https://fuksiwiki.tko-aly.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Fniclas 2026-05-01T07:14:02Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.42.7 https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9919 2022-05-12T12:52:28Z

<p>Fniclas: /* Vuoden 2022 opintovastaavat */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> * '''Telegramissa:''' https://t.me/tkt_apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2022 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. Opintovastaavana halua edustaa ja auttaa kaikkia TKT-opiskelijoita. Yritän huolehtia siitä, että teillä kaikilla on hyvä olla ja että koette sekä TKT:n kandi- että maisteriohjelman vastaavan odotuksianne. Pyrin kanssa huolehtimaan siitä, että yliopisto kuuntelee ja ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä. Jos jokin asia askarruttaa, esim SISU tai kurssit (tkt tai matikka), niin minulta voi kysyä neuvoja.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9918 2022-05-12T12:51:50Z

<p>Fniclas: /* Vuoden 2021 opintovastaavat */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> * '''Telegramissa:''' https://t.me/tkt_apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2022 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' milla.kortelainen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @millakortelainen<br /> Opiskelen kolmatta vuottaa tietojenkäsittelyä ja myös matikan opintoja on tullut kerrytettyä paljon. Opintovastaavana haluan vaikuttaa siihen, että opinnot sujuvat jouhevasti opiskelijan näkökulmasta. Opiskelu voi olla toisinaan raskasta, joten kurssien järjestelyn ei tulisi raskauttaa opintoja turhaan. Juttelen ja autan mielelläni opintoasioissa, joten laita viestiä, jos mikään mietitytää!<br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. Opintovastaavana halua edustaa ja auttaa kaikkia TKT-opiskelijoita. Yritän huolehtia siitä, että teillä kaikilla on hyvä olla ja että koette sekä TKT:n kandi- että maisteriohjelman vastaavan odotuksianne. Pyrin kanssa huolehtimaan siitä, että yliopisto kuuntelee ja ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä. Jos jokin asia askarruttaa, esim SISU tai kurssit (tkt tai matikka), niin minulta voi kysyä neuvoja.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9797 2021-08-30T12:46:51Z

<p>Fniclas: /* Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> * '''Telegramissa:''' https://t.me/tkt_apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2021 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' milla.kortelainen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @millakortelainen<br /> Opiskelen kolmatta vuottaa tietojenkäsittelyä ja myös matikan opintoja on tullut kerrytettyä paljon. Opintovastaavana haluan vaikuttaa siihen, että opinnot sujuvat jouhevasti opiskelijan näkökulmasta. Opiskelu voi olla toisinaan raskasta, joten kurssien järjestelyn ei tulisi raskauttaa opintoja turhaan. Juttelen ja autan mielelläni opintoasioissa, joten laita viestiä, jos mikään mietitytää!<br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. Opintovastaavana halua edustaa ja auttaa kaikkia TKT-opiskelijoita. Yritän huolehtia siitä, että teillä kaikilla on hyvä olla ja että koette sekä TKT:n kandi- että maisteriohjelman vastaavan odotuksianne. Pyrin kanssa huolehtimaan siitä, että yliopisto kuuntelee ja ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä. Jos jokin asia askarruttaa, esim SISU tai kurssit (tkt tai matikka), niin minulta voi kysyä neuvoja.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kursseille_ilmoittautuminen&diff=9759 2021-08-22T09:27:52Z

<p>Fniclas: /* Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen */</p> <hr /> <div>==Johdanto yliopisto-opiskeluun==<br /> * Lukuvuosi koostuu Helsingin yliopistossa neljästä jotakuinkin samanpituisesta jaksosta, joita kutsutaan nimellä '''periodi'''.<br /> * Lukuvuosi kestää syyskuun alusta aina seuraavan vuoden syyskuun alkuun.<br /> * Periodit jakaantuvat lukuvuodelle tasaisesti niin, että ensimmäinen ja toinen periodi järjestetään syksyllä (&quot;syyslukukausi&quot;) sekä kolmas ja neljäs periodi keväällä (&quot;kevätlukukausi&quot;).<br /> * Näiden neljän periodin lisäksi on kesäopinnot, jotka jakautuvat alku- ja loppukesään. Kesälläkin on siis mahdollista halutessaan opiskella, joskin kurssitarjonta on tuolloin normaalia vähäisempää.<br /> * Itse opetustekniset asiat (kurssijärjestelyt yms.) ovat Helsingin yliopiston sisällä hyvinkin erilaisia. Riittää kun tiedät meidän osastomme (ja matematiikan osaston) käytännöt.<br /> * '''Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu periodi kerrallaan'''.<br /> ** Huom! Ilmoittautuessa on syytä ottaa huomioon, että '''kurssit saattavat kestää useampiakin periodeja''', erityisesti matematiikan osastolla. Näille kursseille ilmoittaudutaan vain kerran.<br /> <br /> ==Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> === Yleistä ===<br /> * '''Tietojenkäsittelytieteen osaston kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Sisussa https://sisu.helsinki.fi/'''<br /> <br /> === Kurssityypit ===<br /> Kurssit voidaan yleisesti jakaa seuraaviin luokkiin: '''&quot;Luentokurssit&quot;''', '''&quot;Harjoitustyöt&quot;''' ja '''&quot;Seminaarit&quot;'''. Lisäksi kursseja voi suorittaa '''&quot;erilliskokeella&quot;'''. Näistä selitykset ohessa:<br /> <br /> * '''Luentokurssit''' ovat ns. normaaleja kursseja. Näistä kursseista järjestetään sekä luentoja että viikottaisia harjoitusryhmiä (ns. &quot;laskareita&quot;). Harjoitusryhmän koko on yleensä noin 10-15 henkeä ja tapaamisia on kerran tai pari viikossa. Harjoitusryhmässä käydään läpi viikottaisia tehtäviä harjoitusryhmän vetäjän (ns. &quot;assarin&quot;) johdolla - ne muistuttavat siis jotakuinkin lukio-opetusta. Harjoitusten tekemisestä ja laskareissa käynnistä saa myös pisteitä kurssikokeeseen. Jako voi olla esim. 10 pistettä harjoituksista ja 50 tentistä. Harjoitusryhmiä on yleensä yhtä kurssia kohden useampia ja voit valita niistä siten itsellesi parhaiten sopivan. Itse harjoitustehtävät tehdään yleensä pienryhmissä (ns. &quot;opintopiireissä&quot;) tai joskus yksin. Luentokurssille ilmoittaudutaan valitsemalla se harjoitusryhmä, johon haluat. '''Luennoille ei tarvitse siis ilmoittautua erikseen''', pelkkä harjoitusryhmään ilmoittautuminen riittää - luennothan ovat kaikille samaan aikaan. '''Muista aina tarkistaa, etteivät valitsemasi harjoitusryhmät mene muiden valitsemiesi kurssien luentojen tai harjoitusryhmien päälle!'''<br /> <br /> * '''Harjoitustyöt''' ovat omia kurssejaan (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö), ja ne käydään sitten kun &quot;esitiedot ovat kunnossa&quot;, eli kunkin vaatimat esitietokurssit ovat kasassa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ohjelmoinnin harjoitustyö -kurssille osallistuminen vaatii hyväksytyt suoritukset Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Ohjelmistojen mallintaminen -kursseista. '''Harjoitustöistä ei tarvitse ensimmäisenä syksynä siis välittää.''' Harjoitustyöt poikkeavat luentokursseista siten, että niissä ei ole luentoja, vaan kurssin suorittaminen koostuu yhden ison harjoituksen suorittamisesta (jonkin &quot;projektin&quot; toteuttamisesta).<br /> <br /> * '''Seminaareja''' käydään vasta kandin (eli kolmen tai neljän vuoden opiskelun) jälkeen, niistä '''ei tarvitse opintojen alkuvaiheessa olevan siis välittää'''. Seminaarien käyminen vaatii siis Tieteellisen kirjoittaminen -kurssin suorituksen. Seminaareihin, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, sekä joillekin valinnaisille kursseille ilmoittaudutaan edellisen lukukauden puolella, opinto-oppaasta löytyy yhteiset ilmoittautumisajat näille.<br /> <br /> * '''Tarkista tarvitsetko erillisen koeilmoittautumisen.''' Vuodesta 2018 alkaen osa yliopiston opetuksesta vaatii erillisen kurssikoeilmoittautumisen WebOodissa. Ilmoittautuminen täytyy tehdä hyvissä ajoin, viimeistään 10 päivää ennen koetta. Tarkista kurssikohtaisesti onko kurssi-ilmoittautuminen samalla koeilmoittautuminen.<br /> <br /> ===Huomioitavaa===<br /> * Vaikka harjoitusryhmiä on yleensä kursseilla useita, ne täyttyvät nopeasti: '''Kursseille kannattaa ilmoittautua aina heti kun mahdollista.'''<br /> * Ryhmää voi vaihtaa ilmoittautumisen jälkeen.<br /> * Pyri käymään siinä ryhmässä, johon ilmottauduit. Joillain kursseilla tämä on jopa pakollista (mm. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen). Jos et jollakin viikolla pääse valitsemaasi ryhmään, kysy harjoitusten pitäjältä, voitko vierailla jossakin toisessa ryhmässä.<br /> * Ilmoittautumisen voi perua, kunhan kurssi ei ole ehtinyt käyntiin - tällöin sitä ei lasketa suorituskerraksi. Peru siis ilmoittautuminen jos jättäydyt kurssilta pois!<br /> * Pajakursseilla (mm. Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi) harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa. Näillä kursseilla kaikki ilmottautuvat &quot;samaan&quot; harjoitusryhmään, eikä ryhmäkohtaisia opetustunteja pidetä.<br /> <br /> ==Matematiikan kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> * '''Matematiikan (osaston) kursseille ilmoittaudutaan Siussa.'''<br /> * Tietoa matematiikan opiskelusta ja kursseista kuvauksineen löytyy matematiikan osaston kotisivuilta osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu<br /> <br /> ==Kielikeskuksen kursseille ilmoittautuminen== <br /> <br /> Kielikurssien ilmo on usein eri aikaan ja aikaisemmin kuin minkään muun osaston, eli tarkista ajoissa. Ilmottautuminen tapahtuu Weboodissa.<br /> <br /> Opiskelijoiden valinta kursseille tapahtuu (pääsääntöisesti) automaattisesti priorisointijärjestelmän avulla (tai arpomalla). Osalle kursseista opettaja tekee valinnan ilmoittautumisen yhteydessä esitettyjen kysymysten perusteella. Tällöin opettaja tiedottaa valituille pääsystä kurssille. Kielikeskuksen opinto-opas WebOodissa sekä Flammassa.<br /> <br /> Englannin pakolliset opinnot suoritetaan kurssin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen yhteydessä.<br /> <br /> ==Miten laadin itse lukujärjestyksen?==<br /> * Kun ilmoittaudut kursseille [https://weboodi.helsinki.fi WebOodissa] ilmoittautumiset siirtyvät [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston sähköiseen kalenteriin.<br /> * Lukujärjestys laaditaan vaivattomimmin piirtämällä ihan perinteinen lukujärjestyspohja (se ruudukko, mitä piirrettiin jo peruskoulussa).<br /> ** Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä taulukkolaskentaa tai vanhaa kunnon ruutupaperia.<br /> <br /> * Ennen lukujärjestyksen laatimista tulee tietysti selvittää itselleen, mitä kursseja haluaa (ja on järkevä) käydä.<br /> *** Opetusohjelmista näkee myös harjoitusryhmien ajankohdat, jos haluaa kaverin kanssa samaan harjoitusryhmään<br /> <br /> * Asiaan:<br /> :1. Merkataan kaikkien haluttujen kurssien luentoajat ylös taulukkoon (tai ruutupaperin ruudukkoon).<br /> ::* Tämä siksi, että luennothan ovat kaikille aina samaan aikaan<br /> <br /> :2. Kun kaikki luentoajat on merkattu, valitaan jokaiselle luentokurssille, yksi kerrallaan, sopivin harjoitusryhmä.<br /> ::* Jos harjoitusryhmä menee päällekkäin toisen kurssin luennon tai harjoitusryhmän kanssa, valitaan toinen harjoitusryhmä.<br /> <br /> :3. Lopuksi tarkistetaan, että kirjattiin ajat oikein, ja päällekkäisyyksiä ei ole.<br /> ::* Joskus ainakin luennot menevät (harvinaisempien kurssiyhdistelmien kohdalla) väkisin päällekkäin, tälle ei voi mitään.<br /> <br /> * Kaikkien kurssien luentoaikataulut löytää kätevästi Flammasta linkkien 'Työkalut' &gt; 'Opintoni' takaa tai edellä mainitun [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston kautta.<br /> <br /> ==Mitä sitten pitää/kannattaa valita?==<br /> <br /> '''Ensimmäinen syksy kannattaa ehdottomasti suorittaa [[Fuksisyksyn mallilukujärjestys|mallilukujärjestystä]] noudattaen.'''<br /> <br /> ==Apua! Apua?==<br /> <br /> Jos herää kysymyksiä tai ihmettelyn aiheita, tuutoreita voi, ja pitää, häiritä sähköpostilla tai puhelimitse! Nopeamman vastauksen saat kuitenkin todennäköisesti IRCnetin kanavalta #tkt-apu tai fukseille suunnatulta keskustelukanavalta joka yleensä toteutetaan jollain sopivan hipsterillä teknologialla.</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kursseille_ilmoittautuminen&diff=9758 2021-08-22T09:23:48Z

<p>Fniclas: /* Matematiikan kursseille ilmoittautuminen */</p> <hr /> <div>==Johdanto yliopisto-opiskeluun==<br /> * Lukuvuosi koostuu Helsingin yliopistossa neljästä jotakuinkin samanpituisesta jaksosta, joita kutsutaan nimellä '''periodi'''.<br /> * Lukuvuosi kestää syyskuun alusta aina seuraavan vuoden syyskuun alkuun.<br /> * Periodit jakaantuvat lukuvuodelle tasaisesti niin, että ensimmäinen ja toinen periodi järjestetään syksyllä (&quot;syyslukukausi&quot;) sekä kolmas ja neljäs periodi keväällä (&quot;kevätlukukausi&quot;).<br /> * Näiden neljän periodin lisäksi on kesäopinnot, jotka jakautuvat alku- ja loppukesään. Kesälläkin on siis mahdollista halutessaan opiskella, joskin kurssitarjonta on tuolloin normaalia vähäisempää.<br /> * Itse opetustekniset asiat (kurssijärjestelyt yms.) ovat Helsingin yliopiston sisällä hyvinkin erilaisia. Riittää kun tiedät meidän osastomme (ja matematiikan osaston) käytännöt.<br /> * '''Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu periodi kerrallaan'''.<br /> ** Huom! Ilmoittautuessa on syytä ottaa huomioon, että '''kurssit saattavat kestää useampiakin periodeja''', erityisesti matematiikan osastolla. Näille kursseille ilmoittaudutaan vain kerran.<br /> <br /> ==Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> === Yleistä ===<br /> * '''Tietojenkäsittelytieteen osaston kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Sisussa https:/sisu.helsinki.fi/'''<br /> <br /> === Kurssityypit ===<br /> Kurssit voidaan yleisesti jakaa seuraaviin luokkiin: '''&quot;Luentokurssit&quot;''', '''&quot;Harjoitustyöt&quot;''' ja '''&quot;Seminaarit&quot;'''. Lisäksi kursseja voi suorittaa '''&quot;erilliskokeella&quot;'''. Näistä selitykset ohessa:<br /> <br /> * '''Luentokurssit''' ovat ns. normaaleja kursseja. Näistä kursseista järjestetään sekä luentoja että viikottaisia harjoitusryhmiä (ns. &quot;laskareita&quot;). Harjoitusryhmän koko on yleensä noin 10-15 henkeä ja tapaamisia on kerran tai pari viikossa. Harjoitusryhmässä käydään läpi viikottaisia tehtäviä harjoitusryhmän vetäjän (ns. &quot;assarin&quot;) johdolla - ne muistuttavat siis jotakuinkin lukio-opetusta. Harjoitusten tekemisestä ja laskareissa käynnistä saa myös pisteitä kurssikokeeseen. Jako voi olla esim. 10 pistettä harjoituksista ja 50 tentistä. Harjoitusryhmiä on yleensä yhtä kurssia kohden useampia ja voit valita niistä siten itsellesi parhaiten sopivan. Itse harjoitustehtävät tehdään yleensä pienryhmissä (ns. &quot;opintopiireissä&quot;) tai joskus yksin. Luentokurssille ilmoittaudutaan valitsemalla se harjoitusryhmä, johon haluat. '''Luennoille ei tarvitse siis ilmoittautua erikseen''', pelkkä harjoitusryhmään ilmoittautuminen riittää - luennothan ovat kaikille samaan aikaan. '''Muista aina tarkistaa, etteivät valitsemasi harjoitusryhmät mene muiden valitsemiesi kurssien luentojen tai harjoitusryhmien päälle!'''<br /> <br /> * '''Harjoitustyöt''' ovat omia kurssejaan (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö), ja ne käydään sitten kun &quot;esitiedot ovat kunnossa&quot;, eli kunkin vaatimat esitietokurssit ovat kasassa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ohjelmoinnin harjoitustyö -kurssille osallistuminen vaatii hyväksytyt suoritukset Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Ohjelmistojen mallintaminen -kursseista. '''Harjoitustöistä ei tarvitse ensimmäisenä syksynä siis välittää.''' Harjoitustyöt poikkeavat luentokursseista siten, että niissä ei ole luentoja, vaan kurssin suorittaminen koostuu yhden ison harjoituksen suorittamisesta (jonkin &quot;projektin&quot; toteuttamisesta).<br /> <br /> * '''Seminaareja''' käydään vasta kandin (eli kolmen tai neljän vuoden opiskelun) jälkeen, niistä '''ei tarvitse opintojen alkuvaiheessa olevan siis välittää'''. Seminaarien käyminen vaatii siis Tieteellisen kirjoittaminen -kurssin suorituksen. Seminaareihin, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, sekä joillekin valinnaisille kursseille ilmoittaudutaan edellisen lukukauden puolella, opinto-oppaasta löytyy yhteiset ilmoittautumisajat näille.<br /> <br /> * '''Tarkista tarvitsetko erillisen koeilmoittautumisen.''' Vuodesta 2018 alkaen osa yliopiston opetuksesta vaatii erillisen kurssikoeilmoittautumisen WebOodissa. Ilmoittautuminen täytyy tehdä hyvissä ajoin, viimeistään 10 päivää ennen koetta. Tarkista kurssikohtaisesti onko kurssi-ilmoittautuminen samalla koeilmoittautuminen.<br /> <br /> ===Huomioitavaa===<br /> * Vaikka harjoitusryhmiä on yleensä kursseilla useita, ne täyttyvät nopeasti: '''Kursseille kannattaa ilmoittautua aina heti kun mahdollista.'''<br /> * Ryhmää voi vaihtaa ilmoittautumisen jälkeen.<br /> * Pyri käymään siinä ryhmässä, johon ilmottauduit. Joillain kursseilla tämä on jopa pakollista (mm. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen). Jos et jollakin viikolla pääse valitsemaasi ryhmään, kysy harjoitusten pitäjältä, voitko vierailla jossakin toisessa ryhmässä.<br /> * Ilmoittautumisen voi perua, kunhan kurssi ei ole ehtinyt käyntiin - tällöin sitä ei lasketa suorituskerraksi. Peru siis ilmoittautuminen jos jättäydyt kurssilta pois!<br /> * Pajakursseilla (mm. Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi) harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa. Näillä kursseilla kaikki ilmottautuvat &quot;samaan&quot; harjoitusryhmään, eikä ryhmäkohtaisia opetustunteja pidetä.<br /> <br /> ==Matematiikan kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> * '''Matematiikan (osaston) kursseille ilmoittaudutaan Siussa.'''<br /> * Tietoa matematiikan opiskelusta ja kursseista kuvauksineen löytyy matematiikan osaston kotisivuilta osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu<br /> <br /> ==Kielikeskuksen kursseille ilmoittautuminen== <br /> <br /> Kielikurssien ilmo on usein eri aikaan ja aikaisemmin kuin minkään muun osaston, eli tarkista ajoissa. Ilmottautuminen tapahtuu Weboodissa.<br /> <br /> Opiskelijoiden valinta kursseille tapahtuu (pääsääntöisesti) automaattisesti priorisointijärjestelmän avulla (tai arpomalla). Osalle kursseista opettaja tekee valinnan ilmoittautumisen yhteydessä esitettyjen kysymysten perusteella. Tällöin opettaja tiedottaa valituille pääsystä kurssille. Kielikeskuksen opinto-opas WebOodissa sekä Flammassa.<br /> <br /> Englannin pakolliset opinnot suoritetaan kurssin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen yhteydessä.<br /> <br /> ==Miten laadin itse lukujärjestyksen?==<br /> * Kun ilmoittaudut kursseille [https://weboodi.helsinki.fi WebOodissa] ilmoittautumiset siirtyvät [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston sähköiseen kalenteriin.<br /> * Lukujärjestys laaditaan vaivattomimmin piirtämällä ihan perinteinen lukujärjestyspohja (se ruudukko, mitä piirrettiin jo peruskoulussa).<br /> ** Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä taulukkolaskentaa tai vanhaa kunnon ruutupaperia.<br /> <br /> * Ennen lukujärjestyksen laatimista tulee tietysti selvittää itselleen, mitä kursseja haluaa (ja on järkevä) käydä.<br /> *** Opetusohjelmista näkee myös harjoitusryhmien ajankohdat, jos haluaa kaverin kanssa samaan harjoitusryhmään<br /> <br /> * Asiaan:<br /> :1. Merkataan kaikkien haluttujen kurssien luentoajat ylös taulukkoon (tai ruutupaperin ruudukkoon).<br /> ::* Tämä siksi, että luennothan ovat kaikille aina samaan aikaan<br /> <br /> :2. Kun kaikki luentoajat on merkattu, valitaan jokaiselle luentokurssille, yksi kerrallaan, sopivin harjoitusryhmä.<br /> ::* Jos harjoitusryhmä menee päällekkäin toisen kurssin luennon tai harjoitusryhmän kanssa, valitaan toinen harjoitusryhmä.<br /> <br /> :3. Lopuksi tarkistetaan, että kirjattiin ajat oikein, ja päällekkäisyyksiä ei ole.<br /> ::* Joskus ainakin luennot menevät (harvinaisempien kurssiyhdistelmien kohdalla) väkisin päällekkäin, tälle ei voi mitään.<br /> <br /> * Kaikkien kurssien luentoaikataulut löytää kätevästi Flammasta linkkien 'Työkalut' &gt; 'Opintoni' takaa tai edellä mainitun [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston kautta.<br /> <br /> ==Mitä sitten pitää/kannattaa valita?==<br /> <br /> '''Ensimmäinen syksy kannattaa ehdottomasti suorittaa [[Fuksisyksyn mallilukujärjestys|mallilukujärjestystä]] noudattaen.'''<br /> <br /> ==Apua! Apua?==<br /> <br /> Jos herää kysymyksiä tai ihmettelyn aiheita, tuutoreita voi, ja pitää, häiritä sähköpostilla tai puhelimitse! Nopeamman vastauksen saat kuitenkin todennäköisesti IRCnetin kanavalta #tkt-apu tai fukseille suunnatulta keskustelukanavalta joka yleensä toteutetaan jollain sopivan hipsterillä teknologialla.</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kursseille_ilmoittautuminen&diff=9757 2021-08-22T09:23:15Z

<p>Fniclas: /* Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen */</p> <hr /> <div>==Johdanto yliopisto-opiskeluun==<br /> * Lukuvuosi koostuu Helsingin yliopistossa neljästä jotakuinkin samanpituisesta jaksosta, joita kutsutaan nimellä '''periodi'''.<br /> * Lukuvuosi kestää syyskuun alusta aina seuraavan vuoden syyskuun alkuun.<br /> * Periodit jakaantuvat lukuvuodelle tasaisesti niin, että ensimmäinen ja toinen periodi järjestetään syksyllä (&quot;syyslukukausi&quot;) sekä kolmas ja neljäs periodi keväällä (&quot;kevätlukukausi&quot;).<br /> * Näiden neljän periodin lisäksi on kesäopinnot, jotka jakautuvat alku- ja loppukesään. Kesälläkin on siis mahdollista halutessaan opiskella, joskin kurssitarjonta on tuolloin normaalia vähäisempää.<br /> * Itse opetustekniset asiat (kurssijärjestelyt yms.) ovat Helsingin yliopiston sisällä hyvinkin erilaisia. Riittää kun tiedät meidän osastomme (ja matematiikan osaston) käytännöt.<br /> * '''Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu periodi kerrallaan'''.<br /> ** Huom! Ilmoittautuessa on syytä ottaa huomioon, että '''kurssit saattavat kestää useampiakin periodeja''', erityisesti matematiikan osastolla. Näille kursseille ilmoittaudutaan vain kerran.<br /> <br /> ==Tietojenkäsittelytieteen kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> === Yleistä ===<br /> * '''Tietojenkäsittelytieteen osaston kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Sisussa https:/sisu.helsinki.fi/'''<br /> <br /> === Kurssityypit ===<br /> Kurssit voidaan yleisesti jakaa seuraaviin luokkiin: '''&quot;Luentokurssit&quot;''', '''&quot;Harjoitustyöt&quot;''' ja '''&quot;Seminaarit&quot;'''. Lisäksi kursseja voi suorittaa '''&quot;erilliskokeella&quot;'''. Näistä selitykset ohessa:<br /> <br /> * '''Luentokurssit''' ovat ns. normaaleja kursseja. Näistä kursseista järjestetään sekä luentoja että viikottaisia harjoitusryhmiä (ns. &quot;laskareita&quot;). Harjoitusryhmän koko on yleensä noin 10-15 henkeä ja tapaamisia on kerran tai pari viikossa. Harjoitusryhmässä käydään läpi viikottaisia tehtäviä harjoitusryhmän vetäjän (ns. &quot;assarin&quot;) johdolla - ne muistuttavat siis jotakuinkin lukio-opetusta. Harjoitusten tekemisestä ja laskareissa käynnistä saa myös pisteitä kurssikokeeseen. Jako voi olla esim. 10 pistettä harjoituksista ja 50 tentistä. Harjoitusryhmiä on yleensä yhtä kurssia kohden useampia ja voit valita niistä siten itsellesi parhaiten sopivan. Itse harjoitustehtävät tehdään yleensä pienryhmissä (ns. &quot;opintopiireissä&quot;) tai joskus yksin. Luentokurssille ilmoittaudutaan valitsemalla se harjoitusryhmä, johon haluat. '''Luennoille ei tarvitse siis ilmoittautua erikseen''', pelkkä harjoitusryhmään ilmoittautuminen riittää - luennothan ovat kaikille samaan aikaan. '''Muista aina tarkistaa, etteivät valitsemasi harjoitusryhmät mene muiden valitsemiesi kurssien luentojen tai harjoitusryhmien päälle!'''<br /> <br /> * '''Harjoitustyöt''' ovat omia kurssejaan (Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö), ja ne käydään sitten kun &quot;esitiedot ovat kunnossa&quot;, eli kunkin vaatimat esitietokurssit ovat kasassa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ohjelmoinnin harjoitustyö -kurssille osallistuminen vaatii hyväksytyt suoritukset Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Ohjelmistojen mallintaminen -kursseista. '''Harjoitustöistä ei tarvitse ensimmäisenä syksynä siis välittää.''' Harjoitustyöt poikkeavat luentokursseista siten, että niissä ei ole luentoja, vaan kurssin suorittaminen koostuu yhden ison harjoituksen suorittamisesta (jonkin &quot;projektin&quot; toteuttamisesta).<br /> <br /> * '''Seminaareja''' käydään vasta kandin (eli kolmen tai neljän vuoden opiskelun) jälkeen, niistä '''ei tarvitse opintojen alkuvaiheessa olevan siis välittää'''. Seminaarien käyminen vaatii siis Tieteellisen kirjoittaminen -kurssin suorituksen. Seminaareihin, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, sekä joillekin valinnaisille kursseille ilmoittaudutaan edellisen lukukauden puolella, opinto-oppaasta löytyy yhteiset ilmoittautumisajat näille.<br /> <br /> * '''Tarkista tarvitsetko erillisen koeilmoittautumisen.''' Vuodesta 2018 alkaen osa yliopiston opetuksesta vaatii erillisen kurssikoeilmoittautumisen WebOodissa. Ilmoittautuminen täytyy tehdä hyvissä ajoin, viimeistään 10 päivää ennen koetta. Tarkista kurssikohtaisesti onko kurssi-ilmoittautuminen samalla koeilmoittautuminen.<br /> <br /> ===Huomioitavaa===<br /> * Vaikka harjoitusryhmiä on yleensä kursseilla useita, ne täyttyvät nopeasti: '''Kursseille kannattaa ilmoittautua aina heti kun mahdollista.'''<br /> * Ryhmää voi vaihtaa ilmoittautumisen jälkeen.<br /> * Pyri käymään siinä ryhmässä, johon ilmottauduit. Joillain kursseilla tämä on jopa pakollista (mm. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen). Jos et jollakin viikolla pääse valitsemaasi ryhmään, kysy harjoitusten pitäjältä, voitko vierailla jossakin toisessa ryhmässä.<br /> * Ilmoittautumisen voi perua, kunhan kurssi ei ole ehtinyt käyntiin - tällöin sitä ei lasketa suorituskerraksi. Peru siis ilmoittautuminen jos jättäydyt kurssilta pois!<br /> * Pajakursseilla (mm. Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi) harjoitukset tehdään ohjelmointipajassa. Näillä kursseilla kaikki ilmottautuvat &quot;samaan&quot; harjoitusryhmään, eikä ryhmäkohtaisia opetustunteja pidetä.<br /> <br /> ==Matematiikan kursseille ilmoittautuminen==<br /> <br /> * '''Matematiikan (osaston) kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa.'''<br /> * Tietoa matematiikan opiskelusta ja kursseista kuvauksineen löytyy matematiikan osaston kotisivuilta osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu<br /> <br /> ==Kielikeskuksen kursseille ilmoittautuminen== <br /> <br /> Kielikurssien ilmo on usein eri aikaan ja aikaisemmin kuin minkään muun osaston, eli tarkista ajoissa. Ilmottautuminen tapahtuu Weboodissa.<br /> <br /> Opiskelijoiden valinta kursseille tapahtuu (pääsääntöisesti) automaattisesti priorisointijärjestelmän avulla (tai arpomalla). Osalle kursseista opettaja tekee valinnan ilmoittautumisen yhteydessä esitettyjen kysymysten perusteella. Tällöin opettaja tiedottaa valituille pääsystä kurssille. Kielikeskuksen opinto-opas WebOodissa sekä Flammassa.<br /> <br /> Englannin pakolliset opinnot suoritetaan kurssin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen yhteydessä.<br /> <br /> ==Miten laadin itse lukujärjestyksen?==<br /> * Kun ilmoittaudut kursseille [https://weboodi.helsinki.fi WebOodissa] ilmoittautumiset siirtyvät [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston sähköiseen kalenteriin.<br /> * Lukujärjestys laaditaan vaivattomimmin piirtämällä ihan perinteinen lukujärjestyspohja (se ruudukko, mitä piirrettiin jo peruskoulussa).<br /> ** Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä taulukkolaskentaa tai vanhaa kunnon ruutupaperia.<br /> <br /> * Ennen lukujärjestyksen laatimista tulee tietysti selvittää itselleen, mitä kursseja haluaa (ja on järkevä) käydä.<br /> *** Opetusohjelmista näkee myös harjoitusryhmien ajankohdat, jos haluaa kaverin kanssa samaan harjoitusryhmään<br /> <br /> * Asiaan:<br /> :1. Merkataan kaikkien haluttujen kurssien luentoajat ylös taulukkoon (tai ruutupaperin ruudukkoon).<br /> ::* Tämä siksi, että luennothan ovat kaikille aina samaan aikaan<br /> <br /> :2. Kun kaikki luentoajat on merkattu, valitaan jokaiselle luentokurssille, yksi kerrallaan, sopivin harjoitusryhmä.<br /> ::* Jos harjoitusryhmä menee päällekkäin toisen kurssin luennon tai harjoitusryhmän kanssa, valitaan toinen harjoitusryhmä.<br /> <br /> :3. Lopuksi tarkistetaan, että kirjattiin ajat oikein, ja päällekkäisyyksiä ei ole.<br /> ::* Joskus ainakin luennot menevät (harvinaisempien kurssiyhdistelmien kohdalla) väkisin päällekkäin, tälle ei voi mitään.<br /> <br /> * Kaikkien kurssien luentoaikataulut löytää kätevästi Flammasta linkkien 'Työkalut' &gt; 'Opintoni' takaa tai edellä mainitun [http://student.helsinki.fi Opintoni]-sivuston kautta.<br /> <br /> ==Mitä sitten pitää/kannattaa valita?==<br /> <br /> '''Ensimmäinen syksy kannattaa ehdottomasti suorittaa [[Fuksisyksyn mallilukujärjestys|mallilukujärjestystä]] noudattaen.'''<br /> <br /> ==Apua! Apua?==<br /> <br /> Jos herää kysymyksiä tai ihmettelyn aiheita, tuutoreita voi, ja pitää, häiritä sähköpostilla tai puhelimitse! Nopeamman vastauksen saat kuitenkin todennäköisesti IRCnetin kanavalta #tkt-apu tai fukseille suunnatulta keskustelukanavalta joka yleensä toteutetaan jollain sopivan hipsterillä teknologialla.</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9743 2021-08-19T19:49:20Z

<p>Fniclas: /* Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2021 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' milla.kortelainen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @millakortelainen<br /> Opiskelen kolmatta vuottaa tietojenkäsittelyä ja myös matikan opintoja on tullut kerrytettyä paljon. Opintovastaavana haluan vaikuttaa siihen, että opinnot sujuvat jouhevasti opiskelijan näkökulmasta. Opiskelu voi olla toisinaan raskasta, joten kurssien järjestelyn ei tulisi raskauttaa opintoja turhaan. Juttelen ja autan mielelläni opintoasioissa, joten laita viestiä, jos mikään mietitytää!<br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. Opintovastaavana halua edustaa ja auttaa kaikkia TKT-opiskelijoita ja yritän huolehtia, että teillä kaikilla on hyvä olla ja kokevat että sekä TKT:n kandi- että maisteriohjelma vastaavat odotuksianne. Pyrin kanssa huolehtimaan siitä, että yliopisto kuuntelee ja ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä. Jos jokin asia askarruttaa, esim SISU tai kurssit (tkt tai matikka), niin minulta voi kysyä neuvoja.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9742 2021-08-19T19:47:02Z

<p>Fniclas: /* Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2021 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' milla.kortelainen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @millakortelainen<br /> Opiskelen kolmatta vuottaa tietojenkäsittelyä ja myös matikan opintoja on tullut kerrytettyä paljon. Opintovastaavana haluan vaikuttaa siihen, että opinnot sujuvat jouhevasti opiskelijan näkökulmasta. Opiskelu voi olla toisinaan raskasta, joten kurssien järjestelyn ei tulisi raskauttaa opintoja turhaan. Juttelen ja autan mielelläni opintoasioissa, joten laita viestiä, jos mikään mietitytää!<br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. Opintovastaavana halua edustaa ja auttaa kaikkia TKT-opiskelijoita ja yritän huolehtia, että teillä kaikilla on hyvä olla ja kokevat että sekä TKT:n kandi- että maisteriohjelma vastaavat odotuksianne. Pyrin kanssa huolehtimaan siitä, että yliopisto kuuntelee ja ottaa huomioon opiskelijoiden mielipiteet. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9741 2021-08-19T19:42:41Z

<p>Fniclas: /* Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2021 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' milla.kortelainen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @millakortelainen<br /> Opiskelen kolmatta vuottaa tietojenkäsittelyä ja myös matikan opintoja on tullut kerrytettyä paljon. Opintovastaavana haluan vaikuttaa siihen, että opinnot sujuvat jouhevasti opiskelijan näkökulmasta. Opiskelu voi olla toisinaan raskasta, joten kurssien järjestelyn ei tulisi raskauttaa opintoja turhaan. Juttelen ja autan mielelläni opintoasioissa, joten laita viestiä, jos mikään mietitytää!<br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Kolmannen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen. <br /> <br /> Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelijoiden Johtoryhmässä varajäsenenä.<br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' konsta.janhunen ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @erezac<br /> Käpistelijänä fuksi ja tekisläisenä ensimmäisen vuoden aktiivi. Aiempaa opiskelukokemusta löytyy kuitenkin pitkän suojatien toiselta puolelta ja olin myös taannoin Matlu ry:n opintovastaava. Tärkeimpänä roolinani näen opintovastaavana huolehtia siitä, että kolmikantainen vaikuttaminen toteutuu opetuksessa, erityisesti opiskelijan osalta. Ota yhteyttä, jos huomaat epäkohtia, et tiedä kuinka suhtautua johonkin opetukseen liittyvään asiaan tai muuten halutessasi keskustella!<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9624 2021-01-12T08:01:44Z

<p>Fniclas: /* Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla. <br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkko-algoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot;, joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9623 2021-01-12T07:59:58Z

<p>Fniclas: /* Tietokoneen toiminta (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, jolloin ei ole ollut tenttiä. Jyrki Kivinen pitää kurssia keväisin, jolloin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla. <br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II on TiRa I:n jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, joissa aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms.) ja verkko-algoritmit (Dijkstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin OhJa:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure, jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta. Kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuvat olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, kannattaa ehdottomasti käydä algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssi kannattaa suorittaa heti TiRa I:n jälkeen, jolloin TiRa I:n asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II:ssa oletetaan kaikki TiRa I:n asiat tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikka-kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutetaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakso ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, että kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (tehtäviä voi myös ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkkoalgoritmeja ja tietorakenteita, mutta paljon pintatasoisemmin. Tarkoitus on enemmänkin, että opiskelija itse ymmärtää, miten erilaisia tekniikoita sovelletaan. Kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisella viikolla 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita. Viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot;, joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisella tasolla, pelimoottoreiden alkeita ja erilaisia peliohjelmoinnin paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity-pelimoottorin perusominaisuuksia. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9621 2021-01-11T20:19:22Z

<p>Fniclas: /* Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla. <br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakson ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (Tehtäviä voi kanssa ratkaista Haskell:lla tai Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkkoalgoritmeja ja tietorakenteitak, mutta paljon pintatasoisemmin, tarkoitus on enemmäkin, että opiskelija itse ymmärtää miten erilaiset tekniikat sovelletaan, kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisessa 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita, viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot; joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9620 2021-01-11T20:17:18Z

<p>Fniclas: /* Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs. Laskuharjoitukset / Algoritmitehtävät saa ratkaista joko Pythonilla tai Javalla. <br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakson ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (Tehtäviä voi kanssa ratkaista Haskell:lla ja Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkkoalgoritmeja ja tietorakenteitak, mutta paljon pintatasoisemmin, tarkoitus on enemmäkin, että opiskelija itse ymmärtää miten erilaiset tekniikat sovelletaan, kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisessa 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita, viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot; joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9619 2021-01-11T20:15:38Z

<p>Fniclas: /* Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakson ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssin ensisijainen ohjelmointikieli (Tehtäviä voi kanssa ratkaista Haskell:lla ja Rust:lla). Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRa:ssa, esim. rekursio, verkkoalgoritmeja ja tietorakenteitak, mutta paljon pintatasoisemmin, tarkoitus on enemmäkin, että opiskelija itse ymmärtää miten erilaiset tekniikat sovelletaan, kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisessa 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita, viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot; joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9618 2021-01-11T16:16:22Z

<p>Fniclas: /* Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> Kurssi on valinnainen opintojakson ja toimii periaatteessa TiRa:n jatkokurssina (virallinen jatkokurssi TiRa:lle on DAA - Design &amp; Analysis of Algorithms). Kurssi on tarkoituksella tosi haastava ja työläs. Kurssin pitäjä, Antti Laaksonen, on jopa väittänyt, että kurssi on kandivaiheen (koko Suomen?) vaikein kurssi. <br /> <br /> Nimi paljastaa ehkä jo, kurssilla käsitellään siis algoritmeja. Alon:ssa kerrotaan vähän TiRa asioita, mutta tällä kertaa C++ -kielellä, joka on kurssilla käytetty ohjelmointikieli. Lähtökohtaisesti oletetaan, että TiRa on tosi hyvin hallussa, sillä kurssilla käsitellään samoja tekniikoita kuten TiRassa, esim. rekursio, verkkoalgoritmeja ja tietorakenteita mutta paljon pintatasoisemmin, tarkoitus on enemmäkin niin, että opiskelija itse ymmärtää miten erilaiset tekniikat sovelletaan, kurssin päätarkoitus on nimenomaan kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä. Kurssilla on 14 viikkoa, jokaisessa 6 tehtävää. Kaikki tehtävät ovat lähtökohtaisesti vaikeita, viikon ensimmäinen tehtävä saattaa olla helpompi kuin muut ja viimeinen tehtävä toimii vähän kuin &quot;bonustehävänä&quot; joka on, lähes aina, erittäin haastava.<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9617 2021-01-11T15:56:51Z

<p>Fniclas: /* Aineopintojen valinnaiset kurssit */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista tai https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta .<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9616 2021-01-11T15:55:20Z

<p>Fniclas: /* Introduction to Game Programming (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> Kurssilla tutustutaan peliohjelmoinnin maailmaan. Kurssilla käsitellään peliohjelmointia teoreettisellä tasolla, pelimoottoreiden alkeet ja erilaisia peliohjelmointi paradigmoja, C#-kielen ominaisuuksia ja Unity pelimoottorin perus ominaisuudet. Kurssin nimi saattaa olla harhaanjohtava, sillä kurssilla ei ohjelmoida ollenkaan.<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9615 2021-01-11T15:47:45Z

<p>Fniclas: /* Introduction to Game Programming (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä IGP<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9614 2021-01-11T15:47:13Z

<p>Fniclas: /* Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Alon<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9613 2021-01-11T15:46:53Z

<p>Fniclas: /* Programming for Performance (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä PFP<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9612 2021-01-11T15:45:32Z

<p>Fniclas: /* Aineopintojen valinnaiset kurssit */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Programming for Performance (5 op)===<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9611 2021-01-11T15:27:57Z

<p>Fniclas: /* Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina ovat rekursiiviset algoritmit (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkko-algoritmit (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9610 2021-01-11T15:26:11Z

<p>Fniclas: /* Pakolliset Aineopinnot */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina on rekursiivisia algoritmeja (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkkoalgoritmeja (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9609 2021-01-11T15:24:15Z

<p>Fniclas: /* Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> TiRa II, eli TiRa I jatko-osa. Kurssi jatkaa siitä mihin TiRa I jäi. Kurssi käsittelee Tirakirjan luvut 8-14, missä aiheina on rekursiivisia algoritmeja (dynaaminen ohjelmointi, peruuttava haku yms) ja verkkoalgoritmeja (Dijakstra, Bellmanin ja Fordin, Floyd Warshall, Ford Fulkerson yms). <br /> <br /> Samoin kuin Ohja:ssa niin TiRa II harjoitustehtävät laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Älä sure jos tehtävät tuntuvat liian vaikealta, kurssin algoritmit ovat tosi haastavia monelle, etenkin rekursiiviset algoritmit tuntuu olevan monelle tosi epäselviä ja vaikeasti ymmärrettävissä. Jos koet, että tehtävät ovat liian haastavia, niin kannattaa ehdottomasti käydän algoritmipajassa!<br /> <br /> Kurssia kannattaa suorittaa heti TiRa I jälkeen, jolloin TiRa I asiat ovat vielä tuoreena muistissa. TiRa II oletetaan kaikki TiRa I asia tutuksi.<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9608 2021-01-11T15:03:51Z

<p>Fniclas: /* Pakolliset Aineopinnot */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit II (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa II<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9607 2021-01-11T15:03:13Z

<p>Fniclas: /* Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa I<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> TiRa I käsittelee ensisijaisesti Tirakirjan luvut 1-7. Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Kurssi on sinänsä erikoinen, sillä syksyn ja kevään toteutukset eroavat jonkin verran. Viime vuosina Antti Laaksonen on pitänyt kurssin syksyllä, ei ole ollut Tenttiä tällöin. Keväisin kurssin pitää Jyrki Kivinen, tällöin tenttiä on järjestetty.<br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai assaria vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9606 2021-01-11T14:33:36Z

<p>Fniclas: /* C-ohjelmointi (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) [Deprekoitu] ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9605 2021-01-11T14:31:14Z

<p>Fniclas: /* Ohjelmistotuotanto (6 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniika -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9604 2021-01-11T14:30:03Z

<p>Fniclas: /* Laskennan mallit (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Kurssin viikkotehtävissä (&quot;laskareissa&quot;) harjoitellaan paljon todistamista, etenkin ristiriita todistamista. Todistaminen oletetaan tutuksi, joten sitä ei käydä läpi kurssin aikana. Todistaminen voi tuntua tosi hankalalta ja turhauttavalta, etenkin kun sitä on tosi hankalaa opettaa. Kurssikirjassa, Introduction to the Theory of Computation (Michael Sipser), käydään tunnetuimmat todistustekniikat läpi. <br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> Tira:ssa voi pärjätä aika hyvin ilman JYM:ä, mutta Lama:ssa ei. On ehdottomasti suositeltu, että olet käynyt vähintään JYM:n ennen Lamaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9603 2021-01-11T14:10:09Z

<p>Fniclas: /* Ohjelmistotekniika (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikka (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä Ohte<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9601 2021-01-11T13:46:24Z

<p>Fniclas: /* Tietokoneen toiminta (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TKT91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Kurssikuvauksia&diff=9600 2021-01-11T13:43:13Z

<p>Fniclas: /* Ohjelmoinnin perusteet (5 op) */</p> <hr /> <div>== Perusopinnot==<br /> <br /> '''Perusopintoja on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa.<br /> <br /> === Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op) ja Englanti (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä JTKT<br /> <br /> Kurssin tarkoitus on johdatella uudet oppilaat (“fuksit”) tietojenkäsittelytieteen ihmeelliseen maailmaan. Kurssin toteutus elää vuosittain opiskelijapalautteen myötä, mutta suuri osa toteutuksesta tulee olemaan pienryhmässä kirjoitettuja, lyhyitä, viikottaisia esseitä TKT:hen liittyvistä aiheista. Lisäksi samoista aiheista pidetään pieniä esitelmiä, ja opponoidaan muiden vastaavia.<br /> Bonuksena kurssin fuksitoteutukseen on sisäänleivottu 4 op:ta (eli TKT kanditutkintoon vaadittavat) englannin opintoja, jotka ilmenevät muutaman englanninkielisenä esseenä ja esityksenä. Englannin opinnot suositellaan lämpimästi suoritettavaksi JTKT:n ohessa.<br /> HUOM! JTKT-toteutetaan useimmista muista kursseista poiketen kahdessa jaksossa!<br /> <br /> === Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhPe<br /> <br /> Kurssilla opetetaan fukseille mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja tehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on Python.<br /> <br /> === Ohjelmoinnin jatkokurssi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä OhJa<br /> <br /> Nimensä mukaisesti kurssilla jatketaan siitä, mihin ohjelmoinnin perusteella jäätiin. Opetus järjestetään myös samaan tapaan. Perusasioiden ollessa hallussa, harjoitustehtävien ohjelmat laajenevat ja tulevat entistä mielenkiintoisemmiksi - ja haastavammiksi. Ohjelmoinnin jatkokurssin jälkeen opiskelija pystyy ohjelmoimaan itsenäisesti ja hyödyntämään internetiä ohjelmointitaitojensa kehittämisessä.<br /> <br /> === Tietokoneen toiminta (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiTo<br /> <br /> Tämä kurssi on perusopinnoista haastavin, mutta ei mitenkään mahdoton! Muihin perusopintoihin poiketen, kurssin luennot ovat tärkeä osa kurssia, joskaan eivät siltikään pakollisia. Olennaista on oppia nopeasti rytmiin, jossa jokin tietokoneen asiakokonaisuus käydään läpi luennolla, sitä opiskellaan viikkotehtäviä (‘laskareita’) tehdessä, ja lopulta kerrataan minikokeeseen. Kun luennolla heprealta kuulostava, vaikea asia on läpikäyty kolmeen kertaan, huomaat kokeeseen tullessasi yhtäkkiä ymmärtäväsi ja osaavasi käyttää konekieltä kuin luennoitsija Kerola itse!<br /> <br /> Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä &quot;oikeiden assemblerien&quot; (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.<br /> <br /> Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.<br /> <br /> Kurssi on siitä erikoinen, että kurssin loppukokeen voi korvata neljällä kurssin aikana tehtävällä minikokeella.<br /> <br /> P.S.<br /> Kurssista liikkuu jäärien keskuudessa paljon meemejä, mutta parasta on jättää ennakkohype väliin ja mennä kurssille avoimin mielin.<br /> <br /> === Tietokantojen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tikape<br /> <br /> Tämä kurssi on murrosvaiheessa, ja kuvauksemme saattaakin olla auttamatta vanhentunut tätä luettaessa. Mutta yritetään! Tietokantojen perusteisiin kuuluu tietokantojen suunnittelu ja lukuisten erilaisten kaavioiden piirrustelu, tietokannan käyttö Javalla, sekä SQL:n käyttö. Toteutukseen kuuluu viikottaisia yksin tai pajassa tehtäviä harjoituksia, sekä jokaviikkoinen ryhmätapaaminen. Lisäksi kurssin aikana tehdään ryhmätyönä tietokantaa hyödyntävä mallisovellus.<br /> <br /> == Pakolliset Aineopinnot ==<br /> <br /> === Tietorakenteet ja algoritmit (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä TiRa<br /> <br /> Tietorakenteet ja algoritmit on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tällä kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet ja algoritmit on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).<br /> <br /> Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimus on &quot;Johdatus yliopistomatematiikkaan&quot;. Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. <br /> <br /> Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.<br /> <br /> Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle &quot;sitä itseään&quot; ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.<br /> <br /> &lt;del&gt;'''Älä käy tiraa fuksisyksynä! Suorita ensin JYM.'''&lt;/del&gt; Katso myös [[Fuksisyksyn_mallilukujärjestys]].<br /> <br /> === Ohjelmistotekniikan menetelmät (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös niemellä OTM<br /> <br /> Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tällä kurssilla tehdään myös ensimmäinen oma kokonainen ohjelmistoprojekti. Arvosana koostuu projektin loppuarvosanasta, projektin viikkodeadlinesta ja muutaman ensimmäisen viikon laskaritehtävistä.<br /> <br /> === Laskennan mallit (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Lama<br /> <br /> Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.<br /> <br /> Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää (&quot;meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein&quot;). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotanto (6 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtu<br /> <br /> Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistotekniikan mentelmät -kurssin jatkeena. Viikottaisten laskaritehtävien lisäksi toteutaan neljä viikkoa kestävä miniprojekti ryhmätyönä. Projektin ideana on harjoitella ketterää ohjelmistokehitystä Ohjelmistotuotantoprojektia varten.<br /> <br /> Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.<br /> <br /> === Käyttöjärjestelmät (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Käjä<br /> <br /> Kurssin voi käsittää siltana Tietokoneen toiminta -kurssin ja Ohjelmoinnin perusteet -kurssin välillä. Käsiteltävät asiat sisältävät käyttöjärjestelmien rakenteen ja toimintaperiaatteet, rinnakkaisuuden toteutuksia ja ongelmia, muistinhallintaa ja virtuaalimuistia, prosessorin vuoronantoa jne.<br /> <br /> Samoin kuin TiTossa, Käjänkin tentin voi suorittaa neljällä minitentillä kurssin aikana.<br /> <br /> === Tietoliikenteen perusteet (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tilpe<br /> <br /> Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.<br /> <br /> Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.<br /> <br /> === Ohjelmistotuotantoprojekti (10 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti<br /> <br /> Kurssin esitietovaatimuksena on suoritettu Ohjelmistotuotanto-kurssi sekä kaksi aineopintojen harjoitustyötä (kts. alla).<br /> <br /> Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.<br /> <br /> Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.<br /> <br /> Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.<br /> <br /> Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.<br /> <br /> === Kandidaatintutkielma (6 op) + Äidinkieli (3 op) + Tutkimustiedonhaku (1 op) ===<br /> * Tunnetaan nimellä ''kandi''<br /> <br /> Tämä kolmen kurssin kokonaisuus on käytännössä yksi iso suoritus. Kandidaatintutkielman kirjoittamisen ohessa opetellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimustiedonhakua sekä esiintymistä. Arvostelu koostuu seuraavista osasuorituksista: 2-4 sivun referaatti, 10 sivun aine, 1.5-2 sivun kypsyysnäyte, 15-20min esitelmä ja ~20 sivun tutkielma. Näistä viimeinen on se varsinainen &quot;kandi&quot;, joka on samalla ainoa arvosanaan vaikuttava komponentti. Muut suoritukset on pakko tehdä, mutta ne arvostellaan binäärisesti &quot;tehty/ei tehty&quot;. <br /> <br /> Optimaalisessa tilanteessa opiskelija kirjoittaa kurssin aikana yhtä tekstiä, jonka eri vaiheet muodostavat tarvittavat kirjalliset komponentit. Monen tulee kuitenkin *pivotattua* jossain vaiheessa, jolloin siihen mennessä kirjoitetusta iso osa pitää heittää roskiin. Tämän välttää parhaiten ottamalla alun aiheenvalinnan tosissaan.<br /> <br /> Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.<br /> <br /> Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan (yleensä) viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. <br /> <br /> Esitelmä (15-20min) pidetään oman pienryhmän kesken omasta aiheesta, yleensä aineen pohjalta. Tätäkään ei kannata stressata liikaa, sillä &quot;arvostelu&quot; on ihan oikeastikin tasolla &quot;suoritettu jos jotain mumisee ryhmän edessä&quot;. <br /> <br /> Kurssi sisältää ohessa myös ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä. Tämä vastaa teknisesti toisen kotimaisen kielen kurssia sikäli, että kypsyysnäyte on todistus siitä että opiskelija osaa oman äidinkielensä &quot;virkamiestasolla&quot;.<br /> <br /> Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi &quot;lukukelpoista&quot; tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. <br /> <br /> Kurssiin sisältyy myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita. Näistä ainakin ensimmäisellä on pakollinen läsnäolo.<br /> <br /> ==== Kandin aikataulusta ====<br /> <br /> Kanditutkielma kurssi kesää yhden lukukauden ja se on tarjolla sekä syksyisin, että keväisin. Usein kandin kirjoittaminen on opiskelijoille se mistä aletaan ensimmäisenä luistamaan, kun periodissa on liikaa tekemistä. Näin kandi jää kesken ja venyy tuskallisen pitkäksi projektiksi. Kesken jäävät kandit siirtyvät yleensä kurssin vastuuhenkilön ohjattaviksi. Tunnetaan myös tapauksia missä opiskelija anoo lisäaikaa, sama ohjaaja säilyy ja opiskelija kirjoittaa tutkielman esim joululomalla valmiiksi.<br /> <br /> Osaston tarjotessa niukasti kesäopiskelumahdollisuuksia on kandin kirjoittaminen kesällä laiturin nokassa houkutteleva vaihtoehto. Virallisesti tätä mahdollisuutta ei ole tarjottu, mutta omatoiminen opiskelija voi kirjoittaa tutkielman kesällä ja tehdä esitelmän ym. pakolliset osat syksyn kurssilla. Kannattaa harkita jo kevään luennoilla käyntiä, jos tämä vaihtoehto kiinnostaa..<br /> <br /> == Aineopintojen vaihtoehtoisen osan valintakori ==<br /> <br /> Aineopintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi kurssi tästä korista.<br /> <br /> === Introduction to Artificial Intelligence (5 op) ===<br /> * Datatieteen maisteriopintojen ensimmäisiä kursseja. Voi suositella myös kandivaiheen opiskelijoille<br /> * Tunnettiin ennen myös nimellä johdatus tekoälyyn (JohTek). <br /> <br /> Tämän kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Teemoina käsitellään niin koneoppimista, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Kurssista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on käytännön ohjelmointitehtäviä ja teoreettisempi tentti.<br /> <br /> ===Cyber security with F-Secure (5 op)===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Titu<br /> <br /> Suoritetaan verkkokurssina, jolla käsitellään kyberturvallisuutta, operatiivista tietoturvaa, turvallisen web-ohjelmiston kehitystä, web-ohjelmistojen tyypillisiä haavoittuvuuksia ja niiden korjaamista sekä vastatoimia.<br /> <br /> == Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==<br /> <br /> Tästä korista tulee valita kaksi opintosuoritusta. Näiden pitää olla valmiina ennen Ohjelmistotuotantoprojektia (kts. yllä).<br /> <br /> === Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tiralabra<br /> <br /> Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.<br /> <br /> Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.<br /> <br /> Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.<br /> <br /> === Tietokantasovellus (4 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä Tsoha tai Tsohalabra<br /> <br /> Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.<br /> <br /> Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.<br /> <br /> Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla, tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa (tai aiempaa osaamista) löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.<br /> <br /> ===Tietoliikenteen harjoitustyö (4 op)===<br /> * Järjestetään toukokuun intensiivijaksolla, Tietoliikenne-kurssin jälkeen<br /> <br /> Osallistuminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 Tietoliikenteen perusteet -kurssilta. Huonommallakin arvosanalla saattaa päästä mukaan jos osaa selittää vakuuttavasti.<br /> <br /> Harjoitustyössä ei lähtökohtaisesti ohjelmoida mitään, vaan enemminkin määritellään jokin tutkimusongelma johon etsitään itse vastaus. Perusratkaisu on analysoida jonkinlaista verkkoliikennettä. Muunkinlaisia projekteja on kuitenkin hyväksytty.<br /> <br /> == Aineopintojen valinnaiset kurssit ==<br /> <br /> Osaston kurssitarjonta muuttuu valinnaisten kurssien osalta jatkuvasti, tarkista ajantasainen kurssitarjonta esim. Weboodista.<br /> <br /> === C-ohjelmointi (5 op) ===<br /> * Tunnetaan myös nimellä C<br /> <br /> C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.<br /> <br /> Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.<br /> <br /> ===Algoritmit ongelmanratkaisussa (10 op)===<br /> <br /> ===Computer Organization II (5 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys (3-7 op)===<br /> <br /> ===Full Stack -websovelluskehitys harjoitustyö (1-10 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Game Programming (5 op)===<br /> <br /> ===Introduction to Lambda Calculus (2-5 op)===<br /> <br /> ===Johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin (5 op)===<br /> <br /> ===Kilpaohjelmointi (2-3 op)===<br /> <br /> ===Ohjelmointihaasteita I (1-3 op)===<br /> <br /> ===Robottiohjelmoinnin harjoitustyö (4 op)===<br /> <br /> ===Tietokannan suunnittelu (5 op)===<br /> <br /> ===Web-palvelinohjelmointi Java (5 op)===<br /> <br /> == Muut pakolliset opinnot ==<br /> <br /> === Tietokone työvälineenä (1 op) ===<br /> <br /> * Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio<br /> <br /> Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.<br /> <br /> ===Akateemiset taidot (1-2 op)===<br /> <br /> ===Opiskelijan digitaidot: orientaatio (2 op)===</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Opintovastaavat&diff=9598 2021-01-11T13:38:57Z

<p>Fniclas: /* Vuoden 2021opintovastaavat */</p> <hr /> <div>TKO-älyn opintovastaavat auttavat kaikissa käytännön ongelmissa osastolla: hankalat kurssijärjestelyt, epäselvä byrokratia, ongelmakohtia opintojen suunnittelussa - oli ongelma mikä tahansa, etkä tiedä keneltä kysyä. Jos emme osaa itse vastata, kerromme kuka osaa. Järjestämme myös tukiopetusta hankalaksi koetuille kursseille ja osallistumme aktiivisesti osaston opetuksen kehittämiseen.<br /> <br /> Käsittelemme asiat luottamuksella, joten myös anonyymi palaute esimerkiksi jonkin kurssin luennoitsijalle onnistuu kauttamme.<br /> <br /> Ota rohkeasti yhteyttä:<br /> * '''Sähköpostilla:''' opintovastaavat ät tko-aly.fi tavoittaa koko alla olevan porukan <br /> * '''IRCnetissä:''' päivystämme kanavalla #tkt-apu<br /> <br /> '''Haluatko tukiopettajaksi?''' Etsimme jatkuvasti lisää ihmisiä pitämään kertauksia ja tukiopetusta vaikeaksi koetuille kursseille. Työstä palkitaan opintopisteillä. Ota yhteyttä opintovastaaviin!<br /> <br /> =Ideoita/Palautetta?=<br /> <br /> TKO-älyn erinäiset tiimit käyttävät trelloa meneillään olevien asioiden muistilistana. Löydät tiimien taulut osoitteesta https://trello.com/tkoaly. Opintovastaavien taulu on julkisesti nähtävillä osoitteesta https://trello.com/b/g8suf5oG/opintoasiat. <br /> <br /> Voit myös lisätä taululle omia ideoitasi! Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen [mailto:tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com tkoalyopintovastaava+pekvfjbnxaodlqfh4zkx@boards.trello.com] niin se ilmestyy ''Opintoasiat''-taulun INBOX-sarakkeeseen. Kirjoita viestin otsikkoon kortin näkyvä teksti ja viestikenttään mahdolliset lisätiedot.<br /> <br /> =Vuoden 2021 opintovastaavat=<br /> <br /> <br /> ==Milla Kortelainen==<br /> {|<br /> *'''email:''' <br /> *'''Telegram:'''<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Niclas Forsman==<br /> {|<br /> *'''email:''' niclas.forsman ät helsinki.fi<br /> *'''Telegram:''' @nnecklace<br /> Toisen vuoden opiskelija ja hallituksen jäsen ja keväällä valmistumassa kandiksi. Autan mielelläni HOPS:iin ja Sisuun liittyvissä asioissa ja vastaan mielelläni kaikkiin TKT- ja matikka-opintoihin liittyviin kysymyksiin. Toimin myös Tietojenkäsittelytieteen Maisteri Johtoryhmässä varajäsenenä. <br /> <br /> ==Konsta Janhunen==<br /> {|<br /> *'''email:''' <br /> *'''Telegram:'''<br /> |}<br /> <br /> = Hallinnon opiskelijaedustajat =<br /> <br /> Meidän opiskelijoita toimii myös yliopiston hallinnossa opiskelijaedustajina. Katso lisää https://www.tko-aly.fi/toiminta/edunvalvonta/edustajat</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=TKO-%C3%A4lyn_virat&diff=9548 2020-11-15T13:21:21Z

<p>Fniclas: /* Yritysvastaavat // Corporate relations */</p> <hr /> <div>=Hallitus (enintään 11 jäsentä + pj, rahis ja sihteeri) // Board (at most 11 members + chair, treasurer and secretary)=<br /> Hallitus kokoustaa yleensä pari kertaa kuussa. Kokouksissa suunnitellaan tulevia tapahtumia ja huolehditaan siitä, että järjestön asiat rullaavat eteenpäin. Hallituslaisille lankeaa usein erilaisia juoksevia asioita ja hallituksen jäseneltä toivotaan mahdollisimman säännöllisen kokousläsnäolon lisäksi sopivasti pontta hoitaa oma-aloitteisesti pieniä järjestön asioita.<br /> <br /> ''&quot;Hallitustyöskentely on opettanut ihan älyttömän määrän oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja sekä toiminut yleisesti ottaen erittäin yleissivistävänä kokemuksena. Suosittelen todella vakavasti kaikille, joita oikeasti kiinnostaa järjestön asiat. Tämä on myös sellainen nakki, missä kokemuksesta on hyötyä, mutta sitä ei kuitenkaan vaadita. Tärkeämpää on lähteä energisellä asenteella ja sillä aikomuksella, että oman hallitusvuoden jälkeen järjestö on paremmassa kunnossa, kuin sitä ennen. &quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, hallituksen jäsen 2017-2020<br /> <br /> ''&quot;Vaikka ajatukseni alunperin olikin keskittyä rahastonhoitajan hommiin, on hallituksessa päässyt mukaan muihinkin kiinnostaviin hommiin. On ollut myös hienoa huomata, kuinka erilaisia ihmisiä hallituksessamme on ollut, joten jos jokin asia ei ole ollut itselle ominaisinta, hyvällä todennäköisyydellä se on jollekin muulle ollut. Jäsenistömme on monipuolinen, joten hallituksenkin on hyvä olla. Aina ei edes etukäteen voi tietää, mitkä erilaisuudet korostuvat vuoden aikana. Esimerkkinä tästä pandemiatilanne, jonka aikana olen yrittänyt toimia riskiryhmäläisten äänenä hallituksessa. Vuosi sitten tätä tilannetta ei osannut kuvitellakaan.''<br /> <br /> ''Suosittelen hallituspaikkaa kaikille fuksista jäärään. Itselleni vuoden 2019 fuksina tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka laajemman kokonaisuuden näkemiseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen 2020<br /> <br /> ''&quot;Hallituksessa pääsee oppimaan paljon uutta ja tekemään asioita järjestön hyväksi. Hallituksen jäsenenä olet osana päätöksentekoa siitä, mitä järjestössä tapahtuu ja pystytkin vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Itse olen saanut hallitustoiminnasta paljon irti ja mukavaa on ollut&quot;''<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä, hallituksen jäsen 2019-2020<br /> <br /> ''&quot;Olin toiminut monta vuotta järjestössä muuten aktiivisissa viroissa ennen tätä vuotta, mutta kyllä sitä hallitusvuonna lopulta sitten havaitsi mitä kaikkea muuta tässä hommassa on kuin kumileimasin. Vaikka vastaavien suuresta määrästä voisi ajatella että hommahan hoituu omalla painollaan, löytyy silti yllättävän paljon asioita mitä tulee hallituksen eteen mietittäväksi ja keskusteltavaksi. Hallituksen jäsenyys on vastuullinen virka, jossa järjestön suuntaan on ehkä kaikkein eniten mahdollista vaikuttaa.&quot;''<br /> <br /> :- Henri Peurasaari, hallituksen jäsen 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi hallituspestiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Puheenjohtaja // Chair of the board= <br /> <br /> Aka. El Presidente, Pääjehu, Suuri Johtaja. Kokousten koollekutsumisen ja puheenjohtajana toimimisen lisäksi puheenjohtaja edustaa Tekistä muulle maailmalle. Puheenjohtaja on viime kädessä vastuussa järjestön toiminnasta.<br /> <br /> ''&quot;Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että asiat tapahtuvat ja järjestön toiminta rullaa suunnitellusti läpi vuoden. Näkyvin osa puheenjohtajan roolia lienee kokousten järjestäminen ja johtaminen, mutta mukaan kuuluu myös rutkasti delegointia, reagointia, suunnittelua, edustamista sekä kommunikointia niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien suuntaan. Puheenjohtajan vuotuisiin tehtäviin lukeutuu myös mm. HYYn toiminta-avustushakemuksen tekeminen keväällä, seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatiminen syksyllä sekä toimintakertomuksen päätoimittaminen vuoden päätteeksi. Tiivistettynä: Vuoden kestävä mittelö, jossa aseina vaihtelevasti nuija, keppi ja porkkana.&quot;''<br /> <br /> :- Mila Katajisto, puheenjohtaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi puheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Varapuheenjohtaja // Vice-chair of the board=<br /> Puheenjohtajan oikea käsi, toinen henkitorvi ja vasen munuainen. Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt ja avustaa tätä parhaaksi näkemillään tavoilla. Varapuheenjohtajaa ei valita syyskokouksessa, vaan hallituksen keskuudesta järjestäytymiskokouksessa.<br /> <br /> ''&quot;Niinkuin yllä lukee, on vpj:n virallinen tehtävä toimia puheenjohtajan sekundanttina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin hiemani vaikeammin rajattavissa. Joka tapauksessa vpj:n on tärkeä pysyä järjestön tilanteen tasalla. Ei siis riitä, että ei tee mitään ja odottaa vain pj:n yöllisiä paniikkisoittoja, sillä siinä vaiheessa on vaikea ruveta muodostamaan ongelman ratkaisuun vaadittavaa kokonaiskuvaa. Jotta vpj:stä olisi oikeasti hyötyä muutenkin, kuin penkinlämmittäjänä, tulee hänen olla proaktiivinen, oma-aloitteinen ja ennenkaikkea ylläpitää vahvaa dialogia pj:n kanssa. Puheenjohtajisto muodostaa myös yhdessä keulan hallitukselle, joten vaikka mielipiteitä saa, ja on hyväkin, olla erilaisia, tulee vpj:n toiminnan kuitenkin olla pj:tä tukevaa. Joskus kysmykseksi herää, mitä kaikkia vastuita puheenjohtaja voi vpj:lleen sälyttää, mutta tähän vastaus on, että vain mielikuvitus on rajana.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, varapuheenjohtaja 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varapuheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Sihteeri // Secretary=<br /> Sihteeri on hallituksen jäsen, joka kirjoittaa pöytäkirjat hallituksen ja yhdistyksen kokouksista, ja huolehtii pöytäkirjojen ja niiden liitteiden asianmukaisesta arkistoinnista kokousten jälkeen. Sihteerin vastuulla on myös muut juoksevat paperityöt.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi sihteerin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Rahastonhoitaja // Treasurer=<br /> Hallituksen jäsen, joka vastaa TKO-älyn kassavirran hallinnasta, laskujen maksamisesta, toteumien tekemisestä, velkojen perinnästä ym.<br /> <br /> ''&quot;Yllämainittujen lisäksi ainakin lakisääteinen kirjanpito ja tilinpäätös kuuluu toimenkuvaan myös. Jos halua ja aikaa löytyy, niin vastuualueeseen kuuluvia toimia saa kehittää. Rahastonhoitajana pääsee olemaan laajasti yhteyksissä eri aktiivien kanssa. TKO-äly ei ole pieni järjestö, joten rahastonhoitajan virkakaan ei ole työmäärältään pienimmästä päästä. On siis ihan ok olla &quot;vain&quot; rahastonhoitaja. Aiemmasta talouskokemuksesta (laskutus, kirjanpito, budjetointi,...) on hyötyä, mutta ei ole välttämätöntä.''<br /> <br /> ''Homma vaatii jonkin verran säännöllisiä toimia. Esimerkiksi käteiskassat tulee talousohjesäännön mukaan laskea säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa, kuitenkin mielellään kuukausittain. Jäsenmaksut tulee kuitata ennen hallituksen kokousta jäsenvastaavan kanssa sovitussa aikataulussa. Laskutusta tulee tehdä tarvittaessa tapahtumien yhteydessä, samoin yrityksiä pitää muistaa aina välillä laskuttaa. Laskutuksen lisäksi saatavia tulee seurata ja tarvittaessa muistuttaa velallisia maksamattomista laskuista.''<br /> <br /> ''Koska työtä on paljon, niin joidenkin hommien delegointi avustavalle rahastonhoitajalle voisi olla hyvä kehityskohde tulevaisuudessa. Myös järjestelmien kehitys voi olla hyvä idea.''<br /> <br /> ''Vaikka yhdistysten kirjanpito hieman poikkeaakin yritysten kirjanpidosta, niin perusasiat ovat kutenkin samat ja kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi yrittäjänä tai jos hakeutuu töihin taloushallinnon ohjelmistoa tekevään yritykseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava rahastonhoitaja // Assisting treasurer=<br /> Avustaa rahastonhoitajaa tarpeen vaatiessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Jäsenvastaava // Member coordinator=<br /> Pitää yllä jäsenrekisteriä, lisää jäseniä järjestöön sekä poistaa jäsenmaksunsa maksamattomat yhdistyksestä. Nakki on ollut perinteisesti osa rahastonhoitajan salkkua. Jos virat ovat eri henkilöillä, tiivis yhteistyö rahiksen ja jäsenvastaavan välillä on erittäin suotavaa.<br /> <br /> ''&quot;Jäsenvastaavan virka ei ole kovin työläs, mutta vaatii pientä vaivannäköä vuoden läpi. Suurin työmäärä tulee siitä, että jokaiseen hallituksen kokoukseen tulee muodostaa esitys uusista jäsenistä, niin sanottu jäsenesitys. Sen lisäksi vuoden aikana jäsenvastaavan harteille jää kaikennäköinen sekalainen jäsenistön informoiminen ja tukeminen jäsenasioissa. Tämä on todella kiva pikkuvirka, jossa pääsee hyvin konkreettisella tavalla auttamaan jäsenistöä. Suosittelen sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin toiseen virkaan. Itse olen viihtynyt virassa niin hyvin, että päätin tehdä sitä toisenkin kauden verran!&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, jäsenvastaava 2019 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi jäsenvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Tuotevastaava // Product coordinator=<br /> Vastaa TKO-älyn tuotteista. Mm. niiden varastotilanteesta, varastonhallinnasta ja varastotilanteen ylläpitämisestä.<br /> <br /> '' &quot;Tuotevastaavan tehtäviin kuuluu, kuten yllä mainittiin, tuotteiden varastotilanteen ja tilaamisen hallinta, sekä varaston yleinen hallinnointi. Tähän osana on myös esimerkiksi muiden Kumpulan ainejärjestöjen ja kerhojen tavaroiden antaminen tekiksen varastosta, sillä meillä on tilaa jaettavaksi. Tuotevastaavana olet myös yhteydessä erinäisiin yrityksiin, joista tavaraa tilataan. Tuotevastaavana pääset kilpailuttamaan tilausten hintoja ja arvioimaan kuinka paljon tuotetta tulee tilata lisää. Mukavana etuna on se, että jos koet jonkin tuotteen uupuvan valikoimastamme, voit helposti ehdottaa sitä ja ajaa asiaa hallituksen kanssa eteenpäin, sillä olet myös itse vastuussa asioiden täytäntöönpanosta. Suhteellisen kevyt virka, jossa pääset myös ideoimaan tuotteita ainejärjestömme jäsenien iloksi. Vaikka toimitkin virassa yksin, apua on helppo pyytää muilta aktiiveilta ja entisiltä tuotevastaavilta.&quot; ''<br /> : - Arttu Janhunen, tuotevastaava 2019 &amp; 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tuotevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tiedottajat // Communications officers=<br /> Hallinnoi sähköpostilistoja ja huolehtii, että jäsenistö pysyy ajan tasalla järjestön toiminnasta tiedottamalla tapahtumista eri medioissa: sähköposti, Telegram, Facebook, muu sosiaalinen media ja tapahtumakalenteri. Ensi vuodelle toivotaan kahta tiedottajaa, jotka voisivat jakaa vastuualueet keskenään ja tuurata toinen toisiaan.<br /> <br /> ''&quot;Tiedottajan tehtävä on pitää jäsenistö ajan tasalla niin järjestön toiminnasta kuin opintoihinkin liittyvistä asioista. Tästä johtuen on myös tiedottajan itsensä syytä olla perillä tulevista tapahtumista ja tämä toteutuu yleensä parhaiten hallituksen kokouksiin osallistumalla. TKO-älyn tiedotus painottuu pitkälti sähköposti- ja Telegram-viestintään, mutta tiedottajana pääset vaikuttamaan siihen miten TKO-äly esittäytyy jäsenistölleen myös näiden kanavien ulkopuolella. Erityisesti Instagramissa tapahtuvalle viestinnälle näyttäisi olevan kysyntää, joten jos olet kotonasi tässä kyseisessä somessa, pääset varmasti halutessasi kehittämään TKO-älyn viestintää tällä rintamalla. Voin suositella tiedottajan virkaa niin jäärille kuin fukseillekkin, sillä se ei ole kovin työläs ja antaa virkailijalleen varsin vapaat kädet.&quot;''<br /> :- Mitja Karhusaari, tiedottaja 2020<br /> <br /> ''&quot;Tiedottajana olen vastannut jäsenistön sähköpostilistasta sekä Telegram-tiedottamisesta. TKO-äly:ltä löytyy näiden lisäksi esimerkiksi Facebook-sivu, josta Mitja on vastannut, sekä muinainen Twitter-tili, joka ei ole hetkeen ollut käytössä, sekä laajalla skaalalla muitakin jo olemassaolevia tai käyttöönotettavia sosiaalisia medioita. Tiedottajan virassa pääset hyödyntämään suosikkiviestintäkanaviasi parhaaksi katsomallasi tavalla. Tiedottajia on ollut kaksi kappaletta, joten aivan jatkuvasti somea ei ole tarvinnut päivystää, vaikka onkin tärkeää olla tarpeeksi hyvin perillä järjestön tapahtumista. Tiedottajan virka tosiaan sopii hyvin niin ensikertalaisille kuin pitkän linjan aktiiveillekin.&quot;''<br /> :- Meri Rajamäki, tiedottaja 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tiedottajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yhdenvertaisuusvastaava (ent. tasa-arvovastaava) // Equality adviser=<br /> Tarkkailee ja pyrkii järjestön ilmapiirin parantamiseen. Pureutuu ongelmakohtiin ja organisoi toimenpiteitä järjestöilmapiirin parantamiseksi. Järjestää vuoden alkupuolella ilmapiirikyselyn kuullakseen jäsenistön mielipiteitä.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Tasa-arvovastaavana olen päässyt edistämään ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa järjestön kontekstissa, eli konkreettisesti tehnyt järjestöstä paremman paikan. Se on hyvin palkitsevaa, jos tasa-arvo ja muut ihmiset ovat lähellä sydäntä. Tasa-arvovastaavalla kriittiset ominaisuudet ovat sosiaaliset taidot (empatia ja kommunikaatio, argumentointi, vastakkaisten näkemysten ymmärtäminen) ja kyky huomata ja nostaa esiin epäkohtia, sekä kyky sietää konflikteja. Tasa-arvovastaavan on hyvä tuntea järjestö jo melko hyvin esimerkiksi aikaisempien virkojen kautta. Tämä virka ei ole valtavan työläs, mutta se voi olla - ja usein onkin - henkisesti raskas, ja kun kyse on jäsenistön hyvinvoinnista, vastuu on todella suuri. Tukea saa onneksi hallitukselta, häirintäyhdyshenkilöiltä, HYY:ltä ja muiden järjestöjen yhdenvertaisuusvastaavilta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, tasa-arvovastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yhdenvertaisuusvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Häirintäyhdyshenkilöt // Harassment contact persons=<br /> Ottavat vastaan ihmisten yhteydenottoja, tarkkailevat TKO-älyn tapahtumista annettavaa palautetta ja neuvovat ja auttavat ihmisiä tilanteissa, joihin liittyy häirintää, yhdenvertaisuusongelmia tai tulehtunutta ilmapiiriä. Tiedottavat TKO-älyn hallitusta olemassa olevista ongelmista. Häirintäyhdyshenkilöitä valitaan kaksi kappaletta.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Jos omaat hyvät sosiaaliset taidot (empatian tunteminen ja näyttäminen, kommunikaatio) ja koet ihmisten auttamisen palkitsevaksi, kannattaa hakea häirintäyhdyshenkilön virkaa. Se on jonkin verran näkymätöntä työtä, ja toisinaan henkisesti raskasta, mutta hyvät häirintäyhdyshenkilöt tekevät järjestöstä roimasti turvallisemman ja paremman paikan kaikille. Häirintäyhdyshenkilöt työskentelevät tasa-arvovastaavan kanssa, ja saavat tukea HYY:ltä ja laitokselta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, häirintäyhdyshenkilö 2019-2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi häirintäyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yritysvastaavat // Corporate relations=<br /> Pitävät proaktiivisesti yhteyttä yrityksiin ja neuvottelevat yhteistyösopimuksista. Sopimukset hyväksyy hallitus. Yritysvastaavat myös sopivat excuista ja yhteistapahtumista yritysten kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Yritysvastaavana ylläpidät TKO-älyn hyvät suhteet meidän yhteistyökumppaneihin. Yritysvastaavien epävirallinen nimike massikuninkaat, sillä merkittävä osa TKO-älyn masseista tulee yhteistyösopimuksista. Eli huolehdi, että yhteistyösopimuksia on ja että niitä maksetaan ajoissa. Kuulostaa ehkä pahemmalta kuin mitä se oikeasti on. Rooli on itse asiassa tosi yksinkertainen. Työtehtäviin kuuluu mm. neuvottelut yhteistyösopimuksista yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikkailmoitusten julkaiseminen tko-älyn job-boardille. Tapahtumien järjestely yhteistyökumppaneiden kanssa (excut, lanit, yms), ja kuukausittain vastaat yritystiimiin sähköpostiin tulleisiin viesteihin. Viestit ovat yleensä firmoilta, jotka haluavat neuvotella yhteistyösopimuksesta tai julkaista job-boardille työpaikkailmoituksia&quot;'' <br /> <br /> :- Niclas Forsman, yritysvastaava 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yristysvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Opintovastaavat // Studies representatives=<br /> Toimivat yhteyshenkilöinä osaston ja opiskelijoiden välillä. Opintovastaavat ovat edunvalvontatoimijoita ja välittävät esim. kursseista saatuja palautteita yliopiston suuntaan. Tehtäviin kuuluu myös kanssaopiskelijoiden opastaminen kurssivalinnoissa ja muissa opintojen ihmeellisyyksissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi opintovastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Fuksi- ja tuutorivastaavat // Freshmen and tutor affairs=<br /> Rekrytoi tuutoreita ja osallistuu heidän koulutuksiinsa. Toimii tuutoreiden lempeänä opastajana, suorittaa fuksikyselyn kesällä ja kerää fuksipalautteen loppusyksystä. Osallistuu fuksitoiminnan järjestämiseen. Toimii välikätenä tiedekunnan tuutorisihteerin ja järjestön tuutorien välillä. Fuksi- ja tuutorivastaavia valitaan yleensä kaksi.<br /> (itse tuutorit rekrytoidaan vuoden alussa)<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavan roolit ovat TKO-älyssä olleet perinteisesti yhdistetyt, sillä niiden tehtävät ovat toisiinsa pitkälti sidoksissa. Virassa on ympäri vuoden tehtävää, joskin vaihtelevissa määrin eri vuodenaikoina. Alkuvuodesta tuutorivastaava huolehtii tuutorivalinnoista yhdessä osaston kanssa, sekä tämän jälkeen kevään aikana tuutoreiden koulutuksesta. Kesällä vastaavat lähettävät fukseille tervetulokirjeen ja huolehtivat orientoivan viikon aktiviteeteistä. Tämän jälkeen vielä fuksisuunnistus/fuksiaiset sekä tietysti vuoden fuksien ja tuutoreiden palkitseminen. Virassa joutuu olemaan yhteydessä osaston kanssa, sekä tiedekunnan tuutorivastaavan kanssa. Tämän lisäksi hyötyä on myös kokemuksesta tapahtumien järjestämisestä.&quot;''<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2019 ja 2020<br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavat ovat yksiä koko järjestön tärkeimmistä henkilöistä. Heidän tekemisensä nimittäin vaikuttaa suoraan siihen, millaisen ponnahduslaudan fuksit saavat ensimmäiseen TKT-syksyynsä. Jos kaipaat virkaa, jolla on oikeasti merkitystä, tämä on se juttu! Fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa ei tarvitse kuitenkaan pelätä, sillä suurin osa työstä ryhmittyy orientaation yhteyteen ja muulloin työmäärä on kohtalaisen hillitty. Saat myös tukea, lohtua ja sopivasti kannustavia solvauksia aisapariltasi, joten minkään ongelman kanssa et ole täysin yksin. Kaikista ikävimmät nakit voit myös sälyttää tuutoreille. Itse olen eniten nauttinut virasta vastuusta, uusien ihmisten kohtaamisesta (fuksien lisäksi muiden matlujärjestöjen tuutorivastaavat ja tuutorit) ja uusien opiskelijoiden auttamisesta&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2018 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Vuosijuhlamestari // Annual ball sultan=<br /> Järjestää vuosijuhlat etkokokkareineen, jatkoineen ja silliksineen. Neuvottelee tilat ja menut, lähettää kutsut, suunnittelee ohjelman. Suunnittelee ja järjestää juhlavuoden tapahtumia.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlamestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Vuosijuhlatiimi // Annual ball team=<br /> Avustaa vuosijuhlamestaria edellämainituissa tehtävissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöytäjuhlavastaava // Academic table party coordinator=<br /> Vastaa sitseistä. Sitsejä järjestetään vähintään neljät vuodessa: fuksisitsit, yhteissitsit keväällä, vappusitsit ja mahdollisesti myös rapusitsit ja muita. Pöytäjuhlavastaava suunnittelee tapahtuman koristeluineen ja organisoi keittiöhenkilökunnan, tarjoilijat sekä muut apukädet.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöytäjuhlavaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Avustavat pöytäjuhlavastaavat // Table party team=<br /> Avustavat pöytäjuhlavastaavaa sitsien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan pöytäjuhlavastaavan (aka sitsitiimi) virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Keittiömestari // Chef=<br /> Vastaa sitsien menun laatimisesta ja maittavan ruuan laitosta aina tukkuretkestä alkaen.<br /> <br /> * ''Keittiömestarina suunnittelet ja toteutat sitsien menun, eli kolmen ruokalajin aterian, erityisruokavaliot huomioiden. Sitsejä järjestetään vähintään neljät vuodessa ja sitsipäivä alkaa puolen päivän aikaan tukkureissulla, jonka jälkeen siirrytään juhlapaikalle valmistelemaan illan ruuat. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan sitsitiimi on apuna ja auttaa erityisesti annosten kasaamisessa. Aikataulu venyy aina, joten kannattaa varautua siihen, että työtunteja kertyy aika paljon. Jos ruuanlaitto on lähellä sydäntä, niin keittiömestarina pääset toteuttamaan itseään ja kokeilemaan uusia reseptejä TKO-älyn piikkiin. Isommalle porukalle kokkaamisessa on myös omaa tunnelmaansa verrattuna kotikeittiön näpräilyyn ja on paljon palkitsevampaa.''<br /> :- Tapani Honkanen, keittiömestari 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi keittiömestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Kulttuurivastaava // Culture chieftain=<br /> Järjestää TKO-älyn alkoholitonta toimintaa tiiminsä tukemana: kulttuuriexcuja, kokkikerhoja, musisointia ym. Vain taivas on rajana!<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuurivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Kulttuuritiimi // Culture and leisure team=<br /> Järjestää alkoholittomia tapahtumia Kulttuurivastaavan kanssa. Yksittäisen tiimiläisen tehtäviin kuuluu usein tarjoilujen noutoa, tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua vastaavan kanssa ja innokkaasti tapahtumissa käyntiä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuuritiimiä virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-vastaava // Casual coordinator=<br /> Järjestää erilaisia alkoholittomia Casual Nighteja, kuten leffa- ja lautapeli-iltoja.<br /> <br /> ''&quot;Casual-toiminta muodostaa paperilla jotakuinkin puolet ja käytännössä noin kolme neljännestä TKO-älyn alkoholittomasta toiminnasta, ja Casual-vastaavana on kyettävä vastaamaan järjestön tarpeisiin tällä akselilla. Homma ei kuitenkaan ole niin pelottavaa kuin tuosta voisi luulla. Perinteisten noin kuukausittaisten lautapeli-iltojen järjestäminen ei loppupeleissä vaadi panostusta kuin parille päivälle, jolloin sitten jääkin aikaa suunnitella muita mahdollisia järjestön menoja. Casual-toiminta kattaa laajaa alaa, ja näissä raameissa onkin sitten hyvä toteuttaa näkemyksiään siitä mitä kaikkea kerhotoiminnan tyyppistä hauskaa sitä järjestölle voisikaan tuottaa.&quot;''<br /> <br /> :- Henri Peurasaari, Casual-vastaava 2017-2020 <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-tiimi // Casual team=<br /> Auttaa Casual-vastaavaa esimerkiksi tarjoilujen noudossa ja tapahtumien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tärpistövastaava // Exam archivist=<br /> Pitää Tärpistöä ajantasalla ja päivitettynä. Ohjeistaa jäsenistöä tenttien skannauksessa ja Tärpistöön toimittamisessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tärpistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Bilevastaava // Party coordinator=<br /> Järjestää keväällä bileet (yleensä Alina-salissa) ja syksyllä Fuksiaiset (Fuksisuunnistuksen jatkot). Vastaa myös saunailloista. Huolehtii biletiimin organisoitumisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi bilevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Biletiimi // Party team=<br /> Järjestävät bileet ja saunaillat yhdessä bilevastaavan kanssa. Käytännössä kantaa tavaraa ja somistaa tiloja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi biletiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Risteilyvastaava // (Cruise) Captain=<br /> Järjestävät syksyllä Kumpulan järjestöjen yhteisristeilyn (KJYR). Päättävät keväällä risteilyn ajankohdan ja tekevät tarjouspyynnöt risteilystä ja syksyllä organisoivat kaiken risteilyyn liittyvän.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi risteilyvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Gurula-vastaavat // Gurula correspondent=<br /> Huolehtivat Gurulan siisteydestä ja viihtyvyydestä. Hallinnoivat ja huoltavat gurulan laitteita sekä organisoivat Gurulan siivouksen kerran periodissa ja Navetan naulakoiden tyhjennyksen kerran vuodessa. Virka sopii hyvin Gurulassa runsaasti viihtyvälle!<br /> <br /> ''&quot;Opiskelijahuoneen viihtyvyydellä on suora vaikutus järjestön jäsenistön mielialaan, ja asioiden mennessä päin honkia vähintäänkin mielipahaan. Vastaavana pääset vastaanottamaan suoraa palautetta jäsenistöltä, josta tosin yllättäen kaikki ei olekaan negatiivista. Lisäksi saat eturivin paikan opiskelijahuoneen viihtyvyyden jatkokehitykseen, ja monissa asioissa missä tilan fyysiset ominaisuudet eivät rajoita menoasi on lisäysten/parannusten tekeminen tilan varusteluun vain yhden hallituksen kokouksen kysymys. Lisäksi pääset mahdollisesti päättämään Gurulasiivouksen pitsatarjonnasta silloin kun niitä järjestetään, jos muut vastaavat eivät nyt satu olemaan varsin eri mieltä.&quot;''<br /> <br /> :- Henri Peurasaari, Gurula-vastaava (ainakin) 2018-2019<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Gurula-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =RV-vastaavat=<br /> Pyörittävät ruokavälitystä. Tekevät tilauksia ja huolehtivat niiden vastaanotosta ja hyllytyksestä. Avustavat rahastonhoitajaa RV:n velka- ja taloustilanteen tarkkailussa ja ylläpitävät inventaariota RV-hyllyn tuotteista. <br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi RV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntavastaava // Physical activities minister=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja johtaa liikuntatiimiä. Toiveena myös vakiovuoro Unisportiin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntavastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntatiimi // Physical activities team=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta auttamalla liikuntavastaavaa järjestämällä liikuntatapahtumia ja osallistumalla niihin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =LAN-vastaava // Minister of LAN parties=<br /> Järjestää lanit ainakin kaksi kertaa vuodessa, fuksilanit syksyllä ja kevään lanit keväällä. Lanien järjestämisessä huolehditaan viikonlopun mittaisen lanituksen mahdollistavasta infrasta. Lanit pyritään järjestämään jonkun TKO-älyn yhteistyökumppanin kanssa, jolloin tavallisesti sijaintina toimii kyseisen yrityksen toimistotilat, ja heidän kanssaan sovitaan ruoka- ja juomajärjestelyistä. Laneilla järjestetään perinteinen LAN-turnaus, jonka voittaja palkitaan legendaarisella kiertopalkinnolla. Kaksien lanien lisäksi voi kehitellä lisää laneja, tai esimerkiksi pohtia yhdessä pöhinätiimin kanssa muita peliaiheisia tapahtumia, kuten game jameja.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =LAN-tiimi // LAN party team=<br /> Auttaa LAN-vastaavaa järjestelyissä, kantamuksissa ja ideoinnissa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Senior Application Evangelist=<br /> Hieno termi webmasterille ja yleiselle Tekiksen sysadminille. Vastaa mm. tko-aly.fi ylläpidosta ja Gurulan tekniikan vaihtelevasta toimivuudesta. Tietty luova hulluus ja visio järjestelmien jatkokehitykseen lasketaan eduksi.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Senior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Junior Application Evanglist=<br /> Auttavat Senioria TKO-älyn IT-järjestelmien ylläpidossa ja jatkokehityksessä. Vastaavat osaltaan niin devopsista kuin devaamisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Junior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Graafikko // Graphic designer=<br /> Suunnittelee ja toteuttaa TKO-älyn graafisia tarpeita.<br /> <br /> * ''Graafikon tehtävänä on suunnittella esimerkiksi haalarimerkkejä, tuutoripaitoja, lauluvihkojen ulkoasua tai kuvia TKO-älyn tapahtumille sosiaaliseen mediaan. Graafikolla on pääosin hyvin vapaat kädet tuottaa omannäköistään grafiikkaa. Viran työmäärä riippuu paljolti siitä, kuinka paljon tapahtumia järjestetään ja kuinka aktiivisesti eri tiimit pyytävät materiaalia tapahtumilleen. Kovin nopeasti kovalevy ei kuitenkaan pääse täyttymään svg- tai png-tiedostoista, joten mikäli kokee, ettei tehtävässä vielä pääse riittävästi näyttämään taiteellisia lahjojaan, kannattaa esimerkiksi itse tarjota tiimeille kuvia tapahtumiin tai vaikkapa harkita graafikko-taittaja-comboa.''<br /> :- Joona Kauppila, Graafikko 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi graafikon virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Päätoimittaja // Editor-in-chief=<br /> Organisoi blogin ja mahdollisesti README-lehden toimituksen eli taiton, artikkelit ja kuvituksen ja teeman. README ja blogi ovat tuotteina hyvin vapaamuotoisia, joten itseään pääsee tässä tehtävässä toteuttamaan hyvin vapaasti.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi päätoimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toimittajat // Reporters=<br /> Tuottavat sisältöä TKO-älyn blogiin ja mahdollisesti myös paperiseen README-lehteen. Myös kuvatoimittajaksi voi ryhtyä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Taittaja // Layout artist=<br /> Luo tarvittaessa Readmen visuaalisen ilmeen. Toimittaa lauluvihkoja sitseille yms. printtituotteita.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi taittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ilontalovastaava (aka klusterivastaava) // Klusteri correspondent=<br /> Vastaa Tekiksen osuudesta Christina Reginassa. Organisoi parin kuukauden välein TKO-älyn klusterisiivousvuoron ja edustaa Klusterin hallinnollisen elimen, Leppätalokomitean kokouksissa. Pitää klusterin avaimelliset ruodussa.<br /> <br /> &quot;''Leppätalovastaava huolehtii klusterin siivousvuoroista, sekä osallistuu leppätalokomitean kokouksiin ja on mukana klusteria koskevassa päätöksenteossa''&quot;<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava Ilontalovastaava (moppaaja) // Klusteri team=<br /> Klusteri-avaimellinen, joka sitoutuu osallistumaan ym. siivoustalkoisiin. Moppaaja menettää avaimensa herkästi jos siivousintoa ei löydy.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ympäristövastaava // Environmental adviser=<br /> Vahtii ympäristösuunnitelman toteutumista ja vastaa TKO-älyn toiminnan kestävästä kehityksestä.<br /> <br /> ''&quot;Ympäristövastaavan virkaa on helpoin toteuttaa osallistumalla hallituksen kokouksiin ja &lt;s&gt;kieltämällä kaiken&lt;/s&gt; muistuttamalla suunnitelmia tehdessä siitä että vaikkemme olekaan köyhä järjestö meillä on koko pallolle yhteiset resurssit ja niistä kannattaa pitää huolta. Mitäpä jos vaikka kertakäyttömukeja ei tarvitsisikaan ostaa? Onko tälle vaihtoehtoa? Ja jos lentokonesitsit pidettäisiinkin bussissa? Myös Gurulan kierrätyksen sujuvuuden varmistaminen kuuluu viran ominaisuuksiin.&quot;''<br /> <br /> :- Henri Peurasaari, ympäristövastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ympräistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =HYY-vastaava // HYY correspondent=<br /> Tiedottaa hallitusta ja järjestöä HYY:n asioista.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi HYY-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ulkoasiainvastaava // Foreign minister=<br /> Järjestää yhteistoimintaa ja excuja muiden paikkakuntien (ehkä myös muiden valtioiden?) tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.<br /> <br /> ''&quot;Ulkoasiainvastaava pitää tarvittaessa yhteyttä muiden paikkakuntien järjestöihin ja (pandemioiden niin salliessa) myös ulkomailla sijaitseviin järjestöihin. Järjestössä on ollut jo vuosia puhetta ja kysyntää etenkin ulkomaan exculle, ja tässä pestissä sitä pääsisi varmasti pilotoimaan ja suunnittelemaan. Tähän asti TKO-äly on joskus muinaishistoriassa pietarissa, ja muuten ulkomaa-excursiota ei ole saatu järjestettyä. Excuja myös kotisuomessa muille paikkakunnille arvostettaisiin. Pesti jossa älyttömiä odotuksia ei ole, mutta kehityksestä kiitettäisiin varmasti.&quot;''<br /> <br /> :- Mikko Rinta-Homi, ulkoasiainvastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ulkoasianvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =TEK-yhdyshenkilö // TEK correspondent=<br /> Vastaa yhteydenpidosta ja yhteistyöstä Tekniikan akateemisten ammattijärjestön kanssa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi TEK-yhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Alumniyhdyshenkilö // Alumni correspondent=<br /> Pitää yhteyttä TKT-alumnien hallitukseen ja yliopiston alumnijärjestöön. Tuo terveisiä hallitukselle.<br /> <br /> ''&quot;Alumniyhdyshenkilön virka vaatii erittäin vähän työtä. Käytännössä olen ennen jokaista hallituksen kokousta lähettänyt alumniyhdistyksen tiedottajalle viestiä kysyen, onko alumneilla jotain terkkuja. Kerran olen saanut virkaa varten varatun sähköpostialaiksen kautta yhteydenoton, jonka edistin alumnien suuntaan. 4.8/5: Suosittelen, sillä pääsee pitämään yhteyttä alumneihin.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, alumniyhdyshenkilö 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi alumniyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Otaniemiyhdyshenkilö // Otaniemi correspondent=<br /> Hoitaa suhteita ystävyysjärjestöihimme Otaniemessä. Sopii tapaamisia ja käy keskusteluja ystävyysjärjestöjen kanssa sekä kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä muihin Otaniemen järjestöihin. Yhdistää tarvittaessa ihmisiä TKO-älyn ja ystävyysjärjestöjen puolelta.<br /> <br /> <br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Otaniemiyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =KV-vastaava // International student coordinator=<br /> Vastaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista järjestöön ja mukaan järjestön toimintaan sekä vastaa heidän hyvinvoinnistaan järjestössä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi KV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Datatiede-vastaava // Data science coordinator=<br /> Pitää yhteyttä datatieteen maisteriohjelman suuntaan. Tärkeä kehityskohde, koska datatieteen opiskelijat olisi kiva saada paremmin mukaan toimintaan. Kehittää TKO-älyn toimintaa niin, että datatieteen opiskelijat otetaan huomioon.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi datatiedevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinävastaava // Hustle master=<br /> <br /> Pöhinävastaavan tehtäviin kuuluu TKO-älyn ja sen jäsenistön osallistaminen erinäiseen pöhinätoimintaan, kuten hackathoneihin, workshoppeihin, innovointihaasteisiin, sekä startup- ja yrittäjyystapahtumiin. Pöhinävastaava muodostaa, rakentaa ja ylläpitää TKO-älyn suhteita pöhinätoimintaa harjoittaviin organisaatioihin. Pöhinävastaava järjestää tai on mukana järjestämässä pöhinätapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedottaa ajankohtaisista pöhinätapahtumista, ja pitää huolta pöhinäkulttuurin hyvinvoinnista TKO-älyn sisällä. Pöhinätiimi järjestää myös omia hackathon-henkisiä tapahtumia, kuten kevään Laudekoodit ja syksyn Fuksikoodit.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinävastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Pöhinätiimi // Hustle team=<br /> Pöhinätiimin jäsenet auttavat pöhinävastaavaa tiimin tehtävissä, ja sen järjestämissä tapahtumissa taitojensa ja mielenkiintonsa kohteiden mukaisesti. Pääasiallisesti pöhinätiimi luonnollisesti ''pöhisee'' koviten. <br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinätiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Toiminnantarkastajat // Auditors=<br /> Toiminnantarkastajat tarkastavat vuoden päätyttyä yhdistyksen kirjanpidon ja varmistavat että yhdistyksen hallinnossa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä sekä toimittavat tarkastuksesta toiminnantarkastuskertomuksen yhdistyksen kevätkokoukseen. Vuoden varrella hallitus saattaa myös ajoittain pyytää toiminnantarkastajilta jo etukäteen neuvoa hyvän hallinnon toteuttamisessa omassa toiminnassaan. Toiminnantarkastajien tulee olla riippumattomia, joten yhdistyksen hallituksen jäsenet ja merkittävimmät vastaavat eivät voi toimia toiminnantarkastajina. Toiminnantarkastajia valitaan kaksi kappaletta.<br /> <br /> ''&quot;Toiminnantarkastus sopii hyvin esim. ex-aktiiveille tai epäaktiiveille. Perinteisesti toiminnantarkastajat on palkittu toiminnantarkastuksen valmistuttua mutta palkkion periminen yhdistyksen hallitukselta on monesti osoittautunut viran haastavimmaksi ja eniten kärsivällisyyttä vaativaksi osuudeksi.&quot;''<br /> <br /> :- Eetu Mattila, toiminnantarkastaja 2020<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Varatoiminnantarkastajat // Vice-auditors=<br /> Molemmilla toiminnantarkastajilla on henkilökohtainen varahenkilö.<br /> <br /> ''&quot;Varatoiminnantarkastaja on kevyt virka, josta on hieno näköala TKO-älyn toiminnan ytimeen. Käytännössä olet mukana toiminnantarkastuksessa, silloin kun päätoiminnantarkastaja on estynyt.&quot;''<br /> <br /> :- Milla Kortelainen, varatoiminnantarkastaja 2020<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varatoiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=TKO-%C3%A4lyn_virat&diff=9528 2020-11-13T15:37:26Z

<p>Fniclas: /* Yritysvastaavat // Corporate relations */</p> <hr /> <div>=Hallitus (enintään 11 jäsentä + pj, rahis ja sihteeri) // Board (at most 11 members + chairman, treasurer and secretary)=<br /> Hallitus kokoustaa yleensä pari kertaa kuussa. Kokouksissa suunnitellaan tulevia tapahtumia ja huolehditaan siitä, että järjestön asiat rullaavat eteenpäin. Hallituslaisille lankeaa usein erilaisia juoksevia asioita ja hallituksen jäseneltä toivotaan mahdollisimman säännöllisen kokousläsnäolon lisäksi sopivasti pontta hoitaa oma-aloitteisesti pieniä järjestön asioita.<br /> <br /> ''&quot;Hallitustyöskentely on opettanut ihan älyttömän määrän oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja sekä toiminut yleisesti ottaen erittäin yleissivistävänä kokemuksena. Suosittelen todella vakavasti kaikille, joita oikeasti kiinnostaa järjestön asiat. Tämä on myös sellainen nakki, missä kokemuksesta on hyötyä, mutta sitä ei kuitenkaan vaadita. Tärkeämpää on lähteä energisellä asenteella ja sillä aikomuksella, että oman hallitusvuoden jälkeen järjestö on paremmassa kunnossa, kuin sitä ennen. &quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, hallituksen jäsen 2017-2020<br /> <br /> ''&quot;Vaikka ajatukseni alunperin olikin keskittyä rahastonhoitajan hommiin, on hallituksessa päässyt mukaan muihinkin kiinnostaviin hommiin. On ollut myös hienoa huomata, kuinka erilaisia ihmisiä hallituksessamme on ollut, joten jos jokin asia ei ole ollut itselle ominaisinta, hyvällä todennäköisyydellä se on jollekin muulle ollut. Jäsenistömme on monipuolinen, joten hallituksenkin on hyvä olla. Aina ei edes etukäteen voi tietää, mitkä erilaisuudet korostuvat vuoden aikana. Esimerkkinä tästä pandemiatilanne, jonka aikana olen yrittänyt toimia riskiryhmäläisten äänenä hallituksessa. Vuosi sitten tätä tilannetta ei osannut kuvitellakaan.''<br /> <br /> ''Suosittelen hallituspaikkaa kaikille fuksista jäärään. Itselleni vuoden 2019 fuksina tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka laajemman kokonaisuuden näkemiseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen 2020<br /> <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi hallituspestiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Puheenjohtaja // Chairman of the board= <br /> <br /> Aka. El Presidente, Pääjehu, Suuri Johtaja. Kokousten koollekutsumisen ja puheenjohtajana toimimisen lisäksi puheenjohtaja edustaa Tekistä muulle maailmalle. Puheenjohtaja on viime kädessä vastuussa järjestön toiminnasta.<br /> <br /> ''&quot;Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että asiat tapahtuvat ja järjestön toiminta rullaa suunnitellusti läpi vuoden. Näkyvin osa puheenjohtajan roolia lienee kokousten järjestäminen ja johtaminen, mutta mukaan kuuluu myös rutkasti delegointia, reagointia, suunnittelua, edustamista sekä kommunikointia niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien suuntaan. Puheenjohtajan vuotuisiin tehtäviin lukeutuu myös mm. HYYn toiminta-avustushakemuksen tekeminen keväällä, seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatiminen syksyllä sekä toimintakertomuksen päätoimittaminen vuoden päätteeksi. Tiivistettynä: Vuoden kestävä mittelö, jossa aseina vaihtelevasti nuija, keppi ja porkkana.&quot;''<br /> <br /> :- Mila Katajisto, puheenjohtaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi puheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Varapuheenjohtaja // Vice-chairman of the board=<br /> Puheenjohtajan oikea käsi, toinen henkitorvi ja vasen munuainen. Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt ja avustaa tätä parhaaksi näkemillään tavoilla. Varapuheenjohtajaa ei valita syyskokouksessa, vaan hallituksen keskuudesta järjestäytymiskokouksessa.<br /> <br /> ''&quot;Niinkuin yllä lukee, on vpj:n virallinen tehtävä toimia puheenjohtajan sekundanttina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin hiemani vaikeammin rajattavissa. Joka tapauksessa vpj:n on tärkeä pysyä järjestön tilanteen tasalla. Ei siis riitä, että ei tee mitään ja odottaa vain pj:n yöllisiä paniikkisoittoja, sillä siinä vaiheessa on vaikea ruveta muodostamaan ongelman ratkaisuun vaadittavaa kokonaiskuvaa. Jotta vpj:stä olisi oikeasti hyötyä muutenkin, kuin penkinlämmittäjänä, tulee hänen olla proaktiivinen, oma-aloitteinen ja ennenkaikkea ylläpitää vahvaa dialogia pj:n kanssa. Puheenjohtajisto muodostaa myös yhdessä keulan hallitukselle, joten vaikka mielipiteitä saa, ja on hyväkin, olla erilaisia, tulee vpj:n toiminnan kuitenkin olla pj:tä tukevaa. Joskus kysmykseksi herää, mitä kaikkia vastuita puheenjohtaja voi vpj:lleen sälyttää, mutta tähän vastaus on, että vain mielikuvitus on rajana.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, varapuheenjohtaja 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varapuheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Sihteeri // Secretary=<br /> Sihteeri on hallituksen jäsen, joka kirjoittaa pöytäkirjat hallituksen ja yhdistyksen kokouksista, ja huolehtii pöytäkirjojen ja niiden liitteiden asianmukaisesta arkistoinnista kokousten jälkeen. Sihteerin vastuulla on myös muut juoksevat paperityöt.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi sihteerin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Rahastonhoitaja // Treasurer=<br /> Hallituksen jäsen, joka vastaa TKO-älyn kassavirran hallinnasta, laskujen maksamisesta, toteumien tekemisestä, velkojen perinnästä ym.<br /> <br /> ''&quot;Yllämainittujen lisäksi ainakin lakisääteinen kirjanpito ja tilinpäätös kuuluu toimenkuvaan myös. Jos halua ja aikaa löytyy, niin vastuualueeseen kuuluvia toimia saa kehittää. Rahastonhoitajana pääsee olemaan laajasti yhteyksissä eri aktiivien kanssa. TKO-äly ei ole pieni järjestö, joten rahastonhoitajan virkakaan ei ole työmäärältään pienimmästä päästä. On siis ihan ok olla &quot;vain&quot; rahastonhoitaja. Aiemmasta talouskokemuksesta (laskutus, kirjanpito, budjetointi,...) on hyötyä, mutta ei ole välttämätöntä.''<br /> <br /> ''Homma vaatii jonkin verran säännöllisiä toimia. Esimerkiksi käteiskassat tulee talousohjesäännön mukaan laskea säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa, kuitenkin mielellään kuukausittain. Jäsenmaksut tulee kuitata ennen hallituksen kokousta jäsenvastaavan kanssa sovitussa aikataulussa. Laskutusta tulee tehdä tarvittaessa tapahtumien yhteydessä, samoin yrityksiä pitää muistaa aina välillä laskuttaa. Laskutuksen lisäksi saatavia tulee seurata ja tarvittaessa muistuttaa velallisia maksamattomista laskuista.''<br /> <br /> ''Koska työtä on paljon, niin joidenkin hommien delegointi avustavalle rahastonhoitajalle voisi olla hyvä kehityskohde tulevaisuudessa. Myös järjestelmien kehitys voi olla hyvä idea.''<br /> <br /> ''Vaikka yhdistysten kirjanpito hieman poikkeaakin yritysten kirjanpidosta, niin perusasiat ovat kutenkin samat ja kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi yrittäjänä tai jos hakeutuu töihin taloushallinnon ohjelmistoa tekevään yritykseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava rahastonhoitaja // Assisting treasurer=<br /> Avustaa rahastonhoitajaa tarpeen vaatiessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Jäsenvastaava // Member coordinator=<br /> Pitää yllä jäsenrekisteriä, lisää jäseniä järjestöön sekä poistaa jäsenmaksunsa maksamattomat yhdistyksestä. Nakki on ollut perinteisesti osa rahastonhoitajan salkkua. Jos virat ovat eri henkilöillä, tiivis yhteistyö rahiksen ja jäsenvastaavan välillä on erittäin suotavaa.<br /> <br /> ''&quot;Jäsenvastaavan virka ei ole kovin työläs, mutta vaatii pientä vaivannäköä vuoden läpi. Suurin työmäärä tulee siitä, että jokaiseen hallituksen kokoukseen tulee muodostaa esitys uusista jäsenistä, niin sanottu jäsenesitys. Sen lisäksi vuoden aikana jäsenvastaavan harteille jää kaikennäköinen sekalainen jäsenistön informoiminen ja tukeminen jäsenasioissa. Tämä on todella kiva pikkuvirka, jossa pääsee hyvin konkreettisella tavalla auttamaan jäsenistöä. Suosittelen sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin toiseen virkaan. Itse olen viihtynyt virassa niin hyvin, että päätin tehdä sitä toisenkin kauden verran!&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, jäsenvastaava 2019 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi jäsenvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Tuotevastaava // Product coordinator=<br /> Vastaa TKO-älyn tuotteista. Mm. niiden varastotilanteesta, varastonhallinnasta ja varastotilanteen ylläpitämisestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tuotevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tiedottajat // Communications officers=<br /> Hallinnoi sähköpostilistoja ja huolehtii, että jäsenistö pysyy ajan tasalla järjestön toiminnasta tiedottamalla tapahtumista eri medioissa: sähköposti, Telegram, Facebook, muu sosiaalinen media ja tapahtumakalenteri. Ensi vuodelle toivotaan kahta tiedottajaa, jotka voisivat jakaa vastuualueet keskenään ja tuurata toinen toisiaan.<br /> <br /> ''&quot;Tiedottajan tehtävä on pitää jäsenistö ajan tasalla niin järjestön toiminnasta kuin opintoihinkin liittyvistä asioista. Tästä johtuen on myös tiedottajan itsensä syytä olla perillä tulevista tapahtumista ja tämä toteutuu yleensä parhaiten hallituksen kokouksiin osallistumalla. TKO-älyn tiedotus painottuu pitkälti sähköposti- ja Telegram-viestintään, mutta tiedottajana pääset vaikuttamaan siihen miten TKO-äly esittäytyy jäsenistölleen myös näiden kanavien ulkopuolella. Erityisesti Instagramissa tapahtuvalle viestinnälle näyttäisi olevan kysyntää, joten jos olet kotonasi tässä kyseisessä somessa, pääset varmasti halutessasi kehittämään TKO-älyn viestintää tällä rintamalla. Voin suositella tiedottajan virkaa niin jäärille kuin fukseillekkin, sillä se ei ole kovin työläs ja antaa virkailijalleen varsin vapaat kädet.&quot;''<br /> :- Mitja Karhusaari, tiedottaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tiedottajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yhdenvertaisuusvastaava (ent. tasa-arvovastaava) // Equality adviser=<br /> Tarkkailee ja pyrkii järjestön ilmapiirin parantamiseen. Pureutuu ongelmakohtiin ja organisoi toimenpiteitä järjestöilmapiirin parantamiseksi. Järjestää vuoden alkupuolella ilmapiirikyselyn kuullakseen jäsenistön mielipiteitä.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Tasa-arvovastaavana olen päässyt edistämään ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa järjestön kontekstissa, eli konkreettisesti tehnyt järjestöstä paremman paikan. Se on hyvin palkitsevaa, jos tasa-arvo ja muut ihmiset ovat lähellä sydäntä. Tasa-arvovastaavalla kriittiset ominaisuudet ovat sosiaaliset taidot (empatia ja kommunikaatio, argumentointi, vastakkaisten näkemysten ymmärtäminen) ja kyky huomata ja nostaa esiin epäkohtia, sekä kyky sietää konflikteja. Tasa-arvovastaavan on hyvä tuntea järjestö jo melko hyvin esimerkiksi aikaisempien virkojen kautta. Tämä virka ei ole valtavan työläs, mutta se voi olla - ja usein onkin - henkisesti raskas, ja kun kyse on jäsenistön hyvinvoinnista, vastuu on todella suuri. Tukea saa onneksi hallitukselta, häirintäyhdyshenkilöiltä, HYY:ltä ja muiden järjestöjen yhdenvertaisuusvastaavilta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, tasa-arvovastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yhdenvertaisuusvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Häirintäyhdyshenkilöt // Harassment contact persons=<br /> Ottavat vastaan ihmisten yhteydenottoja, tarkkailevat TKO-älyn tapahtumista annettavaa palautetta ja neuvovat ja auttavat ihmisiä tilanteissa, joihin liittyy häirintää, yhdenvertaisuusongelmia tai tulehtunutta ilmapiiriä. Tiedottavat TKO-älyn hallitusta olemassa olevista ongelmista. Häirintäyhdyshenkilöitä valitaan kaksi kappaletta.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Jos omaat hyvät sosiaaliset taidot (empatian tunteminen ja näyttäminen, kommunikaatio) ja koet ihmisten auttamisen palkitsevaksi, kannattaa hakea häirintäyhdyshenkilön virkaa. Se on jonkin verran näkymätöntä työtä, ja toisinaan henkisesti raskasta, mutta hyvät häirintäyhdyshenkilöt tekevät järjestöstä roimasti turvallisemman ja paremman paikan kaikille. Häirintäyhdyshenkilöt työskentelevät tasa-arvovastaavan kanssa, ja saavat tukea HYY:ltä ja laitokselta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, häirintäyhdyshenkilö 2019-2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi häirintäyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yritysvastaavat // Corporate relations=<br /> Pitävät proaktiivisesti yhteyttä yrityksiin ja neuvottelevat yhteistyösopimuksista. Sopimukset hyväksyy hallitus. Yritysvastaavat myös sopivat excuista ja yhteistapahtumista yritysten kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Yritysvastaavana ylläpidät TKO-älyn hyvät suhteet meidän yhteistyökumppaneihin. Yritysvastaavien epävirallinen nimike massikuninkaat, sillä merkittävä osa TKO-älyn masseista tulee yhteistyösopimuksista. Eli huolehdi, että yhteistyösopimuksia on ja että niitä maksetaan ajoissa. Kuulostaa ehkä pahemmalta kuin mitä se oikeasti on. Rooli on itse asiassa tosi yksinkertainen. Työtehtäviin kuuluu mm. neuvottelut yhteistyösopimuksista yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikkailmoitusten julkaiseminen tko-älyn job-boardille. Tapahtumien järjestely yhteistyökumppaneiden kanssa (excut, lanit, yms), ja kuukausittain vastaat yritystiimiin sähköpostiin tulleisiin viesteihin. Viestit ovat yleensä firmoilta, jotka haluavat neuvotella yhteistyösopimuksesta tai julkaista job-boardille työpaikkailmoituksia&quot;'' <br /> <br /> :- Niclas Forsman yritysvastaava 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yristysvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Opintovastaavat // Studies representatives=<br /> Toimivat yhteyshenkilöinä osaston ja opiskelijoiden välillä. Opintovastaavat ovat edunvalvontatoimijoita ja välittävät esim. kursseista saatuja palautteita yliopiston suuntaan. Tehtäviin kuuluu myös kanssaopiskelijoiden opastaminen kurssivalinnoissa ja muissa opintojen ihmeellisyyksissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi opintovastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Fuksi- ja tuutorivastaavat // Freshmen and tutor affairs=<br /> Rekrytoi tuutoreita ja osallistuu heidän koulutuksiinsa. Toimii tuutoreiden lempeänä opastajana, suorittaa fuksikyselyn kesällä ja kerää fuksipalautteen loppusyksystä. Osallistuu fuksitoiminnan järjestämiseen. Toimii välikätenä tiedekunnan tuutorisihteerin ja järjestön tuutorien välillä. Fuksi- ja tuutorivastaavia valitaan yleensä kaksi.<br /> (itse tuutorit rekrytoidaan vuoden alussa)<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavan roolit ovat TKO-älyssä olleet perinteisesti yhdistetyt, sillä niiden tehtävät ovat toisiinsa pitkälti sidoksissa. Virassa on ympäri vuoden tehtävää, joskin vaihtelevissa määrin eri vuodenaikoina. Alkuvuodesta tuutorivastaava huolehtii tuutorivalinnoista yhdessä osaston kanssa, sekä tämän jälkeen kevään aikana tuutoreiden koulutuksesta. Kesällä vastaavat lähettävät fukseille tervetulokirjeen ja huolehtivat orientoivan viikon aktiviteeteistä. Tämän jälkeen vielä fuksisuunnistus/fuksiaiset sekä tietysti vuoden fuksien ja tuutoreiden palkitseminen. Virassa joutuu olemaan yhteydessä osaston kanssa, sekä tiedekunnan tuutorivastaavan kanssa. Tämän lisäksi hyötyä on myös kokemuksesta tapahtumien järjestämisestä.&quot;''<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2019 ja 2020<br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavat ovat yksiä koko järjestön tärkeimmistä henkilöistä. Heidän tekemisensä nimittäin vaikuttaa suoraan siihen, millaisen ponnahduslaudan fuksit saavat ensimmäiseen TKT-syksyynsä. Jos kaipaat virkaa, jolla on oikeasti merkitystä, tämä on se juttu! Fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa ei tarvitse kuitenkaan pelätä, sillä suurin osa työstä ryhmittyy orientaation yhteyteen ja muulloin työmäärä on kohtalaisen hillitty. Saat myös tukea, lohtua ja sopivasti kannustavia solvauksia aisapariltasi, joten minkään ongelman kanssa et ole täysin yksin. Kaikista ikävimmät nakit voit myös sälyttää tuutoreille. Itse olen eniten nauttinut virasta vastuusta, uusien ihmisten kohtaamisesta (fuksien lisäksi muiden matlujärjestöjen tuutorivastaavat ja tuutorit) ja uusien opiskelijoiden auttamisesta&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2018 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Vuosijuhlamestari // Annual ball sultan=<br /> Järjestää vuosijuhlat etkokokkareineen, jatkoineen ja silliksineen. Neuvottelee tilat ja menut, lähettää kutsut, suunnittelee ohjelman. Suunnittelee ja järjestää juhlavuoden tapahtumia.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlamestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Vuosijuhlatiimi // Annual ball team=<br /> Avustaa vuosijuhlamestaria edellämainituissa tehtävissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöytäjuhlavastaava // Academic table party coordinator=<br /> Vastaa sitseistä. Sitsejä järjestetään vähintään neljät vuodessa: fuksisitsit, yhteissitsit keväällä, vappusitsit ja mahdollisesti myös rapusitsit ja muita. Pöytäjuhlavastaava suunnittelee tapahtuman koristeluineen ja organisoi keittiöhenkilökunnan, tarjoilijat sekä muut apukädet.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöytäjuhlavaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Avustavat pöytäjuhlavastaavat // Table party team=<br /> Avustavat pöytäjuhlavastaavaa sitsien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan pöytäjuhlavastaavan (aka sitsitiimi) virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Keittiömestari // Chef=<br /> Vastaa sitsien menun laatimisesta ja maittavan ruuan laitosta aina tukkuretkestä alkaen.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi keittiömestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Kulttuurivastaava // Culture chieftain=<br /> Järjestää TKO-älyn alkoholitonta toimintaa tiiminsä tukemana: kulttuuriexcuja, kokkikerhoja, musisointia ym. Vain taivas on rajana!<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuurivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Kulttuuritiimi // Culture and leisure team=<br /> Järjestää alkoholittomia tapahtumia Kulttuurivastaavan kanssa. Yksittäisen tiimiläisen tehtäviin kuuluu usein tarjoilujen noutoa, tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua vastaavan kanssa ja innokkaasti tapahtumissa käyntiä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuuritiimiä virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-vastaava // Casual coordinator=<br /> Järjestää erilaisia alkoholittomia Casual Nighteja, kuten leffa- ja lautapeli-iltoja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-tiimi // Casual team=<br /> Auttaa Casual-vastaavaa esimerkiksi tarjoilujen noudossa ja tapahtumien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tärpistövastaava // Exam archivist=<br /> Pitää Tärpistöä ajantasalla ja päivitettynä. Ohjeistaa jäsenistöä tenttien skannauksessa ja Tärpistöön toimittamisessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tärpistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Bilevastaava // Party coordinator=<br /> Järjestää keväällä bileet (yleensä Alina-salissa) ja syksyllä Fuksiaiset (Fuksisuunnistuksen jatkot). Vastaa myös saunailloista. Huolehtii biletiimin organisoitumisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi bilevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Biletiimi // Party team=<br /> Järjestävät bileet ja saunaillat yhdessä bilevastaavan kanssa. Käytännössä kantaa tavaraa ja somistaa tiloja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi biletiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Risteilyvastaava // (Cruise) Captain=<br /> Järjestävät syksyllä Kumpulan järjestöjen yhteisristeilyn (KJYR). Päättävät keväällä risteilyn ajankohdan ja tekevät tarjouspyynnöt risteilystä ja syksyllä organisoivat kaiken risteilyyn liittyvän.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi risteilyvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Gurula-vastaavat // Gurula correspondent=<br /> Huolehtivat Gurulan siisteydestä ja viihtyvyydestä. Hallinnoivat ja huoltavat gurulan laitteita sekä organisoivat Gurulan siivouksen kerran periodissa ja Navetan naulakoiden tyhjennyksen kerran vuodessa. Virka sopii hyvin Gurulassa runsaasti viihtyvälle!<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Gurula-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =RV-vastaavat=<br /> Pyörittävät ruokavälitystä. Tekevät tilauksia ja huolehtivat niiden vastaanotosta ja hyllytyksestä. Avustavat rahastonhoitajaa RV:n velka- ja taloustilanteen tarkkailussa ja ylläpitävät inventaariota RV-hyllyn tuotteista. <br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi RV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntavastaava // Physical activities minister=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja johtaa liikuntatiimiä. Toiveena myös vakiovuoro Unisportiin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntavastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntatiimi // Physical activities team=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta auttamalla liikuntavastaavaa järjestämällä liikuntatapahtumia ja osallistumalla niihin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =LAN-vastaava // Minister of LAN parties=<br /> Järjestää lanit ainakin kaksi kertaa vuodessa, fuksilanit syksyllä ja kevään lanit keväällä. Lanien järjestämisessä huolehditaan viikonlopun mittaisen lanituksen mahdollistavasta infrasta. Lanit pyritään järjestämään jonkun TKO-älyn yhteistyökumppanin kanssa, jolloin tavallisesti sijaintina toimii kyseisen yrityksen toimistotilat, ja heidän kanssaan sovitaan ruoka- ja juomajärjestelyistä. Laneilla järjestetään perinteinen LAN-turnaus, jonka voittaja palkitaan legendaarisella kiertopalkinnolla. Kaksien lanien lisäksi voi kehitellä lisää laneja, tai esimerkiksi pohtia yhdessä pöhinätiimin kanssa muita peliaiheisia tapahtumia, kuten game jameja.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =LAN-tiimi // LAN party team=<br /> Auttaa LAN-vastaavaa järjestelyissä, kantamuksissa ja ideoinnissa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Senior Application Evangelist=<br /> Hieno termi webmasterille ja yleiselle Tekiksen sysadminille. Vastaa mm. tko-aly.fi ylläpidosta ja Gurulan tekniikan vaihtelevasta toimivuudesta. Tietty luova hulluus ja visio järjestelmien jatkokehitykseen lasketaan eduksi.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Senior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Junior Application Evanglist=<br /> Auttavat Senioria TKO-älyn IT-järjestelmien ylläpidossa ja jatkokehityksessä. Vastaavat osaltaan niin devopsista kuin devaamisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Junior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Graafikko // Graphic designer=<br /> Suunnittelee ja toteuttaa TKO-älyn graafisia tarpeita.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi graafikon virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Päätoimittaja // Editor-in-chief=<br /> Organisoi blogin ja mahdollisesti README-lehden toimituksen eli taiton, artikkelit ja kuvituksen ja teeman. README ja blogi ovat tuotteina hyvin vapaamuotoisia, joten itseään pääsee tässä tehtävässä toteuttamaan hyvin vapaasti.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi päätoimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toimittajat // Reporters=<br /> Tuottavat sisältöä TKO-älyn blogiin ja mahdollisesti myös paperiseen README-lehteen. Myös kuvatoimittajaksi voi ryhtyä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Taittaja // Layout artist=<br /> Luo tarvittaessa Readmen visuaalisen ilmeen. Toimittaa lauluvihkoja sitseille yms. printtituotteita.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi taittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ilontalovastaava (aka klusterivastaava) // Klusteri correspondent=<br /> Vastaa Tekiksen osuudesta Christina Reginassa. Organisoi parin kuukauden välein TKO-älyn klusterisiivousvuoron ja edustaa Klusterin hallinnollisen elimen, Leppätalokomitean kokouksissa. Pitää klusterin avaimelliset ruodussa.<br /> <br /> *<br /> <br /> &quot;''Leppätalovastaava huolehtii klusterin siivousvuoroista, sekä osallistuu leppätalokomitean kokouksiin ja on mukana klusteria koskevassa päätöksenteossa''&quot;<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava Ilontalovastaava (moppaaja) // Klusteri team=<br /> Klusteri-avaimellinen, joka sitoutuu osallistumaan ym. siivoustalkoisiin. Moppaaja menettää avaimensa herkästi jos siivousintoa ei löydy.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ympäristövastaava // Environmental adviser=<br /> Vahtii ympäristösuunnitelman toteutumista ja vastaa TKO-älyn toiminnan kestävästä kehityksestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ympräistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =HYY-vastaava // HYY correspondent=<br /> Tiedottaa hallitusta ja järjestöä HYY:n asioista.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi HYY-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ulkoasiainvastaava // Foreign minister=<br /> Järjestää yhteistoimintaa ja excuja muiden paikkakuntien (ehkä myös muiden valtioiden?) tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ulkoasianvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =TEK-yhdyshenkilö // TEK correspondent=<br /> Vastaa yhteydenpidosta ja yhteistyöstä Tekniikan akateemisten ammattijärjestön kanssa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi TEK-yhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Alumniyhdyshenkilö // Alumni correspondent=<br /> Pitää yhteyttä TKT-alumnien hallitukseen ja yliopiston alumnijärjestöön. Tuo terveisiä hallitukselle.<br /> <br /> ''&quot;Alumniyhdyshenkilön virka vaatii erittäin vähän työtä. Käytännössä olen ennen jokaista hallituksen kokousta lähettänyt alumniyhdistyksen tiedottajalle viestiä kysyen, onko alumneilla jotain terkkuja. Kerran olen saanut virkaa varten varatun sähköpostialaiksen kautta yhteydenoton, jonka edistin alumnien suuntaan. 4.8/5: Suosittelen, sillä pääsee pitämään yhteyttä alumneihin.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, alumniyhdyshenkilö 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi alumniyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Otaniemiyhdyshenkilö // Otaniemi correspondent=<br /> Hoitaa suhteita ystävyysjärjestöihimme Otaniemessä. Sopii tapaamisia ja käy keskusteluja ystävyysjärjestöjen kanssa sekä kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä muihin Otaniemen järjestöihin. Yhdistää tarvittaessa ihmisiä TKO-älyn ja ystävyysjärjestöjen puolelta.<br /> <br /> <br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Otaniemiyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =KV-vastaava // International student coordinator=<br /> Vastaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista järjestöön ja mukaan järjestön toimintaan sekä vastaa heidän hyvinvoinnistaan järjestössä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi KV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Datatiede-vastaava // Data science coordinator=<br /> Pitää yhteyttä datatieteen maisteriohjelman suuntaan. Tärkeä kehityskohde, koska datatieteen opiskelijat olisi kiva saada paremmin mukaan toimintaan. Kehittää TKO-älyn toimintaa niin, että datatieteen opiskelijat otetaan huomioon.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi datatiedevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinävastaava // Hustle master=<br /> <br /> Pöhinävastaavan tehtäviin kuuluu TKO-älyn ja sen jäsenistön osallistaminen erinäiseen pöhinätoimintaan, kuten hackathoneihin, workshoppeihin, innovointihaasteisiin, sekä startup- ja yrittäjyystapahtumiin. Pöhinävastaava muodostaa, rakentaa ja ylläpitää TKO-älyn suhteita pöhinätoimintaa harjoittaviin organisaatioihin. Pöhinävastaava järjestää tai on mukana järjestämässä pöhinätapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedottaa ajankohtaisista pöhinätapahtumista, ja pitää huolta pöhinäkulttuurin hyvinvoinnista TKO-älyn sisällä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinävastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinätiimi // Hustle team=<br /> Auttaa pöhinävastaavaa ja pöhisee tosi kovaa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinätiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toiminnantarkastajat // Auditors=<br /> Tarkastavat vuoden päätyttyä yhdistyksen kirjanpidon ja varmistavat että yhdistyksen hallinnossa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Varatoiminnantarkastajat // Vice-auditors=<br /> Molemmilla toiminnantarkastajilla on henkilökohtainen varahenkilö.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varatoiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=TKO-%C3%A4lyn_virat&diff=9527 2020-11-13T15:37:09Z

<p>Fniclas: /* Yritysvastaavat // Corporate relations */</p> <hr /> <div>=Hallitus (enintään 11 jäsentä + pj, rahis ja sihteeri) // Board (at most 11 members + chairman, treasurer and secretary)=<br /> Hallitus kokoustaa yleensä pari kertaa kuussa. Kokouksissa suunnitellaan tulevia tapahtumia ja huolehditaan siitä, että järjestön asiat rullaavat eteenpäin. Hallituslaisille lankeaa usein erilaisia juoksevia asioita ja hallituksen jäseneltä toivotaan mahdollisimman säännöllisen kokousläsnäolon lisäksi sopivasti pontta hoitaa oma-aloitteisesti pieniä järjestön asioita.<br /> <br /> ''&quot;Hallitustyöskentely on opettanut ihan älyttömän määrän oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja sekä toiminut yleisesti ottaen erittäin yleissivistävänä kokemuksena. Suosittelen todella vakavasti kaikille, joita oikeasti kiinnostaa järjestön asiat. Tämä on myös sellainen nakki, missä kokemuksesta on hyötyä, mutta sitä ei kuitenkaan vaadita. Tärkeämpää on lähteä energisellä asenteella ja sillä aikomuksella, että oman hallitusvuoden jälkeen järjestö on paremmassa kunnossa, kuin sitä ennen. &quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, hallituksen jäsen 2017-2020<br /> <br /> ''&quot;Vaikka ajatukseni alunperin olikin keskittyä rahastonhoitajan hommiin, on hallituksessa päässyt mukaan muihinkin kiinnostaviin hommiin. On ollut myös hienoa huomata, kuinka erilaisia ihmisiä hallituksessamme on ollut, joten jos jokin asia ei ole ollut itselle ominaisinta, hyvällä todennäköisyydellä se on jollekin muulle ollut. Jäsenistömme on monipuolinen, joten hallituksenkin on hyvä olla. Aina ei edes etukäteen voi tietää, mitkä erilaisuudet korostuvat vuoden aikana. Esimerkkinä tästä pandemiatilanne, jonka aikana olen yrittänyt toimia riskiryhmäläisten äänenä hallituksessa. Vuosi sitten tätä tilannetta ei osannut kuvitellakaan.''<br /> <br /> ''Suosittelen hallituspaikkaa kaikille fuksista jäärään. Itselleni vuoden 2019 fuksina tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka laajemman kokonaisuuden näkemiseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen 2020<br /> <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi hallituspestiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Puheenjohtaja // Chairman of the board= <br /> <br /> Aka. El Presidente, Pääjehu, Suuri Johtaja. Kokousten koollekutsumisen ja puheenjohtajana toimimisen lisäksi puheenjohtaja edustaa Tekistä muulle maailmalle. Puheenjohtaja on viime kädessä vastuussa järjestön toiminnasta.<br /> <br /> ''&quot;Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että asiat tapahtuvat ja järjestön toiminta rullaa suunnitellusti läpi vuoden. Näkyvin osa puheenjohtajan roolia lienee kokousten järjestäminen ja johtaminen, mutta mukaan kuuluu myös rutkasti delegointia, reagointia, suunnittelua, edustamista sekä kommunikointia niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien suuntaan. Puheenjohtajan vuotuisiin tehtäviin lukeutuu myös mm. HYYn toiminta-avustushakemuksen tekeminen keväällä, seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatiminen syksyllä sekä toimintakertomuksen päätoimittaminen vuoden päätteeksi. Tiivistettynä: Vuoden kestävä mittelö, jossa aseina vaihtelevasti nuija, keppi ja porkkana.&quot;''<br /> <br /> :- Mila Katajisto, puheenjohtaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi puheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Varapuheenjohtaja // Vice-chairman of the board=<br /> Puheenjohtajan oikea käsi, toinen henkitorvi ja vasen munuainen. Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt ja avustaa tätä parhaaksi näkemillään tavoilla. Varapuheenjohtajaa ei valita syyskokouksessa, vaan hallituksen keskuudesta järjestäytymiskokouksessa.<br /> <br /> ''&quot;Niinkuin yllä lukee, on vpj:n virallinen tehtävä toimia puheenjohtajan sekundanttina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin hiemani vaikeammin rajattavissa. Joka tapauksessa vpj:n on tärkeä pysyä järjestön tilanteen tasalla. Ei siis riitä, että ei tee mitään ja odottaa vain pj:n yöllisiä paniikkisoittoja, sillä siinä vaiheessa on vaikea ruveta muodostamaan ongelman ratkaisuun vaadittavaa kokonaiskuvaa. Jotta vpj:stä olisi oikeasti hyötyä muutenkin, kuin penkinlämmittäjänä, tulee hänen olla proaktiivinen, oma-aloitteinen ja ennenkaikkea ylläpitää vahvaa dialogia pj:n kanssa. Puheenjohtajisto muodostaa myös yhdessä keulan hallitukselle, joten vaikka mielipiteitä saa, ja on hyväkin, olla erilaisia, tulee vpj:n toiminnan kuitenkin olla pj:tä tukevaa. Joskus kysmykseksi herää, mitä kaikkia vastuita puheenjohtaja voi vpj:lleen sälyttää, mutta tähän vastaus on, että vain mielikuvitus on rajana.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, varapuheenjohtaja 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varapuheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Sihteeri // Secretary=<br /> Sihteeri on hallituksen jäsen, joka kirjoittaa pöytäkirjat hallituksen ja yhdistyksen kokouksista, ja huolehtii pöytäkirjojen ja niiden liitteiden asianmukaisesta arkistoinnista kokousten jälkeen. Sihteerin vastuulla on myös muut juoksevat paperityöt.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi sihteerin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Rahastonhoitaja // Treasurer=<br /> Hallituksen jäsen, joka vastaa TKO-älyn kassavirran hallinnasta, laskujen maksamisesta, toteumien tekemisestä, velkojen perinnästä ym.<br /> <br /> ''&quot;Yllämainittujen lisäksi ainakin lakisääteinen kirjanpito ja tilinpäätös kuuluu toimenkuvaan myös. Jos halua ja aikaa löytyy, niin vastuualueeseen kuuluvia toimia saa kehittää. Rahastonhoitajana pääsee olemaan laajasti yhteyksissä eri aktiivien kanssa. TKO-äly ei ole pieni järjestö, joten rahastonhoitajan virkakaan ei ole työmäärältään pienimmästä päästä. On siis ihan ok olla &quot;vain&quot; rahastonhoitaja. Aiemmasta talouskokemuksesta (laskutus, kirjanpito, budjetointi,...) on hyötyä, mutta ei ole välttämätöntä.''<br /> <br /> ''Homma vaatii jonkin verran säännöllisiä toimia. Esimerkiksi käteiskassat tulee talousohjesäännön mukaan laskea säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa, kuitenkin mielellään kuukausittain. Jäsenmaksut tulee kuitata ennen hallituksen kokousta jäsenvastaavan kanssa sovitussa aikataulussa. Laskutusta tulee tehdä tarvittaessa tapahtumien yhteydessä, samoin yrityksiä pitää muistaa aina välillä laskuttaa. Laskutuksen lisäksi saatavia tulee seurata ja tarvittaessa muistuttaa velallisia maksamattomista laskuista.''<br /> <br /> ''Koska työtä on paljon, niin joidenkin hommien delegointi avustavalle rahastonhoitajalle voisi olla hyvä kehityskohde tulevaisuudessa. Myös järjestelmien kehitys voi olla hyvä idea.''<br /> <br /> ''Vaikka yhdistysten kirjanpito hieman poikkeaakin yritysten kirjanpidosta, niin perusasiat ovat kutenkin samat ja kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi yrittäjänä tai jos hakeutuu töihin taloushallinnon ohjelmistoa tekevään yritykseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava rahastonhoitaja // Assisting treasurer=<br /> Avustaa rahastonhoitajaa tarpeen vaatiessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Jäsenvastaava // Member coordinator=<br /> Pitää yllä jäsenrekisteriä, lisää jäseniä järjestöön sekä poistaa jäsenmaksunsa maksamattomat yhdistyksestä. Nakki on ollut perinteisesti osa rahastonhoitajan salkkua. Jos virat ovat eri henkilöillä, tiivis yhteistyö rahiksen ja jäsenvastaavan välillä on erittäin suotavaa.<br /> <br /> ''&quot;Jäsenvastaavan virka ei ole kovin työläs, mutta vaatii pientä vaivannäköä vuoden läpi. Suurin työmäärä tulee siitä, että jokaiseen hallituksen kokoukseen tulee muodostaa esitys uusista jäsenistä, niin sanottu jäsenesitys. Sen lisäksi vuoden aikana jäsenvastaavan harteille jää kaikennäköinen sekalainen jäsenistön informoiminen ja tukeminen jäsenasioissa. Tämä on todella kiva pikkuvirka, jossa pääsee hyvin konkreettisella tavalla auttamaan jäsenistöä. Suosittelen sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin toiseen virkaan. Itse olen viihtynyt virassa niin hyvin, että päätin tehdä sitä toisenkin kauden verran!&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, jäsenvastaava 2019 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi jäsenvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Tuotevastaava // Product coordinator=<br /> Vastaa TKO-älyn tuotteista. Mm. niiden varastotilanteesta, varastonhallinnasta ja varastotilanteen ylläpitämisestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tuotevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tiedottajat // Communications officers=<br /> Hallinnoi sähköpostilistoja ja huolehtii, että jäsenistö pysyy ajan tasalla järjestön toiminnasta tiedottamalla tapahtumista eri medioissa: sähköposti, Telegram, Facebook, muu sosiaalinen media ja tapahtumakalenteri. Ensi vuodelle toivotaan kahta tiedottajaa, jotka voisivat jakaa vastuualueet keskenään ja tuurata toinen toisiaan.<br /> <br /> ''&quot;Tiedottajan tehtävä on pitää jäsenistö ajan tasalla niin järjestön toiminnasta kuin opintoihinkin liittyvistä asioista. Tästä johtuen on myös tiedottajan itsensä syytä olla perillä tulevista tapahtumista ja tämä toteutuu yleensä parhaiten hallituksen kokouksiin osallistumalla. TKO-älyn tiedotus painottuu pitkälti sähköposti- ja Telegram-viestintään, mutta tiedottajana pääset vaikuttamaan siihen miten TKO-äly esittäytyy jäsenistölleen myös näiden kanavien ulkopuolella. Erityisesti Instagramissa tapahtuvalle viestinnälle näyttäisi olevan kysyntää, joten jos olet kotonasi tässä kyseisessä somessa, pääset varmasti halutessasi kehittämään TKO-älyn viestintää tällä rintamalla. Voin suositella tiedottajan virkaa niin jäärille kuin fukseillekkin, sillä se ei ole kovin työläs ja antaa virkailijalleen varsin vapaat kädet.&quot;''<br /> :- Mitja Karhusaari, tiedottaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tiedottajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yhdenvertaisuusvastaava (ent. tasa-arvovastaava) // Equality adviser=<br /> Tarkkailee ja pyrkii järjestön ilmapiirin parantamiseen. Pureutuu ongelmakohtiin ja organisoi toimenpiteitä järjestöilmapiirin parantamiseksi. Järjestää vuoden alkupuolella ilmapiirikyselyn kuullakseen jäsenistön mielipiteitä.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Tasa-arvovastaavana olen päässyt edistämään ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa järjestön kontekstissa, eli konkreettisesti tehnyt järjestöstä paremman paikan. Se on hyvin palkitsevaa, jos tasa-arvo ja muut ihmiset ovat lähellä sydäntä. Tasa-arvovastaavalla kriittiset ominaisuudet ovat sosiaaliset taidot (empatia ja kommunikaatio, argumentointi, vastakkaisten näkemysten ymmärtäminen) ja kyky huomata ja nostaa esiin epäkohtia, sekä kyky sietää konflikteja. Tasa-arvovastaavan on hyvä tuntea järjestö jo melko hyvin esimerkiksi aikaisempien virkojen kautta. Tämä virka ei ole valtavan työläs, mutta se voi olla - ja usein onkin - henkisesti raskas, ja kun kyse on jäsenistön hyvinvoinnista, vastuu on todella suuri. Tukea saa onneksi hallitukselta, häirintäyhdyshenkilöiltä, HYY:ltä ja muiden järjestöjen yhdenvertaisuusvastaavilta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, tasa-arvovastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yhdenvertaisuusvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Häirintäyhdyshenkilöt // Harassment contact persons=<br /> Ottavat vastaan ihmisten yhteydenottoja, tarkkailevat TKO-älyn tapahtumista annettavaa palautetta ja neuvovat ja auttavat ihmisiä tilanteissa, joihin liittyy häirintää, yhdenvertaisuusongelmia tai tulehtunutta ilmapiiriä. Tiedottavat TKO-älyn hallitusta olemassa olevista ongelmista. Häirintäyhdyshenkilöitä valitaan kaksi kappaletta.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Jos omaat hyvät sosiaaliset taidot (empatian tunteminen ja näyttäminen, kommunikaatio) ja koet ihmisten auttamisen palkitsevaksi, kannattaa hakea häirintäyhdyshenkilön virkaa. Se on jonkin verran näkymätöntä työtä, ja toisinaan henkisesti raskasta, mutta hyvät häirintäyhdyshenkilöt tekevät järjestöstä roimasti turvallisemman ja paremman paikan kaikille. Häirintäyhdyshenkilöt työskentelevät tasa-arvovastaavan kanssa, ja saavat tukea HYY:ltä ja laitokselta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, häirintäyhdyshenkilö 2019-2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi häirintäyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yritysvastaavat // Corporate relations=<br /> Pitävät proaktiivisesti yhteyttä yrityksiin ja neuvottelevat yhteistyösopimuksista. Sopimukset hyväksyy hallitus. Yritysvastaavat myös sopivat excuista ja yhteistapahtumista yritysten kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Yritysvastaavana ylläpidät TKO-älyn hyvät suhteet meidän yhteistyökumppaneihin. Yritysvastaavien epävirallinen nimike massikuninkaat, sillä merkittävä osa TKO-älyn masseista tulee yhteistyösopimuksista. Eli huolehdi, että yhteistyösopimuksia on ja että niitä maksetaan ajoissa. Kuulostaa ehkä pahemmalta kuin mitä se oikeasti on. Rooli on itse asiassa tosi yksinkertainen. Työtehtäviin kuuluu mm. neuvottelut yhteistyösopimuksista yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaikkailmoitusten julkaiseminen tko-älyn job-boardille. Tapahtumien järjestely yhteistyökumppaneiden kanssa (excut, lanit, yms), ja kuukausittain vastaat yritystiimiin sähköpostiin tulleisiin viesteihin. Viestit ovat yleensä firmoilta, jotka haluavat neuvotella yhteistyösopimuksesta tai julkaista job-boardille työpaikkailmoituksia&quot;'' <br /> <br /> :- Niclas Forsman yritysvastaava 2019-2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yristysvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Opintovastaavat // Studies representatives=<br /> Toimivat yhteyshenkilöinä osaston ja opiskelijoiden välillä. Opintovastaavat ovat edunvalvontatoimijoita ja välittävät esim. kursseista saatuja palautteita yliopiston suuntaan. Tehtäviin kuuluu myös kanssaopiskelijoiden opastaminen kurssivalinnoissa ja muissa opintojen ihmeellisyyksissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi opintovastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Fuksi- ja tuutorivastaavat // Freshmen and tutor affairs=<br /> Rekrytoi tuutoreita ja osallistuu heidän koulutuksiinsa. Toimii tuutoreiden lempeänä opastajana, suorittaa fuksikyselyn kesällä ja kerää fuksipalautteen loppusyksystä. Osallistuu fuksitoiminnan järjestämiseen. Toimii välikätenä tiedekunnan tuutorisihteerin ja järjestön tuutorien välillä. Fuksi- ja tuutorivastaavia valitaan yleensä kaksi.<br /> (itse tuutorit rekrytoidaan vuoden alussa)<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavan roolit ovat TKO-älyssä olleet perinteisesti yhdistetyt, sillä niiden tehtävät ovat toisiinsa pitkälti sidoksissa. Virassa on ympäri vuoden tehtävää, joskin vaihtelevissa määrin eri vuodenaikoina. Alkuvuodesta tuutorivastaava huolehtii tuutorivalinnoista yhdessä osaston kanssa, sekä tämän jälkeen kevään aikana tuutoreiden koulutuksesta. Kesällä vastaavat lähettävät fukseille tervetulokirjeen ja huolehtivat orientoivan viikon aktiviteeteistä. Tämän jälkeen vielä fuksisuunnistus/fuksiaiset sekä tietysti vuoden fuksien ja tuutoreiden palkitseminen. Virassa joutuu olemaan yhteydessä osaston kanssa, sekä tiedekunnan tuutorivastaavan kanssa. Tämän lisäksi hyötyä on myös kokemuksesta tapahtumien järjestämisestä.&quot;''<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2019 ja 2020<br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavat ovat yksiä koko järjestön tärkeimmistä henkilöistä. Heidän tekemisensä nimittäin vaikuttaa suoraan siihen, millaisen ponnahduslaudan fuksit saavat ensimmäiseen TKT-syksyynsä. Jos kaipaat virkaa, jolla on oikeasti merkitystä, tämä on se juttu! Fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa ei tarvitse kuitenkaan pelätä, sillä suurin osa työstä ryhmittyy orientaation yhteyteen ja muulloin työmäärä on kohtalaisen hillitty. Saat myös tukea, lohtua ja sopivasti kannustavia solvauksia aisapariltasi, joten minkään ongelman kanssa et ole täysin yksin. Kaikista ikävimmät nakit voit myös sälyttää tuutoreille. Itse olen eniten nauttinut virasta vastuusta, uusien ihmisten kohtaamisesta (fuksien lisäksi muiden matlujärjestöjen tuutorivastaavat ja tuutorit) ja uusien opiskelijoiden auttamisesta&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2018 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Vuosijuhlamestari // Annual ball sultan=<br /> Järjestää vuosijuhlat etkokokkareineen, jatkoineen ja silliksineen. Neuvottelee tilat ja menut, lähettää kutsut, suunnittelee ohjelman. Suunnittelee ja järjestää juhlavuoden tapahtumia.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlamestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Vuosijuhlatiimi // Annual ball team=<br /> Avustaa vuosijuhlamestaria edellämainituissa tehtävissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöytäjuhlavastaava // Academic table party coordinator=<br /> Vastaa sitseistä. Sitsejä järjestetään vähintään neljät vuodessa: fuksisitsit, yhteissitsit keväällä, vappusitsit ja mahdollisesti myös rapusitsit ja muita. Pöytäjuhlavastaava suunnittelee tapahtuman koristeluineen ja organisoi keittiöhenkilökunnan, tarjoilijat sekä muut apukädet.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöytäjuhlavaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Avustavat pöytäjuhlavastaavat // Table party team=<br /> Avustavat pöytäjuhlavastaavaa sitsien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan pöytäjuhlavastaavan (aka sitsitiimi) virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Keittiömestari // Chef=<br /> Vastaa sitsien menun laatimisesta ja maittavan ruuan laitosta aina tukkuretkestä alkaen.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi keittiömestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Kulttuurivastaava // Culture chieftain=<br /> Järjestää TKO-älyn alkoholitonta toimintaa tiiminsä tukemana: kulttuuriexcuja, kokkikerhoja, musisointia ym. Vain taivas on rajana!<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuurivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Kulttuuritiimi // Culture and leisure team=<br /> Järjestää alkoholittomia tapahtumia Kulttuurivastaavan kanssa. Yksittäisen tiimiläisen tehtäviin kuuluu usein tarjoilujen noutoa, tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua vastaavan kanssa ja innokkaasti tapahtumissa käyntiä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuuritiimiä virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-vastaava // Casual coordinator=<br /> Järjestää erilaisia alkoholittomia Casual Nighteja, kuten leffa- ja lautapeli-iltoja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-tiimi // Casual team=<br /> Auttaa Casual-vastaavaa esimerkiksi tarjoilujen noudossa ja tapahtumien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tärpistövastaava // Exam archivist=<br /> Pitää Tärpistöä ajantasalla ja päivitettynä. Ohjeistaa jäsenistöä tenttien skannauksessa ja Tärpistöön toimittamisessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tärpistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Bilevastaava // Party coordinator=<br /> Järjestää keväällä bileet (yleensä Alina-salissa) ja syksyllä Fuksiaiset (Fuksisuunnistuksen jatkot). Vastaa myös saunailloista. Huolehtii biletiimin organisoitumisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi bilevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Biletiimi // Party team=<br /> Järjestävät bileet ja saunaillat yhdessä bilevastaavan kanssa. Käytännössä kantaa tavaraa ja somistaa tiloja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi biletiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Risteilyvastaava // (Cruise) Captain=<br /> Järjestävät syksyllä Kumpulan järjestöjen yhteisristeilyn (KJYR). Päättävät keväällä risteilyn ajankohdan ja tekevät tarjouspyynnöt risteilystä ja syksyllä organisoivat kaiken risteilyyn liittyvän.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi risteilyvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Gurula-vastaavat // Gurula correspondent=<br /> Huolehtivat Gurulan siisteydestä ja viihtyvyydestä. Hallinnoivat ja huoltavat gurulan laitteita sekä organisoivat Gurulan siivouksen kerran periodissa ja Navetan naulakoiden tyhjennyksen kerran vuodessa. Virka sopii hyvin Gurulassa runsaasti viihtyvälle!<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Gurula-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =RV-vastaavat=<br /> Pyörittävät ruokavälitystä. Tekevät tilauksia ja huolehtivat niiden vastaanotosta ja hyllytyksestä. Avustavat rahastonhoitajaa RV:n velka- ja taloustilanteen tarkkailussa ja ylläpitävät inventaariota RV-hyllyn tuotteista. <br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi RV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntavastaava // Physical activities minister=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja johtaa liikuntatiimiä. Toiveena myös vakiovuoro Unisportiin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntavastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntatiimi // Physical activities team=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta auttamalla liikuntavastaavaa järjestämällä liikuntatapahtumia ja osallistumalla niihin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =LAN-vastaava // Minister of LAN parties=<br /> Järjestää lanit ainakin kaksi kertaa vuodessa, fuksilanit syksyllä ja kevään lanit keväällä. Lanien järjestämisessä huolehditaan viikonlopun mittaisen lanituksen mahdollistavasta infrasta. Lanit pyritään järjestämään jonkun TKO-älyn yhteistyökumppanin kanssa, jolloin tavallisesti sijaintina toimii kyseisen yrityksen toimistotilat, ja heidän kanssaan sovitaan ruoka- ja juomajärjestelyistä. Laneilla järjestetään perinteinen LAN-turnaus, jonka voittaja palkitaan legendaarisella kiertopalkinnolla. Kaksien lanien lisäksi voi kehitellä lisää laneja, tai esimerkiksi pohtia yhdessä pöhinätiimin kanssa muita peliaiheisia tapahtumia, kuten game jameja.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =LAN-tiimi // LAN party team=<br /> Auttaa LAN-vastaavaa järjestelyissä, kantamuksissa ja ideoinnissa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Senior Application Evangelist=<br /> Hieno termi webmasterille ja yleiselle Tekiksen sysadminille. Vastaa mm. tko-aly.fi ylläpidosta ja Gurulan tekniikan vaihtelevasta toimivuudesta. Tietty luova hulluus ja visio järjestelmien jatkokehitykseen lasketaan eduksi.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Senior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Junior Application Evanglist=<br /> Auttavat Senioria TKO-älyn IT-järjestelmien ylläpidossa ja jatkokehityksessä. Vastaavat osaltaan niin devopsista kuin devaamisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Junior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Graafikko // Graphic designer=<br /> Suunnittelee ja toteuttaa TKO-älyn graafisia tarpeita.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi graafikon virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Päätoimittaja // Editor-in-chief=<br /> Organisoi blogin ja mahdollisesti README-lehden toimituksen eli taiton, artikkelit ja kuvituksen ja teeman. README ja blogi ovat tuotteina hyvin vapaamuotoisia, joten itseään pääsee tässä tehtävässä toteuttamaan hyvin vapaasti.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi päätoimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toimittajat // Reporters=<br /> Tuottavat sisältöä TKO-älyn blogiin ja mahdollisesti myös paperiseen README-lehteen. Myös kuvatoimittajaksi voi ryhtyä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Taittaja // Layout artist=<br /> Luo tarvittaessa Readmen visuaalisen ilmeen. Toimittaa lauluvihkoja sitseille yms. printtituotteita.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi taittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ilontalovastaava (aka klusterivastaava) // Klusteri correspondent=<br /> Vastaa Tekiksen osuudesta Christina Reginassa. Organisoi parin kuukauden välein TKO-älyn klusterisiivousvuoron ja edustaa Klusterin hallinnollisen elimen, Leppätalokomitean kokouksissa. Pitää klusterin avaimelliset ruodussa.<br /> <br /> *<br /> <br /> &quot;''Leppätalovastaava huolehtii klusterin siivousvuoroista, sekä osallistuu leppätalokomitean kokouksiin ja on mukana klusteria koskevassa päätöksenteossa''&quot;<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava Ilontalovastaava (moppaaja) // Klusteri team=<br /> Klusteri-avaimellinen, joka sitoutuu osallistumaan ym. siivoustalkoisiin. Moppaaja menettää avaimensa herkästi jos siivousintoa ei löydy.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ympäristövastaava // Environmental adviser=<br /> Vahtii ympäristösuunnitelman toteutumista ja vastaa TKO-älyn toiminnan kestävästä kehityksestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ympräistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =HYY-vastaava // HYY correspondent=<br /> Tiedottaa hallitusta ja järjestöä HYY:n asioista.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi HYY-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ulkoasiainvastaava // Foreign minister=<br /> Järjestää yhteistoimintaa ja excuja muiden paikkakuntien (ehkä myös muiden valtioiden?) tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ulkoasianvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =TEK-yhdyshenkilö // TEK correspondent=<br /> Vastaa yhteydenpidosta ja yhteistyöstä Tekniikan akateemisten ammattijärjestön kanssa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi TEK-yhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Alumniyhdyshenkilö // Alumni correspondent=<br /> Pitää yhteyttä TKT-alumnien hallitukseen ja yliopiston alumnijärjestöön. Tuo terveisiä hallitukselle.<br /> <br /> ''&quot;Alumniyhdyshenkilön virka vaatii erittäin vähän työtä. Käytännössä olen ennen jokaista hallituksen kokousta lähettänyt alumniyhdistyksen tiedottajalle viestiä kysyen, onko alumneilla jotain terkkuja. Kerran olen saanut virkaa varten varatun sähköpostialaiksen kautta yhteydenoton, jonka edistin alumnien suuntaan. 4.8/5: Suosittelen, sillä pääsee pitämään yhteyttä alumneihin.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, alumniyhdyshenkilö 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi alumniyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Otaniemiyhdyshenkilö // Otaniemi correspondent=<br /> Hoitaa suhteita ystävyysjärjestöihimme Otaniemessä. Sopii tapaamisia ja käy keskusteluja ystävyysjärjestöjen kanssa sekä kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä muihin Otaniemen järjestöihin. Yhdistää tarvittaessa ihmisiä TKO-älyn ja ystävyysjärjestöjen puolelta.<br /> <br /> <br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Otaniemiyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =KV-vastaava // International student coordinator=<br /> Vastaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista järjestöön ja mukaan järjestön toimintaan sekä vastaa heidän hyvinvoinnistaan järjestössä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi KV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Datatiede-vastaava // Data science coordinator=<br /> Pitää yhteyttä datatieteen maisteriohjelman suuntaan. Tärkeä kehityskohde, koska datatieteen opiskelijat olisi kiva saada paremmin mukaan toimintaan. Kehittää TKO-älyn toimintaa niin, että datatieteen opiskelijat otetaan huomioon.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi datatiedevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinävastaava // Hustle master=<br /> <br /> Pöhinävastaavan tehtäviin kuuluu TKO-älyn ja sen jäsenistön osallistaminen erinäiseen pöhinätoimintaan, kuten hackathoneihin, workshoppeihin, innovointihaasteisiin, sekä startup- ja yrittäjyystapahtumiin. Pöhinävastaava muodostaa, rakentaa ja ylläpitää TKO-älyn suhteita pöhinätoimintaa harjoittaviin organisaatioihin. Pöhinävastaava järjestää tai on mukana järjestämässä pöhinätapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedottaa ajankohtaisista pöhinätapahtumista, ja pitää huolta pöhinäkulttuurin hyvinvoinnista TKO-älyn sisällä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinävastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinätiimi // Hustle team=<br /> Auttaa pöhinävastaavaa ja pöhisee tosi kovaa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinätiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toiminnantarkastajat // Auditors=<br /> Tarkastavat vuoden päätyttyä yhdistyksen kirjanpidon ja varmistavat että yhdistyksen hallinnossa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Varatoiminnantarkastajat // Vice-auditors=<br /> Molemmilla toiminnantarkastajilla on henkilökohtainen varahenkilö.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varatoiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=TKO-%C3%A4lyn_virat&diff=9525 2020-11-13T15:15:31Z

<p>Fniclas: /* Yritysvastaavat // Corporate relations */</p> <hr /> <div>=Hallitus (enintään 11 jäsentä + pj, rahis ja sihteeri) // Board (at most 11 members + chairman, treasurer and secretary)=<br /> Hallitus kokoustaa yleensä pari kertaa kuussa. Kokouksissa suunnitellaan tulevia tapahtumia ja huolehditaan siitä, että järjestön asiat rullaavat eteenpäin. Hallituslaisille lankeaa usein erilaisia juoksevia asioita ja hallituksen jäseneltä toivotaan mahdollisimman säännöllisen kokousläsnäolon lisäksi sopivasti pontta hoitaa oma-aloitteisesti pieniä järjestön asioita.<br /> <br /> ''&quot;Hallitustyöskentely on opettanut ihan älyttömän määrän oma-aloitteisuutta ja yhteistyötaitoja sekä toiminut yleisesti ottaen erittäin yleissivistävänä kokemuksena. Suosittelen todella vakavasti kaikille, joita oikeasti kiinnostaa järjestön asiat. Tämä on myös sellainen nakki, missä kokemuksesta on hyötyä, mutta sitä ei kuitenkaan vaadita. Tärkeämpää on lähteä energisellä asenteella ja sillä aikomuksella, että oman hallitusvuoden jälkeen järjestö on paremmassa kunnossa, kuin sitä ennen. &quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, hallituksen jäsen 2017-2020<br /> <br /> ''&quot;Vaikka ajatukseni alunperin olikin keskittyä rahastonhoitajan hommiin, on hallituksessa päässyt mukaan muihinkin kiinnostaviin hommiin. On ollut myös hienoa huomata, kuinka erilaisia ihmisiä hallituksessamme on ollut, joten jos jokin asia ei ole ollut itselle ominaisinta, hyvällä todennäköisyydellä se on jollekin muulle ollut. Jäsenistömme on monipuolinen, joten hallituksenkin on hyvä olla. Aina ei edes etukäteen voi tietää, mitkä erilaisuudet korostuvat vuoden aikana. Esimerkkinä tästä pandemiatilanne, jonka aikana olen yrittänyt toimia riskiryhmäläisten äänenä hallituksessa. Vuosi sitten tätä tilannetta ei osannut kuvitellakaan.''<br /> <br /> ''Suosittelen hallituspaikkaa kaikille fuksista jäärään. Itselleni vuoden 2019 fuksina tämä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka laajemman kokonaisuuden näkemiseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen 2020<br /> <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi hallituspestiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Puheenjohtaja // Chairman of the board= <br /> <br /> Aka. El Presidente, Pääjehu, Suuri Johtaja. Kokousten koollekutsumisen ja puheenjohtajana toimimisen lisäksi puheenjohtaja edustaa Tekistä muulle maailmalle. Puheenjohtaja on viime kädessä vastuussa järjestön toiminnasta.<br /> <br /> ''&quot;Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että asiat tapahtuvat ja järjestön toiminta rullaa suunnitellusti läpi vuoden. Näkyvin osa puheenjohtajan roolia lienee kokousten järjestäminen ja johtaminen, mutta mukaan kuuluu myös rutkasti delegointia, reagointia, suunnittelua, edustamista sekä kommunikointia niin sisäisten kuin ulkoistenkin sidosryhmien suuntaan. Puheenjohtajan vuotuisiin tehtäviin lukeutuu myös mm. HYYn toiminta-avustushakemuksen tekeminen keväällä, seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatiminen syksyllä sekä toimintakertomuksen päätoimittaminen vuoden päätteeksi. Tiivistettynä: Vuoden kestävä mittelö, jossa aseina vaihtelevasti nuija, keppi ja porkkana.&quot;''<br /> <br /> :- Mila Katajisto, puheenjohtaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi puheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Varapuheenjohtaja // Vice-chairman of the board=<br /> Puheenjohtajan oikea käsi, toinen henkitorvi ja vasen munuainen. Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt ja avustaa tätä parhaaksi näkemillään tavoilla. Varapuheenjohtajaa ei valita syyskokouksessa, vaan hallituksen keskuudesta järjestäytymiskokouksessa.<br /> <br /> ''&quot;Niinkuin yllä lukee, on vpj:n virallinen tehtävä toimia puheenjohtajan sekundanttina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on kuitenkin hiemani vaikeammin rajattavissa. Joka tapauksessa vpj:n on tärkeä pysyä järjestön tilanteen tasalla. Ei siis riitä, että ei tee mitään ja odottaa vain pj:n yöllisiä paniikkisoittoja, sillä siinä vaiheessa on vaikea ruveta muodostamaan ongelman ratkaisuun vaadittavaa kokonaiskuvaa. Jotta vpj:stä olisi oikeasti hyötyä muutenkin, kuin penkinlämmittäjänä, tulee hänen olla proaktiivinen, oma-aloitteinen ja ennenkaikkea ylläpitää vahvaa dialogia pj:n kanssa. Puheenjohtajisto muodostaa myös yhdessä keulan hallitukselle, joten vaikka mielipiteitä saa, ja on hyväkin, olla erilaisia, tulee vpj:n toiminnan kuitenkin olla pj:tä tukevaa. Joskus kysmykseksi herää, mitä kaikkia vastuita puheenjohtaja voi vpj:lleen sälyttää, mutta tähän vastaus on, että vain mielikuvitus on rajana.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, varapuheenjohtaja 2020<br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varapuheenjohtajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Sihteeri // Secretary=<br /> Sihteeri on hallituksen jäsen, joka kirjoittaa pöytäkirjat hallituksen ja yhdistyksen kokouksista, ja huolehtii pöytäkirjojen ja niiden liitteiden asianmukaisesta arkistoinnista kokousten jälkeen. Sihteerin vastuulla on myös muut juoksevat paperityöt.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi sihteerin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Rahastonhoitaja // Treasurer=<br /> Hallituksen jäsen, joka vastaa TKO-älyn kassavirran hallinnasta, laskujen maksamisesta, toteumien tekemisestä, velkojen perinnästä ym.<br /> <br /> ''&quot;Yllämainittujen lisäksi ainakin lakisääteinen kirjanpito ja tilinpäätös kuuluu toimenkuvaan myös. Jos halua ja aikaa löytyy, niin vastuualueeseen kuuluvia toimia saa kehittää. Rahastonhoitajana pääsee olemaan laajasti yhteyksissä eri aktiivien kanssa. TKO-äly ei ole pieni järjestö, joten rahastonhoitajan virkakaan ei ole työmäärältään pienimmästä päästä. On siis ihan ok olla &quot;vain&quot; rahastonhoitaja. Aiemmasta talouskokemuksesta (laskutus, kirjanpito, budjetointi,...) on hyötyä, mutta ei ole välttämätöntä.''<br /> <br /> ''Homma vaatii jonkin verran säännöllisiä toimia. Esimerkiksi käteiskassat tulee talousohjesäännön mukaan laskea säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa, kuitenkin mielellään kuukausittain. Jäsenmaksut tulee kuitata ennen hallituksen kokousta jäsenvastaavan kanssa sovitussa aikataulussa. Laskutusta tulee tehdä tarvittaessa tapahtumien yhteydessä, samoin yrityksiä pitää muistaa aina välillä laskuttaa. Laskutuksen lisäksi saatavia tulee seurata ja tarvittaessa muistuttaa velallisia maksamattomista laskuista.''<br /> <br /> ''Koska työtä on paljon, niin joidenkin hommien delegointi avustavalle rahastonhoitajalle voisi olla hyvä kehityskohde tulevaisuudessa. Myös järjestelmien kehitys voi olla hyvä idea.''<br /> <br /> ''Vaikka yhdistysten kirjanpito hieman poikkeaakin yritysten kirjanpidosta, niin perusasiat ovat kutenkin samat ja kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi yrittäjänä tai jos hakeutuu töihin taloushallinnon ohjelmistoa tekevään yritykseen.&quot;''<br /> <br /> :- Mari Karlsson, rahastonhoitaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava rahastonhoitaja // Assisting treasurer=<br /> Avustaa rahastonhoitajaa tarpeen vaatiessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan rahastonhoitajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Jäsenvastaava // Member coordinator=<br /> Pitää yllä jäsenrekisteriä, lisää jäseniä järjestöön sekä poistaa jäsenmaksunsa maksamattomat yhdistyksestä. Nakki on ollut perinteisesti osa rahastonhoitajan salkkua. Jos virat ovat eri henkilöillä, tiivis yhteistyö rahiksen ja jäsenvastaavan välillä on erittäin suotavaa.<br /> <br /> ''&quot;Jäsenvastaavan virka ei ole kovin työläs, mutta vaatii pientä vaivannäköä vuoden läpi. Suurin työmäärä tulee siitä, että jokaiseen hallituksen kokoukseen tulee muodostaa esitys uusista jäsenistä, niin sanottu jäsenesitys. Sen lisäksi vuoden aikana jäsenvastaavan harteille jää kaikennäköinen sekalainen jäsenistön informoiminen ja tukeminen jäsenasioissa. Tämä on todella kiva pikkuvirka, jossa pääsee hyvin konkreettisella tavalla auttamaan jäsenistöä. Suosittelen sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin toiseen virkaan. Itse olen viihtynyt virassa niin hyvin, että päätin tehdä sitä toisenkin kauden verran!&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, jäsenvastaava 2019 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi jäsenvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Tuotevastaava // Product coordinator=<br /> Vastaa TKO-älyn tuotteista. Mm. niiden varastotilanteesta, varastonhallinnasta ja varastotilanteen ylläpitämisestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tuotevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tiedottajat // Communications officers=<br /> Hallinnoi sähköpostilistoja ja huolehtii, että jäsenistö pysyy ajan tasalla järjestön toiminnasta tiedottamalla tapahtumista eri medioissa: sähköposti, Telegram, Facebook, muu sosiaalinen media ja tapahtumakalenteri. Ensi vuodelle toivotaan kahta tiedottajaa, jotka voisivat jakaa vastuualueet keskenään ja tuurata toinen toisiaan.<br /> <br /> ''&quot;Tiedottajan tehtävä on pitää jäsenistö ajan tasalla niin järjestön toiminnasta kuin opintoihinkin liittyvistä asioista. Tästä johtuen on myös tiedottajan itsensä syytä olla perillä tulevista tapahtumista ja tämä toteutuu yleensä parhaiten hallituksen kokouksiin osallistumalla. TKO-älyn tiedotus painottuu pitkälti sähköposti- ja Telegram-viestintään, mutta tiedottajana pääset vaikuttamaan siihen miten TKO-äly esittäytyy jäsenistölleen myös näiden kanavien ulkopuolella. Erityisesti Instagramissa tapahtuvalle viestinnälle näyttäisi olevan kysyntää, joten jos olet kotonasi tässä kyseisessä somessa, pääset varmasti halutessasi kehittämään TKO-älyn viestintää tällä rintamalla. Voin suositella tiedottajan virkaa niin jäärille kuin fukseillekkin, sillä se ei ole kovin työläs ja antaa virkailijalleen varsin vapaat kädet.&quot;''<br /> :- Mitja Karhusaari, tiedottaja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tiedottajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yhdenvertaisuusvastaava (ent. tasa-arvovastaava) // Equality adviser=<br /> Tarkkailee ja pyrkii järjestön ilmapiirin parantamiseen. Pureutuu ongelmakohtiin ja organisoi toimenpiteitä järjestöilmapiirin parantamiseksi. Järjestää vuoden alkupuolella ilmapiirikyselyn kuullakseen jäsenistön mielipiteitä.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Tasa-arvovastaavana olen päässyt edistämään ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa järjestön kontekstissa, eli konkreettisesti tehnyt järjestöstä paremman paikan. Se on hyvin palkitsevaa, jos tasa-arvo ja muut ihmiset ovat lähellä sydäntä. Tasa-arvovastaavalla kriittiset ominaisuudet ovat sosiaaliset taidot (empatia ja kommunikaatio, argumentointi, vastakkaisten näkemysten ymmärtäminen) ja kyky huomata ja nostaa esiin epäkohtia, sekä kyky sietää konflikteja. Tasa-arvovastaavan on hyvä tuntea järjestö jo melko hyvin esimerkiksi aikaisempien virkojen kautta. Tämä virka ei ole valtavan työläs, mutta se voi olla - ja usein onkin - henkisesti raskas, ja kun kyse on jäsenistön hyvinvoinnista, vastuu on todella suuri. Tukea saa onneksi hallitukselta, häirintäyhdyshenkilöiltä, HYY:ltä ja muiden järjestöjen yhdenvertaisuusvastaavilta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, tasa-arvovastaava 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yhdenvertaisuusvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Häirintäyhdyshenkilöt // Harassment contact persons=<br /> Ottavat vastaan ihmisten yhteydenottoja, tarkkailevat TKO-älyn tapahtumista annettavaa palautetta ja neuvovat ja auttavat ihmisiä tilanteissa, joihin liittyy häirintää, yhdenvertaisuusongelmia tai tulehtunutta ilmapiiriä. Tiedottavat TKO-älyn hallitusta olemassa olevista ongelmista. Häirintäyhdyshenkilöitä valitaan kaksi kappaletta.<br /> <br /> <br /> ''&quot;Jos omaat hyvät sosiaaliset taidot (empatian tunteminen ja näyttäminen, kommunikaatio) ja koet ihmisten auttamisen palkitsevaksi, kannattaa hakea häirintäyhdyshenkilön virkaa. Se on jonkin verran näkymätöntä työtä, ja toisinaan henkisesti raskasta, mutta hyvät häirintäyhdyshenkilöt tekevät järjestöstä roimasti turvallisemman ja paremman paikan kaikille. Häirintäyhdyshenkilöt työskentelevät tasa-arvovastaavan kanssa, ja saavat tukea HYY:ltä ja laitokselta.&quot;''<br /> <br /> :- Sofia Vanhanen, häirintäyhdyshenkilö 2019-2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi häirintäyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Yritysvastaavat // Corporate relations=<br /> Pitävät proaktiivisesti yhteyttä yrityksiin ja neuvottelevat yhteistyösopimuksista. Sopimukset hyväksyy hallitus. Yritysvastaavat myös sopivat excuista ja yhteistapahtumista yritysten kanssa.<br /> <br /> * Yritysvastaavana neuvottelet yhteistyösopimuksista yhteistyökumppaneiden kanssa, välität työpaikka ilmoitukset tko-älyn job-boardille, järjestät tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa ja kuukausittain vastaat yritystiimiin sähköpostiin tulleisiin viesteihin. <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi yristysvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Opintovastaavat // Studies representatives=<br /> Toimivat yhteyshenkilöinä osaston ja opiskelijoiden välillä. Opintovastaavat ovat edunvalvontatoimijoita ja välittävät esim. kursseista saatuja palautteita yliopiston suuntaan. Tehtäviin kuuluu myös kanssaopiskelijoiden opastaminen kurssivalinnoissa ja muissa opintojen ihmeellisyyksissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi opintovastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Fuksi- ja tuutorivastaavat // Freshmen and tutor affairs=<br /> Rekrytoi tuutoreita ja osallistuu heidän koulutuksiinsa. Toimii tuutoreiden lempeänä opastajana, suorittaa fuksikyselyn kesällä ja kerää fuksipalautteen loppusyksystä. Osallistuu fuksitoiminnan järjestämiseen. Toimii välikätenä tiedekunnan tuutorisihteerin ja järjestön tuutorien välillä. Fuksi- ja tuutorivastaavia valitaan yleensä kaksi.<br /> (itse tuutorit rekrytoidaan vuoden alussa)<br /> <br /> * <br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavan roolit ovat TKO-älyssä olleet perinteisesti yhdistetyt, sillä niiden tehtävät ovat toisiinsa pitkälti sidoksissa. Virassa on ympäri vuoden tehtävää, joskin vaihtelevissa määrin eri vuodenaikoina. Alkuvuodesta tuutorivastaava huolehtii tuutorivalinnoista yhdessä osaston kanssa, sekä tämän jälkeen kevään aikana tuutoreiden koulutuksesta. Kesällä vastaavat lähettävät fukseille tervetulokirjeen ja huolehtivat orientoivan viikon aktiviteeteistä. Tämän jälkeen vielä fuksisuunnistus/fuksiaiset sekä tietysti vuoden fuksien ja tuutoreiden palkitseminen. Virassa joutuu olemaan yhteydessä osaston kanssa, sekä tiedekunnan tuutorivastaavan kanssa. Tämän lisäksi hyötyä on myös kokemuksesta tapahtumien järjestämisestä.&quot;''<br /> <br /> :- Olli Keski-Hynnilä, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2019 ja 2020<br /> <br /> ''&quot;Fuksi- ja tuutorivastaavat ovat yksiä koko järjestön tärkeimmistä henkilöistä. Heidän tekemisensä nimittäin vaikuttaa suoraan siihen, millaisen ponnahduslaudan fuksit saavat ensimmäiseen TKT-syksyynsä. Jos kaipaat virkaa, jolla on oikeasti merkitystä, tämä on se juttu! Fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa ei tarvitse kuitenkaan pelätä, sillä suurin osa työstä ryhmittyy orientaation yhteyteen ja muulloin työmäärä on kohtalaisen hillitty. Saat myös tukea, lohtua ja sopivasti kannustavia solvauksia aisapariltasi, joten minkään ongelman kanssa et ole täysin yksin. Kaikista ikävimmät nakit voit myös sälyttää tuutoreille. Itse olen eniten nauttinut virasta vastuusta, uusien ihmisten kohtaamisesta (fuksien lisäksi muiden matlujärjestöjen tuutorivastaavat ja tuutorit) ja uusien opiskelijoiden auttamisesta&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, fuksi- ja tuutorivastaava vuosina 2018 ja 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi fuksi- ja tuutorivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Vuosijuhlamestari // Annual ball sultan=<br /> Järjestää vuosijuhlat etkokokkareineen, jatkoineen ja silliksineen. Neuvottelee tilat ja menut, lähettää kutsut, suunnittelee ohjelman. Suunnittelee ja järjestää juhlavuoden tapahtumia.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlamestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Vuosijuhlatiimi // Annual ball team=<br /> Avustaa vuosijuhlamestaria edellämainituissa tehtävissä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi vuosijuhlatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöytäjuhlavastaava // Academic table party coordinator=<br /> Vastaa sitseistä. Sitsejä järjestetään vähintään neljät vuodessa: fuksisitsit, yhteissitsit keväällä, vappusitsit ja mahdollisesti myös rapusitsit ja muita. Pöytäjuhlavastaava suunnittelee tapahtuman koristeluineen ja organisoi keittiöhenkilökunnan, tarjoilijat sekä muut apukädet.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöytäjuhlavaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Avustavat pöytäjuhlavastaavat // Table party team=<br /> Avustavat pöytäjuhlavastaavaa sitsien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan pöytäjuhlavastaavan (aka sitsitiimi) virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Keittiömestari // Chef=<br /> Vastaa sitsien menun laatimisesta ja maittavan ruuan laitosta aina tukkuretkestä alkaen.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi keittiömestarin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Kulttuurivastaava // Culture chieftain=<br /> Järjestää TKO-älyn alkoholitonta toimintaa tiiminsä tukemana: kulttuuriexcuja, kokkikerhoja, musisointia ym. Vain taivas on rajana!<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuurivastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].''' <br /> <br /> <br /> =Kulttuuritiimi // Culture and leisure team=<br /> Järjestää alkoholittomia tapahtumia Kulttuurivastaavan kanssa. Yksittäisen tiimiläisen tehtäviin kuuluu usein tarjoilujen noutoa, tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua vastaavan kanssa ja innokkaasti tapahtumissa käyntiä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi kulttuuritiimiä virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-vastaava // Casual coordinator=<br /> Järjestää erilaisia alkoholittomia Casual Nighteja, kuten leffa- ja lautapeli-iltoja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Casual-tiimi // Casual team=<br /> Auttaa Casual-vastaavaa esimerkiksi tarjoilujen noudossa ja tapahtumien järjestämisessä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi casual-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Tärpistövastaava // Exam archivist=<br /> Pitää Tärpistöä ajantasalla ja päivitettynä. Ohjeistaa jäsenistöä tenttien skannauksessa ja Tärpistöön toimittamisessa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi tärpistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Bilevastaava // Party coordinator=<br /> Järjestää keväällä bileet (yleensä Alina-salissa) ja syksyllä Fuksiaiset (Fuksisuunnistuksen jatkot). Vastaa myös saunailloista. Huolehtii biletiimin organisoitumisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi bilevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Biletiimi // Party team=<br /> Järjestävät bileet ja saunaillat yhdessä bilevastaavan kanssa. Käytännössä kantaa tavaraa ja somistaa tiloja.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi biletiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Risteilyvastaava // (Cruise) Captain=<br /> Järjestävät syksyllä Kumpulan järjestöjen yhteisristeilyn (KJYR). Päättävät keväällä risteilyn ajankohdan ja tekevät tarjouspyynnöt risteilystä ja syksyllä organisoivat kaiken risteilyyn liittyvän.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi risteilyvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Gurula-vastaavat // Gurula correspondent=<br /> Huolehtivat Gurulan siisteydestä ja viihtyvyydestä. Hallinnoivat ja huoltavat gurulan laitteita sekä organisoivat Gurulan siivouksen kerran periodissa ja Navetan naulakoiden tyhjennyksen kerran vuodessa. Virka sopii hyvin Gurulassa runsaasti viihtyvälle!<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Gurula-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =RV-vastaavat=<br /> Pyörittävät ruokavälitystä. Tekevät tilauksia ja huolehtivat niiden vastaanotosta ja hyllytyksestä. Auttavat rahastonhoitajaa kassan laskemisessa, tarkkailevat RV:n velka- ja taloustilannetta ja ylläpitävät inventaariota RV-hyllyn tuotteista.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi RV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntavastaava // Physical activities minister=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja johtaa liikuntatiimiä. Toiveena myös vakiovuoro Unisportiin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntavastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Liikuntatiimi // Physical activities team=<br /> Huolehtii Tekiksen fyysisestä kunnosta auttamalla liikuntavastaavaa järjestämällä liikuntatapahtumia ja osallistumalla niihin.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi liikuntatiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =LAN-vastaava // Minister of LAN parties=<br /> Järjestää lanit ainakin kaksi kertaa vuodessa, fuksilanit syksyllä ja kevään lanit keväällä. Lanien järjestämisessä huolehditaan viikonlopun mittaisen lanituksen mahdollistavasta infrasta. Lanit pyritään järjestämään jonkun TKO-älyn yhteistyökumppanin kanssa, jolloin tavallisesti sijaintina toimii kyseisen yrityksen toimistotilat, ja heidän kanssaan sovitaan ruoka- ja juomajärjestelyistä. Laneilla järjestetään perinteinen LAN-turnaus, jonka voittaja palkitaan legendaarisella kiertopalkinnolla. Kaksien lanien lisäksi voi kehitellä lisää laneja, tai esimerkiksi pohtia yhdessä pöhinätiimin kanssa muita peliaiheisia tapahtumia, kuten game jameja.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =LAN-tiimi // LAN party team=<br /> Auttaa LAN-vastaavaa järjestelyissä, kantamuksissa ja ideoinnissa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi LAN-tiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Senior Application Evangelist=<br /> Hieno termi webmasterille ja yleiselle Tekiksen sysadminille. Vastaa mm. tko-aly.fi ylläpidosta ja Gurulan tekniikan vaihtelevasta toimivuudesta. Tietty luova hulluus ja visio järjestelmien jatkokehitykseen lasketaan eduksi.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Senior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Junior Application Evanglist=<br /> Auttavat Senioria TKO-älyn IT-järjestelmien ylläpidossa ja jatkokehityksessä. Vastaavat osaltaan niin devopsista kuin devaamisesta.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Junior Application Evangelistin virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Graafikko // Graphic designer=<br /> Suunnittelee ja toteuttaa TKO-älyn graafisia tarpeita.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi graafikon virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Päätoimittaja // Editor-in-chief=<br /> Organisoi blogin ja mahdollisesti README-lehden toimituksen eli taiton, artikkelit ja kuvituksen ja teeman. README ja blogi ovat tuotteina hyvin vapaamuotoisia, joten itseään pääsee tässä tehtävässä toteuttamaan hyvin vapaasti.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi päätoimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toimittajat // Reporters=<br /> Tuottavat sisältöä TKO-älyn blogiin ja mahdollisesti myös paperiseen README-lehteen. Myös kuvatoimittajaksi voi ryhtyä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toimittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Taittaja // Layout artist=<br /> Luo tarvittaessa Readmen visuaalisen ilmeen. Toimittaa lauluvihkoja sitseille yms. printtituotteita.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi taittajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ilontalovastaava (aka klusterivastaava) // Klusteri correspondent=<br /> Vastaa Tekiksen osuudesta Christina Reginassa. Organisoi parin kuukauden välein TKO-älyn klusterisiivousvuoron ja edustaa Klusterin hallinnollisen elimen, Leppätalokomitean kokouksissa. Pitää klusterin avaimelliset ruodussa.<br /> <br /> *<br /> <br /> &quot;''Leppätalovastaava huolehtii klusterin siivousvuoroista, sekä osallistuu leppätalokomitean kokouksiin ja on mukana klusteria koskevassa päätöksenteossa''&quot;<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Avustava Ilontalovastaava (moppaaja) // Klusteri team=<br /> Klusteri-avaimellinen, joka sitoutuu osallistumaan ym. siivoustalkoisiin. Moppaaja menettää avaimensa herkästi jos siivousintoa ei löydy.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi avustavan ilontalonvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ympäristövastaava // Environmental adviser=<br /> Vahtii ympäristösuunnitelman toteutumista ja vastaa TKO-älyn toiminnan kestävästä kehityksestä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ympräistövastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =HYY-vastaava // HYY correspondent=<br /> Tiedottaa hallitusta ja järjestöä HYY:n asioista.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi HYY-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Ulkoasiainvastaava // Foreign minister=<br /> Järjestää yhteistoimintaa ja excuja muiden paikkakuntien (ehkä myös muiden valtioiden?) tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi ulkoasianvastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =TEK-yhdyshenkilö // TEK correspondent=<br /> Vastaa yhteydenpidosta ja yhteistyöstä Tekniikan akateemisten ammattijärjestön kanssa.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi TEK-yhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Alumniyhdyshenkilö // Alumni correspondent=<br /> Pitää yhteyttä TKT-alumnien hallitukseen ja yliopiston alumnijärjestöön. Tuo terveisiä hallitukselle.<br /> <br /> ''&quot;Alumniyhdyshenkilön virka vaatii erittäin vähän työtä. Käytännössä olen ennen jokaista hallituksen kokousta lähettänyt alumniyhdistyksen tiedottajalle viestiä kysyen, onko alumneilla jotain terkkuja. Kerran olen saanut virkaa varten varatun sähköpostialaiksen kautta yhteydenoton, jonka edistin alumnien suuntaan. 4.8/5: Suosittelen, sillä pääsee pitämään yhteyttä alumneihin.&quot;''<br /> <br /> :- Markus Holopainen, alumniyhdyshenkilö 2020<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi alumniyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =Otaniemiyhdyshenkilö // Otaniemi correspondent=<br /> Hoitaa suhteita ystävyysjärjestöihimme Otaniemessä. Sopii tapaamisia ja käy keskusteluja ystävyysjärjestöjen kanssa sekä kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä muihin Otaniemen järjestöihin. Yhdistää tarvittaessa ihmisiä TKO-älyn ja ystävyysjärjestöjen puolelta.<br /> <br /> <br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi Otaniemiyhdyshenkilön virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> =KV-vastaava // International student coordinator=<br /> Vastaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista järjestöön ja mukaan järjestön toimintaan sekä vastaa heidän hyvinvoinnistaan järjestössä.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi KV-vastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Datatiede-vastaava // Data science coordinator=<br /> Pitää yhteyttä datatieteen maisteriohjelman suuntaan. Tärkeä kehityskohde, koska datatieteen opiskelijat olisi kiva saada paremmin mukaan toimintaan. Kehittää TKO-älyn toimintaa niin, että datatieteen opiskelijat otetaan huomioon.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi datatiedevastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinävastaava // Hustle master=<br /> <br /> Pöhinävastaavan tehtäviin kuuluu TKO-älyn ja sen jäsenistön osallistaminen erinäiseen pöhinätoimintaan, kuten hackathoneihin, workshoppeihin, innovointihaasteisiin, sekä startup- ja yrittäjyystapahtumiin. Pöhinävastaava muodostaa, rakentaa ja ylläpitää TKO-älyn suhteita pöhinätoimintaa harjoittaviin organisaatioihin. Pöhinävastaava järjestää tai on mukana järjestämässä pöhinätapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedottaa ajankohtaisista pöhinätapahtumista, ja pitää huolta pöhinäkulttuurin hyvinvoinnista TKO-älyn sisällä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinävastaavan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Pöhinätiimi // Hustle team=<br /> Auttaa pöhinävastaavaa ja pöhisee tosi kovaa.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi pöhinätiimiä kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Toiminnantarkastajat // Auditors=<br /> Tarkastavat vuoden päätyttyä yhdistyksen kirjanpidon ja varmistavat että yhdistyksen hallinnossa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä.<br /> <br /> * <br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi toiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''<br /> <br /> <br /> =Varatoiminnantarkastajat // Vice-auditors=<br /> Molemmilla toiminnantarkastajilla on henkilökohtainen varahenkilö.<br /> <br /> *<br /> <br /> <br /> '''Ilmoita kiinnostuksesi varatoiminnantarkastajan virkaa kohtaan [https://wiki.tko-aly.fi/Aktiiviehdokkaat_vuodelle_2021 hallintowikissä].'''</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9339 2020-06-01T14:45:53Z

<p>Fniclas: </p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Tuutori Ilkka Luukkonen==<br /> {|<br /> | [[File:ilkka.png|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ilkka Luukkonen'''<br /> *'''email''': ilkka.t.luukkonen@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/IlkkaL IlkkaL]<br /> <br /> <br /> Kuunnelkaa kuunnelkaa!<br /> <br /> Aloitan toisen opiskeluvuoteni ja olen ensimmäistä kertaa tuutorina. Tuutorihommien lisäksi kuulun TKO-älyn liikuntatiimiin, ja liikuntatoiveita otetaankin vastaan!<br /> <br /> Minut voi tavoittaa kampuksen tiloista, Unisportilta, Vantaankosken kuohuista, ja tietenkin digitaalisesti! Saa tulla rupattelemaan ja esittämään kysymyksiä.<br /> <br /> Fuksisyksy saattaa hieman jännittää, mutta kannattaa silti heittäytyä mukaan. Saadut kokemukset ja kaverisuhteet antavat rutkasti voimia opiskeluun.<br /> <br /> <br /> Pidetään hauskaa, moikka!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Niclas Forsman==<br /> {|<br /> | [[File:Niclas.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Niclas Forsman'''<br /> *'''email''': niclas.forsman@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/nnecklace nnecklace]<br /> <br /> <br /> Ciao!<br /> <br /> Olen tokan vuoden käpistelijä (tietojenkäsittelytieteen opiskelija) ja syksyllä toimin ensimmäistä kertaa tuutorina. Ainejärjestövirkoja löytyy myös. Olen mm. TKO-älyn yritystiimissä ja toimin myös TKO-älyn application-evankelistina. (Ts. ylläpitäjänä)<br /> <br /> Tavoitteeni tuutorina on auttaa uudet opiskelijat sopeutumaan yliopistoelämään. Liikun paljon kampuksella, etenkin Gurulassa, ja kaikissa opiskelijatapahtumissa. Kannustan fukseja osallistumaan mahdollisimman paljon opiskelijatapahtumiin, niissä tutustutte paljon uusiin ihmisiin ja tutustutte myös meidän mahtavaan ainejärjestöön!<br /> <br /> Jos vuoden aikana tulee jotain kysyttävää niin kysykää rohkeasti irl, telegramitse, sähköpostitse taikka intiaani savumerkeillä. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, varsinkin jos kysymykset koskevat hyvinvointi, algoritmeja, IT-ala, ohjelmointi, jalkapallo tai kamppailulajeja!<br /> <br /> Toivottavasti alkava syksy on teille mahdollisimman tapahtumarikas, mieleenpainuva ja ennen kaikkea hauska. <br /> <br /> <br /> Tsemppiä alkaviin opintoihin!<br /> <br /> |}</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Tiedosto:Niclas.jpeg&diff=9338 2020-06-01T14:45:11Z

<p>Fniclas: </p> <hr /> <div></div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9337 2020-06-01T14:43:27Z

<p>Fniclas: /* Tuutori Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Tuutori Ilkka Luukkonen==<br /> {|<br /> | [[File:ilkka.png|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ilkka Luukkonen'''<br /> *'''email''': ilkka.t.luukkonen@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/IlkkaL IlkkaL]<br /> <br /> <br /> Kuunnelkaa kuunnelkaa!<br /> <br /> Aloitan toisen opiskeluvuoteni ja olen ensimmäistä kertaa tuutorina. Tuutorihommien lisäksi kuulun TKO-älyn liikuntatiimiin, ja liikuntatoiveita otetaankin vastaan!<br /> <br /> Minut voi tavoittaa kampuksen tiloista, Unisportilta, Vantaankosken kuohuista, ja tietenkin digitaalisesti! Saa tulla rupattelemaan ja esittämään kysymyksiä.<br /> <br /> Fuksisyksy saattaa hieman jännittää, mutta kannattaa silti heittäytyä mukaan. Saadut kokemukset ja kaverisuhteet antavat rutkasti voimia opiskeluun.<br /> <br /> <br /> Pidetään hauskaa, moikka!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Niclas Forsman==<br /> {|<br /> | [[File:Niclas.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Niclas Forsman'''<br /> *'''email''': niclas.forsman@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/nnecklace nnecklace]<br /> <br /> <br /> Ciao!<br /> <br /> Olen tokan vuoden käpistelijä (tietojenkäsittelytieteen opiskelija) ja syksyllä toimin ensimmäistä kertaa tuutorina. Ainejärjestövirkoja löytyy myös. Olen mm. TKO-älyn yritystiimissä ja toimin myös TKO-älyn application-evankelistina. (Ts. ylläpitäjänä)<br /> <br /> Tavoitteeni tuutorina on auttaa uudet opiskelijat sopeutumaan yliopistoelämään. Liikun paljon kampuksella, etenkin Gurulassa, ja kaikissa opiskelijatapahtumissa. Kannustan fukseja osallistumaan mahdollisimman paljon opiskelijatapahtumiin, niissä tutustutte paljon uusiin ihmisiin ja tutustutte myös meidän mahtavaan ainejärjestöön!<br /> <br /> Jos vuoden aikana tulee jotain kysyttävää niin kysykää rohkeasti irl, telegramitse, sähköpostitse taikka intiaani savumerkeillä. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, varsinkin jos kysymykset koskevat hyvinvointi, algoritmeja, IT-ala, ohjelmointi, jalkapallo tai kamppailulajeja!<br /> <br /> Toivottavasti alkava syksy on teille mahdollisimman tapahtumarikas, mieleenpainuva ja ennen kaikkea hauska. <br /> <br /> <br /> Tsemppiä alkaviin opintoihin!<br /> <br /> |}</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9336 2020-06-01T14:42:25Z

<p>Fniclas: </p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Tuutori Ilkka Luukkonen==<br /> {|<br /> | [[File:ilkka.png|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Ilkka Luukkonen'''<br /> *'''email''': ilkka.t.luukkonen@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/IlkkaL IlkkaL]<br /> <br /> <br /> Kuunnelkaa kuunnelkaa!<br /> <br /> Aloitan toisen opiskeluvuoteni ja olen ensimmäistä kertaa tuutorina. Tuutorihommien lisäksi kuulun TKO-älyn liikuntatiimiin, ja liikuntatoiveita otetaankin vastaan!<br /> <br /> Minut voi tavoittaa kampuksen tiloista, Unisportilta, Vantaankosken kuohuista, ja tietenkin digitaalisesti! Saa tulla rupattelemaan ja esittämään kysymyksiä.<br /> <br /> Fuksisyksy saattaa hieman jännittää, mutta kannattaa silti heittäytyä mukaan. Saadut kokemukset ja kaverisuhteet antavat rutkasti voimia opiskeluun.<br /> <br /> <br /> Pidetään hauskaa, moikka!<br /> <br /> |}<br /> <br /> ==Tuutori Niclas Forsman==<br /> {|<br /> | [[File:Niclas.jpeg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Niclas Forsman'''<br /> *'''email''': niclas.forsman@helsinki.fi<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/nnecklace nnecklace]<br /> <br /> <br /> Ciao!<br /> <br /> Olen tokan vuoden käpistelijä (tietojenkäsittelytieteen opiskelija) ja syksyllä toimin ensimmäistä kertaa tuutorina. Ainejärjestövirkoja löytyy myös. Olen mm. TKO-älyn yritystiimissä ja toimin myös TKO-älyn application-evankelistina. (Ts. ylläpitäjänä)<br /> <br /> Tavoitteeni tuutorina on auttaa uudet opiskelijat sopeutumaan yliopistoelämään. Liikun paljon kampuksella, etenkin Gurulassa, ja kaikissa opiskelijatapahtumissa. Kannustan fukseja osallistumaan mahdollisimman paljon opiskelijatapahtumiin, niissä tutustutte paljon uusiin ihmisiin ja tutustutte myös meidän mahtavaan ainejärjestöön!<br /> <br /> Jos vuoden aikana tulee jotain kysyttävää niin kysykää rohkeasti irl, telegramitse, sähköpostitse taikka intiaani savumerkeillä. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, varsinkin jos kysymykset koskevat hyvinvointi, algoritmeja, IT-ala, ohjelmointi, jalkapallo tai kamppailulajeja!<br /> <br /> Toivottavasti alkava syksy on teille mahdollisimman tapahtumarikas, mieleenpainuva ja ennen kaikkea hauska. <br /> <br /> <br /> Tsemppiä alkaviin opintoihin!<br /> <br /> |}</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9333 2020-05-30T15:09:23Z

<p>Fniclas: /* Tuutori Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9332 2020-05-30T15:09:10Z

<p>Fniclas: /* Tuutori Niclas Forsman */</p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Tuutori Niclas Forsman==<br /> {|<br /> '''Niclas Forsman'''<br /> *'''email''': niclas.forsman@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/nnecklace nnecklace]<br /> <br /> Ciao!<br /> <br /> Olen tokan vuoden käpistelijä (tietojenkäsittelytieteen opiskelija) ja syksyllä toimin ensimmäistä kertaa tuutorina. Ainejärjestövirkoja minulla on muutamia. Olen mm. TKO-älyn yritystiimissä ja olen myös yksi TKO-älyn application-evankelisteista.<br /> <br /> Tavoitteeni tuutorina on auttaa mahdollisimman paljon uudet fuksit sopeutumaan yliopistoelämään. Liikun paljon kampuksella, etenkin Gurulassa, ja kaikissa opiskelijatapahtumissa. Kannustan fukseja osallistumaan mahdollisimman paljon tapahtumiin, niissä tutustutte paljon uusiin ihmisiin ja tutustutte myös meidän mahtavaan ainejärjestöön!<br /> <br /> Jos vuoden aikana tulee jotain kysyttävää niin kysykää rohkeasti irl, telegramitse, sähköpostitse taikka intiaani savumerkeillä. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, varsinkin jos kysymykset koskevat hyvinvointi, algoritmeja, IT-ala, ohjelmointi, jalkapallo tai kamppailulajeja!<br /> <br /> Toivottavasti alkava syksy on teille mahdollisimman tapahtumarikas, mieleenpainuva ja ennen kaikkea hauska. <br /> <br /> <br /> Tsemppiä alkaviin opintoihin!<br /> <br /> <br /> P.S. Kuva tulee myöhemmin :|<br /> |}</div>

Fniclas https://fuksiwiki.tko-aly.fi/index.php?title=Vuoden_2020_tuutorit&diff=9331 2020-05-30T15:08:58Z

<p>Fniclas: </p> <hr /> <div>Tältä sivulta löydät kuvaukset vuoden 2020 tuutorivastaavista ja tuutoreista.<br /> <br /> Siinä missä tavallinen tuutori vastaa uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä opiskelun arkeen, fuksi- ja tuutorivastaavan toimeenkuvaan kuuluu pitää huoli ylemmän tason tiedonkulusta ja fuksitapahtumien käytännönjärjestelyistä. Lisäksi vastaavat ratkaisevat vastaan tulevia ongelmia, joihin tuutori ei esimerkiksi ole osannut vastata. Tuutorivastaavat ovat yhteydessä tuutorien lisäksi myös osaston suuntaan, joten ota vain rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia sinua arveluttaa.<br /> <br /> Tuutorivastaavien yhteinen sähköpostiosoite on fuksivastaava ät tko-aly.fi<br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Olli Keski-Hynnilä==<br /> {|<br /> | [[File:Olli_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Olli Keski-Hynnilä'''<br /> *'''email''': olli.keski-hynnila@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/OlliKH OlliKH]<br /> <br /> Mou<br /> <br /> Aloittelen nyt viidettä vuotta tietojenkäsittelytieteitä ja maisteriopintoja suorittelen (vaihtelevalla tahdilla). Järjestöhommia on tälle vuodelle kertynyt oikein mukavasti. TKO-älyssä (myöh. Tekis) toimin hallituksen jäsenenä, olen toinen fuksi- ja tuutorivastaavista jonka lisäksi olen myös ilontalonvastaava. Tämän lisäksi toimin myös Matlu ry:n sekä TiTOL ry:n hallituksissa.<br /> <br /> Vuoden edetessä minut tulee todennäköisimmin löytämään erilaisista opiskelijatapahtumista. Pyörin myös satunnaisesti tai vähemmän satunnaisesti Kampuksella, pääasiallisesti Gurulassa tai Unisportin tiloissa.<br /> <br /> Jos lukuvuoden aikana tulee jotain kysyttävää, niin kannattaa ja saa ehdottomasti kysyä. Parhaiten yhteyttä meikään saa Telegrammilla, mutta myös hihasta saa tulla nykimään jos jossain minuun törmää. Liittyivät kysymykset sitten opiskeluihin tai opiskelijatapahtumiin niin vastaan mielelläni, sekä saatan jopa olla avuksi!<br /> <br /> Pitäkää hauskaa opiskelujenne aikana ja pyrkikää ehdottomasti tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelukaverit ovat valtava voimavara, jos (ja kun) opinnot hajottavat<br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Fuksi- ja tuutorivastaava Markus Holopainen==<br /> {|<br /> | [[File:Markus_H_2020.jpg|200px|left|thumb]]<br /> | valign=&quot;top&quot; |<br /> '''Markus Holopainen'''<br /> *'''email''': markus.x.holopainen@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/myzozoz myzozoz]<br /> <br /> Jea!<br /> <br /> Olen viidennen vuoden käpistelijä ja maisteriopintoni alkavat nyt syksyllä. TKO-älyssä olen ollut hallituksessa fuksista lähtien ja tänä vuonna toteutan myös esimerkiksi järjestön varapuheenjohtajan virkaa. Opiskeluaikana on tullut myös osallistuttua kaikenmoiseen oheistoimintaan, kuten speksiin. <br /> <br /> Neuvoni uusille opiskelijoille onkin, että kannattaa lähteä rohkeasti kaikkeen toimintaan mukaan, mihin opintojen rinnalla aika riittää! Henkilökohtainen tehtäväni on alentaa kynnystä kaikille uusille tulijoille ja sen takia fuksi- ja tuutorivastaavan virka sopiikin kuin naula otsaan.<br /> <br /> Kysykää, haastakaa ja rupatellaan tyhjänpäivisiä yhdessä. Esittäytykää rohkeasti ja kertokaa itsestänne! Tehdään tästä teidän paras fuksisyksy! Jes jes jes!<br /> <br /> |}<br /> <br /> <br /> ==Tuutori Niclas Forsman==<br /> {|<br /> '''Niclas Forsman'''<br /> *'''email''': niclas.forsman@helsinki.fi'''<br /> *'''Telegram''': [https://t.me/nnecklace nnecklace]<br /> <br /> Ciao!<br /> <br /> Olen tokan vuoden käpistelijä (tietojenkäsittelytieteen opiskelija) ja syksyllä toimin ensimmäistä kertaa tuutorina. Ainejärjestövirkoja minulla on muutamia. Olen mm. TKO-älyn yritystiimissä ja olen myös yksi TKO-älyn application-evankelisteista.<br /> <br /> Tavoitteeni tuutorina on auttaa mahdollisimman paljon uudet fuksit sopeutumaan yliopistoelämään. Liikun paljon kampuksella, etenkin Gurulassa, ja kaikissa opiskelijatapahtumissa. Kannustan fukseja osallistumaan mahdollisimman paljon tapahtumiin, niissä tutustutte paljon uusiin ihmisiin ja tutustutte myös meidän mahtavaan ainejärjestöön!<br /> <br /> Jos vuoden aikana tulee jotain kysyttävää niin kysykää rohkeasti irl, telegramitse, sähköpostitse taikka intiaani savumerkeillä. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin, varsinkin jos kysymykset koskevat hyvinvointi, algoritmeja, IT-ala, ohjelmointi, jalkapallo tai kamppailulajeja!<br /> <br /> Toivottavasti alkava syksy on teille mahdollisimman tapahtumarikas, mieleenpainuva ja ennen kaikkea hauska. <br /> <br /> Tsemppiä alkaviin opintoihin!<br /> <br /> P.S. Kuva tulee myöhemmin :|<br /> |}</div>

Fniclas