurssin opiskelijoille ja vetäjälle.

===Yleiskanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kuvaus''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| TKO-älyn tiedotuskanava || [https://t.me/tktannouncement tkt-announcement]
|-
| TKO-älyn yleinen keskustelukanava || [https://t.me/tekis2019 TKO-äly2019] || '''#TKO-äly2019''' || [https://riot.im/app/#/room/#tko-aly2019:matrix.org #tko-äly2019]
|-
| Fuksiryhmä 2019 fukseille || Pyydä linkkiä tuutoreilta ([[Tuutorit]])
|-
| Group for international students in 2019 || Ask the international tutors for a link ([https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Tuutorit Tutors])
|-
| Apukanavalta opintoneuvontaa || [https://t.me/tkt_apu tkt-apu] || '''#tkt-apu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-apu:irc.snt.utwente.nl #tkt-apu]
|-
| Aktiivinen aktiivikanava TKO-älyn aktiiveille || [https://t.me/tktaktiivit tkt-aktiivit] || '''#tkt-aktiivit''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-aktiivit:irc.snt.utwente.nl #tkt-aktiivit]
|-
| Group for masters students / english speaking || [https://t.me/tktmasters tkt-masters] || ||
|-
| Data Science students || [https://t.me/UHdata UHdata]
|-
| Gurulan oma kanava (kts. myös tkt-pizza) || [https://t.me/tktgurula tkt-gurula]
|}
----

===Kurssikanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kurssin nimi''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| Advanced Course in Machine Learning || || '''#tkt-aml''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-aml:irc.snt.utwente.nl #tkt-aml]
|-
| Algebralliset rakenteet I ja II, Algebra I || [https://t.me/algebra2019 Algebra] ||
|-
| Algoritmit ongelmanratkaisussa || [https://t.me/tkt_alon Algoritmit ongelmanratkaisussa]
|-
| Big Data Frameworks || || '''#tkt-bdf''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-bdf:irc.snt.utwente.nl #tkt-bdf]
|-
| Biokemia || [https://t.me/hy_biokemia hy-biokemia]
|-
| C-ohjelmointi || [https://t.me/tktcee tkt-cee] || '''#cee''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#cee:irc.snt.utwente.nl #cee]
|-
| Design and Analysis of Algorithms || || '''#daa''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#daa:irc.snt.utwente.nl #daa]
|-
| Elements of set theory || || '''#settheory''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#settheory:irc.snt.utwente.nl #settheory]
|-
| Full stack -websovelluskehitys || [https://t.me/fullstackcourse TKTL Full Stack]
|-
| Fysiikkaa luonnontieteilijöille || [https://t.me/fys_flt Fysiikkaa luonnontieteilijöille]
|-
| Game Engine Architecture || [https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Game Project Course || [https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Gradun kirjoittajille || [https://t.me/tktgradu tkt-gradu] || '''#tkt-gradu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gradu:irc.snt.utwente.nl #tkt-gradu]
|-
| Introduction to Functional Programming || [https://t.me/tktifp tkt-ifp]
|-
| Introduction to Game Programming || [https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Introduction to Internet of Things || [https://t.me/tkt_iot tkt-IoT]
|-
| Introduction to Lambda Calculus || [https://t.me/tktilc tkt-ilc]
|-
| Introduction to Machine Learning || [https://t.me/tktiml tkt-iml] || '''#tkt-iml''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-iml:irc.snt.utwente.nl #tkt-iml]
|-
| Jatko-opiskelijat / PhD students || || '''#uh-phd''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#uh-phd:irc.snt.utwente.nl #uh-phd]
|-
| Johdatus logiikkaan I ja II || || '''#logiikka''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#logiikka:irc.snt.utwente.nl #logiikka]
|-
| Johdatus tekoälyyn / Introduction to Artificial Intelligence || [https://t.me/IAI19 IAI19]
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || [https://t.me/tkt_jtkt2019 tkt-jtkt2019]
|-
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan sekä Todennäköisyyslaskenta || [https://t.me/mat_todari Todennäköisyyslaskenta] || '''#todari''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#todari:irc.snt.utwente.nl #todari]
|-
| Johdatus yliopistomatematiikkaan || [https://t.me/joinchat/HOVSGEZBHzVAJX7RmLSWxA JYM] || '''#jym''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#jym:irc.snt.utwente.nl #jym]
|-
| Kandidaatintutkielma || [https://t.me/tktkandi tkt-kandi] || '''#tkt-kandi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-kandi:irc.snt.utwente.nl #tkt-kandi]
|-
| Käyttöjärjestelmät || [https://t.me/tkt_kaja tkt-käjä] || '''#tkt-os''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-os:irc.snt.utwente.nl #tkt-os]
|-
| Laskennan mallit || [https://t.me/tkt_lama tkt-lama]
|-
| Legacy-ohjelmointiprojekti: TMC || || '''#legacy''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#legacy:irc.snt.utwente.nl #legacy]
|-
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || [https://t.me/mat_linis mat-linis] || '''#linis''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#linis:irc.snt.utwente.nl #linis]
|-
| Linux fundamentals || || '''#tktl-linux-fu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tktl-linux-fu:irc.snt.utwente.nl #tktl-linux-fu]
|-
| Linux system administration || [https://t.me/tkt_sysadmin tkt-sysadmin]
|-
| Location-Awareness || || '''#locationawareness''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#locationawareness:irc.snt.utwente.nl #locationawareness]
|-
| Matriisilaskennan sovellukset || [https://t.me/hy_matsov hy-matsov] || '''#matsov''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#matsov:irc.snt.utwente.nl #matsov]
|-
| Mobile Systems Security || || '''#tkt-mobisec''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-mobisec:irc.snt.utwente.nl #tkt-mobisec]
|-
| Network Programming || || '''#tkt-nwp''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-nwp:irc.snt.utwente.nl #tkt-nwp]
|-
| Ohjelmistotekniikka || [https://t.me/tktlotm Ohjelmistotekniikka] || '''#otm''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#otm:irc.snt.utwente.nl #otm]
|-
| Ohjelmistotuotanto || [https://t.me/ohjelmistotuotanto Ohjelmistotuotanto]
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || [https://t.me/tktohtuprojekti tkt-ohtuprojekti] || ||
|-
| Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi (MOOC) || [https://t.me/ohjelmointi19 Ohjelmoinnin MOOC 2019][https://t.me/ohjelmointi_s19 Ohjelmointi syksy 2019]
|-
| Ohjelmointihaasteita I || || '''#ohaast1''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#ohaast1:irc.snt.utwente.nl #ohaast1]
|-
| Ohjelmointitekniikka (JavaScript) || || '''#tkt-javascript''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-javascript:irc.snt.utwente.nl #tkt-javascript]
|-
| Ohjelmointitekniikka (Scala) || || '''#tkt-scala''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-scala:irc.snt.utwente.nl #tkt-scala]
|-
| Overlay and P2P Networks || || '''#op2p''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#op2p:irc.snt.utwente.nl #op2p]
|-
| Raja-arvot, differentiaalilaskenta, integraalilaskenta || [https://t.me/hy_analyysi hy-analyysi]
|-
| Rinnakkaislaskenta grafiikkasuorittimilla || || '''#rigra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#rigra:irc.snt.utwente.nl #rigra]
|-
| Ruby on Rails || [https://t.me/rorwepa RoR Wepa] || '''#wadror''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#wadror:irc.snt.utwente.nl #wadror]
|-
| Shell Scripting || [https://t.me/tkt_shell tkt-shell]
|-
| Software Design C++ || || '''#tkt-c++''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-c++:irc.snt.utwente.nl #tkt-c++]
|-
| Tietokantasovellus || [https://t.me/tkt_tsoha tkt-tsoha] || '''#tsoha''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tsoha:irc.snt.utwente.nl #tsoha]
|-
| Tietokantojen perusteet || [https://t.me/tkt_tikape tkt-tikape] || '''#tikape''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tikape:irc.snt.utwente.nl #tikape]
|-
| Tietokone työvälineenä (lapio) || [https://t.me/tktlapio tkt-lapio]
|-
| Tietokoneen rakenne || [https://t.me/tkt_tikra tkt-tikra] || '''#tikra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tikra:irc.snt.utwente.nl #tikra]
|-
| Tietokoneen toiminta || [https://t.me/tkt_tito tkt-tito] || '''#tito''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tito:irc.snt.utwente.nl #tito]
|-
| Tietokonegrafiikka || || '''#tkt-gfx''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gfx:irc.snt.utwente.nl #tkt-gfx]
|-
| Tietoliikenteen harjoitustyö || || '''#tilpeharkka''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tilpeharkka:irc.snt.utwente.nl #tilpeharkka]
|-
| Tietoliikenteen perusteet || [https://t.me/tkt_tilpe tkt-tilpe]
|-
| Tietorakenteet ja algoritmit || [https://t.me/tiratg tkt-tira] || '''#tira''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tira:irc.snt.utwente.nl #tira]
|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || [https://t.me/tkttiralabra tkt-tiralabra] || '''#tiralabra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tiralabra:irc.snt.utwente.nl #tiralabra]
|-
| Tilastotiede ja R tutuksi || [https://t.me/tiltu1 Tiltu + R 1]
|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || || '''#svenska''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#svenska:irc.snt.utwente.nl #svenska]
|-
| Topologia I || || '''#topologia''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#topologia:irc.snt.utwente.nl #topologia]
|-
| Tähtitieteen perusteet || [https://t.me/fys_tape Tähtitieteen perusteet]
|-
| Web-palvelinohjelmointi || || '''#wepa''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#wepa:irc.snt.utwente.nl #wepa]
|-
| Web-selainohjelmointi || || '''#weso''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#weso:irc.snt.utwente.nl #weso]
|-
| Data Analysis with Python || [https://t.me/dap19s DataAnalysisWithPythonSpring2019]
|}
----

===Epäviralliset kanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kuvaus''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| Fuksiläppärien epävirallinen tukikanava || [https://t.me/tkt_fuksilappari tkt-fuksiläppäri]
|-
| Fuksipassista valittamiseen || [https://t.me/fuksipassi fuksipassi]
|-
| Käpistelijöiden kirpputori || [https://t.me/tktsecondhand tkt-secondhand]
|-
| Unicafen ruokalistan seurantakanava || [https://t.me/tkt_daily tkt-daily]
|-
| Ainejärjestölehti Readmen toimitus || [https://t.me/tktreadme readme] || '''#tkt-readme''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-readme:irc.snt.utwente.nl #tkt-readme]
|-
| Casual Nightit ja Hackathonit || || '''#tkt-casuaali''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-casuaali:irc.snt.utwente.nl #tkt-casuaali]
|-
| Käpistelijöiden Elektronisen Musiikin kerho || || '''#KEMU''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#KEMU:irc.snt.utwente.nl #KEMU]
|-
| Lanit || || '''#tkt-lan''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-lan:irc.snt.utwente.nl #tkt-lan]
|-
| Yleistä keskustelua, TKO-älyn entisiä ja nykyisiä jäseniä || || '''#tko-äly''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tko-äly:irc.snt.utwente.nl #tko-äly]
|-
| Pelikäpistely || || '''#tkt-gamedev''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gamedev:irc.snt.utwente.nl #tkt-gamedev]
|-
| RTS, MOBA ja muu hiiren tolkuton naksuttelu || || '''#tkt-starre''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-starre:irc.snt.utwente.nl #tkt-starre]
|-
| Counter-Strike: Global Offensiven pelaajat. Putting CS back to CS. || || '''#tkt-csgo''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-csgo:irc.snt.utwente.nl #tkt-csgo]
|-
| Runescapen pelaajille || [https://t.me/tktrunescape tkt-runescape]
|-
| Dota 2:n huonoimmat pelaajat. Tänne olet tervetullut vaikket osaisi. || || '''#tkt-dota-noobs''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-dota-noobs:irc.snt.utwente.nl #tkt-dota-noobs]
|-
| Se Dota 2:ta parempi MOBA. || || '''#tkt-honi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-honi:irc.snt.utwente.nl #tkt-honi]
|-
| Niille, jotka uskaltavat myöntää pelaavansa League of Legendsiä || || '''#tkt-lol''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-lol:irc.snt.utwente.nl #tkt-lol]
|-
| Magicin, tuon parhaan korttipelin, paskimmat pelaajat || || '''#tkt-mtg''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-mtg:irc.snt.utwente.nl #tkt-mtg]
|-
| Hieman huonomman korttipelin vielä huonommat pelaajat || || '''#tkt-hearthstone''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-hearthstone:irc.snt.utwente.nl #tkt-hearthstone]
|-
| Blizzardin räiskintäpeli pikkulapsille || || '''#tkt-overwatch''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-overwatch:irc.snt.utwente.nl #tkt-overwatch]
|-
| Vastaisku aktiivikannulle! Kaikki paitsi idlaaminen on kielletty || || '''#tkt-passiivi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-passiivi:irc.snt.utwente.nl #tkt-passiivi]
|-
| Kumpulan KampusKino: Leffojen ja sarjojen toljottaminen Navetan valkokankaalla || || '''#tkt-kino''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-kino:irc.snt.utwente.nl #tkt-kino]
|-
| Pizzatilausten koordinointi, epävirallinen Gurula-kanava || [https://t.me/tktpizza tkt-pizza] || '''#tkt-pizza''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-pizza:irc.snt.utwente.nl #tkt-pizza]
|-
| Epävirallisten saunaexcujen koordinointi ja muu saunakeskustelu || || '''#tkt-sauna''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-sauna:irc.snt.utwente.nl #tkt-sauna]
|-
| Tiukat säännöstöt / Esoteerista paskaa / Tule ja nauti || || '''#tkt-haiku''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-haiku:irc.snt.utwente.nl #tkt-haiku]
|-
| Käpistelijänaisten tukikanava (kaikki sukupuolet tervetulleita) || [https://t.me/joinchat/Dt1ui0Jo_L9ZXAeJul6PLg tkt-akat] || '''#tkt-akat''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-akat:irc.snt.utwente.nl #tkt-akat]
|-
| Liikunta- ja ulkoilukanava || || '''#tkt-ulos''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-ulos:irc.snt.utwente.nl #tkt-ulos]
|-
| Jos on tylsää elämässä || || '''#tkt-trollaus''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-trollaus:irc.snt.utwente.nl #tkt-trollaus]
|-
| Pokemon GO -kanava || || '''#tkt-pokemon''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-pokemon:irc.snt.utwente.nl #tkt-pokemon]
|-
| Tietoturva/infosec/kyberkyberkyberturva || || '''#tkt-security''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-security:irc.snt.utwente.nl #tkt-security]
|-
| Lautapelien järjestämistä || [https://t.me/tkt_lautapelit tkt-lautapelit]
|-
| E-urheilu || [https://t.me/tktEsports tkt-esports]
|-
| Tietokonelaitteisto || [https://t.me/tktrauta tkt-rauta]
|-
| Kahvi || [https://t.me/tktkahvi tkt-kahvi]
|-
| Pelinkehitys || [https://t.me/tktgamedev tkt-gamedev]
|}

Peliseuraa ja LANeja varten meillä on myös Discord-kanava [https://discord.gg/kdemskB TKT-Lanit].

QR-koodi kokeilu:

[[Tiedosto:Kutsutestikannulle.png]]

Keskustelukanavat

2019-10-02T13:16:54Z

Heikkiah: /* Kurssikanavat */

Kaikki kanavat sijaitsevat '''Telegramissa''' tai '''IRCnetissä'''. Kaikille IRCnetin kanaville voi liittyä myös [https://matrix.org/ Matrixin] kautta. Jos kanavalla on IRC-kanava ja Telegram-ryhmä, niin tällöin keskustelu on sillattu IRCnetin ja Telegramin välille. Monet listassa olevat IRC-kanavat eivät ole olleet käytössä vuosiin.

Osa kurssikanavista on virallisia, osa opiskelijoiden itse tekemiä. Usein erityisesti käpistelyssä opiskelijoiden tekemästä Telegram-ryhmästä on myöhemmin tullut virallinen. Kanavien moderointipolitiikka ei välttämättä noudata mitään kaavaa. Käpistelyssä kurssikanavat ovat jo huippusuosittuja ja matematiikallakin ne ovat alkaneet yleistyä.

Jos käyt kurssia, jolla ei ole vielä Telegram-ryhmää, perusta sellainen, lisää tähän listaan ja mainosta kurssin opiskelijoille ja vetäjälle.

===Yleiskanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kuvaus''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| TKO-älyn tiedotuskanava || [https://t.me/tktannouncement tkt-announcement]
|-
| TKO-älyn yleinen keskustelukanava || [https://t.me/tekis2019 TKO-äly2019] || '''#TKO-äly2019''' || [https://riot.im/app/#/room/#tko-aly2019:matrix.org #tko-äly2019]
|-
| Fuksiryhmä 2019 fukseille || Pyydä linkkiä tuutoreilta ([[Tuutorit]])
|-
| Group for international students in 2019 || Ask the international tutors for a link ([https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Tuutorit Tutors])
|-
| Apukanavalta opintoneuvontaa || [https://t.me/tkt_apu tkt-apu] || '''#tkt-apu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-apu:irc.snt.utwente.nl #tkt-apu]
|-
| Aktiivinen aktiivikanava TKO-älyn aktiiveille || [https://t.me/tktaktiivit tkt-aktiivit] || '''#tkt-aktiivit''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-aktiivit:irc.snt.utwente.nl #tkt-aktiivit]
|-
| Group for masters students / english speaking || [https://t.me/tktmasters tkt-masters] || ||
|-
| Data Science students || [https://t.me/UHdata UHdata]
|-
| Gurulan oma kanava (kts. myös tkt-pizza) || [https://t.me/tktgurula tkt-gurula]
|}
----

===Kurssikanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kurssin nimi''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| Advanced Course in Machine Learning || || '''#tkt-aml''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-aml:irc.snt.utwente.nl #tkt-aml]
|-
| Algebralliset rakenteet I ja II, Algebra I || [https://t.me/algebra2019 Algebra] ||
|-
| Algoritmit ongelmanratkaisussa || [https://t.me/tkt_alon Algoritmit ongelmanratkaisussa]
|-
| Big Data Frameworks || || '''#tkt-bdf''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-bdf:irc.snt.utwente.nl #tkt-bdf]
|-
| Biokemia || [https://t.me/hy_biokemia hy-biokemia]
|-
| C-ohjelmointi || [https://t.me/tktcee tkt-cee] || '''#cee''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#cee:irc.snt.utwente.nl #cee]
|-
| Design and Analysis of Algorithms || || '''#daa''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#daa:irc.snt.utwente.nl #daa]
|-
| Elements of set theory || || '''#settheory''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#settheory:irc.snt.utwente.nl #settheory]
|-
| Full stack -websovelluskehitys || [https://t.me/fullstackcourse TKTL Full Stack]
|-
| Fysiikkaa luonnontieteilijöille || [https://t.me/fys_flt Fysiikkaa luonnontieteilijöille]
|-
| Game Engine Architecture || https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Game Project Course || https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Gradun kirjoittajille || [https://t.me/tktgradu tkt-gradu] || '''#tkt-gradu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gradu:irc.snt.utwente.nl #tkt-gradu]
|-
| Introduction to Functional Programming || [https://t.me/tktifp tkt-ifp]
|-
| Introduction to Game Programming || https://t.me/tkt_game Game courses]
|-
| Introduction to Internet of Things || [https://t.me/tkt_iot tkt-IoT]
|-
| Introduction to Lambda Calculus || [https://t.me/tktilc tkt-ilc]
|-
| Introduction to Machine Learning || [https://t.me/tktiml tkt-iml] || '''#tkt-iml''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-iml:irc.snt.utwente.nl #tkt-iml]
|-
| Jatko-opiskelijat / PhD students || || '''#uh-phd''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#uh-phd:irc.snt.utwente.nl #uh-phd]
|-
| Johdatus logiikkaan I ja II || || '''#logiikka''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#logiikka:irc.snt.utwente.nl #logiikka]
|-
| Johdatus tekoälyyn / Introduction to Artificial Intelligence || [https://t.me/IAI19 IAI19]
|-
| Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen || [https://t.me/tkt_jtkt2019 tkt-jtkt2019]
|-
| Johdatus todennäköisyyslaskentaan sekä Todennäköisyyslaskenta || [https://t.me/mat_todari Todennäköisyyslaskenta] || '''#todari''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#todari:irc.snt.utwente.nl #todari]
|-
| Johdatus yliopistomatematiikkaan || [https://t.me/joinchat/HOVSGEZBHzVAJX7RmLSWxA JYM] || '''#jym''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#jym:irc.snt.utwente.nl #jym]
|-
| Kandidaatintutkielma || [https://t.me/tktkandi tkt-kandi] || '''#tkt-kandi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-kandi:irc.snt.utwente.nl #tkt-kandi]
|-
| Käyttöjärjestelmät || [https://t.me/tkt_kaja tkt-käjä] || '''#tkt-os''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-os:irc.snt.utwente.nl #tkt-os]
|-
| Laskennan mallit || [https://t.me/tkt_lama tkt-lama]
|-
| Legacy-ohjelmointiprojekti: TMC || || '''#legacy''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#legacy:irc.snt.utwente.nl #legacy]
|-
| Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II || [https://t.me/mat_linis mat-linis] || '''#linis''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#linis:irc.snt.utwente.nl #linis]
|-
| Linux fundamentals || || '''#tktl-linux-fu''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tktl-linux-fu:irc.snt.utwente.nl #tktl-linux-fu]
|-
| Linux system administration || [https://t.me/tkt_sysadmin tkt-sysadmin]
|-
| Location-Awareness || || '''#locationawareness''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#locationawareness:irc.snt.utwente.nl #locationawareness]
|-
| Matriisilaskennan sovellukset || [https://t.me/hy_matsov hy-matsov] || '''#matsov''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#matsov:irc.snt.utwente.nl #matsov]
|-
| Mobile Systems Security || || '''#tkt-mobisec''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-mobisec:irc.snt.utwente.nl #tkt-mobisec]
|-
| Network Programming || || '''#tkt-nwp''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-nwp:irc.snt.utwente.nl #tkt-nwp]
|-
| Ohjelmistotekniikka || [https://t.me/tktlotm Ohjelmistotekniikka] || '''#otm''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#otm:irc.snt.utwente.nl #otm]
|-
| Ohjelmistotuotanto || [https://t.me/ohjelmistotuotanto Ohjelmistotuotanto]
|-
| Ohjelmistotuotantoprojekti || [https://t.me/tktohtuprojekti tkt-ohtuprojekti] || ||
|-
| Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi (MOOC) || [https://t.me/ohjelmointi19 Ohjelmoinnin MOOC 2019][https://t.me/ohjelmointi_s19 Ohjelmointi syksy 2019]
|-
| Ohjelmointihaasteita I || || '''#ohaast1''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#ohaast1:irc.snt.utwente.nl #ohaast1]
|-
| Ohjelmointitekniikka (JavaScript) || || '''#tkt-javascript''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-javascript:irc.snt.utwente.nl #tkt-javascript]
|-
| Ohjelmointitekniikka (Scala) || || '''#tkt-scala''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-scala:irc.snt.utwente.nl #tkt-scala]
|-
| Overlay and P2P Networks || || '''#op2p''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#op2p:irc.snt.utwente.nl #op2p]
|-
| Raja-arvot, differentiaalilaskenta, integraalilaskenta || [https://t.me/hy_analyysi hy-analyysi]
|-
| Rinnakkaislaskenta grafiikkasuorittimilla || || '''#rigra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#rigra:irc.snt.utwente.nl #rigra]
|-
| Ruby on Rails || [https://t.me/rorwepa RoR Wepa] || '''#wadror''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#wadror:irc.snt.utwente.nl #wadror]
|-
| Shell Scripting || [https://t.me/tkt_shell tkt-shell]
|-
| Software Design C++ || || '''#tkt-c++''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-c++:irc.snt.utwente.nl #tkt-c++]
|-
| Tietokantasovellus || [https://t.me/tkt_tsoha tkt-tsoha] || '''#tsoha''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tsoha:irc.snt.utwente.nl #tsoha]
|-
| Tietokantojen perusteet || [https://t.me/tkt_tikape tkt-tikape] || '''#tikape''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tikape:irc.snt.utwente.nl #tikape]
|-
| Tietokone työvälineenä (lapio) || [https://t.me/tktlapio tkt-lapio]
|-
| Tietokoneen rakenne || [https://t.me/tkt_tikra tkt-tikra] || '''#tikra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tikra:irc.snt.utwente.nl #tikra]
|-
| Tietokoneen toiminta || [https://t.me/tkt_tito tkt-tito] || '''#tito''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tito:irc.snt.utwente.nl #tito]
|-
| Tietokonegrafiikka || || '''#tkt-gfx''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gfx:irc.snt.utwente.nl #tkt-gfx]
|-
| Tietoliikenteen harjoitustyö || || '''#tilpeharkka''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tilpeharkka:irc.snt.utwente.nl #tilpeharkka]
|-
| Tietoliikenteen perusteet || [https://t.me/tkt_tilpe tkt-tilpe]
|-
| Tietorakenteet ja algoritmit || [https://t.me/tiratg tkt-tira] || '''#tira''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tira:irc.snt.utwente.nl #tira]
|-
| Tietorakenteiden harjoitustyö || [https://t.me/tkttiralabra tkt-tiralabra] || '''#tiralabra''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tiralabra:irc.snt.utwente.nl #tiralabra]
|-
| Tilastotiede ja R tutuksi || [https://t.me/tiltu1 Tiltu + R 1]
|-
| Toinen kotimainen kieli (ruotsi) || || '''#svenska''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#svenska:irc.snt.utwente.nl #svenska]
|-
| Topologia I || || '''#topologia''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#topologia:irc.snt.utwente.nl #topologia]
|-
| Tähtitieteen perusteet || [https://t.me/fys_tape Tähtitieteen perusteet]
|-
| Web-palvelinohjelmointi || || '''#wepa''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#wepa:irc.snt.utwente.nl #wepa]
|-
| Web-selainohjelmointi || || '''#weso''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#weso:irc.snt.utwente.nl #weso]
|-
| Data Analysis with Python || [https://t.me/dap19s DataAnalysisWithPythonSpring2019]
|}
----

===Epäviralliset kanavat===
{|width="850px" cellspacing="0" cellpadding="1"
|-
|style="border-bottom:2px solid black;" width="400px"|'''Kuvaus''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''Telegram-ryhmä''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRCnet''' || style="border-bottom:2px solid black;" width="150px"|'''IRC Matrixin kautta'''
|-
| Fuksiläppärien epävirallinen tukikanava || [https://t.me/tkt_fuksilappari tkt-fuksiläppäri]
|-
| Fuksipassista valittamiseen || [https://t.me/fuksipassi fuksipassi]
|-
| Käpistelijöiden kirpputori || [https://t.me/tktsecondhand tkt-secondhand]
|-
| Unicafen ruokalistan seurantakanava || [https://t.me/tkt_daily tkt-daily]
|-
| Ainejärjestölehti Readmen toimitus || [https://t.me/tktreadme readme] || '''#tkt-readme''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-readme:irc.snt.utwente.nl #tkt-readme]
|-
| Casual Nightit ja Hackathonit || || '''#tkt-casuaali''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-casuaali:irc.snt.utwente.nl #tkt-casuaali]
|-
| Käpistelijöiden Elektronisen Musiikin kerho || || '''#KEMU''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#KEMU:irc.snt.utwente.nl #KEMU]
|-
| Lanit || || '''#tkt-lan''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-lan:irc.snt.utwente.nl #tkt-lan]
|-
| Yleistä keskustelua, TKO-älyn entisiä ja nykyisiä jäseniä || || '''#tko-äly''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tko-äly:irc.snt.utwente.nl #tko-äly]
|-
| Pelikäpistely || || '''#tkt-gamedev''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-gamedev:irc.snt.utwente.nl #tkt-gamedev]
|-
| RTS, MOBA ja muu hiiren tolkuton naksuttelu || || '''#tkt-starre''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-starre:irc.snt.utwente.nl #tkt-starre]
|-
| Counter-Strike: Global Offensiven pelaajat. Putting CS back to CS. || || '''#tkt-csgo''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-csgo:irc.snt.utwente.nl #tkt-csgo]
|-
| Runescapen pelaajille || [https://t.me/tktrunescape tkt-runescape]
|-
| Dota 2:n huonoimmat pelaajat. Tänne olet tervetullut vaikket osaisi. || || '''#tkt-dota-noobs''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-dota-noobs:irc.snt.utwente.nl #tkt-dota-noobs]
|-
| Se Dota 2:ta parempi MOBA. || || '''#tkt-honi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-honi:irc.snt.utwente.nl #tkt-honi]
|-
| Niille, jotka uskaltavat myöntää pelaavansa League of Legendsiä || || '''#tkt-lol''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-lol:irc.snt.utwente.nl #tkt-lol]
|-
| Magicin, tuon parhaan korttipelin, paskimmat pelaajat || || '''#tkt-mtg''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-mtg:irc.snt.utwente.nl #tkt-mtg]
|-
| Hieman huonomman korttipelin vielä huonommat pelaajat || || '''#tkt-hearthstone''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-hearthstone:irc.snt.utwente.nl #tkt-hearthstone]
|-
| Blizzardin räiskintäpeli pikkulapsille || || '''#tkt-overwatch''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-overwatch:irc.snt.utwente.nl #tkt-overwatch]
|-
| Vastaisku aktiivikannulle! Kaikki paitsi idlaaminen on kielletty || || '''#tkt-passiivi''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-passiivi:irc.snt.utwente.nl #tkt-passiivi]
|-
| Kumpulan KampusKino: Leffojen ja sarjojen toljottaminen Navetan valkokankaalla || || '''#tkt-kino''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-kino:irc.snt.utwente.nl #tkt-kino]
|-
| Pizzatilausten koordinointi, epävirallinen Gurula-kanava || [https://t.me/tktpizza tkt-pizza] || '''#tkt-pizza''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-pizza:irc.snt.utwente.nl #tkt-pizza]
|-
| Epävirallisten saunaexcujen koordinointi ja muu saunakeskustelu || || '''#tkt-sauna''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-sauna:irc.snt.utwente.nl #tkt-sauna]
|-
| Tiukat säännöstöt / Esoteerista paskaa / Tule ja nauti || || '''#tkt-haiku''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-haiku:irc.snt.utwente.nl #tkt-haiku]
|-
| Käpistelijänaisten tukikanava (kaikki sukupuolet tervetulleita) || [https://t.me/joinchat/Dt1ui0Jo_L9ZXAeJul6PLg tkt-akat] || '''#tkt-akat''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-akat:irc.snt.utwente.nl #tkt-akat]
|-
| Liikunta- ja ulkoilukanava || || '''#tkt-ulos''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-ulos:irc.snt.utwente.nl #tkt-ulos]
|-
| Jos on tylsää elämässä || || '''#tkt-trollaus''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-trollaus:irc.snt.utwente.nl #tkt-trollaus]
|-
| Pokemon GO -kanava || || '''#tkt-pokemon''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-pokemon:irc.snt.utwente.nl #tkt-pokemon]
|-
| Tietoturva/infosec/kyberkyberkyberturva || || '''#tkt-security''' || [https://riot.im/app/#/room/#_ircnet_#tkt-security:irc.snt.utwente.nl #tkt-security]
|-
| Lautapelien järjestämistä || [https://t.me/tkt_lautapelit tkt-lautapelit]
|-
| E-urheilu || [https://t.me/tktEsports tkt-esports]
|-
| Tietokonelaitteisto || [https://t.me/tktrauta tkt-rauta]
|-
| Kahvi || [https://t.me/tktkahvi tkt-kahvi]
|-
| Pelinkehitys || [https://t.me/tktgamedev tkt-gamedev]
|}

Peliseuraa ja LANeja varten meillä on myös Discord-kanava [https://discord.gg/kdemskB TKT-Lanit].

QR-koodi kokeilu:

[[Tiedosto:Kutsutestikannulle.png]]

Opintojen paketointi ja valmistuminen

2019-09-24T12:35:02Z

Heikkiah:

Kun kandintutkintoon sisältyvät kurssit on suoritettu on aika paketoida opinnot ja jättää tutkintotodistuspyyntö. Homma menee lyhykäisyydessään näin:

1. "Paketointi opinnot" eli rekisteröi opintokokonaisuudet
* Lähetä mailia opintokokonaisuuksia antaville henkilöille.
* Tkt: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Matematiikka: ilkka.holopainen[at]helsinki.fi
* Tilasto: jyrki.mottonen[at]helsinki.fi
* Menetelmätiede: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Ajantasaiset tiedot: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/rekisteroi-opintokokonaisuutesi
* Ilmoita opiskelijanumerosi ja kurssit mitä haluat paketoida mihinkin kokonaisuuteen. Katso tutkintorakennetta. Huomioi [https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/ohjeita-ja-infoa-ohjelman-opiskelijoille#section-42326 Bachelor Honours -ohjelma], jos haluat jopa '''1000€ stipendin!'''.
2. Kun olet saanut merkinnät kokonaisuuksista weboodiin voit lähettää tutkintotodistuspyynnön.
* Ks. ohjeet https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/valmistuminen
3. Valmistumispäivämäärät
* Jos haluat valmistua kalenterivuoden loppuun mennessä, niin valmistumiseksi sen aikana riittää, että lähettää tutkintotodistuspyynnön 31.12. mennessä. Tällöin 31.12. merkitään valmistumispäiväksi. Tämä pätee kandiin ja maisteriin.
* Jos haluat valmistua lukuvuoden loppuun mennessä, niin 31.7. loppuu lukuvuosi, jolloin tutkintototodistuspyyntö pitää lähettää, että valmistuu kevätlukukauden aikana ja päättyvänä lukuvuonna. Tämäkin pätee molempiin, sekä kandiin että maisteriin.
* Maisteriksi valmistumisessa on se lisäaskel, että gradun hyväksyy johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa, mutta ei heinä-elokuun aikana, eli gradu pitää olla valmis jo suurinpiirtein kesäkuun alussa, jotta voi valmistua kevätlukukauden aikana.
* HUOM! VALMISTUAKSESI VANHAN TUTKINTOSUUNNITELMAN MUKAAN, PITÄÄ GRADU OLLA TARKASTUKSESSA VIIMEISTÄÄN 15.5.2020!
* Ja jotta ei olisi helppoa, niin voi olla päivämäärä mikä on viimeinen vastaanottopäivä tutkintotodistuspyynnöille, jotta ne käsitellään vielä lukukauden aikana. Esimeriksi vuonna 2019 tutkintotodistuspyyntö piti lähettää 10.6. mennessä, jotta todistus käsiteltiin ja todistuksen sai vielä lukuvuoden aikana. Tämän jälkeen lähetettyjä käsiteltiin kuin ne olisi lähetetty 31.7., eli sai kyllä todistuksen oikealle lukuvuodelle, mutta fyysisen paperin vasta jonkin aikaa myöhemmin. Tällä ei ole varsinaista merkitystä muuten kuin valmistumispäivämäärämerkinnän kannalta. Kunhan pyyntö on lähetetty 31.7. mennessä, valmistuu 31.7. mennessä.

Opintojen paketointi ja valmistuminen

2019-09-03T15:00:18Z

Heikkiah:

Kun kandintutkintoon sisältyvät kurssit on suoritettu on aika paketoida opinnot ja jättää tutkintotodistuspyyntö. Homma menee lyhykäisyydessään näin:

1. "Paketointi opinnot" eli rekisteröi opintokokonaisuudet
* Lähetä mailia opintokokonaisuuksia antaville henkilöille.
* Tkt: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Matematiikka: ilkka.holopainen[at]helsinki.fi
* Tilasto: jyrki.mottonen[at]helsinki.fi
* Menetelmätiede: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Ajantasaiset tiedot: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/rekisteroi-opintokokonaisuutesi
* Ilmoita opiskelijanumerosi ja kurssit mitä haluat paketoida mihinkin kokonaisuuteen. Katso tutkintorakennetta. Huomioi [https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/ohjeita-ja-infoa-ohjelman-opiskelijoille#section-42326 Bachelor Honours -ohjelma], jos haluat jopa '''1000€ stipendin!'''.
2. Kun olet saanut merkinnät kokonaisuuksista weboodiin voit lähettää tutkintotodistuspyynnön.
* Ks. ohjeet https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/valmistuminen
3. Valmistumispäivämäärät
* Jos haluat valmistua kalenterivuoden loppuun mennessä, niin valmistumiseksi sen aikana riittää, että lähettää tutkintotodistuspyynnön 31.12. mennessä. Tällöin 31.12. merkitään valmistumispäiväksi. Tämä pätee kandiin ja maisteriin.
* Jos haluat valmistua lukuvuoden loppuun mennessä, niin 31.7. loppuu lukuvuosi, jolloin tutkintototodistuspyyntö pitää lähettää, että valmistuu kevätlukukauden aikana ja päättyvänä lukuvuonna. Tämäkin pätee molempiin, sekä kandiin että maisteriin.
* Maisteriksi valmistumisessa on se lisäaskel, että gradun hyväksyy johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa, mutta ei heinä-elokuun aikana, eli gradu pitää olla valmis jo suurinpiirtein kesäkuun alussa, jotta voi valmistua kevätlukukauden aikana.
* Ja jotta ei olisi helppoa, niin voi olla päivämäärä mikä on viimeinen vastaanottopäivä tutkintotodistuspyynnöille, jotta ne käsitellään vielä lukukauden aikana. Esimeriksi vuonna 2019 tutkintotodistuspyyntö piti lähettää 10.6. mennessä, jotta todistus käsiteltiin ja todistuksen sai vielä lukuvuoden aikana. Tämän jälkeen lähetettyjä käsiteltiin kuin ne olisi lähetetty 31.7., eli sai kyllä todistuksen oikealle lukuvuodelle, mutta fyysisen paperin vasta jonkin aikaa myöhemmin. Tällä ei ole varsinaista merkitystä muuten kuin valmistumispäivämäärämerkinnän kannalta. Kunhan pyyntö on lähetetty 31.7. mennessä, valmistuu 31.7. mennessä.

Opintojen paketointi ja valmistuminen

2019-09-03T15:00:05Z

Heikkiah:

Kun kandintutkintoon sisältyvät kurssit on suoritettu on aika paketoida opinnot ja jättää tutkintotodistuspyyntö. Homma menee lyhykäisyydessään näin:

1. "Paketointi opinnot" eli rekisteröi opintokokonaisuudet
* Lähetä mailia opintokokonaisuuksia antaville henkilöille.
* Tkt: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Matematiikka: ilkka.holopainen[at]helsinki.fi
* Tilasto: jyrki.mottonen[at]helsinki.fi
* Menetelmätiede: opintoesimies[at]cs.helsinki.fi
* Ajantasaiset tiedot: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/rekisteroi-opintokokonaisuutesi
* Ilmoita opiskelijanumerosi ja kurssit mitä haluat paketoida mihinkin kokonaisuuteen. Katso tutkintorakennetta. Huomioi [https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/tietojenkasittelytieteen-kandiohjelma/ohjeita-ja-infoa-ohjelman-opiskelijoille#section-42326 Bachelor Honours -ohjelma], jos haluat jopa '''1000€ stipendin!'''.
2. Kun olet saanut merkinnät kokonaisuuksista weboodiin voit lähettää tutkintotodistuspyynnön.
* Ks. ohjeet https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/valmistuminen
3. Valmistumispäivämäärät
* Jos haluat valmistua kalenterivuoden loppuun mennessä, niin valmistumiseksi sen aikana riittää, että lähettää tutkintotodistuspyynnön 31.12. mennessä. Tällöin 31.12. merkitään valmistumispäiväksi. Tämä pätee kandiin ja maisteriin.

* Jos haluat valmistua lukuvuoden loppuun mennessä, niin 31.7. loppuu lukuvuosi, jolloin tutkintototodistuspyyntö pitää lähettää, että valmistuu kevätlukukauden aikana ja päättyvänä lukuvuonna. Tämäkin pätee molempiin, sekä kandiin että maisteriin.

* Maisteriksi valmistumisessa on se lisäaskel, että gradun hyväksyy johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa, mutta ei heinä-elokuun aikana, eli gradu pitää olla valmis jo suurinpiirtein kesäkuun alussa, jotta voi valmistua kevätlukukauden aikana.

* Ja jotta ei olisi helppoa, niin voi olla päivämäärä mikä on viimeinen vastaanottopäivä tutkintotodistuspyynnöille, jotta ne käsitellään vielä lukukauden aikana. Esimeriksi vuonna 2019 tutkintotodistuspyyntö piti lähettää 10.6. mennessä, jotta todistus käsiteltiin ja todistuksen sai vielä lukuvuoden aikana. Tämän jälkeen lähetettyjä käsiteltiin kuin ne olisi lähetetty 31.7., eli sai kyllä todistuksen oikealle lukuvuodelle, mutta fyysisen paperin vasta jonkin aikaa myöhemmin. Tällä ei ole varsinaista merkitystä muuten kuin valmistumispäivämäärämerkinnän kannalta. Kunhan pyyntö on lähetetty 31.7. mennessä, valmistuu 31.7. mennessä.

Fuksisyksyn mallilukujärjestys

2019-08-14T12:03:52Z

Heikkiah: Aloitettu DEFA

''' Lue ensin [[Kursseille ilmoittautuminen]] -sivu, jos yliopistomaailman opetusjärjestelyt ovat hämärän peitossa.'''

Lyhyt johdanto tässä: Lukiosta suoraan yliopistoon tulleelle opiskelijalle aiheuttaa alkuun hämmennystä etenkin se, että kurssilla on opetusmenetelmänä useimmiten sekä kaikille yhteisiä luentoja että lähiopetusta viikottaisten harjoitusryhmien ja niiden kokoontumistilaisuuksien (harjoitustilaisuuksien eli "laskareiden") muodossa. Luennoilla luennoitsija kertoo/opettaa aiheeseen liittyvää teoriaa, kun taas harjoitustilaisuuksissa käsitellään kyseiseen teoriaan liittyviä tehtäviä ns. harjoitusryhmissä, eli 10-20 opiskelijan kokoonpanolla. Harjoitustilaisuutta vetää tuntiopettaja, ja harjoitustilaisuudet ovat enemmän juuri lukiomuotoista opetusta. Joillakin kursseilla harjoitustilaisuudet pidetään mikroluokissa.

== Miten ilmoittaudun kursseille? ==
* Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu WebOodissa osoitteessa https://weboodi.helsinki.fi/hy/
* Katso myös [[Kursseille ilmoittautuminen]]
* Jos kurssin ryhmät ovat tulleet täyteen tai mikään vapaista ryhmistä ei sovi sinulle, ilmottaudu '''jonoon'''. Jonon kasvaessa perustetaan tarpeen tullen lisää ryhmiä.

==Mitä kannattaa valita? Mitä pitää valita?==

'''Ensimmäinen syksy kannattaa suorittaa tätä mallilukujärjestystä noudattaen.''' Olemme keränneet erityisesti kursseja, joita myöhemmillä kursseilla voi tarvita esitietovaatimuksina. Yhtenä kriteerinä on myös se, kuinka usein kurssia järjestetään. Kaikkia kursseja ei järjestetä joka periodissa. Siksi on tärkeää pitää silmällä kurssien esitietovaatimuksia, jotta ne täyttyvät ennen kurssille osallistumista. Lisääkin kursseja saa toki ottaa, jos uskoo kestävänsä. Varoituksena kuitenkin, että useimmille kurssien todellinen työmäärä tulee yllätyksenä. Jos olet epävarma, kysy tuutorilta!

Aikatauluttamisessa on hyvä huomioida niin luentoajat, harjoitusryhmät kuin mahdollinen pajaohjauskin. Luennot ja pajaohjaus ovat kaikille kurssilaisille yhteisiä. Harjoitusryhmällä eli "laskareilla" tarkoitetaan kurssin viikottaista lähiopetusta. Laskariryhmiä järjestetään usein useampaan eri kellonaikaan, valitse näistä sinulle sopivin. Ryhmä kokoontuu joka viikko samaan aikaan. Ns. pajakursseilla harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa, jossa on sovittuina aikoina ohjaajia paikalla, ja kurssilaiset voivat viettää pajassa sen verran aikaa kuin haluavat milloin haluavat. Näillä kursseilla ei ole varsinaisia harjoitusryhmiä. Käytäntöön opastetaan kurssin aluksi. Kurssien aikataulut sekä muut kurssitiedot löytyvät [https://courses.helsinki.fi/fi kurssien kotisivuilta]

==Aloitan opinnot puhtaalta pöydältä==

===Fuksisyksy===
{| class="wikitable"
! style="width: 250pt;" colspan="2" | Periodi 1 !! style="width: 250pt;" colspan="2" | Periodi 2
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10001/ Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen] || 2.5 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10001/ Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen] || 2.5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/MAT11001/ Johdatus yliopistomatematiikkaan] || 2.5 || [https://courses.helsinki.fi/fi/MAT11001/ Johdatus yliopistomatematiikkaan] || 2.5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10002/ Ohjelmoinnin perusteet] || 5 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10003/ Ohjelmoinnin jatkokurssi] || 5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/digi-100a Opiskelijan digitaidot: orientaatio] || 2 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10005 Tietokoneen toiminta] || 5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt50003/ Tietokone työvälineenä] || 1 || ||
|-
| Englanti, JTKT -kurssin yhteydessä || 4 || ||
|-
| '''YHTEENSÄ''' || '''17''' || || '''15'''
|-
! colspan="4" | Muita kursseja
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/mat20002 Matematiikaa kaikkialla] || 5 || | [https://courses.helsinki.fi/fi/mat11002 Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I] || 5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/mfk-m101a Lukiomatematiikan kertaus] || 2 || ||
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/mat11003 Raja-arvot] || 5 || ||
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/mat12001 Tilastotiede ja R tutuksi I] || 5 || ||
|}

Periodin tärkein kurssi on ehdottomasti Ohjelmoinnin perusteet (OhPe), johon kannattaa panostaa kaikista eniten. Myös Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin (JTKT) suorittaminen myöhemmin saattaa aiheuttaa hiusten halkomista, ja se olisi hyvä suorittaa heti opintojen alussa tarvittaessa vaikka pelkällä vihalla. Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM) on myös tärkeä kurssi. JYM on jaettu kahteen periodiin vaikka se on vain 5 opintopisteen kurssi, mutta siitäkin onnistuu putoamaan kärryiltä jos tehtäviä ei tee.

Opiskelijan digitaidot on käytännössä ilmaiset 3 opintopistettä. Se kuitenkin unohtuu helposti ja jää sen seurauksena kummittelemaan. Älä anna valmistumisesi viivästyä sen unohtamisen takia, joten tee se heti pois alta.

Lukiomatematiikan kertauskurssi voi olla hyödyllinen ihmisille ketkä eivät esimerkiksi ole suorittaneet pitkää matematiikkaa. Sen voi suorittaa samaan aikaan JYM -kurssin kanssa.

Kakkosperiodissa tärkeimmät kurssit ovat edelleen Ohjelmoinnin jatkokurssi (OhJa) ja Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM). Edelleen on toki muistettava myös JTKT:n suoritus, sillä sitä ei tässä vaiheessa ainakaan kannata jättää kesken.

Kaksi kakkosperiodin käpistelykurssia riippuu OhPessa opitusta, joten jos se ei mennyt asian vaikeudesta johtuen ensiyrittämällä läpi, voi tässä vaiheessa alkaa ahistaa. Mutta ei hätää, kyllä se siitä! Nyt on myös hyvä väli lukea [[Sivuainekuvauksia|sivuainekuvauksia]]!

JYMin ongelmiin kannattaa kysyä apua muilta opiskelijoilta ja vaikka matematiikan laitoksen [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Ratkomo Ratkomosta] tai JYMin omasta pajasta, koska luennon matemaattisesti kauniit "On olemassa kuvaus siten, että..." voidaan toisinaan korvata vanhemman opiskelijat "Tee näin..."-ohjeilla.

Syksylle voi napata jonkin matematiikan alkupään kurssin (esim. Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I), ja jos taustalla on vahva pitkä matematiikka, se voi mennä suhteellisen vähällä vaivalla läpi. Ks. [https://fuksiwiki.tko-aly.fi/Opintojen_malliaikataulu#Matematiikan_ja_menetelm.C3.A4tieteen_sovittaminen_malliaikatauluun Matematiikan sovittaminen malliaikatauluun]. On myös mahdollista ottaa Matematiikka tutuksi -kurssi.

Jos ykkösperiodissa alkaa pahasti ahdistaa, ja koko periodi on hajoamassa käsiin, on pakko tehdä priorisointia - ei hätää, kokemasi angsti ja sen hallinnan opettelu ovat yksi keskeisistä yliopisto-opiskelun anneista. Matematiikka tutuksi -kurssin suorituksesta ei riipu mikään, joten sen failaaminen on pienin ongelmasi. Ohjelmoinnin perusteista riippuu huomattava osa kakkosperiodia, joten jos et ole täysin pihalla, älä päästä sitä leviämään käsille pelkän akuutin ajanpuutteen vuoksi. JTKT:tä on vähemmän mielenkiintoista suorittaa uudestaan myöhemmin, mutta sen varsinaisesta suoritusmerkinnästä ei mikään muu kurssi riipu.

Jos ohjelmoinnin teoria aiheuttaa oikeasti paniikkihäiriöitä, kannattaa ottaa JTKT:stä nopat irti työvoitolla, antaa aivoilleen lisäaikaa omaksua ohjelmoinnin vaatima haasteellinen uusi ajattelutapa, ja lohduttautua sillä että aihepiirin kurssien kriittisellä polulla tulee betoniseinää vastaan jossain vaiheessa joka tapauksessa (yleensä TiRassa, LaMassa ja KäJässä), jos et anna abstraktiin ajatteluun opettelemiselle sen tarvitsemaa aikaa. Erityisen ikävää on, että OhPe - OhJa - TiRa - LaMa - Ohtuprojekti - TiKi -kriittisellä polulla yhdenkin kurssin failaaminen venyttää opintoja poikkeuksetta yli kolmelle vuodelle. Jos olet yritteliäs ja hyvä hallitsemaan aikaasi, voit vielä ottaa klapin kiinni tekemällä 3. vuonna Ohtuprojektin ja TiKin yhtä aikaa. Homma menee ihan hyvin jos käyt toisen niistä ajallaan ja hoitelet toisen samalla kun aloittelet jo maisterikursseja. Eikä se viidessä vuodessa valmistuminen ole vieläkään pakollista, siihen vain painostetaan yhteiskunnan puolelta enemmän kuin ennen, mikä nyt ei liene yllätys kenellekään. Vältät hukkaamasta opiskeluaikaasi käymällä tässä välissä [[Sivuainekuvauksia|sivuainekursseja]].

===Fuksikevät===
{| class="wikitable"
! style="width: 250pt;" colspan="2" | Periodi 1 !! style="width: 250pt;" colspan="2" | Periodi 2
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20001/ Tietorakenteet ja algoritmit] || 5 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20001/ Tietorakenteet ja algoritmit] || 5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt10004/ Tietokantojen perusteet] || 5 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20002 Ohjelmistotekniikka] || 5
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/search/results?search=kk-rumalu Toinen kotimainen kieli] || 3 || [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20011/ Aineopintojen harjoitustyö: Tietokantasovellus] || 4
|-
| '''YHTEENSÄ''' || '''13''' || || '''14'''
|-
! colspan="4" | Muita kursseja
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/mat12003 Todennäköisyyslaskenta I] || 5 || ||
|-
| [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt21009 Full Stack -websovelluskehitys] || 3 || ||
|}

Jos syksyn suuri puristus muodostuu ohjelmointikursseista (OhPe ja OhJa) sekä matematiikasta (JYM), on kevään vastaava koitos Tietorakenteet ja algoritmit-kurssi (TiRa). Kurssi kestää koko lukukauden, ja siinä ei pärjää, jos esitietovaatimukset, eli syksyn rutistuskurssit, eivät ole kunnossa. Tietorakenteet ja algorimit kannattaa ottaa vakavasti, sillä kyseessä on melko haastava mutta tärkeä kurssi valmistumisen kannalta.

Tietokantojen perusteissa käsitellään SQL-kielen ja relaatioalgebran alkeita ja tietokantojen suunnittelua. Useimmat eivät koe näitä vaikeiksi asioiksi. Tietokantojen perusteet itsessään on esitietovaatimuksena kriittisellä polulla seuraavaksi vastaan tulevalle Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssille, sekä Tietokantasovellus-harjoitustyölle, jos sen haluaa suorittaa.

Sivuaineopinnoissa kannattaa suosia turnauskestävyytensä mukaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotta saa pakollisen matematiikan kasaan. Matematiikan harjoittelusta on hyötyä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, kun teorian pyörittelyyn ei ole vielä syntynyt rutiinia. Loppuvaiheessa niitä on tylsempää kasata kokoon mielenkiintoisten käpistelykurssien sivussa.

Sivuaineopintojen lisäksi kannattaa tällöin tähdätä myös pakollisen toisen kotimaisen kielen (useimmille ruotsi) suorittamiseen pois alta. Huomaa, että ilmoittautumisajat ja ilmoittautumismetodi eroavat laitoksen vastaavista; kursseille ei mennä "nopeimmat ensin" vaan painotetulla arvonnalla. Älä siis jätä toista kotimaista viimeisen vuoden viimeiseen periodiin, sillä kurssipaikka ei ole varma. Vaihtoehtoisesti voi vilkuilla jo joitakin tietojenkäsittelytieteen vapaavalintaisia kursseja, jos esitiedot niihin täyttyvät.

Huomaa opintojasi suunnitellessasi, että harjoitustyökursseilla keskeyttämistä ei katsota hyvällä; se voivaikuttaa ensi kerralla ryhmään pääsemiseen, sillä harjoitustöiden pienryhmäopetus kun on kallista järjestää.

Jos mallilukujärjestyksessä on onnistunut pysymään tähän asti, kurssityypit ja työmäärät ovat tulleet jo suhteellisen selväksi. Tämän jälkeen opintojen suorittaminen mallilukujärjestyksen mukaan on vain sen kurinalaista noudattamista. Toista sivuainekokonaisuutta ei pidä myöskään unohtaa, se tulisi aloittaa heti toisen vuoden syksyllä. Laajennettua matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta (50op) käyvien kannattaa muodostaa näiden aineiden kurssien välille yhtenäinen jatkumo, etteivät asiat tai motivaatio kerkeä välissä jo unohtumaan. Myöskin toisen kotimaisen kielen (~"virkamiesruotsi") suorittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jos sitä ei ole vielä ensimmäisenä keväänä tehnyt. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen edetessä.

==Olen suorittanut MOOCin==

Käytännössä fuksisyksyn ohjelmoinnin perusteet ja ohjelmoinnin jatkokurssi täytyy korvata jollain muulla, <del>ja suositeltu vaihtoehto on [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20001/ tietorakenteet ja algoritmit] joka muuten suoritettaisiin keväällä. Kevään Tira voidaan puolestaan korvata esimerkiksi matematiikan kursseilla tai halutessa voidaan myös keulia ja suorittaa toiselle vuodelle tarkoitettuja kursseja, kuten [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20003/ käyttöjärjestelmät] ja [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20004/ tietoliikenteen perusteet].</del> Yksi vaihtoehto syksylle on Tietorakenteet ja algoritmit. Monille tira on kuitenkin haastava kurssi, joten sen suorittamista heti ensimmäisenä kannattaa harkita tarkkaan. Kurssilla on vaihtelevasti mukana matemaattista todistamista vaativia tehtäviä, joiden tekemistä helpottaa, jos on suorittanut ensin kurssin Johdatus yliopistomatematiikkaan (JYM).

Turvallinen vaihtoehto on ottaa syksyksi esim. lisää sivuainekursseja. Peruskursseja on usein tarjolla vain syksyisin ja ne ovat esitietoja monille kevään kursseille. Katso vinkkiä esim. matemaatikkojen/tilastotieteilijöiden fuksisyksyn malliaikataulusta. Kurssitarjonta vaihtelee, mutta esimerkiksi Lineaari- ja matriisilaskenta on hyvä valinta, sillä se on esitietona yllättävän monella kurssilla.

==Olen suorittanut perusopinnot avoimessa yliopistossa==

Syksyllä normaaliin aikatauluun verrattuna suoritettavia kursseja on siis Johdatus yliopistomatematiikkaan (5op), opiskelijan digitaidot (3op), tietokone työvälineenä (1op) akateemiset taidot (2op) sekä englanti (4op). Näistä tulee koko syksylle yhteensä 12op.

Normaalisti fuksi opiskelee pakollisen vieraan kielen (yleensä englanti) johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin yhteydessä, mutta avoimen yliopiston kurssi ei toimi samalla tavalla vaan englanti pitää käydä itse. Sen voi suorittaa kummassa tahansa periodissa.

Kursseja joita voi suorittaa ovat esimerkiksi [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20005/ Laskennan mallit] (1. periodi) ja [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20006 Ohjelmistotuotanto] (2. periodi). JYM on varsin hyödyllinen ja erinomainen pohja kaikille muille matematiikankursseille, mutta jos matemaattinen osaaminen on hyvä niin myös matematiikan kurssien suorittamista voi harkita, etenkin jos aikoo suorittaa pitkän matematiikan. Myös sivuaineiden aloittamista voi miettiä, mikäli itselle on jo selvää mitä haluaa suorittaa.

Myös harjoitustyön suorittaminen voi olla hyvä idea, niitä on pakko suorittaa kaiken kaikkiaan kaksi. Esitietovaatimukset täyttyvät [https://courses.helsinki.fi/fi/tkt20011 tietokantasovellusharjoitustyölle].

==Olen suorittanut DEFAn==

Olet jo melkoisen pitkällä opinnoissasi, suhteessa muihin fukseihin. Syksyllä 2019 on DEFAn ensimmäinen toteutuskerta, ja kaikki on uutta ja ihmeellistä myös tuutoreille ja henkilökunnalle. Tähän asti suorittamasi kokonaisuus luo pohjan sille, mitä seuraavaksi kannattaa suorittaa. Juttele asiasta tuutoreiden ja vanhempien opiskelijoiden kanssa rohkeasti!

Opintojen paketointi ja valmistuminen

2019-08-14T11:51:34Z

Heikkiah: Päivitetty tilaston vastaavan henkilön tiedot, lähde: https://guide.student.helsinki.fi/fi/node/406?degree_programme_code=KH50_001

Kurssikuvauksia

2016-07-07T15:48:53Z

Heikkiah: /* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) */

'''Huomaa että itseopiskeluversioita ei välttämättä järjestetä joka vuosi!''' Tarkista tilanne [https://www.cs.helsinki.fi/courses kurssitarjonnasta]
== Perusopinnot 25op ==

'''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä JTKT
* 1. ja 2. periodissa

Kurssin vastuuhenkilö vaihtuu syksyllä 2016 ja kurssi on hyvin erilainen kuin aiemmin. Tämä kannattaa pitää mielessä kun kuuntelee vanhempien opiskelijoiden mielipiteitä JTKT:sta.

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan.

Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa
* 3. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Kurssiin sisältyy kaksi koetta, konekoe ja paperikoe. Konekoe tehdään omalla koneella ja ajankohdan voit valita itse. Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

OhPen tapaan tähänkin kurssiin sisältyy konekoe ja paperikoe.

=== Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OTM
* Ennen nimellä Ohjemistojen mallintaminen (OhMa)
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Tietokantojen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa (itseopiskelu)
* 3. periodissa

Kurssin vetäjä vaihtui ja kurssi uudistettiin syksyllä 2015. Kevään 2016 versioon poistettiin ohjelmointia sisältäneet yksilölliset harjoitustehtävät ja lisättiin ohjelmointia sisältävä ryhmätyö.

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. Dokumenttitietokantoja ei käsitellä.

Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssin suorituksesta on apua kaavioiden piirtämisessä, mutta pelkät OhPe/OhJa:n tiedot riittävät. Kurssi sopiikin hyvin mooc-fuksin ensimmäiseen periodiin.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietorakenteet ja algoritmit (8-10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiRa
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Tekemällä 80% harjoitustehtävistä saa 9 op ja 95%:lla 10 op.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Käyttöjärjestelmät ===

TODO

=== Laskennan mallit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

Kurssi on siitä erikoinen, että koe on edellisissä toteutuksissa muodostunut neljästä minikokeesta.

=== Ohjelmistotuotanto (5 + 1 op) ja Versionhallinta (1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.

Extrapintopisteitä on mahdollista saada tekemällä tehtäviä. Normaaleista laskaritehtävistä voi saada yhden lisäopintopisteen ja tekemällä kaikki versionhallintatehtävät saa yhden opintopisteen kokoisen versionhallinta -kurssin suorituksen.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin, keväisin, kesäisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (3 tai 5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (5 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

== Aineopintojen valinnaiset kurssit ==

=== C-ohjelmointi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa
* 3. periodissa (itseopiskelu)

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

=== Johdatus tekoälyyn (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä JohTek.
* 3. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Tietokannan Suunnittelu (5 op) ===

* 1. periodissa

=== Human-Computer Interaction (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä HCI
* 1. periodissa

=== Algorithms for Bioinformatics (4 op) ===

* 1. periodissa

=== Computer Organization II (5 op) ===

* 1. periodissa

Computer Organization I on Tietokoneen Toiminta.

=== Introduction to Game Programming (5 op) ===

* 2. periodissa

=== Linux Fundamentals (2-4 op) ===

* 2. periodissa

=== Linux-ylläpito (6 op) ===

* 3. ja 4. periodissa

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

Tiedosto:Kanninen.jpg

2016-07-07T15:03:23Z

Heikkiah:

Tiedosto:Heikkihei.jpg

2016-06-17T12:50:03Z

Heikkiah: Heikki Hein profiilikuva

Heikki Hein profiilikuva

Kurssikuvauksia

2016-05-29T11:56:18Z

Heikkiah: /* Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) */

'''Huomaa että itseopiskeluversioita ei välttämättä järjestetä joka vuosi!''' Tarkista tilanne [https://www.cs.helsinki.fi/courses kurssitarjonnasta]
== Perusopinnot 25op ==

'''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä JTKT
* 1. ja 2. periodissa

Kurssin vastuuhenkilö vaihtuu syksyllä 2016 ja kurssia on hyvin erilainen kuin aiemmin. Tämä kannattaa pitää mielessä kun kuuntelee vanhempien opiskelijoiden mielipiteitä JTKT:sta.

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan pääasiassa tekemällä esseitä joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä. Laskaritilaisuuksissa ryhmät alustavat aiheita ja opponoivat vuorollaan ja laskareiden päätteeksi on minikoe.

Kurssilla on koe, mutta tehtäviin osallistuminen ja läsnäolo ovat välttämättömiä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta joten alkuosan esseet ja laskaritilaisuudet ovat englanniksi.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Tekstit ovat usein englanniksi myös suomenkielisiä esseitä varten, johtuen alan yleiskielestä. Osa aiheista saattaa olla haastavia, mutta tarkoituksena onkin perehtyä alaan ja sen monimuotoisuuteen, ei oppia kaikesta kaikkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa
* 3. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Kurssiin sisältyy kaksi koetta, konekoe ja paperikoe. Konekoe tehdään omalla koneella ja ajankohdan voit valita itse. Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

OhPen tapaan tähänkin kurssiin sisältyy konekoe ja paperikoe.

=== Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OTM
* Ennen nimellä Ohjemistojen mallintaminen (OhMa)
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Tietokantojen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa (itseopiskelu)
* 3. periodissa

Kurssin vetäjä vaihtui ja kurssi uudistettiin syksyllä 2015. Kevään 2016 versioon poistettiin ohjelmointia sisältäneet yksilölliset harjoitustehtävät ja lisättiin ohjelmointia sisältävä ryhmätyö.

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Laskaritehtävät sisältävät paljon SQL-kyselyitä ja tietokantojen suunnittelua. Laskaritilaisuuksien läsnäolosta saa kurssipisteitä joten paikallaolo on suositeltavaa. Laskaritehtäviä on kahta eri lajia, etukäteen ja paikanpäällä tehtävät tehtävät. Ryhmätyössä sovelletaan opittuja asioita käytännössä. Dokumenttitietokantoja ei käsitellä.

Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssin suorituksesta on apua kaavioiden piirtämisessä, mutta pelkät OhPe/OhJa:n tiedot riittävät. Kurssi sopiikin hyvin mooc-fuksin ensimmäiseen periodiin.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietorakenteet ja algoritmit (8-10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiRa
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin esitietovaatimus on "Johdatus yliopistomatematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Tekemällä 80% harjoitustehtävistä saa 9 op ja 95%:lla 10 op.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Käyttöjärjestelmät ===

TODO

=== Laskennan mallit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa
* 4. periodissa (itseopiskelu)

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

Kurssi on siitä erikoinen, että koe on edellisissä toteutuksissa muodostunut neljästä minikokeesta.

=== Ohjelmistotuotanto (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin, keväisin, kesäisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (3 tai 5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (5 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

== Aineopintojen valinnaiset kurssit ==

=== C-ohjelmointi (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa
* 3. periodissa (itseopiskelu)

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

=== Johdatus tekoälyyn (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä JohTek.
* 3. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Tietokannan Suunnittelu (5 op) ===

* 1. periodissa

=== Human-Computer Interaction (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä HCI
* 1. periodissa

=== Algorithms for Bioinformatics (4 op) ===

* 1. periodissa

=== Computer Organization II (5 op) ===

* 1. periodissa

Computer Organization I on Tietokoneen Toiminta.

=== Introduction to Game Programming (5 op) ===

* 2. periodissa

=== Linux Fundamentals (2-4 op) ===

* 2. periodissa

=== Linux-ylläpito (6 op) ===

* 3. ja 4. periodissa

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

Fuksien kysymää

2016-05-29T11:51:02Z

Heikkiah: /* Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan? */

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelevat yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, josta saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", hinnat löytyvät linkistä [http://www.unicafe.fi/lounas/hinnasto Unicafen lounashinnat] . Halvempi hinta edellyttää, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä, lataamalla rahaa lyyrakortille ja maksamalla sillä säästää myös 10snt. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.varjocafe.net . Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva [http://tko-aly.fi/toiminta/rv TKO-älyn ruokavälitys] , eli rv, auttanee pienempään nälkään.

:Unicafen lisäksi yhden kilometrin päässä Arabiakeskuksessa opiskelijahintaisia lounaita tarjoilevat myös Katri-Antell [http://www.antell.fi/index.php?2573], Amica [http://www.amica.fi/meccala#.UDPJoeju5XE] sekä Kipsari [http://www.kipsari.com/]

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Palveluiden käyttö on hammaslääkäriä lukuunottamatta ilmaista. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

:[http://www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/helsinki/kumpula YTHS:n Kumpulan palvelupiste] palvelee tiistaisin ja siellä voi käydä terveydenhoitajan puheilla tai vaikka hakea rokotuksia.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]].

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Järjestelmään kirjaudutaan Helsingin yliopiston AD-tunnuksella ja salasanalla. Ennen kirjautumista sinun on siis tullut aktivoida AD-tunnuksesi.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessamme. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.
* [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kotisivut]

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa, kunhan olet TKO-älyn jäsen. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2012. Avaimellisia ovat TKO-älyn hallituksen jäsenet, muun muassa osa tuutoreista.

:Laitoksen orientoivien HOPS-aiheisen päivän (to 30. elokuuta, katso syksyn aikataulu) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.

===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:[https://alma.helsinki.fi/doclink/95081 Muualla suoritettujen kielikurssien korvaamisesta] päättää Kielikeskus. Toisten [http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot5.html Helsingin yliopiston tiedekuntien vaatimusten mukaiset kielisuoritukset] eivät välttämättä korvaa koko suorituksia matemaattis-luonnontieteellisessä, erityisesti humanistinen ja valtiotieteellinen ovat kulkeneet jossain määrin omia polkujaan. (Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyllä "korvaavuudella" voi ilmeisesti kuitata kirjallisen osuuden, jonka kaveriksi tarvitaan kuitenkin vielä 2 op suullinen suoritus.)

:Huomaa, että niin kauan kuin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on integroitu englannin opinnot, on vieras kieli sillä hoidettu. Näin oli asia ainakin 2010.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [https://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2016/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Patrik Floréeniin (kurssin vastuuhenkilö S2016) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:n voi suorittaa myös avoimen yliopiston puolella.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:** [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena Tähän] on tullut vuoden 2014 aikana vielä dokumentoimaton tapa saada suoritukset hyväksyttyä haastattelun perusteella. Ota yhteyttä Matti Luukkaiseen ja tiedustele asiaa häneltä.
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, [http://www.cs.helsinki.fi/people/klemstro Kjell Lemström], jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kjelliltä.