== <nowiki>http://<miun-tunnus>.users.cs.helsinki.fi/</nowiki> ==
db muutti syksyllä 2010. Kotisivu- ja miksei vaikka php-kehityskin toimii parhaiten users.cs.helsinki.fi-koneessa (svm-16.cs.helsinki.fi). Oikea tapa lienee seuraava:

echo y | wanna-htdocs
cd && chmod -R og-rwx ~ && touch htdocs/.htaccess && echo "<?php echo "Toimii" ?>" > htdocs/index.php
setfacl -m u:www-data:--x ~ ~/htdocs && setfacl -m u:www-data:r-- ~/htdocs/.htaccess

Tämän jälkeen toimii selaimessa esimerkiksi <nowiki>http://mcrantan.users.cs.helsinki.fi/</nowiki>.

'''Lue ja ymmärrä mitä <nowiki>http://users.cs.helsinki.fi/README.users.cs.helsinki.fi.txt</nowiki> sanoo!''' Kun lisäät tiedostoja (vaikka kuvan foo.png), jokaiselle pitää erikseen määritellä lukuoikeus käyttäjälle www-data. Toisin sanoen, kun lisäät muuta sisältöä kuin ajettavia skriptejä (PHP), joudut antamaan käyttäjälle www-data lukuoikeuden tiedostoon:

setfacl -m u:www-data:r-- <tiedoston-nimi>

Tämä pätee yhtälailla hakemistoihin. Jos teet hakemiston ~/htdocs/foo ja sen alle tiedoston index.html, joudut erikseen antamaan käyttäjälle www-data suoritusoikeuden hakemistoon ja lukuoikeuden tiedostoon:

setfacl -m u:www-data:--x ~/htdocs/foo
setfacl -m u:www-data:r-- ~/htdocs/foo/index.html

wanna-* komennoilla saa myös PostgreSQLn, MySQLn ja Tomcatin (*shudder*)

== Sivusto <nowiki>http://www.cs.helsinki.fi/u/<miun-tunnus></nowiki> : 'You don't have permission to access'... ==
Kyllä harmittaa kun hienot sivut on just julkaisua varten valmiit ja lapiokurssin assari kyselee tuotosten perään. Ei huolta, seuraavilla hilirimpsuilla oikeudet menevät kohdilleen ja sivut alkavat näkyä:

cd && chmod 0711 . && chmod 0711 public_html
cd public_html && find ./ -type d -exec chmod 0711 {} \; && find ./ -type f -exec chmod 0644 {} \;

1. rivillä siirrytään kotihakemistoon ja jos se onnistuu, muutetaan sen oikeudet drwx--x--x ja jos sekin onnistuu, muutetaan public_html-hakemiston oikeudet semmoisiksi kuin laitos on tarkoittanut. '''Merkit && komentojen välissä tarkoittavat:''' 'mikäli edellinen komento suoritettiin onnistuneesti, siirry seuraavaan'.

Kakkosrivillä siirrytään hakemistoon public_html ja jos se onnistuu, muutetaan kaikkien sen alla olevien hakemistojen omistukset niinkuin laitos on ne tarkoittanut ja jos sekin onnistuu, muutetaan public_html:n alla olevien kaikkien tiedostojen oikeudet niin että vain omistaja voi muuttaa mutta muut lukea.

Lisätietoa: http://www.cs.helsinki.fi/compfac/ohjeet/WWW/rajoittaminen.html - mm. kuinka tehdään salasanasuojattuja sivuja.

Matematiikan kurssit

2010-08-28T14:52:35Z

Dogo: Vielä pari enteriä korjattu

Tässä esitellään lyhyesti useimmat matematiikan perus- ja aineopintotason kurssit sekä muutama syventävä kurssi. Esitettyjä näkemyksiä ei kannata ottaa absoluuttisina totuuksina, vaan eräiden matematiikkaa poikkeuksellisen paljon sivuaineena opiskelleiden tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden mielipiteinä.

<div class="toclimit-3">__TOC__</div>

= Perusopinnot =
Huom.: vaikka alla olevat kurssit on määritelty Matematiikan laitoksella perusopinnoiksi, matematiikan perusopintokokonaisuuden voi käytännössä aina muodostaa myös muistakin kursseista (esim. sekoittamalla perus- ja aineopintoja).

== Analyysin peruskurssi ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Mitään esitietovaatimuksia tai -suosituksia ei ole. Analyysin peruskurssi sopii hyvin ensimmäiseksi yliopistomatematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Analyysin peruskurssi käsittelee suunnilleen samoja aiheita kuin teoreettisempi [[#Analyysi I ja II|Analyysi I]]. Keskeistä sisältöä ovat yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskenta ja sarjat.

=== Soveltuvuus ===
Analyysi I ja II sekä [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] käsittelevät olennaisesti samoja asioita, edelliset kaksi syvemmin ja teoreettisemmin, jälkimmäinen taas pintapuolisemmin ja soveltavammin. Kun Analyysiä on viime aikoina helpotettu ja muutettu opiskelijalähtöisemmäksi, se alkaa olla yhä useammalle opiskelijalle Analyysin peruskurssia suositeltavampi vaihtoehto.

Monet ovat nähneet tämän kurssin lähinnä lukiomatematiikan kertauksena, joka ei tarjoa työläyteensä nähden mitään olennaista hyötyä.

== Analyysi I ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Lukiomatematiikkaan tottuneelle aloituskynnys voi kuitenkin olla korkea, joten jonkin kevyemmän kurssin suorittaminen tätä ennen saattaa kannattaa.

=== Sisältö ===
Analyysi I käsittelee lukujonoja, raja-arvoja, jatkuvuutta, derivoituvuutta ja alkeisfunktioita. Samalla se toimii johdatuksena matemaattiseen ajatteluun ja todistustekniikoihin. Lähestymistapa on selvästi teoreettisempi kuin mihin lukiossa tottui. Opettajien ja tutoreiden varoituksissa on perää; kurssi voi olla raskas ja vaikea. Kysymys ei ole kuitenkaan asioiden vaikeudesta; valtaosa siitä on jo lukiosta tuttua. Vaikeus ja raskaus tulevat lähinnä aloituskynnyksen korkeudesta. Asiat muuttuvat huomattavasti helpommiksi, jos onnistuu pääsemään yli kulttuurishokista.

Luennoijat laittavat luentomuistiinpanonsa usein verkkoon, mutta niistäkään ei yleensä ole hyvän oppikirjan korvikkeeksi. Niinpä luentojen seuraaminen onkin Analyysi I:ssä ja II:ssa poikkeuksellisen suositeltavaa.

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen. Suoranaisia sovelluskohteita niille löytyy esimerkiksi tietokonegrafiikasta, suorituskykyanalyysista ja signaalinkäsittelystä. Jokin analyysin kurssi olisikin hyvä löytyä jokaisesta matematiikan sivuaineoppimäärästä.

== Analyysi II ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I tai vastaavat tiedot.

=== Sisältö ===
Kurssin keskeisiä aiheita ovat sarjat ja integrointi. Tavaraa on paljon, uutta asiaa tulee enemmän kuin Analyysi I:ssä ja käsittelyvauhti on nopeahko. Kuitenkin jos selvisi Analyysi I:stä, selviää todennäköisesti tästäkin.

== Analyysin harjoitustyö ==
2 op

=== Esitietovaatimukset ===
Analyysi I.

=== Sisältö ===
Viimeiset 2 op saa harjoitustyöstä, joka on sivuaineopiskelijoille vapaaehtoinen. Aiheen voi noutaa halutessaan jo syksyn Analyysi I:n toisen välikokeen jälkeen, mikä saattaa kannattaa. Aihettaan ei nimittäin saa itse valita ja kevään materiaalista saa paljon kieroutuneempia kysymyksiä. Käytännössä harjoitustyö on hieman laskari- tai koetehtävää laajempi tehtävä, josta tulee esittää parin sivun mittainen täsmällinen ratkaisu. Ani harva onnistuu välttymään iteraatioilta.

=== Soveltuvuus ===
Vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille.

== Matemaattisen analyysin kurssi ja jatkokurssi ==
10+10 op, syksy+kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Virallisten esitietovaatimusten mukaan lukion lyhytkin matematiikka riittää.

=== Sisältö ===
Sivuaineopiskelijoille (tilasto- ja kansantaloustieteilijöille) suunnattu versio Analyysin kursseista.

=== Soveltuvuus ===
Analyysin perusteet kuuluvat tietojenkäsittelytieteilijän matemaattiseen yleissivistykseen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Sopii hyvin ensimmäiseksi matematiikan kurssiksi.

=== Sisältö ===
Kurssilla alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä sekä matriisilaskennan perusteilla. Tämän jälkeen siirrytään vektoreihin ja vektoriavaruuksiin. Kurssin tärkeimpiä työkaluja on Gauss-Jordanin eliminointimenetelmä. Tällä ratkotaan useimmat kurssin ongelmat, kuten lineaariset yhtälöryhmät.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebran perusteet kuuluvat tietojenkäsittelijän yleissivistykseen. Kurssi on erittäin hyödyllinen, mikäli ei ole ennen tutustunut aihepiiriin. Selkeimpiä sovelluskohteita ovat tietokonegrafiikka ja koneoppiminen.

== Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]]

=== Sisältö ===
Kurssi jatkaa siitä mihin aiemmassa osassa jäätiin. Keskeisiä käsitteitä ovat aliavaruudet, sisätulot, determinantit ja ominaisarvot.

=== Soveltuvuus ===
Kurssi muodostaa kokonaisuuden edeltävän osan kanssa, joten sovelluskohteet ovat samat.

== Matematiikka tutuksi ==
5 op, syksy ja kesä (avoin)

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tietojenkäsittelytieteilijöille kurssi soveltuu matematiikan opintojen alussa suoritettuna osaksi matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta.

=== Sisältö ===
Johdattelee yliopistomatematiikkaan. Kurssilla käsitellään pintapuolisesti useita eri matematiikan osa-alueita ja tekniikoita, kuten joukko-oppia, kuvauksia, todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa.

=== Soveltuvuus ===
Kurssi sopii hyvin matematiikan opintojen alkuun varsinkin, jos matematiikan opiskelusta on pitkä aika.

= Aineopinnot =

== Algebra I ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssi on kuitenkin luonteeltaan abstrakti, joten jokin toinen kurssi kannattaa olla pohjalla ennen algebran aloittamista.

=== Sisältö ===
Algebra I alkaa logiikan ja lukuteorian alkeilla, minkä jälkeen seuraavat alkeet joukko-opista ja kuvauksista. Näitä käsitellään vain sen verran kuin kurssin aikana tullaan tarvitsemaan. Pääosassa kurssilla ovat algebralliset perusstruktuurit: ryhmät, renkaat ja kunnat. Näillä tarkoitetaan joukkoja, joissa on määritelty tietyt ehdot täyttävät laskutoimitukset. Kurssin ydinasia onkin käsitys siitä, mitä ehtoja laskutoimitusten tulisi täyttää, jotta tutut laskusäännöt olisivat voimassa.

=== Soveltuvuus ===
Algebra I antaa valmiuksia symboliseen laskentaan ja korkeamman tason matemaattisten abstraktioiden ymmärtämiseen. Tietokantojen, ohjelmointikielten tai laskennan teoriasta tai symbolisesta tekoälystä kiinnostuneelle kurssi on lähes välttämätön. Muutenkin se on suositeltava matemaattisen ajattelutavan harjaannuttamiseksi.

Ensimmäisen syksyn kurssiksi Algebra I ei useimmille sovi. Aloituskynnys on todennäköisesti liian korkea kurssin teoreettisen luonteen takia. Matemaattiseen ajattelutapaan ja yliopistomatematiikkaan kannattaa siis tutustua ennen kurssin aloittamista.

== Johdatus diskreettiin matematiikkaan ==
5 op, syksy, periodi II

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tämä on ehkä suositeltavin ensimmäinen yliopistomatematiikan kurssi käpistelijöille.
Tosin koska kurssi järjestetään 2. periodissa, kannattaa myös harkita jotain matematiikan kurssia syksyn 1. periodiin.

=== Sisältö ===
Kurssilla tutustutaan eräisiin diskreetin matematiikan osa-alueisiin. Vastaan tulee relaatioita, kuvauksia, induktiota, rekursiota sekä perusteita kombinatoriikasta ja verkkoteoriasta.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on ainoa matematiikan kurssi, joka on tutkintovaatimuksissa kaikille käpistelijöille pakollinen. Tämä on hyvästä
syystä, sillä monet kurssin asioista kävelevät vastaan jo monilla fuksivuoden
kursseilla. Yksi näistä kursseista on fuksikevään Tietorakenteet, johon
osallistumisen edellytyksenä on mm. Johdatus diskreettiin matematiikkaan (tai
vaihtoehtoisesti esitietokoe).

Aihepiiriä käsitellään lisää kursseilla [[#Verkot|Verkot] ja [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]].

== TODO: Johdatus todennäköisyys laskentaan ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===

=== Sisältö ===

=== Soveltuvuus ===

== TODO: Johdatus tilastolliseen päättelyyn ==
5 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===

=== Sisältö ===

=== Soveltuvuus ===

== Kombinatoriikka ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===
Kurssilla keskitytään nimenomaan enumeratiiviseen kombinatoriikkaan, jossa lasketaan erilaisten äärellisten joukkojen ominaisuuksia. Esimerkkejä käsiteltävistä ongelmista ovat "kuinka monta tapaa on jakaa 5 kortin käsiä korttipakasta" tai "kuinka monella tavalla n hengen ryhmä voidaan jakaa k hengen joukkueisiin". Keskeisiä käsitteitä ovat permutaatiot, kombinaatiot ja binomikertoimet.

Ajoittain kurssilla tarkastellaan myös käpistelijöitä kiinnostavia verkko-ongelmia, kuten riippumattomia joukkoja, klikkejä ja verkon värityksiä.

=== Soveltuvuus ===
Kurssi on hyödyllinen varsinkin algoritmiikasta kiinnostuneille.

== Logiikka I ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Tällä kurssilla pärjännee hyvin lyhyenkin matematiikan pohjalta, vaikka matemaattinen ajattelu onkin tarpeen. Kannattaa muistaa, että filosofeillakin on omat pakolliset logiikan kurssinsa, jotka pureutuvat yhdessä syvemmälle kuin tämä peruskurssi.

=== Sisältö ===
Moni aineopintotason kurssi käsittelee logiikan perusteita, mutta Logiikka I on ainoa, joka esittää ne kattavasti. Pääpaino on propositio- ja predikaattilogiikassa, joskin kurssin loppupuolella saatetaan vilkaista joitain laajennoksia ja muunnelmia. Propositiologiikassa operoidaan pelkillä vakiosymboleilla, kun taas predikaattilogiikka tuo mukanaan muuttujat ja predikaatit. Muutaman keskeisen teoreettisen tuloksen ohella käsitellään varsin kattavasti totuustaulut, semanttiset puut ja luonnolliseksi päättelyksi kutsuttu järjestelmä, joka on toisinaan käsittämättömän kömpelö. (Luonnollisessa päättelyssä yritetään johtaa jokin lause tehdyistä oletuksista. Semanttisia puita käytettäessä puolestaan selvitetään, millä ehdoilla annettu lause on tosi.)

Hannele Salmisen ja Jouko Väänäsen kirja ''Johdatus logiikkaan'' on kaksipiippuinen juttu. Joiltain osiltaan se soveltuu hyvin itseopiskeluun ja mahdollistaa selvästi kurssia nopeamman etenemisen. Toisaalta kun vastaan tulee "induktiolla lauseen rakenteen suhteen", on aika hakata päätä seinään. Samat asiat olisi voinut todistaa huomattavasti selkeämmälläkin tavalla.

=== Soveltuvuus ===
Nykymatematiikka perustuu logiikkaan. Tietojenkäsittelytiede lähti liikkeelle loogikoiden ajatusleikeistä. Eksakti ajattelu ja formaali esitystapa täytyy hallita, jos haluaa pärjätä tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Esimerkiksi tietokantojen ja ohjelmointikielten teoria sekä perinteinen tekoäly ovat täynnä logiikkaa. Lienee siis varsin luonnollista, että logiikka kuuluu jokaisen käpistelijän yleissivistykseen.

== Mitta ja integraali ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]]. [[#Topologia I|Topologia I]]:tä suositellaan vieläkin vahvemmin kuin Vektorianalyysin yhteydessä.

=== Sisältö ===
Janan luonnollinen mitta on sen pituus, tasokuvion mitta pinta-ala ja kolmiulotteisen kappaleen mitta tilavuus. Tällä kurssilla yleistetään mitan käsite ja tarkastellaan erityisesti Lebesguen mittaa, joka perustuu luonnolliseen geometriseen mittaan. Mittateorian käsittelyn jälkeen määritellään integroituvuus ja integraali kaikissa mitallisissa joukoissa ja todistetaan monia integraalien ominaisuuksia, joita olisi hankala käsitellä aikaisempien määritelmien perusteella.

=== Soveltuvuus ===
Mitta ja integraali on analyysin syventävien opintojen peruskurssi. Jos aikoo suorittaa matematiikassa syventävien opintojen sivuainekokonaisuuden, tämä on eräs suositeltavimmista kursseista erikoistumissuunnasta riippumatta. Erityisesti jos aikoo perehtyä todennäköisyyslaskentaan syvällisesti, kuten älykkäiden järjestelmien kohdalla on usein tarpeen, mittateoria tulee hallita.

== Topologia I ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I ja II|Analyysi I]].
Kurssi on luonteeltaan abstrakti, joten muidenkin matematiikan kurssien käyminen ennen tätä on suositeltavaa.

=== Sisältö ===
Avoimuuden, jatkuvuuden ja raja-arvon käsitteet yleistetään metrisissä ja normiavaruuksissa, minkä jälkeen johdetaan suuri joukko lähinnä intuitiivisia tuloksia. Kurssi on luonteeltaan teoreettinen ja abstrakti samaan tapaan kuin [[#Algebra I|Algebra I]]. Monet voivat kokea tämän kurssin vaikeutena, mutta tässäkin tapauksessa kysymys on ennemminkin korkeasta kynnyksestä kuin asioiden vaikeudesta. Mitä enemmän matematiikkaa on opiskellut ennen Topologia I:tä, sitä matalammaksi kynnys käy, kun tottuu asioiden käsittelyyn yleisellä tasolla. Jussi Väisälän kirja ''Topologia I'' sopii hyvin itseopiskelumateriaaliksi.

Kurssi käsittelee oikeastaan enemmän analyysin peruskäsitteitä kuin topologiaa. Voidaan perustellusti sanoa, että Topologia I suhtautuu topologiaan samalla tavalla kuin [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti I]] diskreettiin matematiikkaan.

=== Soveltuvuus ===
Topologia I on kurssi, joka on tarkoitettu lähinnä helpottamaan analyysin opiskelua. Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa siitä ei ole juuri apua, ellei sitten tietokonegrafiikassa ja laskennallisessa geometriassa. Jos kuitenkin aikoo suorittaa matematiikassa syventävät opinnot, tämä kurssi on hyvä sisällyttää oppimäärään.

== Vektorianalyysi ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Analyysi I|Analyysi I ja II]] sekä [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II]]. Myös [[#Topologia I|Topologia I]]:n tiedoista on hyötyä.

=== Sisältö ===
Vektorianalyysi käsittelee useamman muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa. Lähestymistapa on käytännöllisempi kuin Analyysi I+II:ssa, mikä on ymmärrettävää. Merkittävä osa yhden muuttujan funktioiden teoriasta yleistyy nimittäin vähällä vaivalla useamman muuttujan funktioille, joten samaa asiaa ei kannata käsitellä uudestaan yhtä tarkasti. Kannattaa huomioida, ettei kurssin suomenkielistä oppikirjaa ole ollut saatavilla enää vähään aikaan, vaan opiskelija joutuu joko turvautumaan kopiokoneeseen tai metsästämään itse vastaavaa kirjallisuutta.

=== Soveltuvuus ===
Vektorianalyysi ei ole enää samalla tavalla yleissivistystä kuin Analyysi I ja II. Kurssin tietoja tarvitaan samoilla aloilla kuin analyysin perusteitakin, mutta esimerkiksi ohjelmistotekniikkaan tai käyttöliittymiin erikoistuvalle niistä ei ole suurempaa hyötyä. Vektorianalyysia voi suositella lähinnä tutkijoiksi aikoville sekä teoreettisemmille aloille erikoistuville. Matematiikasta sivuainelaudaturin lukevien kannattaa erityisesti käydä Vektorianalyysi.

== Verkot ==
5 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Johdatus diskreettiin matematiikkaan.

=== Sisältö ===

Kurssi on jatkoa JDM-kurssille. Kurssilla esitellään verkkoteorian peruskäsitteitä ja -tuloksia. Keskeisiä käsitteitä ovat suuntaamattomat ja suunnatut verkot (suhteikot), puut sekä erilaiset kulut (Hamiltonin ja Eulerin).

=== Soveltuvuus ===
Kurssi soveltuu erittäin hyvin tietojenkäsittelytieteilijöille, sillä verkot ovat kenties tietojenkäsittelytieteen yleisimpiä struktuureja ja malleja (kuten Tietorakenteet kurssilta tulee tutuksi).

= Syventävät opinnot =

== Laskettavuuden teoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole, mutta matemaattisen ajattelutavan on syytä olla tuttu. Erityisesti [[#Matemaattinen logiikka|Matemaattisesta logiikasta]] ja TKTL:n kurssista Laskennan mallit on hyötyä.

Suositeltavaa on, että aineopintojen kursseja on jo jonkin verran takana, sillä kurssilla ajoittain esitellään yhteyksiä mm. logiikkaan ja topologiaan (tosin esitiedot näistä eivät ole välttämättömiä).

=== Sisältö ===
Laskettavuutta, ratkeavuutta ja rekursiivisuutta matemaatikon näkökulmasta. Turingin koneiden ja ohjelmien sijaan lähtökohtina ovat rekursiiviset funktiot ja eräänlainen RAM-kone. Monet asiat saadaan todistettua tyylikkäämmin tai helpommin kuin TKTL:n Laskennan teoriassa. Syksyn 2002 kurssi perustui Väänäsen 80-luvulla tekemiin luentomuistiinpanoihin, kuten myös kevään 2010 kurssi.

=== Soveltuvuus ===
Mielipide 1: Tämän kurssin käymisestä ei ole yhtään mitään hyötyä. Jos laskennan teoria jostain syystä kuitenkin kiinnostaa, tämän kurssin käyminen on ehdottoman suositeltavaa jo yksin sen tarjoaman vaihtoehtoisen lähestymistavan takia.

Mielipide 2: Kurssi on erittäin hyödyllinen ottaen huomioon sen, että Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei enää juurikaan opeteta kurssia Laskennan teoria. Muutenkin laskennan teoriaa käsitellään vain lyhyesti Laskennan mallit -kurssilla. Jatkokurssiksi sopii myös [[#Vaativuusteoria|Vaativuusteoria]].

== Matemaattinen logiikka ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Käytännössä logiikan perustietojen hallitseminen esimerkiksi kurssilta [[#Logiikka I|Logiikka I]] on lähes välttämätöntä, eikä muidenkaan kurssien käyminen ole ainakaan haitaksi. Kysymys on joka tapauksessa syventävien opintojen kurssista, joten matemaattisen ajattelutavan omaksumista voidaan pitää välttämättömänä edellytyksenä kurssille osallistumiseen.

=== Sisältö ===
Periaatteessa kurssin sisältö vastaa hyvin Jouko Väänäsen kirjaa ''Matemaattinen logiikka'', mutta käänteisessä järjestyksessä. Läpi käydään jo logiikan peruskurssilla tutuksi tulleet logiikan perusteet hieman teoreettisemmasta (ja monien mielestä keinotekoisesti vaikeutetusta) näkökulmasta. Myöhemmin kurssilla törmätään muun muassa rekursiivisiin funktioihin ja laskettavuusteoriaan. Mielipiteitä on monia, mutta ainakin omasta mielestäni kirjan lähestymistapa on mielekkäämpi kuin kurssilla viime aikoina käytetty.

=== Soveltuvuus ===
Matemaattista logiikkaa voidaan suositella ennen kaikkea logiikasta kiinnostuneille. Syventävien opintojen kurssien joukossa se lienee sieltä helpoimmasta päästä, vaikka loogikoille tyypillisen käsittämätön notaatio yrittääkin parhaansa mukaan sabotoida ymmärrystä. Hyötyä kurssista saattaa olla, jos esimerkiksi laskennan teoria, tietokantojen mallinnus, ohjelmointikielten periaatteet tai perinteinen tekoäly kiinnostavat.

== Reaalianalyysi I ==
6 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]].

=== Sisältö ===
Reaalianalyysi I käsittelee reaalianalyysin perusteita teoreettiselta näkökannalta. Samaan aikaan luennoidaan myös Sovelletun analyysin perusteet, joka lienee suunnattu enemmän differentiaaliyhtälöitä tietokoneilla ratkoville soveltaville matemaatikoille. Teoreettisen lähestymistavan huomaa esimerkiksi siitä, että vaikka kurssilla oppii uusia asioita, saattaa käsitys joidenkin niistä merkityksestä jäädä puuttumaan.

Siinä missä Mitta ja integraali keskittyi integrointiin, laajennetaan tällä kurssilla derivoinnin ja derivaatan käsitettä. Lisäksi käsitellään L<sup>p</sup>-avaruuksia sekä absoluuttisesti jatkuvia, rajoitetusti heilahtelevia ja muita "kiltisti" käyttäytyviä funktioita. Kurssia vaivaa lievä päämäärättömyys, vaikka monet käsiteltävät asiat ovatkin aikaisemmilla
kursseilla saatujen tulosten yleistyksiä.

=== Soveltuvuus ===
Reaalianalyysi I on luontevaa jatkoa Mitalle ja integraalille, joten samat perustelut pätevät senkin kohdalla. Toinen jatkovaihtoehto Mitan ja integraalin jälkeen olisi Sovelletun analyysin perusteet, mutta minulla ei ole käsitystä sen
sisällöstä tai soveltuvuudesta.

== Todennäköisyysteoria ==
10 op, kevät

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]].

=== Sisältö ===
Lyhyesti sanottuna Todennäköisyysteoriassa käsitellään todennäköisyyslaskentaa mittateorian pohjalta. Kurssi on laudatur-kurssiksi siinä mielessä helppo, että jos mittateoria ja todennäköisyyslaskenta ovat ennestään tuttuja, niiden yhdistäminen tapahtuu varsin intuitiivisesti. Uusia käsitteitä ei tule kovinkaan paljon Todari I:n päälle, vaan kysymys on ennemminkin pohjan rakentamisesta aiemmin opitun alle.

=== Soveltuvuus ===
Todari II on hyödyllinen kurssi erityisesti älykkäiden järjestelmien linjalla, jossa kaikki perustuu oikeastaan tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan. Todari I:ssä opittiin lähinnä soveltamaan todennäköisyyslaskentaa, kun taas tällä jatkokurssilla päästään käsiksi asian ytimeen ja opitaan ehkä ymmärtämäänkin sitä.

== Vaativuusteoria ==
10 op, satunnaisesti

=== Esitietovaatimukset ===
Kurssilla ei ole varsinaisia esitietovaatimuksia, mutta koska kyse on syventävästä matematiikan kurssista on suositeltava käydä tarpeeksi aineopintojen kursseja ennen. Erityisesti Logiikka I ja Algebra I ovat hyödyllisiä.

=== Sisältö ===
Kurssilla käsitellään nimensä mukaisesti vaativuusteoriaa, joka tutkii kuinka vaikeita erilaiset laskennalliset ongelmat ovat. Kurssilla käytetään mallina TKTL:n Laskennan mallit -kurssilta tuttua Turingin konetta sekä esitellään tunnetuimmat vaativuusluokat P, NP ja PSPACE. Lisäksi käsitellään NP-täydellisyyttä ja PSPACE-täydellisyyttä. Lopuksi tutustutaan säännöllisiin kieliin ja äärellisiin tilakoneisiin (tällä kurssilla erikoistapaus Turingin koneesta).

Kurssilla saatetaan myös esitellä lyhyesti deskriptiivistä vaativuusteoriaa, jolloin (matemaattisen) logiikan kursseista on hyötyä.

=== Soveltuvuus ===
Kurssin aihepiiri kuuluu tietojenkäsittelytieteilijöiden yleissivistykseen. Kurssin lähestymistapa on kuitenkin hyvin matemaattinen (todistukset tehdään tarkasti ilman käsien heiluttelua), joka saattaa olla vierasta käpistelijöille. Lisäksi kurssin tekniikat ovat usein tästä syystä melko matalalla tasolla, joten varsinaista yleiskuvaa vaativuusteoriasta ei saa, mutta vahvat perustiedot kylläkin.

== Verkkoteoria ==
10 op, suoritetaan loppukokeella

''Huom. Tämä ei ole sama kurssi kuin [[#Verkot|Verkot]].''

=== Esitietovaatimukset ===
Tiukkoja esitietovaatimuksia ei ole, mutta [[#Diskreetti matematiikka II|Diskreetti matematiikka II]] on vahvasti suositeltava. Koska kysymys on laudatur-erikoiskurssista, kurssilla oletetaan useimpien alojen perusteet tutuiksi. Logiikan, lineaarialgebran, topologian ja todennäköisyyslaskennan alkeiden osaaminen on hyödyksi.

=== Sisältö ===
Tämä kurssi käsittelee nimensä mukaisesti verkkoteoriaa Diestelin kirjan
''[http://www.math.uni-hamburg.de/home/diestel/books/graph.theory/ Graph Theory]'' pohjalta. Diskreetti II:ssa käsitellyt asiat ohitetaan nopeasti ensimmäisessä luvussa, minkä jälkeen käsitellään syvemmin parituksia, yhtenäisyyttä, tasoverkkoja, värityksiä, satunnaisverkkoja ja Ramseyn teoriaa. Laudatur-kurssin oppimateriaaliksi kirja on poikkeuksellisen selkeä ja ymmärrettävä.

=== Soveltuvuus ===
Matematiikan laudatur-erikoiskurssille tuleva toivottavasti tietää mitä sieltä on hakemassa. Verkkoteoria selventää jonkin verran esimerkiksi Algoritmien suunnittelussa ja analyysissa vastaan tulevia käsitteitä, mutta hyöty ei ole kovinkaan suuri. Kuitenkin jos matematiikka kiinnostaa, sitä kannattaa opiskella kun siihen on mahdollisuus.

= Vanhat kurssit =

Alla olevia kursseja ei enää luennoida tai ne ovat korvautuneet muilla kursseilla.

== Diskreetti matematiikka I ==
10 op, kevät

''Huom: Kurssin korvaa lukuvuodesta 2005-2006 alkaen [[#Johdatus diskreettiin matematiikkaan|Johdatus diskreettiin matematiikkaan]]''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Kaikista matematiikan kursseista tämä lienee se kevyin ja helpoin.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka I ei käsittele niinkään diskreettiä matematiikkaa kuin matematiikan perusteita. Alkeet käsitellään niin logiikasta, joukko-opista, relaatioista, funktioista, kombinatoriikasta, induktiosta kuin rekursiostakin. Kurssi tarjoaa näin helpon tien matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja madaltaa näin monien matematiikan ja teoreettisen tietojenkäsittelytieteen kurssien aloituskynnystä.

=== Soveltuvuus ===
Tämä on se kurssi, jolla jokaisen käpistelijän kannattaisi matematiikan opintonsa aloittaa. Valitettavasti Diskreetti I luennoidaan jostain käsittämättömästä syystä keväisin. Luentomoniste on kuitenkin poikkeuksellisen selkeä, joten yksi vaihtoehto on hankkia se ja käydä tenttimässä kurssi jo marraskuun alun yleistentissä.

== Diskreetti matematiikka II ==
10 op, syksy

''Huom: Kurssit [[#Kombinatoriikka|Kombinatoriikka]] ja [[#Verkot|Verkot]] korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole. Kurssin käsittelytapa on kuitenkin teoreettinen ja perusasiat ohitetaan nopeasti, joten ensimmäiseksi kurssiksi Diskreetti II:ta ei kannattane ottaa. [[#Diskreetti matematiikka I|Diskreetti matematiikka I]] lienee edeltävistä kursseista hyödyllisin, mutta myös muilla kursseilla omaksuttu matemaattinen ajattelu auttaa.

=== Sisältö ===
Diskreetti matematiikka II käsittelee varsinaisen diskreetin matematiikan osa-alueista kombinatoriikkaa ja verkkoteoriaa, jättäen automaattiteorian ja formaalit kielet tietojenkäsittelytieteen kursseille. Kombinatoriikassa mennään pidemmälle kuin muilla cumu-kursseilla (Diskreetti I ja [[#Todennäköisyyslaskenta I|Todennäköisyyslaskenta I]]), vaikka perusteisiin edelleen jäädäänkin. Verkkoteoriaa käsitellään noin puolet kurssista, mutta tässäkään ajassa ei ehditä peruskäsitteitä ja -tuloksia pidemmälle. Kurssi perustuu verkosta saatavilla olevaan luentomonisteeseen, joka on matematiikan luentomonisteeksi suhteellisen luettava.

=== Soveltuvuus ===
Alaa tuntematon olettaisi verkkoteoriaa tarvittavan tietojenkäsittelytieteessä lähinnä tietoverkkojen puolella. Niissäkin sitä
tarvitaan, mutta viimeistään Tietorakenteet-kurssilla pitäisi huomata, kuinka laajalti verkkoja tietojenkäsittelytieteessä käytetään. Lienee siis ymmärrettävää, että Diskreetti II on suositeltava kurssi kaikille tietojenkäsittelytieteen matemaattisista perusteista kiinnostuneille ja ennen kaikkea algoritmien erikoistumislinjan valinneille.

== Lineaarialgebra I ==
10 op, syksy

''Huom: Uudet kurssit [[#Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I|Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I]] (5 op) ja II (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Ei ole. Lineaarialgebra I on kurssina sieltä helpommasta päästä ja tuntuu lähes suoralta jatkolta lukiomatematiikalle.

=== Sisältö ===
Linis I alkaa lineaarisilla yhtälöryhmillä, joista edetään matriiseihin. Tämän jälkeen ovat vuorossa vektorit, vektoriavaruudet ja sisätulot. Lopuksi käsitellään vielä lineaarikuvauksia ja determinantteja. Käsittelytapa on yliopistokurssiksi usein suhteellisen käytännöllinen ja muistuttaa siten lukiomatematiikkaa. Teoriakin esitetään, mutta laskumenetelmät ovat etusijalla. Vaikeinta lienee kurssilla käytettävän kielen sisäistäminen — lineaarialgebrassa kun on matematiikaksi poikkeuksellisen paljon uusia termejä. Moni asia kurssilla ratkeaa yhdistämällä matriisit ja muuttamalla näin saatu matriisi redusoituun porrasmuotoon Gauss-Jordanin eliminointimenetelmällä.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra kuuluu käpistelijän matemaattiseen yleissivistykseen, vaikkakaan ei yhtä vahvasti kuin analyysin perusteet. Tietokonegrafiikka on selkein sovelluskohde, mutta muitakin löytyy. Tiedonhallinnan syventävillä kursseilla sitä tulee kuulemma tämän tästä vastaan. Toisaalta vektorit ja matriisit tarjoavat kätevän tavan esittää matemaattisesti, että samat tai samankaltaiset operaatiot suoritetaan kerralla useille alkioille.

== Lineaarialgebra II ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
[[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Lisäksi [[#Algebra I|Algebra I]] on vahvasti suositeltava.

=== Sisältö ===
Tällä kurssilla käsitellään lineaarialgebraa abstraktimmalla tasolla kuin Linis I:ssä. Vektoriavaruuksien tilalla ovat nyt modulit, jollainen muodostuu yhdistämällä sopivasti Algebra I:stä tuttuja ryhmiä ja renkaita. Matematiikan laitos tuntuu edustavan lineaarialgebrassa sitä pedagogista suuntausta, että asiat opetetaan ensin konkreettisten esimerkkien avulla ja tämän jälkeen käsitellään asiat uudelleen yleisemmällä ja abstraktimmalla tasolla.

Oppimateriaalin valintaan kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Esimerkiksi syksyn 1999 luentomoniste hukuttaa lukijansa syntaktiseen suohon, eikä yleensä vaivaudu kertomaan, mitä käsitteet itse asiassa tarkoittavat. Matematiikkaa on kyllä mahdollista opiskella pelkkänä symbolisena manipulointina ymmärtämättä asioita lainkaan, mutta tällaisen lähestymistavan hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.

=== Soveltuvuus ===
Lineaarialgebra II on syventävien opintojen kurssi, joten suoranaista hyötyä käpistelijälle on vaikea löytää. Jos aikoo erikoistua sellaisen alan teoriaan, millä tarvitaan lineaarialgebraa, kurssin käyminen on perusteltua. Muuten sitä voi suositella lähinnä heille, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta sen itsensä takia.

== Optimointi I ==
10 op, syksy

=== Esitietovaatimukset ===
Differentiaalilaskentaa esimerkiksi kurssilta [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]] tai [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]], sekä [[#Lineaarialgebra I|Lineaarialgebra I]]. Useamman muuttujan differentiaalilaskennasta kurssilta [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on hyötyä, jos on käynyt Analyysi I+II:n Analyysin peruskurssin asemasta, mutta vektorianalyysin käyminen rinnakkain optimoinnin kanssa riittää.

=== Sisältö ===
Lineaarista ja kvadraattista optimointia ja vastaavia kuljetusongelmia. Kurssi käsittelee lähinnä perusteoriaa ja perusmenetelmiä, joista keskitytään lähinnä simplex-algoritmiin. Tarkempaa kuvausta en osaa antaa, sillä jätin kurssin
kesken puolenvälin aikoihin motivaation puutteen takia. Lineaarista optimointia on tapana suorittaa tietokoneilla, ei kynällä ja paperilla.

=== Soveltuvuus ===
Ennen kaikkea tarvitaan istumalihaksia, sillä laskuharjoitukset sisältävät runsaasti mekaanista laskentaa. Ne ovat kuitenkin käytännössä välttämättömiä, sillä algoritmien toiminnan sisäistäminen on olennainen osa kurssia. Jos numeerinen matematiikka tai tieteellinen laskenta kiinnostaa, on Optimointi I varmastikin hyödyllinen kurssi.

== Todennäköisyyslaskenta I ==
10 op, kevät

''Huom: Uudet kurssit Johdatus todennäköisyyslaskentaan (5 op) ja Johdatus tilastolliseen päättelyyn (5 op) korvaavat yhdessä tämän kurssin.''

=== Esitietovaatimukset ===
Joko [[#Analyysi I ja II|Analyysi I ja II]] tai [[#Analyysin peruskurssi|Analyysin peruskurssi]]. Kurssista [[#Vektorianalyysi|Vektorianalyysi]] on myös jonkin verran hyötyä, sillä Todennäköisyyslaskenta I:ssä tarvitaan paikoin hieman useamman muuttujan integraalilaskentaa.

=== Sisältö ===
Todennäköisyyslaskennan perusteita varsin käytännönläheisellä tasolla. Teoria jää usein vaille todistuksia, jotka edellyttäisivät mittateoriaa esimerkiksi kurssin [[#Mitta ja integraali|Mitta ja integraali]] laajuudessa. Todennäköisyyslaskennan alkeiden lisäksi käsitellään satunnaismuuttujia, kombinatoriikkaa sekä tavallisimpia diskreettejä ja jatkuvia jakaumia. Kurssin sisältö vaihtelee suuresti luentokertojen välillä, mutta Pekka Tuomisen kirja ''Todennäköisyyslaskenta'' on aina vähintäänkin hyvää oheislukemistoa.

=== Soveltuvuus ===
Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan tietojenkäsittelytieteessä esimerkiksi rinnakkaisjärjestelmien ja algoritmien analysoinnissa sekä älykkäissä järjestelmissä. Sen suorittaminen onkin suositeltavaa, jos aikoo opiskella
matematiikkaa minimilaajuista perusopintokokonaisuutta enempää.

2010-04-01T17:34:10Z

Dogo: Linkki RFC1459:ään, joku typo

'''Tämän ohjeen tarkoitus on toimia mahdollisimman lyhyenä johdantona laitoksen etäpalvelimelta irkkaamiseen.'''

Tarkoituksena ei ole opastaa syvällisempään Irssin (tai muunkaan) asiakasohjelman käyttöön. Irkin syvällisyyksiin opastaa [http://www.unessa.net/irc/ "IRC-Elämäntapaopas"] ja Irssin käyttöön [http://irssi.org/documentation/startup Irssi.org:in Startup HOWTO]. Jos olet ensikertalainen, lue huolella läpi ainakin ensimmäinen.

== IRC ja käpistely ==

IRC ([http://www.ietf.org/rfc/rfc1459.txt Internet Relay Chat]), tutummin "irkki", on suosittu väline reaaliaikaiseen keskusteluun Internetin välityksellä. '''Tuutorit, ainejärjestöaktiivit ja huomattavan osan fukseista sekä kanssaopiskelijoista löytää irkistä, missä on tarjolla turinaseuran lisäksi apua ja neuvoja pitkälti vuorokauden ympäri.''' Irkkiä käytetään myös tapahtuma- ja muuhun tiedottamiseen perinteisten sähköpostilistojen ohella - näyttää kuitenkin siltä, että sähköposti alkaa olla meille käpistelijöille jo liian hidas järjestelmä. Lyhyesti: Tule siis irkkiin, siellä ovat kaikki muutkin!


== SSH-yhteys ja IRC ==

Homma toimii perusperiaatteessaan niin, että käyttäjä ottaa SSH-yhteyden koneeltaan etäpalvelimeen (jotkut puhuvat näistä "shelleinä"), jossa käynnistää IRC-pääteohjelman, joka puolestaan ottaa yhteyden johonkin tiettyyn IRC-palvelimeen. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ssh SSH-yhteys] itsessään on, näin yksinkertaisesti sanottuna, vahvan salauksensa vuoksi yleisesti käytetty tekstipohjainen etäkäyttöyhteys. Tulee myös huomata, että "etäpalvelinta" ja "IRC-palvelinta" ei tule tässä sekoittaa toisiinsa, vaan ne ovat kokonaan toisistaan riippumattomia asioita.

Tämän ohjeen tapauksessa kyseisenä etäpalvelimena toimii laitoksen oma Linux-palvelin, jota voi käyttää suositun IRC-pääteohjelman, [http://irssi.org Irssin] ajamiseen. Voit kirjautua palvelimelle SSH-yhteyden avulla mistä tahansa verkkoon kytketystä koneesta, jossa on toimiva SSH-yhteysohjelma. Näistä lisää seuraavaksi.

== SSH-yhteyden luominen ==

=== Windowsilla ===
Windows-käyttöjärjestelmälle hyvä SSH-yhteysohjelma on Nutty, jonka voit ladata osoitteesta http://groehn.net/nutty/. Paina sivuilta "Nutty executable" -linkkiä, joka johtaa nutty.exe -nimiseen tiedostoon. Tallenna kyseinen tiedosto haluamaasi paikkaan koneellasi, ja käynnistä ohjelma kyseisestä tiedostosta. Muuta asennusta ei tarvita.

Käynnistettyäsi ohjelman, kirjoita 'Host Name' -kenttään 'melkki.cs.helsinki.fi', 'Saved Sessions' -kenttään "Melkki" tai muu haluamasi nimi yhteydelle ja paina 'Save'. Nyt voit jatkossa ottaa yhteyden palvelimeen pelkästään tuplaklikkaamalla yhteyden nimeä listasta. Paina 'Yes' seuraavaksi ilmestyvään tietoturvavarmistukseen (tämä näkyy vain ensimmäisellä yhdistyskerralla). Tämän jälkeen syötä laitoksen käyttäjätunnuksesi ja salasanasi.

=== Linuxilla ===
Useimmissa Linux-järjestelmissä on ssh-yhteysohjelma yleensä valmiiksi asennettuna ja jonka nimi on ytimekkäästi "ssh".

SSH-yhteyden laitoksen palvelimeen saa täten kirjoittamalla komentoriville
ssh tunnus@melkki.cs.helsinki.fi

== Irssin käynnistys ==
Sisäänkirjautumisen jälkeen kirjoita
screen irssi

Laitoksen palvelin yhdistävää sinut nyt automaattisesti IRC-palvelimelle irc.cc.tut.fi

Mikäli näet vain tyhjän ruudun käynnistäessäsi irssin ei palvelimelle ole vielä otettu
yhteyttä ja sinun täytyy tehdä se käsin. Tämä hoituu komennolla

/CONNECT palvelin

jossa palvelin kohtaan kirjoitetaan palvelimen nimi. Esimerkiksi irc.cc.tut.fi tai irc.cs.hut.fi

Seuraavaksi asetetaan nimimerkki komennolla
/SET nick nimimerkkisi

Oikea nimi komennolla
/SET real_name Etunimi Sukunimi

Ja liitytään fuksikanavalle komennolla
/join #tkt-fuksit09

/SET -komentoa (sanasta settings, asetukset) ei tarvitse käyttää kuin ensimmäisellä kerralla, koska asetukset tallentuvat Irssin omaan asetustiedostoon.

== Irssin käyttö ==

Irssin voit sulkea painamalla ctrl+a+d, jolloin se jää pyörimään taustalle screenin ansiosta.

Kun otat uuden yhteyden palvelimeen, voit palauttaa Irssin ruudulle kirjoittamalla samalla palvelimella
screen -dr

'''Menettely on siitä hyödyllinen, että näet poissaollessasi puhutut keskustelut kaikilta kanaviltasi.'''

=== Tärkeimmät komennot ===
* Nimimerkin vaihtaminen: /nick uusnick
* Kanavalle liittyminen: /join #kanavannimi (tai /j)
* Kanavalla olevien käyttäjien tulostaminen: /names (tai /n)
* Kanavan otsikon vaihtaminen: /topic uusi otsikko
* Operaattorioikeuksien (op) jakaminen: /op toinennick
* Kanavalta poistuminen: /part
* Irkistä kokonaan poistuminen, sulkee Irssin: /quit
* Yksityisviestien lähettäminen: /msg kaverinnimi viesti
* Nimimerkin käyttäjän selvitys: /whois outonick

'''Oletuksena jokainen uusi kanava ja yksityiskeskustelu avautuu omaan ikkunaansa. Ikkunoita käsitellään seuraavasti:'''
* Näkyvän ikkunan vaihtaminen: alt+numero
* Seuraavaan ikkunaan siirtyminen: ctrl+n
* Edelliseen ikkunaan siirtyminen: ctrl+p
* Ikkunan sulkeminen: /window close (tai /wc)

Kaikki käytettävissä olevat komennot näet komennolla /help

Yksityiskohtaisempaa tietoa tietystä komennosta saat kirjoittamalla /help komennonnimi, esim /help whois

Lisäohjeita Irssiin liittyen löydät sen kotisivuilta osoitteesta http://irssi.org/documentation

== Muuta huomioitavaa ==
*Fuksikanava toimii, nimestä huolimattaan, laitoksen useimpien irkkaavien tietojenkäsittelytieteilijöiden ensisijaisena tiedonlähteenä, ei pelkästään fuksien. Ainejärjestön oma kanava on #tko-äly, mutta siellä keskustelu on yleensä paljonkin opiskeluasioita yleismaallisempaa (ei huono asia sekään). Fuksikanava (#tkt-fuksit<vuosiluku>) vaihtuu kuitenkin vasta kesällä, ei siis vielä uutenavuotena.

*Jos olet kirjautuneena laitoksen Linux-työasemalle ja haluat ottaa ssh-yhteyden melkki.cs.helsinki.fi -palvelimeen, riittää pelkkä "ssh melkki" - siis ilman täydellistä osoitetta.

*Irssiin teemoja löydät osoitteesta http://irssi.org/themes. Laitoksen Linux-puolelta saatat joutua säätämään terminaalisi väreiksi linux-värit, jotta teemasi värit näkyvät oikein.

*Muitakin IRC-palvelimia on, ks. [http://www.ircnet.com/index.php?PHPSESSID=0ebab8ef7ab12d01cbaf911b048d1a22&p=5&cur=fi tämä listaus]. Kaikkiin näistä ei kuitenkaan esimerkiksi laitosympäristön melkki -palvelimelta pääse.

*Mainittakoon ohessa myös, että laitoksen palvelimien (melkki.cs.helsinki.fi, melkinpaasi.cs.helsinki.fi) sijasta Irssiä voi ajaa myös Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston myntti.helsinki.fi ja ruuvi.helsinki.fi -palvelimissa. Näihin kirjaudutaan Helsingin yliopiston CC-tunnuksella, eikä näiden käyttöä käsitellä tässä.

Yliopisto–suomi -sanakirja

2010-03-02T23:54:03Z

Dogo: /* Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia) */

==Nimitykset (ei välttämättä negatiivisia)==
* käpistelijä = tietojenkäsittelytieteen opiskelija (käpistellä = opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- tai sivuaineena)
* maagikko = matematiikan opiskelija, ystävämme (joskus myös muodossa 'matruusi' < Matrix ry)
* teekkari = tekniikan ylioppilas
* kylteri = kauppatieteiden ylioppilas
* fuksi = ensimmäisen vuoden opiskelija
* jäärä = n:nnen vuoden opiskelija, ei suostunut valmistumaan tavoiteajassa

==Opiskelu==
* HY = Helsingin yliopisto
* TKT = tietojenkäsittelytiede (TKTL: tietojenkäsittelytieteen laitos)
* ilmo = laitoksen kurssi-ilmoittautumisjärjestelmä osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi
** ilmota = ilmoittautua kurssille/kursseille
* oodi = WebOodi, Helsingin yliopiston järjestelmä. Kurssisuorituksen näkyvät täällä ja opintosuunnitelma laaditaan tänne. http://www.helsinki.fi/weboodi
* noppa = opintopiste (yksi opintopiste vastaa suunnilleen 0,5 opintoviikkoa - itse opintoviikkoja ei enää käytetä juuri missään)
* laskarit = laskuharjoitukset, käytetään yleisesti minkä tahansa kurssin harjoitusryhmätunneista
** voi tarkoittaa myös viikottaisia harjoitustehtäviä
* assari = harjoitusryhmän pitäjästä käytetty yleisesti käytetty nimitys (alkujaan sanasta assistentti, yliopiston virka)
* labra = harjoitustyökurssi, juontaa nimensä muista tiedekunnan (fysiikka, kemia) laboratorio-kursseista
* HOPS/hopsi = henkilökohtainen opintosuunnitelma, jokainen laatii ja ylläpitää tällaista velvollisuutena opettajatuutorilleen (LuK-HOPS -kurssi)
* kandi = kandidaatti, pakollinen välitutkinto ennen maisteria, alempi korkeakoulututkinto. Meillä "luonnontieteiden kandidaatti".
** voi tarkoittaa myös kyseisen tutkinnon suorittanutta henkilöä
* semma = seminaari, maisteriopintojen juttuja
* pruju/matsku = epämääräinen (nidottu) kasa paperia, josta sinun oletetaan oppivan kurssin asiat, tunnetaan myös nimellä kurssimoniste.
* appro, cumu, lavi = vanhan opintojärjestelmän mukaisia oppimääriä (approbatur, cum laude, laudatur), vastaavat nykyisiä perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä näitä käyttää.
* lipasto = (koko) yliopisto
* lafka = laitos, yleensä puheessa oma.

==Ainejärjestösanastoa==
* Tekis = TKO-äly, ainejärjestömme
* aktiivi = henkilö, joka on aktiivisesti mukana oman ainejärjestönsä toiminnassa
* HYY = Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
* HYAL = Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset eli HYAL ry., kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista
* sitsit = Akateemiset pöytäjuhlat. Pukeudutaan hienosti ja syödään hienosti. Lauletaan paljon.
* excu = ekskursio, tutustumisretki esim. potentiaaliseen työantajayritykseen tai muuhun kulttuurilaitokseen (esim. leffateatteri, museo, Fazer)
* rv/ärvee = ruokavälitys ja virtuaalikassa Gurulassa
** depota/depositata = laittaa rahaa rv:hen
** harmaa kaappi = lukittu kaappi Gurulan perukoilla, jonne depositataan sen päällä olevasta raha-aukosta. Useat lähteet ovat väittäneet, että kaappi vaikuttaa hetkittäin mustalta.
* Readme/redis = TKO-älyn ainejärjestölehti, ilmestyy nelisen kertaa vuodessa
* Ähis = Limeksen Älä Hätäile -opas

==Paikkoja==
===[http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulassa]===
* Exactum = Uusi kotisi. Exactumissa majailee tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matemaatikot ja seismologian laitos.
* Physicum = Exacumin viereinen (ja siihen yhdyskäytävällä yhdistetty) rakennus. Physicumin kautta pääsee kirjastoon ja lisäksi Unicafe tarjoaa patonkia ja panineja.
* Chemicum = Chemicumissa majailevat kemistit (yllättävää). Lisäksi sieltä löytyy suurempi ja paremmin avoinna oleva Unicafe.
* Kartano = Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia, Kumpulan kartanolla Jyrängöntiellä, kasvitieteellisen puutarhan alueella.
* VAK = Väinö Auerin katu, pääosin HOASin asuntoja Kumpulan kampuksen välittömässä läheisyydessä.

===[http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Laitoksella]===
* Gurula = tietojenkäsittelytieteen opiskelijahuone Exactumin kellarikerroksessa (huoneessa DK115),
* Navetta = Gurulan vieressä sijaitseva 24h -tietokoneluokka, yleinen opiskelutila (DK110)
* Haxxorointiluokka / Ninjaluokka = Navetan vieressä sijaitseva 24h -ryhmätyötila (DK108)
* Komero = matemaatikkojen opiskelijahuone Exactumin kolmannessa kerroksessa (C338)

===Järjestötiloja===
* Uusi = Uusi Ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä
* Alina / Alina-sali = suosittu biletila (sitsit) Uudella Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 3. krs.)
* Alasauna = Uuden Ylioppilastalon kellarissa sijaitseva pienehkö saunatila (sisäänkäynti Mannerheimintie 5 B:stä)
* Domma = Domus Academica, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asuntola
* Leppis / Ilotalo = Leppätalo, Domus Gaudium, kolmas ylioppilastalo. Etu-Töölössä Domus Academican välittömässä läheisyydessä
* Kertsi / Klusteri / Klurre / Christina Regina = TKO-älyn "kerhohuone" Leppätalolla osoitteessa Mechelininkatu 3 C, sisään päästäkseen tarvitsee avaimen, joita on aktiiveilla
* Pohjanhovi = vähemmän suosittu biletila Domman (Hietaniemenkatu 14) uumenissa
* Sivistys / Kattosauna = Leppätalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva sauna, ainejärjestöjen käyttö nykyään heikohkoa
* Ida = Ida Aalbergin tie 1:ssä Pohjois-Haagassa oleva sauna jossa TKO-älyn saunaillat useimmiten järjestetään

===Muualla Helsingissä===
* UKK = [http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_muistomerkki Urho Kekkosen muistomerkki] (tässä yhteydessä)

Linkkejä

2009-03-15T21:36:19Z

Dogo: /* Järjestöt */

== Huvi ==
*[irc://irc.cs.hut.fi/tkt-fuksit08] #tkt-fuksit08 @ ircnet

== Hyöty ==
*[http://www.helsinki.fi/webmail/ Yliopiston mappi-sähköposti]
*[http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodi] <- mm. Matematiikan ilmo
*[https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Ohjelmajakelusta] saa yliopiston tarjoamat ilmaiset ohjelmistot. Mm. virustorjunta, palomuuri, ssh-client. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.
*[http://iloha.cs.helsinki.fi/ Laitoksen sähköposti]
*[http://ilmo.cs.helsinki.fi Laitoksen ilmoittautumisjärjestelmä]
* [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/ HYYn uusien opiskelijoiden sivut]
=== Linkkilistoja ===
* [http://www.cs.helsinki.fi/u/wikla/OrientointiS2007/ Uusien opiskelijoiden orientointi laitoksella 2007] - sisältää paljon hyödyllisiä linkkejä.
* [http://Www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ Laitoksen opiskelusivuilta] löytyy melkein kaikki auringon alla.
* [[LuK-HOPS-linkkisivu]] - Phuksiwikin alla yksi versio, [https://moodle.cs.helsinki.fi//mod/wiki/view.php?id=1404 Moodlessa] varsinainen.
* [http://qm.cs.helsinki.fi/ Laitoksen laatukäsikirja] kertoo, miten laitos toimii, ja linkittää ohjeisiin. Sivusto toimii laitosverkossa.

== Järjestöt ==
*[http://www.cs.helsinki.fi/group/tkoaly/index.shtml TKO-äly]
**[http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]
**[http://wiki.tko-aly.fi/ TKO-älyn Wiki]
*[http://www.limes.fi Limes - matematiikan, tietojenkäsittelytieteen ja eksaktien luonnontieteiden opiskelijoiden ainejärjestö]