Fuksiwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Fuksin selviytymispaketti

2013-07-25T09:59:39Z

Ajmajand: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2013 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaipaatko_kattoa_web.pdf asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/opintotuki KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://posti.fi/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut jonkin opiskelija-asuntosäätiön asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyn etenemistä voit seurata [http://www.kela.fi/asioi Kelan asiointipalvelusta].
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/opintotuki Kelan opintotukisivu]
# [https://www.lyyra.fi/ds_user_registration.php Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* #tkt-fuksit2013 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* Jos ei meinaa onnistua niin torstaina 29.8. iltapäivällä on tarjolla opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla.
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko a) [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimistosta] saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta (yleisempi) tai b) opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra 2012-2013 (muualla aiemmin opiskelleille).
#* Tapahtuu joko HSL:n [http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/yhteystiedot/Sivut/default.aspx palvelupisteissä] tai yliopiston päärakennuksen opiskelijatorilla (Fabianinkatu 33, 15.8. alkaen) keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/alennusryhmat/Sivut/opiskelijat.aspx HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle lukuvuoden aloitukseen 27.8. klo. 9:15. Viikolla on muutakin virallista ohjelmaa, josta lisää fuksiwikin [[Syksyn 2013 aikataulu|aikataulusivulla]].
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] auttaa eksyneitä, määränpääksi kelpaa Exactum

* Hyödyllisiä neuvoja saattaa löytyä myös [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYY:n uusien opiskelijoiden sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta. Olet mahdollisesti saanut sen jo läsnäilmoittautuessasi tai saanet sen viimeistään orientoivien yhteydessä 30.8. Tarjolla myös [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/index.html tiedekunnan sivuilla]
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän ketterämmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Sitä saattaa hyvin tarvita tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0 muoviavain eli yökäyttöavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (19:30-8:00).
** Homma menee näin: 1. Täytä [http://old-www.cs.helsinki.fi/opiskelu/avain3.pdf hakulomake], 2. Maksa 25 euron panttimaksu Physicumin Unicafehen - saat kuitin, 3. Mene kuitin kanssa huoneeseen D235 - saat avaimen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/asioi/toimipaikat/kumpulan-tiedekirjasto/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta 2. kerroksen ovista.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä löytyy useimmiten jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt. Liittyminen onnistuu myös fuksisuunnistuksen rastilla sekä järjestötorilla TKO-älyn ständillä.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opetusohjelma-syksy-2013 Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/exams Erilliskoeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Tiedosto:Wampie.jpg

2013-04-19T09:21:30Z

Ajmajand:

Fuksiwiki

2013-04-19T08:38:05Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn 2012 aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[[Tuutorit 2013|Syksyn 2013 tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Fuksisyksyn mallilukujärjestys 2012]]'''
* [[Opintotuki]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Sivuainekuvauksia

2013-01-08T00:09:22Z

Ajmajand: /* Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====
(päivitetty joskus 2010)
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

==== Yleistä sivuaineesta ====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

===Yleinen Valtio-oppi===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

* nuthing here

===Viestintä===

'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-08T00:09:05Z

Ajmajand: /* Yleistä sivuaineesta */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====
(päivitetty joskus 2010)
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

==== Yleistä sivuaineesta ====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

===Yleinen Valtio-oppi===

==== Yleistä sivuaineesta ====

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

==== Käpistelijän näkökulmaa sivuaineesta ====

* nuthing here

===Viestintä===

'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-08T00:08:43Z

Ajmajand: /* Valtiotieteellinen tiedekunta */

Sivuainekuvauksia

2013-01-08T00:02:36Z

Ajmajand: /* Poikkitieteelliset */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta (päivitetty joskus 2010):
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

'''Erikoista käpistelijälle:'''

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-08T00:02:25Z

Ajmajand: /* Naistutkimus */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta (päivitetty joskus 2010):
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

'''Erikoista käpistelijälle:'''

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:55:01Z

Ajmajand: /* Valtiotieteellinen tiedekunta */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta (päivitetty joskus 2010):
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]'''

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

'''Erikoista käpistelijälle:'''

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

'''*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)'''
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

'''[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]'''

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

'''Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.'''

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:54:01Z

Ajmajand: /* Käytännöllinen filosofia */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta (päivitetty joskus 2010):
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]

'''Tutkintorakenne: Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op'''
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

Erikoista käpistelijälle:

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:53:21Z

Ajmajand: /* Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
"Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) käynnistyi syyslukukaudella 1999. Sivuainekokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston kaikkien tiedekuntien perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoille sekä Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa täydentäville opiskelijoille. Sivuainekokonaisuuden opiskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä. Näin JOS-opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen sisältöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että JOS-opinnot voi aloittaa aikaisintaan toisen opiskeluvuoden alussa. Myös JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuainekokonaisuutta, mutta heidän tulee hakea opinto-oikeutta samalla tavalla kuin haetaan muitakin JOO-sopimuksen tarkoittamien opintojen suoritusoikeutta."

'''Tutkintorakenne:''' Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena. Johtamisen perusopintoihin (25 op) sisältyy kolme pakollista opintojaksoa

*JOS111 Poliittinen näkökulma johtamiseen ja johtajuuteen (6op)
*JOS121Yritysjohtamisen kehityslinjoja (6 op)
*JOS131 Johtaminen ja organisaatiopsykologia (6 op)

joiden lisäksi perusopinnoissa tulee suorittaa yhteensä vähintään seitsemän opintopistettä (7 op) seuraavista opintojaksoista:

*JOS141 JOS-perusopintojen kirjallisuuskuulustelu (0-7 op)
*JOS142 Vapaavalintaiset perusopintotasoiset johtamis- ja johtajuusaiheiset opinnot (0-7 op)
*Jaksoon JOS111 kuuluu kaikille pakollinen luentosarja. JOS-kirjallisuuskuulustelun JOS141 voi korvata kokonaan tai osittain jaksolla JOS142, johon voidaan kirjata johtamisen alaan kuuluvia muita akateemisia opintoja.

'''Lisätietoja:''' [http://www.helsinki.fi/politiikka/opiskelijaksi/jos.html Johtamisen sivuainekokonaisuus] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3060&Org=75358047&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Johtamisen Sivuainekokonaisuuden Opinto-opas]

Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta (päivitetty joskus 2010):
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]

Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op (71005)
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

Erikoista käpistelijälle:

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:47:05Z

Ajmajand: /* Käytännöllinen filosofia */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]

Filosofian perusopinnot sivuaineena, 25 op (71005)
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

Erikoista käpistelijälle:

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:46:30Z

Ajmajand: /* Käytännöllinen filosofia */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

* Yleistä

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=3035&Org=1000000949&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Käytännön filosofia sivuaineena]

Filosofian perusopinnot, 25 op (71005)
* Johdatus filosofiaan ja sen historiaan (710125), 5 op
* Johdatus etiikkaan (710133), 3 op
* Johdatus yhteiskuntafilosofiaan (710134) , 3 op
* Johdatus tieteenfilosofiaan (710152), 3 op
* Johdatus kielifilosofiaan, 3 op
* Johdatus tieto-oppiin, 3 op
* Johdatus logiikkaan, 5 op.

Erikoista käpistelijälle:

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:30:21Z

Ajmajand: /* Valtio-oppi */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**Perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta. Itsellä ainakin kannatti panostaa oheiskirjallisuuden lukemiseen.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki). Kurssilla siis about sama sisältö kuin matematiikan vastaavalla, mutta vähän humaanimmalla otteella.

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Yleinen Valtio-oppi===

"Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin."

[https://weboodi.helsinki.fi/hy/frame.jsp?avattavaSivu=vl_kehys.jsp&Kieli=1&Opas=3057&vl_tila=1 Yleinen valtio-oppi sivuaineena, 2012-13 ]

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa perus- ja aineopintoja. Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

* politiikan tutkimuksen linja,
* hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
* maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:25:16Z

Ajmajand: /* Sosiologia */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**Perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta. Itsellä ainakin kannatti panostaa oheiskirjallisuuden lukemiseen.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki). Kurssilla siis about sama sisältö kuin matematiikan vastaavalla, mutta vähän humaanimmalla otteella.

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:24:43Z

Ajmajand: /* Sosiologia */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**Perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta. Itsellä ainakin kannatti panostaa oheiskirjallisuuden lukemiseen.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki). Kurssilla siis about sama sisältö kuin matematiikan vastaavalla, mutta vähän humaanimmalla otteella.

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/oppaat/rakenne.htm#4 Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** 751110. Sosiologian johdantokurssi, 5 op
** 751111. Väestötieteen johdantokurssi, 5 op
** 758101. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi, 5 op
** 751151. Suomalaista sosiologiaa, 5 op
** 751152. Sosiologisia näkökulmia , 5 op

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.helsinki.fi/sosiologia/opiskelu/ Sosiologian laitoksen sivut] ja [https://weboodi.helsinki.fi/hy/vl_kehys.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Opas=2413&Org=1000000953&vl_tila=1&AukAikMaar=1 Sosiologian opinto-opas]

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Sivuainekuvauksia

2013-01-07T23:10:30Z

Ajmajand: /* Viestintä */

Sivuainekuvausten ajantasaisuudesta ei takeita. Sivuaineiden sovittamisesta mallilukujärjestykseen ks. [[Opintojen malliaikataulu]].

==Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta==

===Fysiikka===
*Arkipäivän fysiikkaa
**Kurssi nimeltä "arkipäivän fysiikkaa" tms on usein puheena fysiikan fuksien kanssa. Siinä kuulemma esitellään sitä hauskaa fysiikkaa, ja räjäytellään kananmunia ym. mikrossa. --Sini
**Tämä keväisin järjestettävä kurssi vaatii istumalihaksia, sillä kurssilla on luentopakko. Kurssista saa suoristusmerkinnän eikä tenttiä pidetä. Luennoilta saa olla pois kolme kertaa, mutta yleensä luennot ovat sen verran hauskoja ja normaalista poikkeavia, että poisjääminen saattaa jopa harmittaa. Ja kuten fysiikan laitokselle tyypillistä, ennakkoilmoittautumista ei ole vaan ilmoittautuminen tapahtuu menemällä luennolle. Vuoden 2007 kurssisivu löytyy täältä http://www.helsinki.fi/~khamalai/arkipaiva/ -Maria

Fysiikan kursseille ilmoittaudutaan ekalla luennolla kirjoittamalla nimi paperiin. Fysiika kursseilla on myös laskareita, ja laskariryhmiin jako tapahtuu myös erilailla kuin meillä; ekalla luennolla jaetaan listat joissa on lueteltuna kaikki laskariryhmät ja siitä ruksitaan sopivatko ajankohdat hyvin/jotenkuten/huonosti. Näiden perusteella assarit (tai joku) muodostavat laskariryhmät ja ilmoittavat yleensä ekan viikon aikana siitä mihin ryhmään opiskelija on sijoitettu.

Jokaisen viikon laskarit tulevat edellisellä viikolla nettiin kurssin kotisivuille. Ne lasketaan paperille ja palautetaan määrättyyn päivään mennessä fysiikanlaitoksella sijaitsevaan laatikkoon, josta assari käy ne hakemassa. Assari tarkastaa tehtävät ja pisteyttää ne. Laskareissa tehtävät käydään läpi ja taululle menosta voi saada lisäpisteitä. Laskaripisteiden saanti ei kuitenkaan edellytä laskareissa läsnäoloa, mutta läsnäolo on suositeltavaa jos ei ole osannut kaikkia tehtäviä, sillä kaikilla kursseilla tehtävistä ei tule mallivastauksia nettiin.

(työn alla. lisää myöhemmin, nyt meen fyssan luennolle ;) -emppi)

===Matematiikka===

* Matematiikan kurssit parantavat teorianpyörittelyvalmiutta. Paljon todistamista ja käsitteitä, vähemmän laskemista. Mikäli matematiikka uppoaa, siitä on helppo saada opintopisteitä.
* Johdatus diskreettiin matematiikkaan
** Ainoa pakollinen tutkinnossa
* Matematiikka tutuksi
** Näppärä syksynaloituskurssi, ollut alunperin kevyttä, ei mene lukion pitkän oppimäärän yli (kurssi muuttuu vuosittain)
* Muita käpistelijälle hyödyllisiä ja suht helppoja:
** Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I (vektoreita ja matriiseja, nam!)
** Analyysin kurssit, (I ja II tai perus- ja jatkokurssit, jälkimmäiset ehkä käytännönläheisempiä)
** Johdatus todennäköisyyslaskentaan ("jatkokurssi" Johdatus tilastolliseen päättelyyn)
** Logiikka I
* Matematiikan sivuainekokonaisuus tai menetelmätieteiden (mat+tilastotiede-yhdistelmä) sivuainekokonaisuus pakollinen tutkinnossa
* ks. [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]

===Tilastotiede===

* Tilastotieteen kursseja voi käyttää menetelmätieteiden sivuainekokonaisuudessa, ja niistä moni ei ole matemaattisesti vaikeita.

Menetelmätieteen sivuainekokonaisuuden listan kurssit heuristisesti kurssisivuja pläräämällä päätellyssä tarjoamisvarmuusjärjestyksessä:

* Tilastotieteen johdantokurssi (4 op + 6 op): Käytävissä joko 4 op:n (1 periodi) tai 10 op:n (2 periodia) kokonaisuutena, erilliskoemahdollisuus jälkimmäisestä, syksyisin (ja keväisin)
* Tilastotieteen jatkokurssi (5 op + 5 op), keväisin
* Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, 8/10 op, syksyisin
* Todennäköisyyslaskennan kurssi, 10 op, syksyisin (esitietona kai matematiikan Johdatus todennäköisyyslaskentaan)
* Tilastollisen päättelyn kurssi, 10 op, syksy-kevät-taitteessa?? ("II ja III") (esitietoina Todennäköisyyslaskennan kurssi, Tilastotieteen jatkokurssia suositellaan)
* Data-analyysin kurssi (suunnilleen keväisin)
* Monimuuttujamenetelmät (suunnilleen keväisin)
* Mittaaminen ja tilastollisen tiedon keruu (ilmeisesti epäsäännöllinen, viim. havainto S2007)
* <strike>Tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteet</strike> - ei luennoida enää, osia sisällytetty Data-analyysin kurssiin
* <strike>Frekvenssiaineistojen analyysi</strike> - jos tämä kurssi on olemassa, se on vaihtanut nimeä tai se elää ilman kurssisivua

Käytäessä menetelmätieteiden sivuainekokonaisuutta eli osa pakollisesta sivuaineesta on tilastotiedettä pelkän matematiikan sijaan, tarvitaan vähintään 10op matematiikkaa ja vähintään 10op tilastotiedettä. Siis loput 10op sivuaineesta voivat olla kumpaa ainetta tahansa. Tilastotieteen johdantokurssi on 10op, samoin tilastotieteen jatkokurssi, joten jos haluaa panostaa enemmän tilastotieteeseen, voi käydä matematiikasta pakollisen diskreetin ja vaikkapa matematiikka tutuksi- kurssin ja sitten tilastotiedettä johdanto- ja jatkokurssin, jolloin on kasassa koko menetelmätieteiden lyhyt sivuaine.

===Tähtitiede===
*Maailmankaikkeus nyt
** Kurssi ei edellytä mm. matemaattista osaamista eli kurssi soveltuu kaikille tähtitieteestä vähänkään kiinnostuneille vaikka kurssi onkin samalla myös tähtitieteen pääaineopiskelijoille pakollinen peruskurssi. Vaikka tähtitiedettä ei sivuaineeksi suunnittelisikaan, voi kurssin käydä pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta. Luennot ovat tältä syksyltä jo alkaneet, mutta mukaan pääsee vielä! Erillistä ilmoittautumista ei ole, ilmoittautuminen tapahtuu menemällä paikan päälle. Kurssilla ei ole laskareita, vaan kurssi suoritetaan luennoilla ja tentillä. Luennot pidetään Chemicumissa (kemian laitos) salissa A129. Lisätietoa kurssista täällä http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/MKnyt/index.html --Maria

*Tähtitieteen perusteet
**Kurssi on edeltäjäänsä jo paljon vaativampi. Matemaattiset taidot astuvat kuvaan ja kurssille suositellaankin matematiikan appron suorittamista tai lukion pitkän matematiikan hallintaa. Kurssiin kuuluu laskuharjoituksia, jotka löytyvät kurssin sivuilta. Oikeus tenttiin osallistumiselle saadaan palauttamalla laskuharjoitukset viikoittain tiettyyn päivämäärään mennessä Chemicumin vahtimestarikopin viereisessä syvennyksessä sijaitsevaan laatikkoon. Ainoastaan pelkkä tehtävien palauttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä 30% tehtävistä täytyy olla hyväksytysti suoritettuja. Kurssia EI siis pysty suorittamaan pelkästään Tähtitieteen laitoksen laitostentissä, vaan kurssi täytyy olla käytynä. Lisää kurssista osoitteessa http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/perusteet/index.php. --Maria

== Humanistinen tiedekunta ==

===Kieliteknologia===
(kesken)

'''YLEISTÄ:'''

Kieliteknologia (entinen tietokonelingvistiikka) on aine, jonka sisältöä ja lopullista tarkoitusperää edes sen pääaineopiskelijatkaan eivät välttämättä osaa kovin tyhjentävästi selittää (Eräs paatunut kieliteknologi halusi selittää asian, krhm, näin: http://xkcd.com/114/). Aine löytyy humanistisesta tiedekunnasta Nykykielten laitoksen alaisuudesta, mutta aihe ei loikkaa lopulta kovinkaan kauas käpistelystä. Kieliteknologian pääaineopiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluvatkin mm. ohjelmoinnin perusteet samoin kuin käpistelijöilläkin. Meitä käpistelijöitä sivuaineilee kieliteknologiassa kohtalainen määrä ja vastaavasti ei ole kovinkaan tavatonta, etteikö käpistely olisi monen kieliteknologin looginen valinta sivuaineeksi. Kieliteknologi onkin pohjimmiltaan ihminen, joka on kiinostunut humaaneista aineista (kielet, kielitiede, psykologia, kognitiotiede, puheentutkimus, käännöstiede...) mutta niiden lisäksi samalla myös tekniikasta. Kieliteknologiaa tarvitaan niin tekstinkäsittelyohjelmissa, käännöstieteessä kuin mobiiliteknologiassakin. Kieliteknologit työllistyvätkin mm. IT-alalle, mutta monipuolinen koulutus humanististen aineiden ja tekniikan yhdistämisessä auttaa työllistymään usealle eri alalle.

Opiskelumahdollisuudet kieliteknologiassa eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään Helsingin yliopiston antamaan tarjontaan, sillä yliopistomme (sekä laitoksemme) kuuluu valtakunnalliseen [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/index.shtml KIT-verkostoon], johon kuuluvat lisäksemme Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja TKK. Tarkemmat tiedot verkostoon kuuluvista laitoksista näkee [http://www.ling.helsinki.fi/kit/verkosto/kit-laitokset.shtml KIT-verkoston sivuilta]. Kursseja suorittaekseen niihin on hankittava JOO ([http://www.joopas.fi/index.php?node=Joopas_aloitussivu Joustava opinto-oikeus]) normaalin käytännön mukaisesti. Aikaisemmin JOOn saaminen toisen KIT-verkoston yliopistoon oli enemmänkin pelkkä muodollisuus kuin opinto-oikeuden hakeminen, mutta verkoston ns. kokeiluaika päättyi juuri ja uusi käytäntö on vielä hakusessa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella kieliteknologia kuuluu uusissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon alaisuuteen. Laitoksen henkilökunnasta kieliteknologiasta ja siihen suuntautumisesta tietää erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/u/hahonen/ Helena Ahonen-Myka].

'''KURSSIT (tutkintovaatimukset 2007-2009):'''

*'''Clt100S Kieliteknologia, perusopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (25 op)'''
**'''Clt115 Kielitiede (8-10 op)'''
***Cyk110 Yleisen kielitieteen peruskurssi (2 op)
***FP1 Fonetiikan perusteet (2 op)
***Cyk130 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi (3 op)
***Cyk140 Syntaksin harjoituskurssi (3 op)
**'''Clt135 Kieliteknologian tekniset taidot (8 op)'''
***Clt130 Kieliteknologian ATK-ympäristö (2 op)
***Clt131 Tekstityökalut (3 op)
***Clt132 Verkkosivujen käsittely (3 op)
**'''Clt140 Kieliteknologian johdanto (3/6 op)'''
**'''Clt195 Vapaavalintaiset opinnot (3-7 op)'''

Kieliteknologia on periaatteessa vapaasti opiskeltava aine, mutta vaatii virallisessa mielessä käymään ''Yleisen kielitieteen peruskurssin (Cyk110)'' ja läpäisemään sen annettujen vaatimusten mukaisesti ennen varsinaista opinto-oikeutta. Kurssi on suoritettava minimissään 2op suuruisena ja kurssista on saatava arvosana 3. Periaatteessa tämä ei vielä estä kieliteknologian kursseille osallistumista, joskin se saatetaan tarkistaa. Allekirjoittanut on osallistunut parille kurssille ilman ns. opinto-oikeutta ja eräällä kurssilla oikeus osallistumiseen tarkistettiin, jolloin olin suorittanut kurssin, eli minulta löytyi tiedot palautetuista viikkotehtävistä mutta ei vielä suoritusmerkintää. Kurssi on kuitenkin hyvä suorittaa ensin, sillä sieltä saa valmiudet tuleville kursseille. Yleisen kielitieten peruskurssi järjestetään syksyisin periodilla I.

Käpistelijöiden ei tarvitse osallistua kurssille ''Kieliteknologian ATK-ympäristö (Clt130)'', sillä kurssi vastaa samoja tietoja, jotka meillä käydään läpi Tietokone työvälineenä -kurssilla (siis lapiossa ;)) ja täten korvaa kyseisen kurssin.

Kurssille ''Tekstityökalut (Clt131)'' (entinen Korpusten käsittely) tarvitsee pääsyn unix- tai Linux-koneelle, joka meillä toki jo on, mutta oikeudet Yleisen kielitieteen laitoksen unix-koneelle, eli ns. [http://www.ling.helsinki.fi/atk/palvelut/luvat.shtml ling-laajennukseen], on milteipä välttämätön. Ling-laajennusta pyydetään kieliteknologian koordinaattori Hanna Westerlundilta joko sähköpostitse (hanna.westerlund@helsinki.fi) tai käymällä Hannan luona henkilökohtaisesti Siltavuorenpenkereellä kieliteknologian laitoksella huoneessa 314. Kurssia saattaa opettaa henkilö, joka olettaa käpistelijöiden automaattisesti osaavan kaikki kurssin asiat jo entuudestaan, mutta sitä ei tarvitse säikähtää vaan luennoilla voi istuskella ihan hyvällä omatunnolla jos asiat eivät tunnukaan olevan niin simppeleitä kuin luennoitsija antaa ymmärtää :). Luennot poikkeavat meille tutusta kaavasta ja kurssin luennot ovat pikemminkin laskarityyppisiä.

*'''Clt200S Kieliteknologia, aineopinnot ''sivuaineopiskelijalle'' (35 op)'''
**'''Clt235 Ohjelmoinnin ja luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (9 op)'''
***Clt230 Ohjelmoinnin perusteet (3 op)
***Clt231 Luonnollisen kielen käsittelyn perusteet (3 op)
***Clt233 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt236 XML (4 op)'''
**'''Clt265 Morfologinen jäsennys (6 op)'''
***Clt260 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat (3 op)
***Clt270 Äärellistilaiset jäsennysmenetelmät (3 op)
**'''Clt255 Kieliteknologian tilastomenetelmät (3 op)'''
**'''Clt295 Vapaavalintaiset opinnot (13 op)'''
***Clt234 Luonnollisen kielen käsittelyn muita sovellusaloja (3 op)
***Clt282H Harjoittelu (2-5 op)
***Clt220 Puhesynteesin perusteet (3 op)
***Cyk215 Kieliopin kuvaus ja teoria (3-7 op)
***Cyk222 Kielitypologia (3-5 op)
***Cyk257 Korpuslingvistiikan menetelmät (3-5 op)
***Clt290 Muu kieliteknologinen osio (1-7 op)

(jatkuupi.. -Maria =) )

===[http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/opetus.htm Teoreettinen filosofia]===

'''Kts. kohta [[Sivuainekuvauksia#Käytännöllinen filosofia|Käytännöllinen filosofia]] jossa yleistä asiaa filosofian opiskelusta'''

Itse en ole lukenut teoreettista filosofiaa, mutta uskoisin että samat periaatteet pätevät täällä niinkuin käytännöllisen puolellakin. Kurssien sisällöstä en osaa sen enempää sanoa.

Perusopinnot (25 op) koostuvat myös johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofian historiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Yksi seuraavasta kolmesta jaksosta:
**Johdatus kieli- ja mielenfilosofiaan
**Johdatus etiikkaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
**Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
***Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus filosofiaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus tieto-oppiin
**Yhteinen käytännöllisen kanssa
*Johdatus metafysiikkaan
*Johdatus tieteenfilosofiaan
*Johdatus logiikkaan
**Yhteinen käytännöllisen kanssa

== Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ==

===Kasvatustiede===

Jos opettaminen tai henkilöstön kehittäminen (HR) sattuu kiinnostamaan kannattaa sivuaineeksi harkita kasvatustieteitä.

Kasvatustieteen sivuainekokonaisuus koostuu 25 op:n perusopintokokonaisuudesta.
Sivuainekokonaisuus on kaikille vapaa ja kursseille ilmoittaudutaan Weboodin kautta.
Ilmoittautumisen jälkeen riittää kun kävelee luentosaliin.
Kasvatustieteen laitoksen 'pääkallopaikka' on [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/s20rminerva/default.htm Siltavuorenpenkereellä], mutta erittäin suuri osa luennoista luennoidaan [http://www.helsinki.fi/teknos/opetustilat/keskusta/m11/default.htm Mariankatu 11:ssä].
Jos suorittaa avoimen yliopiston kursseina, luennot ovat joko päärakennuksella tai fabianinkatu 26:ssa.

Lukuvuonna 2007-2008 kurssit ovat jakautuneet seuraavalla tavalla:

# P1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op)
# P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (4 op)
# P3. Opetus ja oppiminen (4 op)
# P4. Oppiminen työelämässä (4 op)
# P5. Kohti tutkivaa työtapaa (5 op)
# P6. Kasvatus elämänkulussa (5 op)

Kursseilla luetaan ja kirjoitetaan melko paljon (n. 100s luettavaa ja 1s kirjoitettavaa / op) ja ensimmäiset kirjat tuntuvat erittäin vaikeasti aukeavilta sanaston ja termistön ollessa vielä täysin vierasta. Tämän takia suosittelen sivuaineilijoiden ehdottomasti käyvän luennoilla, koska vaikka kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä ylimääräisen kirjan, luennoilla selvitetään yleensä termistöä, joka siten auttaa ja nopeuttaa varsinaisten tenttikirjojen lukemista.

Varsinaisia esitietovaatimuksia kursseille ei ole lukuunottamatta viimeistä kurssia ( P6 ), jonka alkaessa kaikki aiemmat kurssit tulisi olla käytyinä.

HUOM: Koska Kasvatustiede on humanistinen aine, ei kannata olettaa opettajien osaavan käyttää moderneja viestintävälineitä, kuten .pdf-muotoisia dokumentteja tai edes sähköpostia...

HUOM2: Tenttitulokset tulevat VAIN siltavuorenpenkereen seinälle, nettiin niitä on turha odottaa.

HUOM3: Toisin kuin käpistelyssä, kasvatustieteissä osasuoritukset jäävät roikkumaan ilmaan ja ne voi käydä suorittamassa myöhemmin. (Esim. Luettavana kaksi kirjaa, kummastakin kysytään tentissä. Feilatessasi yhden voit käydä suorittamassa vain ko. kirjan uusinnassa. Tämä tosin kannattaa tarkistaa aina erikseen opetajalta.)

Tarkemmin kasvatustieteestä oppiaineena kasvatustieteen sivuilla:
http://www.helsinki.fi/behav/opiskelu/oppiaineet/kasvatustieteet.htm

- Seise,
Opintovastaava -07

===Kognitiotiede===

Kognitiotieteen sivuilta:
''Kognitiotiede on monitieteinen tieteenala joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä näille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmasta.''

''Vaikka pääpaino on usein aikuisen ihmisen kognition tutkimisella, myös kognitiivisen kehityksen, muiden eläinten kognitiivisten toimintojen ja keinotekoisten järjestelmien informaationprosessoinnin tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin.''

Kognitiotiede on varsin kätevä yhdistelmä tietojenkäsittelytieteen kanssa, ja se mainitaan usein hyvänä sivuainevaihtoehtona erikoistumislinjojen omilla sivuilla. Erikoistumislinjoista fuksien ei tosin tarvitse vielä välittää hetkeen.

Perusopintojen ja aineopintojen opintokokonaisuuksien (Cog100, Cog200) suoritusoikeus on vapaa kaikille Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Myös yksittäisiä syventävien opintojen opintojaksoja voidaan suorittaa, ja sisällyttää sivuainekokonaisuudessa aineopintoihin.

====Perusopinnot====

Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen, 5 op

Cog103 Kognitiotieteen historia & klassikot I, 4 o

Cog111 Kognitiivisen psykologian ja biologisen psykologian perusteet, 5 op * (Tunnetaan myös nimellä kognitiivinen & neuropsykologia.)

Cog121 Tieteellinen päättely & selittäminen kognitiotieteilijöille, 5 op

Cog131 Kieli merkitys ja logiikka, 3 op

CYK110 Yleisen kielitieteen peruskurssi, (väh.) 3 op

====Aineopinnot====

Cog202 Kognitiotieteen tutkijaseminaari, 2 op

Cog203 Kognitiotieteen historia & klassikot II, 6-10 op

Cog211 Kognitiivinen psykologia II, 6 op **

Cog212 Havaintopsykologia I, 6 op **

Cog241 Kognitiivinen mallintaminen I, 7-10 op

Kognitiotieteessä ei voi välttyä kirjoilta. Jotkut opettajat ovat edistyksellisiä ja laittavat kaiken tarvittavan materiaalin nettiin, mutta läheskään aina näin ei ole. Kursseille ilmoittaudutaan [http://helsinki.fi/weboodi weboodista].

*) Huom! Sivuaineopiskelijat voivat ottaa vain kirjatentin!

**) Huom! Edellyttää psykologian opinto-oikeutta. Sellaisen saa tasokokeella.

Laatikossa esitetyt ongelmat voi kiertää opiskelemalla kurssit Avoimen yliopiston puolelta, jolloin opetus tapahtuu normaalisti. Avoimen opinnot ovat kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille ilmaisia kesäisin.

Kognitiotieteen kautta voi (sivuaineilijanakin) päästä myös [http://www.soberit.hut.fi/kaytettavyyskoulu/ käytettävyyskouluun]. Se on HY:n, TKK:n ja TaiKin välinen yhteistyöprojekti, joka tarjoaa laajan paketin käytettävyysopintoja. Käytettävyyskoulun suorittaminen edellyttää opintoja kussakin kouluun kuuluvassa yliopistossa. Opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, joilla kandi on joko valmis tai ainakin hyvässä vauhdissa. Opinnot voidaan paketoida sivuainekokonaisuudeksi laitoksella ilmeisesti mihin tutkintoon tahansa (kandi, maisteri, jatko-opiskelu). Käytettävyyskouluun pääsee tällä hetkellä helposti, koska koulua ei mainosteta tarpeeksi. Sinne otetaan kustakin kolmesta yliopistosta 5 opiskelijaa sisään vuosittain, mutta paikat eivät ole aina edes täyttyneet. Hakeminen on melko yksinkertainen prosessi, jonka ohjeet löytyvät käytettävyyskoulun omilta sivuilta.

Lisäkysymyksiä voi esittää Paula "Shantar" Gómez Gómezille. Löydyn irkistä nickillä Shantar.

== Valtiotieteellinen tiedekunta ==

'''[http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Tsekkaa Kannunvalajien oma sivuaine-info]'''

===Johtamisen sivuainekokonaisuus valtiotieteellisessä===
* Johtamisen sivuainekokonaisuutta voi aloittaa opiskelemaan toisena lukuvuonna, mikäli on suorittanut 30op pääaineopintoja.
* Johtamista on mahdollista opiskella lyhyt(25op) tai pitkä(60op) sivuainekokonaisuus.
* Ensimmäinen kurssi, JOS1, järjestetään vain ensimmäisessä periodissa. Tämä kurssi on käytävä ensimmäisenä. Kurssi koostuu kahdesta osasta, luennot+tentti(3op) ja kirjatentti(4op). Kirjatentti tulee suorittaa 6kk luentokurssin päättymisen jälkeen, mikäli ei siinä onnistu niin luento-osuus mitätöityy ja se tulee käydä uudelleen:(.
* Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/vol/jos/index.htm#JOS-sivuaineena.

====Opiskelijoiden mielipiteitä johtamisen sivuainekokonaisuudesta====
* Johtamisen sivuainehan ei kuulemani mukaan nimenomaan ole käytännön johtamista, vaan pikemminkin johtamisen historiaa ja teoriaa. Joten työelämän valmiudet voivat jäädä oletettua ohuemmaksi. -TKa
* Yliopistolla tosiaan yleisestikkin opetus on teoriaa ja tutkimiseen valmentamista yms... Olen nyt ollu JOS1-kurssilla pari viikkoa ja minun mielestä se on ihan asiallista kamaa, historiaa, teorioita ja jollain tasolla niitä sovellettuna tähän päivään :) -jarno
* Luen itse tenttikirjoja yleissivistykseksi, ja niissä on ihan hauskaa tavaraa. "Peopleware" ja "The Mythical Man-Month" eivät kuulune listaan, mutta saivat kyllä kiinnostumaan aiheesta. --Sini

=== Käytännöllinen filosofia ===

====Yleistä====

Oman kokemukseni mukaan filosofia on yleissivistävää ja se laajentaa yksilön maailmankuvaa kertomalla, millä eri tavoilla asioita on havaittu ja ajateltu kautta ihmiskunnan historian. Filosofiaa opiskelemalla oppii hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja eri abstraktiotasoja, jotka ovat käpistelijälle tärkeitä ominaisuuksia.

Helsingin Yliopisto tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa, käytännöllisen ja teoreettisen filosofian. Erona näillä kahdella on se, että teoreettinen filosofia keskittyy enemmän filosofian historiaan aina Antiikin Kreikasta Valistuksen Ajalle asti, kun taas käytännöllisen puolella vilisee astetta enemmän 1900-luvun filosofeja ja ajatuksia sekä moraalia ja yhteiskuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Vaikka laitokset ovat eri tiedekunnissa (teoreettinen humanistisessa ja käytännäöllinen valtiotieteellisessä), molemmat laitokset ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama, osa perusopinnoista ovat jopa yhteisiä.

Vielä pari sanaa asenteesta. Filosofiassa esitetyt teoriat, ajatukset jne. ovat aina VAIN uskomusjärjestelmiä. Ne eivät ole millään tavalla kiveen hakattuja tai tosia, useimmat ajallisesti erittäin vanhat teoriat ovat myös tyhmiä. Filosofian opiskelijan tulee haastaa luennolla esitetyt käsitykset, kohteliaasti tietenkin. Lisäksi luennoitsijat tykkäävät siitä, etteivät kaikki istu aneemisina paikoillaan odottaen luennon loppumista, niinkuin valitettavan usein tilanne on. Tärkeintä on olla aktiivinen sekä kysyä, spekuloida ja argumentoida!

====[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/kfil/ Opinto-opas]====

Perusopinnot (25 op) koostuvat johdantokursseista eri filosofian osa-alueille.

*Johdatus filosofiaan
**Hyvä yleiskurssi, josta kelpaa lähteä kokeilemaan olisiko filosofia juuri ''sinun'' sivuaineesi
*Johdatus filosofian historiaan
**Käydään läpi länsimaisen filosofian historia aika tarkkaan. Kurssin ohessa voi suoritta kirjatentin "Filosofian klassikkoteos", eli määrätystä listasta jonkun (tai useamman) kuuluisan filosofian keskeinen(/keskeiset) teos(/teokset).
*Johdatus etiikkaan
**Etiikan perusteet: Mikä on hyvää, pahaa, oikein, väärin, mitä näistä on ajateltu milloinkin ja miksi.
*Johdatus yhteiskuntafilosofiaan
**Yhteiskuntafilosofian perusteet: Miten yhteiskunta on rakentunut, mikä se on tänäpäivänä.
*Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan
**Tieteen filosofia erityisesti ihmistieteitten näkökulmasta
*Johdatus tieto-oppiin
**Perusteet, mitä on ajateltu ja ajatellaan maailman havaitsemisesta ja todellisuuden rakentumisesta. Itsellä ainakin kannatti panostaa oheiskirjallisuuden lukemiseen.
*Johdatus logiikkaan
**Filosofinen logiikka on käpistelijälle hyvä paikka opetella ajattelemaan kuin tietokone, jos ei esimerkiksi matematiikan laitoksen logiikan kurssi nappaa (kuten allekirjoittanut teki). Kurssilla siis about sama sisältö kuin matematiikan vastaavalla, mutta vähän humaanimmalla otteella.

====Tärkeää====

Filosofiasta ei ole erillisiä opintoja sivuaineilijoille, vaan he käyvät kursseja pääaineopiskelijoiden kanssa, joiden olisi tarkoitus suorittaa kaikki perusopinnot ennen ensimmäistä etappia. '''Tästä johtuu, että kaikki peruskurssit järjestetään vain ja ainoastaan syksyllä (lukuun ottamatta Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan-kurssia, 3. periodi) ja useimmat näistä kursseista ovat vielä ikävästi kahden periodin mittaisia.''' Tästä syystä filosofia ei sovellu "muiden opintojen ohessa ympäri vuoden"-tyyppiseksi sivuaineeksi, vaan siihen on keskityttävä melkeinpä yksi kokonainen syksy!

Suosittelenkin, että käytte kokeilemassa ensimmäistä johdantokurssia kaikessa rauhassa ja vasta seuraavana vuonna heittäydytte filosofian kiehtovaan maailmaan.

====Erikoista käpistelijälle====

*Kursseille ei tarvi ilmottautua, ellei toisin (luennolla) sanota. Senkun kävelee sisään ja kuuntelee (ja kysyy!).
*Peruskursseilla ei ole laskareita lukuunottamatta Johdatus logiikka-kurssilla. Laskareihin ei tarvitse etukäteen ilmottautua.
*Kursseilla on luentojen lisäksi kirjoja, jotka myös kuulustellaan tentissä (ks. kurssin kotisivu).
*Luennoitsijat saattavat oikeasti käyttäa välillä sanoja joiden todellisen merkityksen vain he itse tietävät. '''Jos et jotain ymmärrä, kysy!'''
*Kurssin tentti on aina aivan viimeisellä luentokerralla, samassa tilassa kuin itse luentokin (ellei tietenkin toisin mainita).
*Materiaalin ilmestyminen verkkoon, asioiden päivittäminen webiin, sähköposti, yms. Internetiin liittyvät asiat ovat humanisteille vähän vaiketa. Pikku käpistelijä saattaa kärsiä muutaman harmaan sortuvan luennoitsijoita patistellessaan.
*Kaikki käytännöllisen kurssit ovat automaattisesti tentittävissä kaikissa valtiotieteellisen tiedekuntatenteissä (ks [http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm aikataulu]), teoreettisen puolestaan humanistisen teidekuntatenteissä (ks. [http://www.helsinki.fi/hum/tiedekuntatentit/index.htm aikataulu]) joihin voi ilmottautua WebOodissa. WebOodissa on tarkoitus Lisätieto-kenttään laittaa ne kirjat, jotka olet valinnut kuulusteltaviksi teoksiksi (ks. aina kurssin kotisivu).

Lisää kysymyksiä Tatu Kairi:lle (etu.suku@cs.helsinki.fi tai Tattoo @ IRCnet)

===Sosiologia===

Oletko löytänyt itsesi joskus sukkuloimasta galleriayhteisöjä läpi? Tuntuvatko IRC-kanavista tehdyt verkkokaaviot jännittäviltä? Tarkentuvatko aistisi, kun kuulet jonkun toteavan "pienet on piirit" yhteisen tuttavuuden löytymisen johdosta? Löydätkö itsesi Facebookista, LinkedInistä, Last.fm:stä, IRC-Galleriasta ja vielä MySpacestakin? Jos jokin edellämainituista kuulostaa edes etäisesti tutulta, harkitse sosiologiaa.

"Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Se keskittyy ihmisten muodostamien yhteisöjen sekä niistä johtuvien ilmiöiden tutkimukseen. Sosiologia on kiinnostunut sekä ihmisten toiminnasta yhteisöissä että yhteisöjen vaikutuksista kaikkeen toimintaan. Tieteen tutkimusala on yhteiskuntatieteistä laajin, sillä sosiologiassa voidaan tutkia käytännössä mitä tahansa sosiaalisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat joko yhteisöön, yhteiskuntaan tai yksittäisiin ihmisiin." (Kiitos Wikipedia 2001-)

Sosiologia liittyy läheisesti tietojenkäsittelytieteeseen tutkittaessa esimerkiksi ihmisten sähköistä verkostoitumista sekä web-yhteisöjä. Tarvetta osaajille siis on, kun tavalliset ihmiset kansoittavat Internetiä jumalatonta vauhtia (web 2.0 väijyy kulman takana ja p2p on next big thing). Esimeriksi HIIT:n ([http://www.hiit.fi Helsinki Institute of Information Technology]) yksi päätutkimusohjelmista on [http://www.hiit.fi/?q=node/13 Network Societies].

Sosiologiaa aineopintoja voi lukea sivuaineena ilman rajoituksia Valtiotieteellisen puolelta (ts. vapaa sivuaineoikeus). Sosiologiassa ei myöskään joudu erikoistumaan vielä perus- ja aineopintojen aikana, joskin sosiologiasta voi suorittaa myös [http://www.valt.helsinki.fi/staff/alkula/opas/vaestoperus.htm väestötieteen perusopinnot] omana kokonaisuutenaan lukematta muita sosiologian kursseja.

*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuperus/ Sosiologian perusopinnot sivuainelukijoille] (25op) (eHopsista löytyvä perusopinnot (75010) on pääaineilijoiden hieman laajempi paketti)
** Sosiologian johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen peruskäsitteisiin.
*** Tarjolla '''periodissa I''' ja '''periodissa III'''
** Väestötieteen johdantokurssi (5 op)
*** Tavoite saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskellaan nettimatskun avulla ja suoritetaan kirjallisilla tehtävillä.
*** Tarjolla '''periodissa II''' ja '''periodissa IV'''
** Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi (5 op)
*** Kurssilla ihmetellään, mitä antropologia on, ja tarkastellaan yhteiskuntaa antropologian näkökulmasta
*** Kahden periodin mittainen kurssi, tarjolla suomeksi '''periodeissa I-II'''
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 1 (3op)
*** Suoritustapana kirjallisuuskuulustelu yhdestä opuksesta (tällä hetkellä Giddens A : Sociology (4. painos, helmikuun 2007 jälkeen 5. painos))
** Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia, osa 2 (7op)
*** Kuten osa 1, mutta enemmän kirjoja. Näillä näkymin kirjallisuutena Jokinen K & Saaristo K: Suomalainen yhteiskunta, Alapuro R & Arminen I (toim.): Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia (s. 1 - 182), Koskinen S ym. (toim.): Suomen väestö (uudistettu laitos)
** Kursseille ei ole eritelty esitietovaatimuksia, mutta oletettavasti johdantokurssit olisi suotavaa käydä ensin.
*[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ainesivu/ Sosiologian aineopinnot] (35op)
** En erittele tässä sen tarkemmin, sillä eivät ole ihan heti akuutteja.

Sosiologian laitoksen sivuja: [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/ Sosiologian opinto-opas] ja [http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/sivuaineena/index.html Sosiologia sivuaineena]

Hakiessa sivuainekokonaisuutta muistettava seuraavaa: "Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa (Sosiologian) laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin." Tämän lisäksi tietty myös TKTL:n puolelta nidottava sivuainepaketti tutkintoonsa.

- Jesse Lankila / Kheldysh

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. sosiologiasta sivuaineena] - Suvikolta.

===Valtio-oppi===

(Work in progress... -Ville)

Valtiotieteen pitäisi olla ihan avoin sisäänpääsyltään; korjataan jos toisin todetaan.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineena/index.html Yleistä tietoa]

Valtio-oppi aineena on jaettu kolmeen erikoistumislinjaan: politiikan tutkimus, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/perussivu/ Perusopinnot] 25op.
Vain nämän suorittavan ei tarvitse valita erikoistumislinjaa.
Mikäli aikoo suorittaa myös 35op:n aineopinnot, tulee erikoistumislinja valita JO perusopintoja suoritettaessa.

Ensimmäistä kurssia, "johdatus valtio-oppiin" järjestetään ensimmäisessä ja neljännessä periodissa. Neljännessä periodissa järjestettävä kurssi on ilmeisesti suunniteltu nimenomaan sivuaineopiskelijoille.
Osa kursseista järjestetään ainoastaan kirjallisuustentteinä (ilmeisesti ainakin sivuaineopiskelijoille).

[http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/sivuaineop/ Aineopinnot] 35op (tuskin vielä ajankohtainen).

* [http://www.valt.helsinki.fi/opisk/kannu/key42.htm Valtsikan sivuaineinfo: opiskelijat kertovat mm. valtio-opista sivuaineena]

===Viestintä===

Viestinnän sivuaineoikeuksia ei myönnetä valtiotieteellisen tiedekunnan ulkopuolisille opiskelijoille. Syksyllä 2011 tehty päätös on voimassa toistaiseksi. Rajoitus koskee myös yksittäisiä kursseja.

==Naistutkimus==

[http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/index.htm Naistutkimus] on Helsingin yliopistossa opiskeleville [http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/index.htm vapaa sivuaine], ja siitä on tarjolla valmis 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa yhden (tai n:n) lukuvuoden aikana.

Naistutkimus on oiva sivuaine humanistisesta menosta kiinnostuneille. Yhteys tietojenkäsittelytieteeseen ei ole suora, vaan oppiaineesta on hyötyä ennemminkin esimerkiksi ymmärryksen muodostamisesta subjektiuteen ja toimijuuteen, jota jollain metatasolla joskus voi hyväksikäyttää käpistelyopinnoissakin.

Käpistelyn "matskut ja tulokset verkkoon"-mentaliteetti ei aina päde naistutkimuksen kursseilla. Aitoa humanistista menoa piirtoheitinkalvojen ja monisteiden kopioimisen muodossa siis tiedossa!

Kursseille ilmoittaudutaan Weboodissa. Aiemmin monille niistä on ainakin ollut tunkua, mutta esimerkiksi naistutkimuksen johdantokurssille(WNA110) otetaan kaikki mukaan. Aiheesta kiinnostuneille voikin suositella kyseisen kurssin käymistä, mistä saa hyvän esittelyn aiheeseen. Kurssi on suhteellisen kevyt viiden opintopisteen arvoiseksi, se järjestetään sekä syksyllä, että keväällä, ja kestää molemmat periodit. Tenttiminen tapahtuu humanistisen tiedekuntatenteissä ja tentteihin ilmoittaudutaan tenttikuorella Kristiina-instituuttiin.

Kurssien suoritustavat vaihtelevat. Niitä voivat olla oppimispäiväkirjat, esseet tai lopputentit. Kirjallisten töiden tekemistä ei kannata pelätä: yläasteella tai lukiossa opituilla ilmaisutaidoilla pärjää ihan mainiosti (ainakin perusopinnoissa).

Kristiina-instituutin opintotoimisto ja kopioitavat materiaalit sijaitsevat Topeliassa (tuomiokirkon vieressä oleva sisäpihallinen iso kiinteistö) osoitteessa, Unioninkatu 38 E, 2. krs. Siellä on myös ilmoitustaulu, josta voi käydä katsomassa tuloksia.

== Poikkitieteelliset ==

=== Ympäristötöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus ===

Tällainen tuli puheeksi HOPS-ohjaajien verkostotapaamisessa; kuulosti siltä että se voisi toimia myös mielenkiintoisena poikkitieteilijän harjoituspakettina. --Sini

* Maa- ja metsätieteellinen hallinnoi, Janna Pietikäinen koordinaattorina 2008
* Opintoja humanistiselta ja luonnontieteelliseltä puolelta - peruskurssilla luento melkein joka tiedekunnasta (!)
** Esittelee ympäristöalan oppiaineet
* Peruskurssille ilmoittautuminen alkaa elokuussa, avoin kaikille HYläisille

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/tutkintovaatimukset.htm

== JOO-OPINNOT ==
Jos JOO-opinnot kiinnostavat kannattaa kääntyä Heikki Lokin tai Hannu Erkiön puoleen. He osaavat opastaa tarkemmin JOO-opintojen lupien kanssa. JOO-opintoihin teillä siis on oikeus hakea, mutta lupaa opiskella ei automaattisesti myönnetä. Mielenkiintoisille kokonaisuuksille hakeminen tietenkin kannattaa!

===Sivuaine Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolta===

JOO-sopimuksen kautta tarjotaan hyödyllinen ja mielenkiintoinen, enemmän reaalimaailman ongelmiin ja case-tapauksiin kuin teoreettiseen oppisisältöön painottuva sukellus yritysten talouteen. Opintokokonaisuuden järjestää Teknillinen korkeakoulu (satavuotias huippuyliopisto), luennot pidetään Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien päässä Kumpulasta ja Helsingin keskusta-alueelta.

Tuotantotalouden sivuaineen perusideana on välittää opiskelijoille laaja-alainen näkemys yrityksen talouteen liittyvistä seikoista aina johtamisen eri perspektiiveistä corporate governanceen ja markkinatutkimuksen perusmenetelmiin. Itse kurssien tarkoituksena on tarjota ikään kuin perustiedot käsiteltävästä alasta: esimerkiksi laskentatoimen 3op:n kurssi ei siis tee suorittajastaan kirjanpitäjää tai KHT-tilintarkastajaa.

Yleisesti kurssin luennot ovat massaluentoja (vain Sinä ja 300 muuta kuulijaa), harjoitusten myötä saatetaan saavuttaa hieman ihmisläheisempi tunnelma. Kurssit suoritetaan (joskus pakollisilla) harjoitustehtävillä ja tentillä, joita saatetaan tarjota myös lauantaisin. Kurssikirjojen hankkimista ei voi liiaksi painottaa – pelkät luentokalvot eivät useinkaan riitä ainoaksi oppimateriaaliksi ja harjoitustehtävissä kirja on useimmiten varsin hyödyllinen.

Sivuaine (20op) muodostuu kaikkiaan kuudesta eri kurssista, käsitellään jokaista erikseen.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi (4op)

Ensyklopediamainen katsaus tulevaan. Kurssi toimii ”esitietona” kaikille muille sivuaineen kursseille – tietysti muiden kurssien suorittaminen samanaikaisesti on vallan mahdollista. Syksyllä 2007 tarjottiin 17 kappaletta kahden tunnin luentoja. Luennoitsija vaihtuu (miltei) joka kerta; kateederille pääsevät vuorollaan alansa rautaiset asiantuntijat. Luentojen lisäksi tarjotaan laskuharjoituksia 2h viikossa, suoritustapana tentti suomenkielisestä oppikirjasta.

TU-22.1202 Logistiikka (3op)

Kurssin puitteissa syvennytään logistiikkaan käsitteenä ja prosessina, erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Suoritus muiden sivuaineen kurssien mukaisesti kurssikirjaan pohjautuvalla tentillä, logistiikan kurssin tapauksessa vapaaehtoinen harjoitustyö turvaa tenttiarvosanaa. Syksyllä 2007 järjestettiin lisäksi excursio Hartwallin Lahden-tehtaalle.

TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus (3op)

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskuva yrityksen talouden hallinnasta sekä johdon ja rahoittajan laskentatoimen menetelmistä. Tulokulma oppiainekseen on hieman ongelmanratkaisutyyppinen: tavoitteena on opetella analysoimaan yrityksen tilinpäätöstä ennemmin kuin laatimaan sellainen. Tarkasteltavia teemoja ovat mm. yrityksen taloudellisen tilan arvioiminen eri tunnuslukujen perusteella, mainittujen tunnuslukujen määrittäminen sekä niiden manipulointikeinojen tunnistaminen. Suoritus suomenkielisen luentomonisteen pohjalta laadittavan tentin ja vapaaehtoisen kotitehtävän kautta.

TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus (3op)

Opettaa opiskelijalle projektiliiketoimintaan, erityisesti projektinhallintaan, liittyviä käsitteitä, toimintatapoja ja menetelmiä. Fokuksena tässä ovat erityisesti yksittäiset projektit: harjoitustehtävissä (vuonna 2006 kaksi kappaletta, tehtiin kolmen hengen ryhmissä) tutustuttiin aihepiiriin matkapuhelimen tuotelanseerauscasen kautta. Kovatasoinen luennoitsija ja mielenkiintoinen, ei mitenkään valtavan vaativa aihe. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen suhteen kurssin hyöty voi konkretisoitua jo opiskeluvaiheessa.

TU-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet (4op)

Mielenkiintoinen syväluotaus työpsykologiaan ja johtamiseen. Kurssi alkaa kolmella vierailuluennolla, joista kirjoitetaan luentopäiväkirja (hyväksytty/hylätty). Vierailijaluennoitsijat olivat keväällä 2006 todella laadukkaita, lisäksi luento-opetusta ryyditetään erilaisilla videoilla, pohdintatehtävillä ym. Bonuksena kurssi tarjoaa varsin kattavan silmäyksen yhteiskuntatieteisiin ja niiden historiaan. Luentopäiväkirjoineen, harjoitustehtävineen (essee Zimbardon kuulusta Prison Experimentistä parityönä) ja paksun englanninkielisen kurssikirjan ansiosta ehkä työläs, ehkä antoisin sivuaineen kursseista.

TU-91.1002 Markkinointi (3op)

Kurssin nimi kuvaa käsiteltävää aihepiiriä varsin tyhjentävästi. Kurssikirjana maineikas Philip Kotlerin Marketing Management. Jälleen kerran korkeatasoisia vierailijaluennoitsijoita: syksyllä 2006 kuultiin mm. mieleenpainuva luento suomalaisen mainonnan suurmies Ami Hasanilta (mainostoimisto Hasan & Partners). Hivenen työläs mutta ehdottoman opettavainen kurssi, joka suoritetaan kirjaan pohjautuvan tentin ja harjoitustehtävien pohjalta.

Edellä kuvattuihin kursseihin liittyen tarjotaan ajantasaista informaatiota kurssien kotisivuilta (kursseja kannattaa hakea kurssikoodin perusteella!)
http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/courses_and_schedules.php

Osasto on myös laatinut oppaan sivuaineen suorittamiseen liittyen, kannattaa tutustua huolella:
http://www.tuta.hut.fi/studies/JOO-opiskelijat/TUTA-OPAS0708.pdf

Ja jos/kun kysymyksiä herää, kannattaa rohkeasti kääntyä edellisen kirjoittaneen puoleen.

Pekka Alahuhta / pekka.alahuhta a cs.helsinki.fi

==Tiedekuntien opinto-oppaat==
* [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/ Matemaattis-luonnontieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/kksc/opas/index.html Kielikeskus] (sisältää linkin Almaan)
* [http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/opinto-oppaat.htm Biotieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/oppaat/ Teologinen]
* [http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/opinto-opas/index.htm Oikeustieteellinen]
* [http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/sivuaineet.htm Farmasian]
* [http://www.helsinki.fi/hum/opetustiedot/oppiainekohtaiset.htm Humanistinen], ilmeisesti lähinnä oppiainekohtaisesti
* [http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opas/ Valtiotieteellinen]
* [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkinnot/opinto-oppaat.html Maatalous-metsätieteellinen]
* [http://www.med.helsinki.fi/ Lääketieteellä] on useita, löytyvät opiskeluvalikon kautta opintosuuntautumisvaihtoehtojen sivuilta
* Avoin yliopisto, kesäopetuksen opas ja opinto-opas [http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/opinto-oppaat.htm täällä]

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:59:48Z

Ajmajand: /* Opintoneuvonta */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Opintoneuvonta on hyvä vaihtoehto, jos haluaa henkilökohtaista ohjausta omien opintojen suunnitteluun. Vaikka tuntuisi siltä, että tippuu jatkuvasti mallilukujärjestyksistä, yleisesti ottaen löytyy keinot joilla opintoja saa edistettyä niin, ettei valmistuminen muutu ikuisuusprojektiksi. Opintoneuvonnan päivystysajat kannattaa tarkistaa [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opintoneuvonta Laitoksen kotisivuilta]

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:59:18Z

Ajmajand: /* Opintoneuvonta */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Opintoneuvonta on hyvä vaihtoehto, jos haluaa henkilökohtaista ohjausta omien opintojen suunnitteluun. Vaikka tuntuisi siltä, että tippuu jatkuvasti mallilukujärjestyksistä, yleisesti ottaen löytyy keinot joilla opintoja saa edistettyä niin, ettei valmistuminen muutu ikuisuusprojektiksi. Opintoneuvonnan päivystysajat kannattaa tarkistaa [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opintoneuvonta|Laitoksen kotisivuilta]

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:57:50Z

Ajmajand: /* Opintoneuvonta */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Opintoneuvonta on hyvä vaihtoehto, jos haluaa henkilökohtaista ohjausta omien opintojen suunnitteluun. Vaikka tuntuisi siltä, että tippuu jatkuvasti mallilukujärjestyksistä, yleisesti ottaen löytyy keinot joilla opintoja saa edistettyä niin, ettei valmistuminen muutu ikuisuusprojektiksi. Opintoneuvonnan päivystysajat kannattaa tarkistaa [[http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opintoneuvonta|Laitoksen kotisivuilta]]

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:43:32Z

Ajmajand: /* Tärkeitä päivämääriä */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Laitoksen verkkosivuilta löytyy paljon opinnoissa hyödyllistä tietoa. Oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, sillä sivuja on todella paljon. Paras lääke tähän lienee sivuston ahkera käyttö, kunnes oppii tuntemaan sen rakenteen.

Ainakin takavuosina Wikla kehuskeli lukevansa opintoneuvonnassa opinto-opasta ääneen. Totta onkin, että huomattavaan osaan opintoneuvontaan tulevista kysymyksistä löytyy vastaus suoraan opinto-oppaasta tai laitoksen verkkosivuilta. Jos näin käy omalla kohdalla, sitä ei kuitenkaan ole syytä hävetä. Usein vastaukset kysymyksiin on helppo löytää, kunhan ensin osaa kysyä oikeat kysymykset. Näiden kysymysten keksiminen taas ei välttämättä ole lainkaan helppoa, ja juuri siinä opintoneuvojista voikin olla paljon apua.

Useimmilla opettajilla on tunnin tai kaksi kestävä vastaanotto kerran viikossa. Tyypillisesti nämä ajat ovat myös niin hankalia, että vastaanotolle on vaikea ehtiä, ja siksi monista opettajista tuntuukin, ettei vastaanotoilla käy juuri kukaan. Näistä kannattaa antaa palautetta. Vaikka vastaanotolla käyminen onkin suositeltavaa, voi opettajaa toki häiritä opintoasioissa muinakin aikoina. Ei professori syö tai ainakaan purematta niele, jos opiskelija tulee koputtamaan ovelle tai kysyy käytävällä jostain opintoihin liittyvästä. Näin ehkä saattaa jopa oppia tuntemaan professorin, mikä ei suurella laitokselle välttämättä muuten ole helppoa.

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:39:02Z

Ajmajand: /* Tutkinnot ja erikoistumislinjat */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Laitoksen verkkosivuilta löytyy paljon opinnoissa hyödyllistä tietoa. Oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, sillä sivuja on todella paljon. Paras lääke tähän lienee sivuston ahkera käyttö, kunnes oppii tuntemaan sen rakenteen.

Ainakin takavuosina Wikla kehuskeli lukevansa opintoneuvonnassa opinto-opasta ääneen. Totta onkin, että huomattavaan osaan opintoneuvontaan tulevista kysymyksistä löytyy vastaus suoraan opinto-oppaasta tai laitoksen verkkosivuilta. Jos näin käy omalla kohdalla, sitä ei kuitenkaan ole syytä hävetä. Usein vastaukset kysymyksiin on helppo löytää, kunhan ensin osaa kysyä oikeat kysymykset. Näiden kysymysten keksiminen taas ei välttämättä ole lainkaan helppoa, ja juuri siinä opintoneuvojista voikin olla paljon apua.

Useimmilla opettajilla on tunnin tai kaksi kestävä vastaanotto kerran viikossa. Tyypillisesti nämä ajat ovat myös niin hankalia, että vastaanotolle on vaikea ehtiä, ja siksi monista opettajista tuntuukin, ettei vastaanotoilla käy juuri kukaan. Näistä kannattaa antaa palautetta. Vaikka vastaanotolla käyminen onkin suositeltavaa, voi opettajaa toki häiritä opintoasioissa muinakin aikoina. Ei professori syö tai ainakaan purematta niele, jos opiskelija tulee koputtamaan ovelle tai kysyy käytävällä jostain opintoihin liittyvästä. Näin ehkä saattaa jopa oppia tuntemaan professorin, mikä ei suurella laitokselle välttämättä muuten ole helppoa.

=== Tärkeitä päivämääriä ===

Ajan myötä saatat huomata, että tärkeät päivämäärät pysyvät samanlaisina vuodesta toiseen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja eivätkä jaksa yleensä muuttaa asioita pelkästä muuttamisen ilosta.

Niinpä kannattaakin opetella ajoissa, mitä laitoksella missäkin välissä vuotta tapahtuu. Opetusohjelmat ilmestyvät, kursseille voi ilmoittautua ja opetusperiodit alkavat ja päättyvät aina suunnilleen samaan aikaan. Kun nämä ajat sisäistää, elämä laitoksella yleensä helpottuu, kun asiat eivät enää tule eteen yllättäen. Deadlinejen ylöskirjaaminen ja muistaminen on tärkein opiskeluteknisistä asioista.

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Täydennyksiä opinto-oppaaseen

2012-12-18T13:36:53Z

Ajmajand: /* Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät */

Opinto-oppaasta löytyy sivukaupalla hyödyllistä tietoa. Valitettavasti sen vain ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka ovat joko a) itse opiskelleet 30-40 vuotta sitten tai b) tuntevat laitoksen tavat läpikotaisin. Niinpä kaikkien vastausten löytäminen saattaa olla etenkin ensi alkuun hankalaa, mihin tämä teksti yrittää auttaa. Samalla saattaa myös tulla hieman lisävaloa asioiden taustoihin. Teksti on tarkoitettu luettavaksi rinnakkain opinto-oppaan kanssa ja sen otsikot yrittävät olla samat kuin opinto-oppaassa.

'''Varmista aina ajankohtaisin ja viimeisin tieto laitoksen kotisivuilta.''' Monet käytännöt muuttuvat nopeammin kuin Fuksiwikiä ehditään päivittää.

== Tietojenkäsittelytiede ==

=== Tutkinnonuudistus, tutkintojärjestelmät ===

Laitoksen tutkintovaatimuksia joudutaan uudistamaan alan muuttuessa suhteellisen usein. Käytännössä jonkinasteinen tutkinnonuudistus on vastassa aina muutaman vuoden välein. Vanhenevien vaatimusten mukaan valmistumiseen annetaan siirtymäaikaa, kurssien väliset korvaavuudet dokumentoidaan, ja uudistusten alkuvaiheessa tarjolla on samanaikaisesti vanhan ja uuden järjestelmän mukaan pakollisia kursseja tai niitä vastaavia suoritusmahdollisuuksia.

Tuorein tutkinnonuudistus on astunut voimaan lukuvuoden 2012 alusta. Uudistus lisäsi huomattavasti enemmän valinnaisuutta kandidaatintutkintoon, ja muutti menetelmätieteiden pitkän sivuaineen vaatimuksia. Aloittavalle opiskelijalle tilanne on ongelmaton, koska hän menee aina uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eikä vanhoista vaatimuksista tarvitse edes tietää.

Koko yliopistoa koskenut tutkintoremontti tehtiin 2005, kun maisterin ja kandidaatin tutkinnot erotettiin selkeästi kahdeksi eri tutkinnoksi, opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja arvosana-asteikot yhtenäistettiin.

=== Tutkinnot ja erikoistumislinjat ===

Perus-, aine- ja syventävät opinnot ovat tässä tiedekunnassa suhteellisen uusia termejä. Vanhemmat opiskelijat saattavat vielä puhua approbaturista eli approsta, cum laude approbaturista eli cumusta ja laudaturista eli lavista, jotka ovat aikaisempia näistä kokonaisuuksista käytettyjä nimityksiä.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa ei vielä kovin paljon pääse erikoistumaan, vaan kaikille yhteiset opinnot täyttävät valtaosan tutkinnosta. LuK-vaiheessa kaikki ovet eivät vielä ole opiskelijalle auki, koska syventävien opintojen kursseissa vaaditaan yleensä vankat perustiedot opetettavata aiheesta. Suositeltavaa tietysti olisi suorittaa LuK-tutkinto pois alta mahdollisimman nopeasti, jotta voisi sukeltaa niihin "itselleen oikeasti mielenkiintoisiin asioihin".

Useimmiten motivaatio alkaa romahtaa kun LuK-tutkinnosta on suoritettu noin kaksi kolmasosaa. Näin sattuessa kannattaa ehdottomasti harkita syventävien opintojen suorittamista puuttuvien LuK-opintojen ohessa. Tällainen menettely on toiminut monelle hajonneelle sielulle uutena motivaation lähteenä. Lisäksi syventävien opintojen läpäiseminen innostanee myös tulevien FM-opintojen suorittamiseen. Laitoksella on ihan oikea haaste estää ihmisiä karkaamasta LuK-tutkinnon jälkeen työelämään. Ohimennen mainittakoon, että tutkintoon ei sisälly enää myöskään työharjoittelua. Sitäkin kokeiltiin joskus, mutta suurin osa opiskelijoista ei enää palannutkaan hyväpalkkaisesta työharjoittelusta opiskelemaan.

Omaa erikoistumislinjaa ei tarvitse ensimmäisen kolmen vuoden aikana päättää. Maisterivaiheessa voi tutkiskella erilaisia valmistumisprofiileja, ja kursseja voi ja kannattaakin lukea eri linjoilta ristiin. Valmistumisella ei rajauksista huolimatta ole niin tulipalokiire, ettäkö vain pakolliset pahat sisältävä putkitutkinto olisi paras vaihtoehto. Niin kauan kuin opiskelu maistuu, kannattaa käydä yleensä ottaen mielenkiintoisilta tuntuvilla kursseilla - kun sitten aikanaan valmistumisen myötä menettää opinto-oikeutensa, hankaloituu opiskelukin tuntuvasti. Maisteriopinnoissa käy helposti niin, että kun opintoja on aikansa suorittanut, huomaa tutkintovaatimusten täyttyvän yhdellä tai useammalla erikoistumislinjalla, ja mielessäkin pyörii gradun aihe, joka sopisi jollekin näistä linjoista.

Erikoistumislinjoja on kolme, mikä toisinaan vaikuttaa muualla opiskelleista hieman suppealta, mutta linjojen sisällä on useita osaamisprofiileita joihin opiskelija voi tähdätä. Linjat ovat Algoritmit ja koneoppiminen (tunnetaan myös nimellä "Alko"), Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne ("Hajatili") sekä Ohjelmistojärjestelmät. Linjojen sisällöt ovat suunnilleen seuraavat:

* Alko: Teoreettista tietojenkäsittelyä (joka on lähes matematiikkaa), algoritmiikkaa, koneoppimista sekä tiedonlouhintaa. Koneoppiminen ja tiedonlouhinnalla liittyvät läheisesti suurten datakasojen analysointiin tilastollisin menetelmin. Näitä datakasoja löytyy läjäpäin mm. Internetin uumenista, geenitutkimuksesta ja laumojen käyttäytymisestä. Linja vaatii hyvän matemaattisen pohjan, ja sen vaatimuksiin kuuluukin kuudenkymmennen opintopisteen laajuiset matematiikan tai menetelmätieteen opinnot. Moni linjalle pyrkivistä jättää kuitenkin tilastotieteen vähemmälle ja keskittyy matematiikkaan.

* Hajatili: Aihealueina laskennan hajauttaminen (hyödynnetään verkon yli monien koneiden kapasiteettia), vertaisverkot (kyllä, niitä joilla mm. ladataan musiikkia netistä), ihan tavalliset tietoverkot ja järjestelmien yhteentoimivuus (esimerkiksi kotimainen terveyskeskus ja sairaala teknisesti kykenisivät vaihtamaan tietoja potilaasta kulkematta paperikopion kautta).

* Ohjelmistojärjestelmät: Ohjelmistojen suunnittelemista, mallintamista, tuottamista sekä tietokantajärjestelmiä. Tämä linja lienee sovellusläheisin. Ohjelmistotekniikka ja tietokannat ovatkin perinteisesti vetäneet mukaansa huomattavan osan opiskelijoista.

=== Tutkijalinja ===

Tutkijalinja on löyhä ryhmä ihmisiä, joista ainakin opintojen alkuvaiheessa tutkijan ura on vaikuttanut hyvältä idealta. Tyypillisesti väki on painottunut algoritmien ja koneoppimisen suuntaan, muilla linjoilla tutkijaksi herätään yleensä myöhemmin.

Tutkijalinjalle pyritään ensimmäisen vuoden kevätlukukauden lopussa, mutta karsinta ei ole ainakaan yleensä ollut kovin tiukka. Aikaisemmin linjan toiminta keskittyi siihen, että tutkijalinjalaisilla oli 2. ja 3. vuonna kaikille pakollisena olevassa opettajatuutoroinnissa oma ryhmänsä, joka toimii hiukan omalaatuisemmin kuin keskimääräinen opettajatuutorointiryhmä.

Linjasta saatavat konkreettiset edut vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisinaan on saattanut saada laitokselta kannettavan tietokoneen monivuotiseen lainaan, toisinaan taas mikroluokkia rauhallisemman työskentely-ympäristön. Kesäisin linjalaiset saattavat päästä käymään lähialueilla olevissa tieteellisissä konferensseissa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Matkailu avartaa ja konferenssimatkailu eritoten. Urhealla tutkijanalulla tosin voi alkaa kunto pettää viikon edetessä, kun jälkilöylybaarista ei tietenkään voi lähteä ennen puoltayötä, vaikka seuraavana päivänä olisi taas kahdeksan tuntia esitelmiä aamuyhdeksästä alkaen.

Tutkijalinja toimii myös tehokkaana rekrytoitumiskanavana laitokselle tutkimusapulaisen töihin; tutkijalinjalaiset ovat jo valmiiksi osoittaneet kiinnostusta tutkimukseen, joten he ovat haluttua tavaraa kun tutkimusryhmät kaipaavat lisävahvistusta.

=== Opintoneuvonta ===

Laitoksen verkkosivuilta löytyy paljon opinnoissa hyödyllistä tietoa. Oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa, sillä sivuja on todella paljon. Paras lääke tähän lienee sivuston ahkera käyttö, kunnes oppii tuntemaan sen rakenteen.

Ainakin takavuosina Wikla kehuskeli lukevansa opintoneuvonnassa opinto-opasta ääneen. Totta onkin, että huomattavaan osaan opintoneuvontaan tulevista kysymyksistä löytyy vastaus suoraan opinto-oppaasta tai laitoksen verkkosivuilta. Jos näin käy omalla kohdalla, sitä ei kuitenkaan ole syytä hävetä. Usein vastaukset kysymyksiin on helppo löytää, kunhan ensin osaa kysyä oikeat kysymykset. Näiden kysymysten keksiminen taas ei välttämättä ole lainkaan helppoa, ja juuri siinä opintoneuvojista voikin olla paljon apua.

Useimmilla opettajilla on tunnin tai kaksi kestävä vastaanotto kerran viikossa. Tyypillisesti nämä ajat ovat myös niin hankalia, että vastaanotolle on vaikea ehtiä, ja siksi monista opettajista tuntuukin, ettei vastaanotoilla käy juuri kukaan. Näistä kannattaa antaa palautetta. Vaikka vastaanotolla käyminen onkin suositeltavaa, voi opettajaa toki häiritä opintoasioissa muinakin aikoina. Ei professori syö tai ainakaan purematta niele, jos opiskelija tulee koputtamaan ovelle tai kysyy käytävällä jostain opintoihin liittyvästä. Näin ehkä saattaa jopa oppia tuntemaan professorin, mikä ei suurella laitokselle välttämättä muuten ole helppoa.

=== Tärkeitä päivämääriä ===

Ajan myötä saatat huomata, että tärkeät päivämäärät pysyvät samanlaisina vuodesta toiseen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja eivätkä jaksa yleensä muuttaa asioita pelkästä muuttamisen ilosta.

Niinpä kannattaakin opetella ajoissa, mitä laitoksella missäkin välissä vuotta tapahtuu. Opetusohjelmat ilmestyvät, kursseille voi ilmoittautua ja opetusperiodit alkavat ja päättyvät aina suunnilleen samaan aikaan. Kun nämä ajat sisäistää, elämä laitoksella yleensä helpottuu, kun asiat eivät enää tule eteen yllättäen. Deadlinejen ylöskirjaaminen ja muistaminen on tärkein opiskeluteknisistä asioista.

== Tutkintovaatimukset ==

Tutkintovaatimuksia lukiessa kannattaa muistaa, että kysymys on aina minimivaatimuksista. Ylimääräisiä kursseja saa suorittaa ja sivuaineita ottaa, vaikka tutkinto paisuisi paljonkin yli nimellisen 180+120 opintopisteen laajuuden.

Tutkintovaatimukset eivät myöskään ole Jumalan sanaa. Hyvällä syyllä niistä pystyy periaatteessa poikkeamaan, mutta prosessi voi olla sen verran raskas, että helpommalla saattaa päästä suorittamalla kaikki vaaditut kurssit. Helpointa tutkintovaatimuksista poikkeaminen on silloin, kun erikoistumislinjan tutkintovaatimukset puhuvat vain linjan aihepiiriin soveltuvista kursseista. Tuolloin linjan vastuuprofessori kyllä hyväksyy käytännössä minkä tahansa järkevän kokoelman kursseja, kunhan vain osaa perustella valintansa ja osoittaa, että kootut tiedot riittävät gradusta selviämiseen.

=== Ohjeita ja sääntöjä ===

Nyrkkisääntö on, että omatoimiseen opiskeluun pitäisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuun. Toisaalta taas sanotaan, että yksi opintopiste vastaa noin 27 työtuntia. Molemmat näistä ovat keskimäärin totta, vaikka vaihtelua onkin paljon niin opiskelijoiden kuin opintojaksojenkin välillä. Kannattaa joka tapauksessa aloittaa opinnot varovaisesti ennen kuin oppii tuntemaan omat kykynsä ja yliopisto-opintojen vaatimustason - sekä muistaa, että vaatimukset kasvavat opintojen edetessä. Mallilukujärjestyksen mukainen 30 op lukukaudessa nimittäin edellyttää kokopäiväistä työtä keskimääriseltä ja kohtalaisen motivoituneelta opiskelijalta, joka pyrkii hyviin oppimistuloksiin. Toisaalta lahjakas, motivoitunut ja asioita ennalta tunteva opiskelija, joka on myös valmis tekemään pitkiä päiviä, kykenee paljon nopeampaankin opiskelutahtiin tulosten kärsimättä.

Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.

Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selityksenä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään mainettaan. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.

Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä tuskin koskaan pääsee nakkiin, jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.

=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===

Laitoksen normaali luentokurssi kestää yhden periodin ja on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Se sisältää luentoja 4 tuntia viikossa (periodin viikot 1-6) ja laskuharjoituksia 2 tuntia viikossa (viikot 2-6). Joillain kursseilla on myös ensimmäisellä opetusviikolla laskarit, jotka kertaavat esitietovaatimuksia. Toisinaan on myös koko lukukauden kestäviä kursseja, joissa on molemmissa periodeissa 2 luentotuntia ja 2 laskarituntia viikossa.

Harjoitusten kutsuminen laskuharjoituksiksi eli laskareiksi on tapa, joka on tarttunut matematiikan laitokselta. Useimmilla kursseilla nimitys on harhaanjohtava, sillä tehtävät ovat yleensä ennemminkin pohdintaa vaativia tai ohjelmointitehtäviä kuin laskuja.

Joillain kursseilla laskarit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa sitä, että tietty osa laskarikerroista pitää olla läsnä tai tehtävistä tehtynä, jotta kurssi menee läpi. Tehdyistä laskaritehtävistä saa yleensä pisteitä niin, että laskareista saatavat pisteet ovat noin 30% kurssin kokonaispisteistä - harjoituspisteet ovat siis merkittävässä osassa. Pisteet saattavat olla aitoja lisäpisteitä kurssikokeesta saatavien pisteiden päälle tai sitten osa kurssista saatavia kokonaispisteitä, jolloin laskareiden tekemättä jättäminen heikentää potentiaalista arvosanaa huomattavasti. Useimmissa tapauksissa tärkein laskareiden tekemisestä saatava hyöty on kuitenkin se, että silloin opiskelee koko kurssin ajan eikä vain hätäisesti lue tenttiin viime hetkellä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos tekee kaikki laskaritehtävät niin läpipääsy on varma, todennäköisesti vieläpä hyvin arvosanoin.

Tyypillisissä laskareissa kiertää aluksi lista, johon osallistujat merkitsevät tekemänsä tehtävät. Nyrkkisääntö on, että tehtävän voi rastittaa tehdyksi, jos on tosissaan yrittänyt ratkaista sitä ja on valmis esittämään ratkaisunsa tai yrityksensä. Eri ihmisillä on kuitenkin huomattavasti toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä tulkitaan yritykseksi. Järkevintä onkin toimia omantuntonsa mukaan, jos sellainen löytyy. Laskareiden pitäjä määrää jokaiselle tehtävälle yhden tai useamman esittäjän, joille annetaan jonkin aikaa keskustella ratkaisuistaan ja valmistautua niiden esittämiseen, minkä jälkeen ratkaisut esitetään luokan edessä. Käytännöt poikkeavat niin kurssikohtaisesti kuin laskareiden vetäjienkin kesken.

Harjoitustyön sisältävät kurssit ovat usein muita kursseja työläämpiä opintopistemäärään nähden, sillä harjoitustyö tulee usein luentojen ja laskareiden lisäksi kurssin nimellisen laajuuden siitä muuttumatta. Erityisen legendaarisia ovat Juha Vihavaisen C++- ja kääntäjäkurssit, joiden työmäärä opintopistettä kohti saattaa olla moninkertainen tavallisiin luentokursseihin verrattuna.

Erilliskokeet ovat vaihtoehtoinen tapa useimpien tutkintovaatimuksissa olevien kurssien suorittamiseen. Laitos ei kuitenkaan erityisemmin kannusta tähän, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tyypillisesti jonkin kurssin voi suorittaa vain neljässä tentissä vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin kokeilla tätäkin suoritustapaa, sillä saattaa olla, että se soveltuu omiin opiskelutapoihin kontaktiopetukseen osallistumista paremmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että jos käy tekemässä sivuaineen jossain keskustakampuksen tiedekunnassa, ovat kirjatentit niissä (rahoituksen puutteen takia) enemmän sääntö kuin poikkeus.

=== Laboratoriotyöt ===

Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellus ja Tietorakenteiden harjoitustyö tehdään kukin yhden periodin aikana ryhmässä, jossa on 10-15 opiskelijaa. Ryhmiä on melkein joka periodissa sekä myös kesällä ainakin kerran. Koska tällaisen pienryhmäopetuksen järjestäminen on kallista, katsotaan esitietovaatimusten täyttymistä tiukemmin kuin luentokursseilla.

Koska osallistujamäärä on rajoitettu pieneksi, labraryhmään kannattaa ilmoittautua ajoissa eli heti silloin, kun ilmo-järjestelmä avataan ilmoittautumista varten. Sitten, kun kerran olet päässyt ryhmään, älä jätä menemättä aloitusluennolle tai ensimmäiseen tapaamiseen (aloitustapa vaihtelee labrasta riippuen). Ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on pakko osallistua. Jos et aio suorittaa labraa varaamassasi ryhmässä, peruuta ilmoittautumisesi '''etukäteen'''. Saapumattomuus ekaan tapaamiseen ilman pätevää syytä katsotaan yleensä labran keskeyttämiseksi.

Opinto-opas varoittaa laboratoriokurssien keskeyttämisestä ja ryhmän aloitustilaisuudesta pois jäämisestä. '''Nämä varoitukset on syytä ottaa vakavasti.''' Koska harjoitustyöryhmien pitäminen on suhteellisen kallista, haluaa laitos pitää ryhmät täysinä ja keskeyttäjät niistä poissa. Jos nyt harjoitustyön syystä tai toisesta keskeyttää, saattaa kestää kauan ennen kuin seuraavan kerran mahtuu mukaan ryhmään. Keskeyttäjät nimittäin joutuvat jatkossa ilmoittautumaan omaan ryhmäänsä, josta pääsee kurssille vasta siinä tapauksessa, kun ensi kertaa ilmoittautuneet eivät täytä kaikkia paikkoja kurssilla. Tyypillisesti kesän labroissa on enemmän tilaa kuin lukukausien aikana pidettävissä.

== Opintojen suunnittelu ==

Kuten opinto-opas toteaa, ovat LuK-tutkinto ja FM-tutkinto kaksi erillistä tutkintoa, eikä LuK-tutkintoon sidottuja opintoja voi hyväksikäyttää FM-tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa ulos heti, kun vaatimukset täyttyvät, ja jättää ylimääräiset opinnot maisterin tutkinnon puolelle. Kurssin suoritusajankohdalla ei ole väliä sen suhteen, mihin tutkintoon sen voi sisällyttää, poislukien suoritusten vanhentuminen tutkintovaatimusten muuttumisen myötä. Lähinnä kurssin taso ja kokonaisuuksiin sopiminen vaikuttaa siihen, miten paljon iloa siitä tutkintoa kasatessa on.

=== Kandidaatin tutkinnon opinnot (LuK) ===

Pääaineopintojen kurssien välillä on paljon riippuvuuksia, joita on syytä pyrkiä noudattamaan. Nämä riippuvuudet sanelevat pitkälti sen, '''missä järjestyksessä ja milloin''' kurssit tulee suorittaa. Myös valinnaisilla kursseilla on vielä tässä vaiheessa varsin hyvin määritellyt esitietovaatimukset, jotka sijoittavat kurssit mallilukujärjestyksessä toiseen ja kolmanteen opiskeluvuoteen.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna kannattaa keskittyä pääaineeseen sekä pakolliseen matematiikan tai menetelmätieteen sivuaineeseen. Näin saa molempien opinnot hyvään vauhtiin heti alusta alkaen. Mahdollisia muita sivuaineita kannattaa miettiä alusta alkaen, sillä niiden opinnot tulee aloittaa jo toisena opiskeluvuonna, jos haluaa valmistua kandiksi kolmessa vuodessa. Maisterintutkintoonkin voi toki sijoittaa vapaavalintaisen sivuainekokonaisuuden.

Muista opinnoista toinen kotimainen kieli on yleinen riippakivi, joka kannattaa suorittaa heti kun Kielikeskus vain kurssille päästää. Ideaalinen tilanne on suorittaa virkamiesruotsi pois alta ensimmäisenä keväänä. Kynnys sen suorittamiseen ei ainakaan alene opintojen pitkittyessä.

Vaikka kandidaatin tutkinnon ohjeellinen tavoiteaika on kolme vuotta, laitoksella LuK-tutkinnon saa kolmessa vuodessa valmiiksi kai kaksi-kolme kymmenestä. Keskimäärin LuK-tutkinnon suorittaminen vie laitoksella neljä vuotta.

=== Maisterin tutkinnon opinnot (FM) ===

Maisterin tutkinnossa pakollisia kursseja on huomattavasti vähemmän kuin kandidaatin tutkinnossa, joten omien valintojen merkitys korostuu. Kannattaa siis miettiä, mitä todella haluaa opiskella, sekä ottaa selvää, millaista opetusta on lähiaikoina tarjolla. FM-tutkinnossa on tilaa niin ylimääräisille aineopintojen valinnaisille kursseille, uusille sivuaineille, vanhojen sivuaineopintojen jatkamiselle kuin varsinaisille syventävillekin opinnoillekin. Gradun aloitusta ei kannata lykätä loputtomiin, mutta ei sen aloittamista reilun vuoden jälkeen tule myöskään pitää kiveen kirjoitettuna sääntönä.

Maisterin tutkintoon tulevia opintoja voi suorittaa jo ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Näin kannattaa tehdä etenkin keskeisten tai harvoin luennoitavien kurssien kohdalla, mutta tietenkin vain silloin, kun näiden kurssien tosiasialliset esitiedot ovat jo hallussa. Kandidaatin tutkinto kannattaa kuitenkin suorittaa alta pois ripeästi; esimerkiksi seminaarien käymiseen vaaditaan käytännössä esitietojen puolesta ainakin Tieteellisen kirjoittamisen kurssin läpäiseminen.

=== Suuntautuminen ===

Periaatteessa jo kandidaatin tutkinnon loppupuolella pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä erikoistumislinjalta tulee maisterin tutkinnon suorittamaan. Tästä ei kuitenkaan kannata kantaa erityistä huolta. Opintojen edetessä kyllä selkenee vähitellen, mitkä alat tietojenkäsittelytieteessä kiinnostavat. Gradun aloittaminen on selkeä piste, jossa joutuu sitoutumaan johonkin tiettyyn erikoistumislinjaan.

=== LuK-opintojen ajoitus ===

Mallilukujärjestys alkaa suhteellisen varovaisesti, mutta ainakin aluksi sitä kannattaa pyrkiä noudattamaan, jos ei ole aikaisempia opintoja alalta. Nopeasti etenevä tai alaa jo tunteva voi tiivistää tahtia esimerkiksi suorittamalla Tietokantojen perusteet jo syksyllä, jolloin Tietokantasovelluksen kerkeää tehdä vielä ensimmäisen lukuvuoden aikana. Myös muita opintojaksoja voi vastaavalla tavalla siirtää aikaisempiin lukukausiin, jolloin Ohjelmistotuotantoprojektiin voi mennä jo toisen vuoden keväällä. Opintojen alkupään kursseja sekä laboratoriokursseja ja Ohjelmistotuotantoprojektin voi suorittaa myös kesällä.

Pakollisissa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuaineopinnoissa kannattaa pyrkiä siihen, että koko ajan on jokin kurssi menossa, kunnes vaatimukset on täytetty. Matematiikan taitoja tarvitsee eniten opintojen loppupuolella, jolloin taitojen olisi hyvä olla jo olemassa.

Kurssien välisten riippuvuuksien takia ensimmäiset kaksi vuotta ovat varsin pääainepainotteisia, kun taas kolmantena vuonna on paljon tilaa sivuaine- ja muille opinnoille. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että jos suorittaa sivuaineita kovin paljon opintojen alkuvaiheessa, joutuu kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa suorittaakseen opiskelemaan jossain välissä tiiviiseen tahtiin. Niinpä toinen sivuaine kannattaakin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun pakolliset luentokurssit ja matematiikan tai menetelmätieteiden minimivaatimukset ovat jo takana.

=== Kurssien välisiä riippuvuuksia ===

Opinto-opas esittää sangen monimutkaiselta näyttävän kaavion kurssien välisistä riippuvuuksista. Suurimmalla osalla kursseista esitietovaatimukset ovat pikemminkin vahvoja suosituksia kuin valvottuja vaatimuksia. Jos jonkin kurssin esitietovaatimuksia vastaavia tietoja ei hallitse, saattaa kurssin käyminen olla tarpeettoman hankalaa tai jopa mahdotonta. Saattaa myös olla, ettei kurssista tällöin saa irti niin paljon kuin saisi, jos esitiedot olisivat kunnossa. Esitietojen kohdalla pääasia kuitenkin on, että opiskelija kokee itse esitietonsa olevan kunnossa. Esitietojen perimmäinen tehtävä ei missään nimessä ole hankaloittaa tai hidastaa kenenkään valmistumista.

Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta. Poikkeuskursseille pääsemisen ehtona on, että esitietovaatimuksina olevat kurssit on suoritettu, mikä myös tarkistetaan.

Ensimmäisen poikkeuksen muodostavat teoreettisesti vaikeat kurssit, joista ei tilastollisin menetelmin tutkitusti tahdo päästä läpi vajailla esitiedoilla. Tästä syystä esitiedot tarkastetaan Tietorakenteiden, Laskennan mallien ja Rinnakkaisohjelmoinnin kursseilla. Puuttuvat muodolliset kurssisuoritukset voi kuitata esitietokokeella juuri ennen kurssia, jos uskoo että taidot ovat kunnossa.

Toisen poikkeuksen muodostavat kalliit pienryhmäkurssit eli laboratoriokurssit, Ohjelmistotuotantoprojekti ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssi. Ohjelmistotuotantoprojektissa ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssissa on suositeltavaa, että on suorittanut kaikki muut pakolliset aineopinnot sekä mahdollisuuksien mukaan myös valinnaisia kursseja sekä syventävien opintojen kursseja. Kun on opiskellut minimivaatimuksia enemmän ennen näitä kursseja, saa niistä yleensä enemmän irti.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikaista suorittamista pidetään yleensä huonona ajatuksena. Molemmissa tehdään suurehko työ, jonka parissa työskentely painottuu useimmilla kurssin loppupuolelle. Jos molempia suorittaa samaan aikaan, saattaa lopussa tällöin tulla kiire, jolloin suoritusten taso heikkenee. Jos kuitenkin pystyy työskentelemään kurinalaisesti ja itsepintaisesti koko lukukauden, ei Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin samanaikainen suorittaminen ole mahdottomuus. LuK-tutkinnon loppuvaiheen opintojen lykkäämisessä ei missään tapauksessa ole järkeä.

=== FM-opintojen ajoitus ===

Opinto-opas suosittelee varsin tiukkaa aikataulua FM-tutkinnon suorittamiseen. Tässä vaiheessa suosituksista kuitenkin kannattaa pyristellä irti, ellei ole aikeissa suorittaa ns. putkitutkintoa. Minimivaatimukset ovat todellakin vain minimivaatimuksia, ne täyttämällä ei vielä osaa kovinkaan paljon, vaan ainoastaan saa valmiudet opiskella alaa lisää. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet opiskella monia eri aloja järkevissä ja tasapainoisissa kokonaisuuksissa niin syvälle kuin vain haluaa, eikä toista tällaista tilaisuutta yliopiston ulkopuolella yleensä enää tule. Ei siis kannata päästää opinto-oikeudestaan irti, jos opiskelu vielä maistuu, vaikka olisikin jo polvia myöten työelämässä.

== Opetus ja opiskelu ==

=== Opintopisteet ===

Vanhassa järjestelmässä opinnot mitoitettiin opintoviikkoina, jotka vastasivat 40 tunnin työskentelyä. Uudessa järjestelmässä taas käytetään opintopisteitä, jotka on määritelty niin, että 1600 tunnin työvuoteen mahtuu 60 opintopistettä. Suoraan tämän perusteella muuntamalla saataisiin vastaavuus 1 ov = 1,5 op, mikä ei kuitenkaan käytännössä pidä paikkaansa. Koska maisterin tutkinnon laajuus on pyritty pitämään entisellään, on keskimäärin 160 ov = 300 op eli 1 ov = 1,875 op. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia kertoimia 1,5:n ja 3:n välillä.

Yliopiston 60 opintopisteen vuosimäärästä puhuttaessa tulee huomata, että moinen kertymä on useimmille laitoksen opiskelijoille mahdoton. Keskiarvo lienee jossain 40 opintopisteen paikkeilla (tosin keskihajontakin on merkittävä). Useimmiten opiskelijat valittavatkin kurssien läpäistystä saatavan opintopistemäärän olevan aivan liian pieni työmäärään nähden. Niin totta kuin se onkin, se ei käy valitettavasti KELAlle perusteena.

=== Työssäkäynti ===

Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissäkäynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi; kannattaa harkita useampaan kertaan ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.

=== Arvosanat ===

Tärkeintä opinnoissa ei ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä tuoreen ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsiä. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottamassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.

Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.

Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tentitkin ovat yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.

=== Muuta huomioitavaa ===
Opinto-oppaassa joidenkin kurssien toiset luentokerrat on merkitty pääaineopiskelijoille ja toiset taas sivuaineopiskelijoille tarkoitetuiksi. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, eivät ehdottomia rajoituksia. Useimmiten sekä pää- että sivuaineopiskelijat voivat ilmoittautua mille tahansa luennointikerralle.

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Linkkejä

2012-12-17T02:39:24Z

Ajmajand: /* Opintotuki */

==Opiskelu==
===Organisaatioiden sivut===
* [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen laitos]
* [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos]
* [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]
* [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]

===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen laitoksen sivuilla===
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-opas]
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]
* [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]

===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===
* [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]
* [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan laitoksen opiskelu-sivu]

===Kartat===
* [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]
* [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]

==Järjestelmät==
===Tietojenkäsittelytieteen laitos===
* [http://ilmo.cs.helsinki.fi Laitoksen ilmoittautumisjärjestelmä] Laitoksen kursseille ilmoittautuminen
* [https://roundcube.cs.helsinki.fi/ Laitoksen webmail]

===Helsingin yliopisto===
* [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodi] Muille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen
* [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Helsingin yliopiston intranet
* [http://www.helsinki.fi/webmail/ Yliopiston webmail]
* [http://www.helsinki.fi/atk/palvelut/opiskelijat.html Tietotekniikkaosasto] joskus voi tulla tarve katsoa tännekin

==Hyöty==
===Ohjelmistojakelut===
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA] Microsoftin "MSDN Academic Alliance" -sopimuksen nojalla laitoksen opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Sisään kirjaudutaan laitoksen tunnuksilla.
* [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.
* [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia, esim. virustorjunta ja palomuuri. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.

===Opintotuki===
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]

===Terveys===
* [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi
* [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi
* [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta UniSport] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi
** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]

===Muut===
* [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut
* [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin

== Huvi ==
===TKO-äly===
* [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme
** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]
** [http://tinyurl.com/gurulacams GurulaCamit]

** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]

===Kumpulan muut ainejärjestöt===
* [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia
* [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede
* [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia

===Kumpulan yhdysjärjestöt===
* [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö
* [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. "tiedekunnan kattojärjestö"

Linkkejä

2012-12-17T02:39:02Z

Ajmajand: /* Terveys */

==Opiskelu==
===Organisaatioiden sivut===
* [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen laitos]
* [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos]
* [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]
* [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]

===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen laitoksen sivuilla===
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-opas]
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]
* [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]

===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===
* [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]
* [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan laitoksen opiskelu-sivu]

===Kartat===
* [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]
* [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]

==Järjestelmät==
===Tietojenkäsittelytieteen laitos===
* [http://ilmo.cs.helsinki.fi Laitoksen ilmoittautumisjärjestelmä] Laitoksen kursseille ilmoittautuminen
* [https://roundcube.cs.helsinki.fi/ Laitoksen webmail]

===Helsingin yliopisto===
* [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodi] Muille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen
* [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Helsingin yliopiston intranet
* [http://www.helsinki.fi/webmail/ Yliopiston webmail]
* [http://www.helsinki.fi/atk/palvelut/opiskelijat.html Tietotekniikkaosasto] joskus voi tulla tarve katsoa tännekin

==Hyöty==
===Ohjelmistojakelut===
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA] Microsoftin "MSDN Academic Alliance" -sopimuksen nojalla laitoksen opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Sisään kirjaudutaan laitoksen tunnuksilla.
* [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.
* [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia, esim. virustorjunta ja palomuuri. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.

===Opintotuki===
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELA:n sivuilla tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen]

===Terveys===
* [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi
* [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi
* [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta UniSport] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi
** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]

===Muut===
* [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut
* [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin

== Huvi ==
===TKO-äly===
* [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme
** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]
** [http://tinyurl.com/gurulacams GurulaCamit]

** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]

===Kumpulan muut ainejärjestöt===
* [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia
* [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede
* [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia

===Kumpulan yhdysjärjestöt===
* [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö
* [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. "tiedekunnan kattojärjestö"

Linkkejä

2012-12-17T02:37:40Z

Ajmajand: /* Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen laitoksen sivuilla */

==Opiskelu==
===Organisaatioiden sivut===
* [http://cs.helsinki.fi Tietojenkäsittelytieteen laitos]
* [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos]
* [http://www.helsinki.fi/ml/ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta]
* [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston pääsivu]

===Tärkeitä alasivuja tietojenkäsittelytieteen laitoksen sivuilla===
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas opinto-opas]
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/vanhat-ja-nykyiset-tutkintovaatimukset tutkintovaatimukset]
* [http://www.cs.helsinki.fi/tietotekniikka/ tietotekniikka-osio]

===Opintoihin liittyvää tietoutta muualla===
* [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYYn uusien opiskelijoiden infosivut]
* [http://wiki.helsinki.fi/display/mathstatOpiskelu/Etusivu Matematiikan laitoksen opiskelu-sivu]

===Kartat===
* [http://cs.helsinki.fi/contact/exactum-kartat.html Exactumin kartta]
* [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf Kumpulan kartta]

==Järjestelmät==
===Tietojenkäsittelytieteen laitos===
* [http://ilmo.cs.helsinki.fi Laitoksen ilmoittautumisjärjestelmä] Laitoksen kursseille ilmoittautuminen
* [https://roundcube.cs.helsinki.fi/ Laitoksen webmail]

===Helsingin yliopisto===
* [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodi] Muille kursseille ilmoittautuminen, suoritetut opinnot, läsnäolevaksi ilmoittautuminen
* [https://alma.helsinki.fi/ Alma] Helsingin yliopiston intranet
* [http://www.helsinki.fi/webmail/ Yliopiston webmail]
* [http://www.helsinki.fi/atk/palvelut/opiskelijat.html Tietotekniikkaosasto] joskus voi tulla tarve katsoa tännekin

==Hyöty==
===Ohjelmistojakelut===
* [http://msdn62.e-academy.com/elms/Storefront/Home.aspx?campus=helsinki_compsci MSDNAA] Microsoftin "MSDN Academic Alliance" -sopimuksen nojalla laitoksen opiskelijoille suurin osa Microsoftin ohjelmistoista ilmaiseksi. Sisään kirjaudutaan laitoksen tunnuksilla.
* [http://www.helsinki.fi/atk/ajankohtaista/uutinen.php?id=484 Helsingin yliopiston DreamSpark-sopimus] Ilmaiseksi joukko Microsoftin ohjelmointityökaluja. Lisätietoja löytyy sivulta.
* [https://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/ Helsingin yliopiston ohjelmajakelu] Ilmaiseksi hyötyohjelmia, esim. virustorjunta ja palomuuri. Sisälle kirjaudutaan yliopiston tunnuksilla, ei siis laitoksen.

===Opintotuki===
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti Kelan sivuilla]
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELA:n sivuilla tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen]

===Terveys===
* [http://www.yths.fi/ YTHS] pidä huoli myös terveydestäsi
* [http://www.nyyti.fi/ Nyyti ry] pidä huoli myös mielenterveydestäsi
* [http://www.helsinki.fi/yliopistoliikunta Yliopistoliikunta] pidä huoli myös fyysisestä kunnostasi
** [http://yliopistoliikunta.helsinki.fi/yol/web/fi/sportsvenue/viewSportsVenue.do?sportsVenueId=3093 Kumpulan liikuntakeskus]

===Muut===
* [http://reittiopas.fi/ Reittiopas] HSL:n aikataulut
* [http://www.varjocafe.net Varjocafe] Vaihtoehtoinen käyttöliittymä [http://www.unicafe.fi Unicafen] ruokalistoihin ja aukioloaikoihin

== Huvi ==
===TKO-äly===
* [http://tko-aly.fi TKO-äly] Ainejärjestömme
** [http://members.tko-aly.fi/ TKO-älyn tapahtumakalenteri]
** [http://tinyurl.com/gurulacams GurulaCamit]

** [http://rv.tko-aly.fi/ RV-statistiikkaa]

===Kumpulan muut ainejärjestöt===
* [http://blogs.helsinki.fi/hyk-ry/ HYK] kemia
* [http://www.helsinki.fi/jarj/matrix/ Matrix] matematiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/maantieteenopiskelijat-ry/ MaO] maantiede
* [http://resonanssi.org/ Resonanssi] fysiikka
* [http://blogs.helsinki.fi/vasara-ry/ Vasara] geologia

===Kumpulan yhdysjärjestöt===
* [http://www.limes.fi Limes] Kumpulan kampuksen opiskelijoiden opiskelijajärjestö
* [http://matlu.fi/ Matlu] matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, ns. "tiedekunnan kattojärjestö"

Ainejärjestön esittely

2012-12-17T02:33:18Z

Ajmajand: /* Jäseneksi? */

* http://www.tko-aly.fi/
* hallitus [at] tko-aly [dot] fi

==Mikä TKO-äly?==
Ainejärjestö on opiskelijoiden oma organisaatio, joka ajaa opiskelijoiden etua ja järjestää varsin moninaista vapaa-ajan ja opiskelun oheistoimintaa.

TKO-äly ry [tekoäly är yy] on ainejärjestösi. Nimi juontaa juurensa oppiaineen entisestä nimestä, tietojenkäsittelyopista (TKO).

TKO-älyn kautta voit osallistua laitoksen toiminnan ja opetuksen kehittämiseen, bileisiin, ekskursioille tai muuten vaan hengailla joukossa mukana. TKO-älyllä on laitoksella opiskelijahuone nimeltään Gurula, jossa tapaat muita tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita. Gurulassa voi lueskella mm. Hesaria ja Aku Ankkaa ja siellä toimii myös TKO-älyn halpa ja tasokas ruokavälitys - täytyyhän koodaajien saada kolaa. Hankaliin laskaritehtäviinkin löytyy yllättävän usein apua muilta "guruilta". Gurulasta voi lainata myös kirjallisuutta.

Lisäksi TKO-äly jakaa kerhotilan muiden matemaattis-luonnontieteellisten ainejärjestöjen kanssa kolmannella ja uusimmalla ylioppilastalolla, Domus Gaudiumilla. Tilassa pidetään esimerkiksi bileitä, kokouksia tai hengaillaan ihan muuten vaan.

==Toiminnasta==
Järjestämme bileitä sekä itse, että yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. TKO-äly lähettää myös oman edustajistonsa useisiin opiskelijatapahtumiin ympäri vuoden. Toiminnan ääripäitä edustavat niin puku- kuin haalaritilaisuudetkin; pukujuhlista tärkein on TKO-älyn vuosijuhla, haalaritapahtumista mm. vappu ja fuksiaiset. Perinteisesti on myös tehty vierailuja puolin ja toisin muiden yliopistojen tietojenkäsittelytieteen ainejärjestöjen kanssa.

Saunaillat edustavat yhtä TKO-älyn vankimmista perinteistä. Ohjelmaan kuuluu saunomisen lisäksi rähinäankkaa (vesipallo-variaatio), perinteisiä saunariittejä, olutta ja makkaranpaistoakin. Usein illoilla on jokin vakiintunut teema kuten fuksisauna, pikkujoulusauna tms.

TKO-äly tekee yritysvierailuja, eli yritysekskursioita, oman alansa yrityksiin. Ekskursioilla on sekä yrityksillä että opiskelijoilla mahdollisuus mainostaa itseään. Koulutettu työvoima kiinnostaa taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta.

TKO-älyllä on myös ollut satunnaista liikuntatoimintaa esimerkiksi viikoittaisen sählyvuoron merkeissä. Osallistumme yliopistosarjoihin lajeissa, joissa vaan saamme joukkueen kasaan. Suosituimpia ovat olleet salibandy, salifutis ja jalkapallo. TKO-älyn perinteisistä lajeista mainittakoon kyykkä. TKO-älyköt ovat käyneet myös MegaZonessa TKO-älyn sponsoroimana.

Pyrimme huvitoiminnan ohella parantamaan opiskelijoiden asemaa ja opetuksen tasoa laitoksella. Meillä on omat edustajamme sekä laitosneuvostossa että tiedekuntaneuvostossa. TKO-älyn opintovastaavat keskittyvät opetukseen liittyvien epäkohtien korjaamiseen. Aktiiviksi ei ketään jäsentä voida pakottaa, jäsenenäkin toiminnassa mukana oleminenkin on täysin sallittua.

==Jäseneksi?==
Jäseniksemme voivat liittyä ensisijaisesti tietojenkäsittelytieteen pää- ja sivuaineopiskelijat. Liittyä voi käyttäen www-lomaketta tai kertovansa Gurulassa haluavansa jäseneksi. Liittyminen on helpointa selaimen välityksellä osoitteessa [http://tko-aly.fi/members http://members.tko-aly.fi], täytä lomakkeeseen tietosi ja maksa järjestelmän tuottama jäsenmaksulasku verkkopankissa tai Gurulassa käteisellä. '''Liittyä voi helposti myös laitoksen orientoivien yhteydessä, järjestötorilla tai yliopiston avajaiskarnevaaleissa TKO-älyn ständillä.'''

Lukuvuotena 2012-2013 TKO-älyn jäsenmaksu määräytyy seuraavasti:
* 1-vuotinen jäsenyys: 4 euroa
* 3-vuotinen jäsenyys: 10 euroa
* 5-vuotinen jäsenyys: 15 euroa
Jäseneksi ovat tervetulleita ensisijaisesti tietojenkäsittelytieteen pää- ja sivuaineopiskelijat. Muiltakaan jäsenyyttä ei tosin ole evätty.

==Miksi liittyä jäseneksi?==
* "Ammattiliittosi" tietojenkäsittelytieteen laitoksella
** Ainejärjestön kautta paras mahdollisuus vaikuttaa laitoksen ja tiedekunnankin asioihin
** Opintovastaavien kautta toiminta laitoksen opetuksen ja kurssien kehittämisen (ja kokonaan uusien järjestämisen) hyväksi
** ~500 jäsentä, jäseninä myös paljon sivuaineilijoita
** Jäseneksi liittyminen ei velvoita mihinkään (paitsi maksamaan nimellisen jäsenmaksun)
* TKO-äly järjestää myös laadukasta tukiopetusta
* Viihteellistä: Saunaillat, baari-illat, juhlat, risteilyt, kulttuurieksursiot...
* Hyödyllistä: Yritysekskursiot, Linux-teemaillat...
* Gurulan palvelut, ruokavälitys
* Kun olet jäsen, saat alennuksia TKO-älyn järjestämistä tapahtumista.
* Sosiaalinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden ainejärjestöjen ja järjestöjen kanssa
* Jäsenmäärä tae siitä, ettei aktiivien työ mene hukkaan (kukaanhan ei saa palkkaa tästä)

==Lisätietoa==
Lisätietoja TKO-älystä ja toiminnasta saa:
* [http://tko-aly.fi TKO-älyn WWW-sivuilta]
* Gurulasta
* kysymällä tuutoriltasi tai joltain TKO-älyn [http://tko-aly.fi/yhdistys/hallitus aktiivilta]

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:15:09Z

Ajmajand:

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietorakenteet ja algoritmit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== AI-Odysseia (4op) ===
* 2. periodissa

Kurssilla ohjelmoidaan tekoälyjä ratkaisemaan kolme erillistä tehtävää, suoritukseen vaaditaan kurssinpitäjän laativan malliratkaisun voittaminen, ja kurssilla samalla myös leikkimielisesti kilpaillaan opiskelijoiden kesken paremmuudesta.

== Aineopintojen valinnaiset kurssit (valitse vähintään kaksi) ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietokannan Suunnittelu (4op) ===

* 1. periodissa

=== Human-Computer Interaction (4op) ===

* Tunnetaan myös nimellä HCI
* 4. periodissa

=== Algorithms for Bioinformatics (4op) ===

* 1. periodissa

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:14:27Z

Ajmajand:

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietorakenteet ja algoritmit (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== AI-Odysseia (4op) ===
* 2. periodissa

Kurssilla ohjelmoidaan tekoälyjä ratkaisemaan kolme erillistä tehtävää, suoritukseen vaaditaan kurssinpitäjän laativan malliratkaisun voittaminen, ja kurssilla samalla myös leikkimielisesti kilpaillaan opiskelijoiden kesken paremmuudesta.

== Aineopintojen valinnaiset kurssit (valitse vähintään kaksi) ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

== Tietokannan Suunnittelu (4op) ==

* 1. periodissa

== Human-Computer Interaction (4op) ==

* Tunnetaan myös nimellä HCI
* 4. periodissa

== Algorithms for Bioinformatics (4op) ==

* 1. periodissa

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:08:30Z

Ajmajand:

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietorakenteet (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== AI-Odysseia (4op) ===
* 2. periodissa

Kurssilla ohjelmoidaan tekoälyjä ratkaisemaan kolme erillistä tehtävää, suoritukseen vaaditaan kurssinpitäjän laativan malliratkaisun voittaminen, ja kurssilla samalla myös leikkimielisesti kilpaillaan opiskelijoiden kesken paremmuudesta.

== Valinnaisia aineopintojen kursseja ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:05:33Z

Ajmajand:

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

== Pakolliset Aineopinnot ==

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietorakenteet (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Aineopintojen harjoitustöiden valintakori ==

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

== Valinnaisia aineopintojen kursseja ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:03:42Z

Ajmajand:

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietorakenteet (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

== Valinnaisia aineopintojen kursseja ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

== Muut pakolliset opinnot ==

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

----
On the works by Aleksi Majander 2012

Kurssikuvauksia

2012-12-17T02:02:31Z

Ajmajand: /* Pakolliset kurssit */

== Perusopinnot 25op ==

=== Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4+4+2 op) ===

* 1. ja 2. periodissa

Kurssi on luonteeltaan yleiskatsaus tietojenkäsittelytieteeseen, sisältäen paljon asiaa laidasta laitaan. Kurssilla esitellään myös laitoksen tutkimustoimintaa liittyen kuhunkin osa-alueeseen. Kurssin suoritustapa poikkeaa lähes kaikista muista tietojenkäsittelytieteen kursseista, sillä kurssi suoritetaan tekemällä esseitä ja oppimispäiväkirjoja joko suomeksi tai englanniksi pienryhmissä.

Kurssilla ei ole koetta joten tehtäviin osallistuminen on välttämätöntä. Kurssin yhteydessä suoritetaan myös pakollinen 4-op-englanti pois alta. Opiskelutekniikkaan liittyvistä tehtävistä saa lisäksi 2 opintopistettä.

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin on tarkoitus antaa jonkinlainen kokonaiskuva opiskeltavasta alasta. Vaikka teksteistä ei tunnu saavan oikein mitään irti tässä vaiheessa, ja kirjoittaminenkin alkaa tökkiä, kurssi kannattaa suorittaa loppuun vaikka pelkällä vihalla. Myöhemmin kurssin aloittamiskynnys on erittäin korkea.

=== Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhPe
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Kurssilla opetetaan fukseille, mitä ovat algoritmit, muuttujat, lauseet, lausekkeet, ohjausrakenteet ja erityisesti oliot. Heti alusta alkaen tehdään omia ohjelmia koneella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole olio-ohjelmointitaustaa, mutta osaavienkin ohjelmoijien on syytä vilkaista kurssimateriaaliin yhteisen kielen omaksumiseksi ja mennä sitten heti tenttiin. Toisinaan kun käy niinkin, että moni aiemmin ohjelmoinut luulee osaavansa, mutta saakin tentissä kuvannoillisesti lapiosta naamaan.

Monelle tulee järkytyksenä, että ohjelmointikurssien tenteissä paperikoodataan. Tentissä kannattaa olla varuillaan, ettei aikaa tuhlaannu koodin kumittamiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen. Tämän takia on tärkeää kehittää vahva rutiini yksinkertaisten ohjelmien kirjoittamiseen jo kurssin aikana. Kurssi on hyvin työpainotteinen ja laskuharjoitustehtävien tekeminen korreloi tilastollisestikin suoraan läpipääsyn kanssa. Opetuskielenä on (edelleen) Java.

=== Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä OhJa
* 2. periodissa sekä uudelleen 4. periodissa

Kun ohjelmoinnin perusteet ovat hallussa, syvennytään Javaan, sen luokkiin ja olioihin tarkemmin. Kurssilla on perinteisesti työläät laskarit, opittavaa asiaakin on paljon ja harva fuksi sisäistää aivan kaiken kurssilla. Monet pitävät Ohjelmoinnin jatkokurssia kuitenkin kevyempänä kuin peruskurssia. Jos ohjelmoinnin jatkokurssilla joutuu opettelemaan vielä ohjelmointirutiinia, niin on syytä ottaa itseään niskasta kiinni.

Kurssilla ei käsitellä mitään tietyttyjä Javan kirjastopakkauksia, vaan enemmänkin kielen välineiden (luokat, oliot, metodit, perintä) hyödyntämistä ohjelmissa. Suurimmat ongelmat tulevat käsitteiden ymmärtämisestä, mutta toisin kuin matematiikassa, täällä asioille löytyy heti järkevä käyttötarkoitus. Kuten Ohjelmoinnin perusteetkin, tämäkin kurssi on erittäin käytännönläheinen - koko ajan ohjelmoidaan.

Kummallakin kurssilla on (ainakin aiemmin ollut) käytössä suomenkielinen perusopetusteos Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, jonka on kirjoittanut kurssia syksyisin luennoiva Arto Wikla. Hyvää materiaalia löytyy myös kurssin www-sivuilta ja ilman kirjaakin kyllä pärjää.

Kurssia seuraava erillinen harjoitustyö (4 op) on syytä suorittaa mahdollisimman pian näiden kurssien jälkeen. Huomaa kuitenkin, että harjoitustyön saa aloittaa vasta, kun nämä kurssit on suoritettu (eli siis niistä on suoritusmerkintä)! Ohjelmointityökaluihin liittyvät asiat kannattaa myös opetella jo ohjelmoinnin peruskursseilla, ettei harjoitustyössä mene sormi suuhun - siellä kun ei ole enää aikaa opetella ohjelmointiympäristöjä ja työkaluja.

=== Ohjelmistojen mallintaminen (4 op) ===

* Tunnetaan myös niemellä OhMa
* 2. periodissa

Kurssilla annetaan perustiedot ohjelmistojen mallintamisessa käytetyistä työkaluista. Kurssilla piirretään ja luetaan kaavioita jotka kuvaavat ohjelman korkean tason rakennetta. Lisäksi opetukseen sisältyy hitunen testausta ja versionhallintaa, jotka ovat tärkeitä ohjelmointityön apuvälineitä. Tämän kurssin asioista on hyötyä Ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentoinnissa (ja myöhemmin Tietokantasovelluksen dokumentoinnissa). Kaavioiden piirtämiseen kannattaa suhtautua ehdottomalla vakavuudella: Niitä piirrellään kaikkialla missä ohjelmistoja toteutetaan.

=== Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Javalabra
* Ryhmiä joka periodissa sekä kesäisin

"Javalabra" laajentaa Ohjelmoinnin jatkokurssin asioita. Ohjelmoinnin jatkokurssin loppupuolen laskarit ovat juuri sitä tärkeää ja olennaista kamaa, jonka joutuu viimeistään täällä opettelemaan, vaikka se kurssilla yleensä skipataankin nopeasti. Näitä ovat mm. tiedostojen käsittely, poikkeukset, rajapintaluokat sekä pakkaukset. Kannattaa siis höristää korviaan jo Ohjelmoinnin jatkokurssilla näitä avainsanoja kuullessaan, vaikka mieli tekisikin jättää parit viimeiset laskarit väliin. API-kuvausten lukutaito on '''erittäin''' hyödyllinen esitieto.

Labrassa on myös ohjelmointikursseille uutta ja ihmeellistä asiaa: Javan valmiit työkalut, graafisen käyttöliittymän ohjelmointi (Swing-komponenteilla), ohjelman suunnittelu olioita käyttäen, koodin kommentointi ja testaus, projektin dokumentointi jne. Lisäksi pitää vielä oppia pysymään projektin aikataulussa, ihan ilman äidin apua. Ajankäytön opettelu on jo itsessään aikamoinen työmaa.

Kurssilla tehdään oma, kokonainen, pienehkö mutta toimiva ohjelma. Ohjelmasta saa tehdä niin upean kuin osaa, mutta parasta olisi tässä vaiheessa pitää liika into tallessa. Palkkana on kuitenkin vain oppia ja 4 opintopistettä, eikä niitäkään saa, jos megamahtava Hekumometri jokasuuntaisella kutkulaattorilla ei toimi, leviää käsiin ja kaataa kääntäjän kotiovella. Lisäksi ruutia pitää jättää myös ohjelman dokumentaation kirjoittamiseen. Ja tämä kaikki pitäisi saada valmiiksi 6 viikossa! Nopea laskutoimitus osoittaa, että jos otat löysästi labran alkupuoliskon, loppupuolella sinulle rapsahtaa jo lähes 30 viikkotuntia pelkkää labratyötä.

Labraopetus koostuu alun yhteisluennosta, parista ryhmätapaamesista ja viikoittaisista henkilökohtaisista ohjauspalavereista. Alkuluennoilla käydään läpi mm. graafisen käyttöliittymän laatimisen perusteita ja dokumentointia, ryhmätapaamisissa esitellään omaa työtä muille. Huomaa että alkuluennolle osallistuminen on labraan osallistumisen kannalta pakollista. Ohjauspalavereissa raportoidaan ohjaajalle työn edistymisestä ja ihmetellään ohjaajan kanssa vaikeita kohtia. Tapaamisten lisäksi ohjaajilla on päivystysajat, jolloin päivystävältä ohjaajalta saa käydä kysymässä apua. Labraneuvonta toimii yleensä kakkoskerroksen aulassa (tarkat neuvonta-ajankohdat ilmoitetaan kurssilla).

Työn alkaessa pääsee yleensä itku. Joudut synkkään metsään vain voiveitsen kanssa. Työsi ohjaajalta, kavereilta ja verkosta saat kyllä apua. Ryhmätapaamisiin, ohjelman suunnitteluun ja dokumentointiin, Javan hienouksien opetteluun sekä varsinaiseen koodaukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kalenteriin onkin parasta merkitä jo kurssia aloittaessaan ne 80 tuntia, jotka käytät tämän kurssin suorittamiseen ennen deadlinea. Jos Ohjelmoinnin perusteet ja Ohjelmoinnin jatkokurssi on tullut suoritettua hieman horjuen (alle kolmosen arvosanalla), on syytä suosiolla lisätä parikymmentä tuntia aikatauluun. Jos sinulla on jo ammattillista kokemusta koodauksesta tai dokumentaation kirjoittamisesta, voit pienentää arviota tuntimäärästäsi.

Suurin haaste useimmalle opiskelijalle on suunnittelu- ja toteutusdokumentin kirjoittaminen (yleensä dokumenttien kirjoittaminen kurssista riippumatta). Toteutusdokumentin kirjoittamista ei missään nimessä tule jättää viimeiseen iltaan. Dokumentointi on taito, jota käpistelijä tarvii kaikkialla. Se on syytä opetella ajoissa ettei tulevissa harjoitustöissä tule itku, Ohjelmistotuotantoprojektissa parku ja työelämässä kenkää.

=== Tietokantojen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tikape
* 1. periodissa sekä uudelleen 3. periodissa

Tietokantojen perusteet -kurssi opettaa asioita relaatiokannoista ja SQL-kyselykielestä. Erikoista tässä kurssissa on se, että perinteisiä laskareita ei ole, vaan kaikki tehtävät tehdään koneella WWW-liittymän (SQLTrainer) kautta ja vain oikeat ratkaisut tuottavat harjoituspisteitä. Tämän lisäksi kurssilla suunnitellaan ryhmätyönä tietokanta. Relaatioalgebran ja välillä hankalaltakin tuntuvan SQL-kyselykielen opettelu on kurssin läpäisyn kannalta olennaisen tärkeää. Lohduttautua voit sillä, että SQLTrainerin harjoitustehtävissä vaadittavia kohtuullisen monimutkaisia SQL-kyselyitä harvemmin tarvitaan oikeasti (kokeesessa vaikeahkot liitokset pitää sen sijaan hallita). Relaatioalgebra tuntuu olevan monelle mysteeri, sitäkään useimmat eivät tarvitse onneksi missään.

Vain ahkera harjoittelu tekee mestarin, ja kurssin harjoitukset on suunniteltu mahdollisimman hyvin opetusta palvelevaksi. Pelkällä erilliskokeella kurssien läpäiseminen voi onnistua, mutta vaatii jonkun verran hyvää pohjatietoa aiheesta. Harjoituksia kannattaa tehdä huolella. Laiskottelu kurssilla voi kostautua myöhemmin tehtävässä harjoitustyössä "Tietokantasovellus", jossa opiskelijoiden oletetaan osaavan käyttää oikeita apuvälineitä.

=== Tietoliikenteen perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tilpe
* 2. periodissa

Kurssilla paneudutaan internetin peruskäsitteistöön ja -tekniikoihin. Kurssi etenee opettelemalla TCP/IP-pinoa taso tasolta. Tutuksi tulee siis pääpiirteittäin kaikki WWW-selaimen sielunelämästä aina verkkokortin bittitasolle asti. Kurssi antaa hyvät perustiedot tietoliikenteestä, jotka ovat tarpeen kaikkien eri linjojen opiskelijoille.

Kurssin sisältö on huomattavan laaja ja yksityiskohtainen opintopistemäärään nähden. Opiskelu perustuu paljolti TCP/IP-pinon kerrosten ja mekanismien toiminnan ulkoa opettelemiseen (esim. TCP-ruuhkanhallintamekanismit). Kokeessa ongelmaksi saattaa koitua hahmottaa, millä tasolla, ja kuinka yleinen vastaus kysymykseen halutaan (kokeessa saatetaan esimerkiksi kysyä, mitä tapahtuu kun opiskelija klikkaa linkkiä selaimellaan). Mikäli kurssilla vastaantuleva lyhenteiden ja käsitteistön määrä alkaa hirvittää, kurssilla käytettävä kurssikirja on mitä mainion apu pelonlievitykseen. Varoitettakoon, että asian ja detaljien suuresta määrästä johtuen kurssista on melko vaikea saada täyttä arvosanaa.

=== Tietoturvan perusteet (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä titupe tai titu
* 3. periodissa

Tietoturvan perusteet -kurssilla käsitellään tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä, yleisimpiä tietoturvan vaarantavia ohjelmointivirheitä sekä opetellaan sääntöjä, joita noudattaen järjestelmät pitäisi toteuttaa hyökkäysvaikutusten minimoimiseksi. Salausmenetelmät, todentaminen ja allekirjoitukset ovat myös keskeisessä osassa kurssin sisältöä. Ohimennen kurssilla käsitellään yleisimpiä hyökkäysmenetelmiä; kurssin suorittaminen ei tosin takaa että opiskelija osaisi käyttää niitä ;). Luentomateriaalissa on yleisesti ollut sekä ohjelmointivirheistä että hyökkäyksistä hyviä esimerkkejä, jotka ovat asiasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa.

Kurssin alkupuolella keskitytään aika paljon tietoturvaan liittyvään lainsäädäntöön ja viranomaisiin. Tätä ei kannata säikähtää, ja seuraavalla viikolla käsitelläänkin jo erilaisia salausmenetelmiä. Kurssi on aika teoriapainotteinen ja opiskelu keskittynee melko pitkälti tiettyjen sääntöjen ja näihin liittyvien esimerkkien muistamiseen, joita pystyy päättelemään osaksi terveellä järjelläkin. Kokeessa saatetaan kysyä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi sertifikaatteihin liittyvistä ongelmista.

=== Tietorakenteet (8 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tira
* 3. ja 4. periodissa

Tietorakenteet on mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi sekä algoritmeista että ohjelmointitouhusta kiinnostuineille (yleensä nämä leirit omaavat hyvin poikkeavat mielipiteet perus- ja aineopintojen kursseista). Käytännön ohjelmointiprojekteissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa pitäisi käsitellä suuria tietomääriä: lisätä, poistaa, etsiä ja järjestellä tietoa. Tietorakenteet-kurssilla opetetaan lukuisia toinen toistaan näppärämpiä keinoja hallita tietoalkiota. Oikeastaan vasta kurssin asiat hallittuaan voi sanoa oikeasti osaavansa koodata. Tietorakenteet on myös ensimmäisiä peruskursseja, joilla kurkistetaan tietojenkäsittelyn teoreettisempaan puoleen (algoritmit ja niiden analysointi).

Kuten kurssin nimestä voi aavistellakin, valtaosa opetuksesta keskittyy erilaisten tietorakenteiden käsittelyyn. Opiskelija voi olla varma, että kurssin suoritettuaan ainakin perustietorakenteet (taulukko, pino, lista) ovat syöpyneet lähtemättömästi tajuntaan. Hämäriä muistikuvia saattaa löytyä jopa hieman eksoottisemmistakin tietorakenteista kuten puista, hajautustauluista ja verkoista. Tietorakenteiden lisäksi kurssilla käydään läpi muutamia mielenkiintoisia haku- ja
järjestysalgoritmeja ja tehdään algoritmien tehokkuusanalyysiä.

Kurssin ehdottomasti pakollinen esitietovaatimus on "Johdatus diskreettiin matematiikkaan". Matemaattista esitietovaatimusta ei kuitenkaan ole syytä kavahtaa, sillä loppujen lopuksi itse käsiteltävät asiat ovat suhteellisen yksinkertaisia ja liittyvät oikeastaan vain tietorakenteiden formaaliin esittämiseen. Jos esitietovaatimukset eivät ole kunnossa, kannattaa harjoitella ja osallistua esitietokokeeseen, ja päästä kurssille tätä kautta. Tietorakenteet-kurssin käymättä jättäminen ensimmäisenä keväänä lisää valmistumisaikaa vuodella, koska kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

Laskuharjoitusten tekeminen on tässä kurssissa en-si-si-jai-sen tärkeää! Suurin ongelma opiskelijoille on, että kelkasta putoaa hyvin helposti, jos jättää kerran laskaritehtävät tekemättä. Jos jokin asia menee yli ymmärryksen, kannattaa heti vaatia luennoijaa tai laskarinpitäjää vääntämään asia rautalangasta, ettei tajuntaan jää mustia aukkoja. Toisaalta laitokselta on vaikea löytää henkilöä, joka ei pitäisi kurssia ainakin jossain määrin ehdottoman hyödyllisenä. Syksyllä hyvin menestyneelle opiskelijallekin koe saattaa tulla järkytyksenä - ei sen takia, että se olisi vaikea, mutta kokeesta ei pääse läpi, jos ei osaa soveltaa. Tästä kertoo sekin, että kokeeseen saa ottaa A4-muistilapun mukaan. Perinteisesti läpipääsyprosentti on kuitenkin ollut vähintään syksyn ohjelmointikurssien tasoa. Kurssi tosin on monelle työläs.

Tietorakenteet -kurssi on tietojenkäsittelytieteelle "sitä itseään" ja Helsingin yliopiston TKT-laitoksen erikoisuus ja ylpeys. Monien huippuyliopistojen (MIT) tietojenkäsittelytieteen opetukselle tyypillistä on, että tietorakenteita opetetaan kattavasti heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Muissa Suomen yliopistoissa käpistelijöiden ymmärrys tietorakenteista ja tehokkaista ratkaisuista on matalahkolla tasolla verrattuna laitoksen opiskelijaan. Kuulostaako hypettämiselta? Ota selvää ja varmistu.

=== Tietorakenteiden harjoitustyö (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiralabra
* Ryhmiä yleensä joka periodissa ja kesäisin

Tietorakenteiden harjoitustyö eli Tiralabra on käytännön jatkoa Tietorakenteet-kurssille. Kurssilla pääsee leikkimään tietorakenteilla ihan oikeasti, eli tekemään kokonaisen ohjelman, jossa hyödynnetään joitain tietorakenteita ja algoritmeja. Ohjelma tulee tietenkin myös testata ja dokumentoida, mutta dokumentointivaatimukset ovat minimaaliset aiempiin harjoitustöihin verrattuna. Sallitut ohjelmointikielet riippuvat pitkälti harjoitustyön ohjaajasta, mutta laitoksella opetettavat kielet ovat yleensä käytettävissä.

Harjoitustyö on vaativampi kuin Ohjelmoinnin harjoitustyö, joten kurssille ei kannata ilmoittautua, ellei ole varannut riittävästi aikaa työn tekemiseen. Keskimäärin työhön menee n. 80 työtuntia, mutta tehtävän aiheesta ja omista taidoista riippuen työtuntimäärä saattaa vaihdella huomattavastikin suuntaan tai toiseen. Jos työn aloittaa, sitä ei kannata lopettaa kesken, vaikka vähän vastustaisikin: Harjoitustyön keskeyttäneet ovat muita heikommassa asemassa, kun valitaan labraryhmään pääseviä.

Kurssilta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, koska seuraava paikka, jossa ohjelmointitaitoja koetellaan, on yleensä Ohjelmistotuotantoprojekti ja siellä ohjelmoinnin oletetaan jo sujuvan rutiinilla.

=== Johdatus tekoälyyn (4 op) ===

* Tunnetaan jo osittain nimellä JohTek, mutta lyhenne ei ole välttämättä vielä täysin vakiintunut.
* 1. periodissa

Johdatus tekoälyyn luennoidaan tulevana syksynä vasta neljännen kerran. Tähän mennessä jokainen kerta on ollut sekä sisällöltään että opetusmuodoltaan täysin erilainen kuin aiemmat - eikä ensi syksy tule tekemään poikkeusta. Sen sijaan luennoitsija on vaihtunut ja sisältöä puukotettu rajulla kädellä, joten kurssi toivottavasti on muuttunut antoisammaksi ja enemmän himottavaa otsikkoaan vastaavaksi.

Kurssin tarkoituksena on johdattaa tekoälyn eri osa-alueisiin, tutkimusongelmiin ja alan kulmakiviin. Vaihtuvina teemoina käsitellään niin koneoppimista, robotiikkaa, perinteistä logiikkaa kuin pelitekoälyjäkin. Sillisalaatista pitäisi jäädä käteen jonkinlainen kuva alan valtavasta kirjosta. Kurssilla on tätänykyä vähän ohjelmointitehtäviäkin, mutta pääpaino lienee aiheiden yleisessä esittelyssä. Luvattu on, että jotain pääsee silti itsekin tekemään.

Älä turhaan katsele vanhoja kurssisivuja, äläkä varsinkaan osta mitään kirjaa. Hyppää suohon ja löydä sieltä sisäinen intohimosi älykkäitä järjestelmiä kohtaan.

Kurssi on mallilukujärjestyksessä ajoitettu toisen vuoden syksyyn, mutta sopii myös myöhemmin suoritettavaksi tai esimerkiksi jo toisessa oppilaitoksessa opiskelemaan ehtineelle fuksille. Kurssi ollaan tänä vuonna luomassa käytännössä uusiksi, joten jos suoritus vielä puuttuu, nyt on hyvä hetki tarttua härkää sarvista erilliskokeeseen pänttäämisen sijaan. Myös kaikki kurssin aikana annettu palaute opetuksesta ja sisällöstä katsotaan arvokkaana asiana kurssin tulevia iteraatioita ajatellen.

=== Laskennan mallit (6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lama
* Syksyisin

Kurssi luennoidaan koko lukukauden mittaisena niin, että viikossa on kaksi luento- ja kaksi laskarituntia.

Laskennan mallit on teoreettinen kurssi, jolla opetellaan varsin käytännöllisiä työvälineitä. Kurssilla käsitellään mm. laskennallisia ongelmia, äärellisiä automaatteja, säännöllisiä lausekkeita, kontekstittomia kielioppeja ja Turingin koneita. Kurssi saattaa tuntua hankalalta alun pallo-nuoli-automaattipiirtelyiden jälkeen, mutta kun tottuu lukemaan täsmällistä formaalia esitystapaa, itse asia ei olekaan niin kovin kummallista. Loppujen lopuksi kysymys on vain menetelmistä, joilla voidaan jäsentää ja käsitellä erilaisia määrämuotoisia merkkijonoja, kuten aritmeettisia lausekkeita, päivämääriä ja muuta vastaavaa. Tutuiksi tulevat myös Turingin koneet, jotka ovat äärimmäisen kömpelö tietokoneen teoreettinen malli, mutta samalla myös yksinkertaisin mahdollinen mekaanisen laskentakoneen malli. Loppuhuipennuksena törmätään surullisenkuuluisaan pysähtymisongelmaan. Kun sen merkityksen onnistuu ymmärtämään, ymmärtää jo paljon siitä, mitä ohjelmallisesti on mahdollista tehdä.

Älä turhaan masennu, jos pumppauslemma ja kumppanit menevät aluksi kertakaikkiaan yli hilseen, monella muulla on sama tilanne. Eräs vitsi laitoksella onkin, että laitokselta on vaikea löytää opiskelijaa, joka osaisi pumppauslemman selittää ("meni kokeessa oikein, en tiedä mitä tein"). Kurssia käydessä ei välttämättä ole minkäänlaista mielikuvaa, mihin kurssilla käsiteltäviä asioita voisi ikinä tarvita, mutta myöhemmin opinnoissa asioihin voi törmätä esim. Ohjelmointikielten kääntäjien tai rakenteisten dokumenttien käsittelyn yhteydessä, joista voitaneen mainita esimerkiksi XML-dokumenttien muuttaminen esimerkiksi HTML-esitysmuotoon. Kurssi kannattaa kuitenkin käydä läpi ajatuksen kanssa, koska mekaaninen ulkoapänttääminen ei juuri auta. Tietorakenteet -kurssin tapaan asiat pitää oikeasti tajuta, jotta kurssista suoriutuu.

=== Tietokantasovellus (4 op) ===

* Ryhmiä yleensä joka periodissa sekä kesäisin

Ohjelmistotekniikan menetelmät ja Tietokantojen perusteet ovat esitietovaatimuksena Tietokantasovellus-harjoitustyölle. Kurssi on käytännössä pienen SQL-relaatiotietokantaa käyttävän WWW-sovelluksen laatimista (esim. yksinkertainen verkkokauppa). Tämän harjoitustyön keskeinen teema on tietokantojen hallintaan liittyvät asiat sekä myös huolelliseen suunnitteluun keskittyminen. Kurssi on monen webbikoodariksi aikovan mielestä erittäin hyödyllinen ja palkitseva. Jos tunnistit itsesi, kannattaa varoa ettei innostu liikaa ja tee vahingossa muutaman tuhannen rivin harjoitustyötä.

Opiskelijasta voi kurssilla kirjoitettavan dokumentaation määrä turhauttavalta ja suuri houkutus onkin tehdä dokumentit vasta viimeisenä iltana. Dokumenttien tarkoitus on kuitenkin opastaa opiskelijaa oikeaan suuntaan suunnittelessaan omaa sovellustaan. Harjoitustyön ohjaajaa saa käyttää surutta apuna sekä ohjelmiston suunnittelun ongelmien että dokumenttien laatimisen kanssa.

Itse toteutuksen tekeminen onkin sitten vähemmän työlästä, jos suunnittelu on kunnolla tehty. WWW-sivustolle tulevan rakennelmansa saa toteuttaa varsin monella tavalla ja tietokannoissakin on valinnan varaa. Suurin osa tekee harjoitustyönsä joko PHP:llä, Javalla tai Ruby on Railssillä, mutta jos intoa löytyy jonkin eksoottisemman ympäristön käyttämiseen, niin sekin on usein kelvannut ohjaajalle.

=== Tietokoneen toiminta (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä TiTo
* 2. periodissa

Kurssilla opitaan perusteet siitä, mitä tietokoneen sisällä oikeasti tapahtuu, eli tutustutaan mm. prosessorin toimintoihin, yhden ohjelman suoritukseen koneessa ja opetellaan hiukan symbolista konekieltä. Tällä konekielellä tosin ei ole kovinkaan paljon tekemistä "oikeiden assemblerien" (Masm, Nasm, Fasm) kanssa vaan kurssilla käytetään laitoksen omaan opetuskäyttöön väsättyä TTK91-assemblyä ja Titokone-simulaattoria. Pääpaino on kuitenkin enemmän teorian ymmärtämisessä. Monet väittävät kurssin olevan työläimpiä ensimmäisen vuoden peruskursseista. Kurssin sisältö jakaa opiskelijoita ehkä selvimmin kahteen leiriin: niihin jotka hehkuttavat ja niihin jotka vihaavat yli kaiken.

Laskuharjoituksiin tulee varata kohtuullisesti aikaa, sillä vastaukset harvemmin löytyvät suoraan lähdekirjallisuudesta. Ne on itse löydettävä soveltamalla opittua asiaa. TTK91-symbolinen konekieli vaikuttanee hieman kankealta, mutta ajaa tehtävänsä. Moni on ihmetellyt, miksei opetuskielenä käytetä jotain oikeaa assemblyä. Vastaus on melko yksinkertainen: Kurssilla on tarkoitus oppia tietokoneen toimintaa eikä nykyisten assemblerien ominaisuuksia makroineen ja muine asioineen, joilla toimintaan liittyvät yksityiskohdat voisi sivuuttaa. Tietokoneen toimintaankin kurssi on loppujen lopuksi melko pintaraapaisu, josta voi jatkaa syventävään Tietokoneen Rakenne-kurssiin.

=== Rinnakkaisohjelmointi (4-6 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä RiO
* Periodit 3-4

Kurssilla tutustutaan rinnakkaisuuden ja hajautettujen järjestelmien algoritmeihin, niitten suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden perustehtäviin kuuluu esimerkiksi varmistaa että useamman rinnakkaisen toiminnon jakama tieto pysyy korrektina päästämällä vain yhden prosessin kerrallaan muuttamaan kyseistä tietoa. Lisäksi käydään läpi rinnakkaisuuden formaalia esitystä sekä ohjelmien rinnakkaistamista ja sen mukanaan tuomia hyötyjä ja haittoja.

Kurssin aikana suoritetaan myös pienehkö kahden opintopisteen arvoinen harjoitustyö itse luentokurssin neljän opintopisteen lisäksi. Erilliskokeena suorittaessa voi myös jättää harjoitustyön tekemättä.

Esitietoina vaaditaan joko Tietokoneen Toiminta-kurssia tai esitietokoetta, joka järjestetään kurssin alussa. Esitietovaatimusten suurimpana hyötynä on varmistaa että rinnakkaisuuden ongelmat laitetasolla ovat mahdollisimman selkeät. RiO taas on edellytys syventävämmille kursseille jotka edellyttävät rinnakkaisuuden ymmärtämistä; esimerkkeinä mainittakoot Käyttöjäjestelmät sekä Hajautetut Järjestelmät.

=== Ohjelmistotuotanto (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtu
* 4. periodissa

Kurssilla perehdytään ohjelmistotuotantoon, sen ongelmiin ja ketterään prosessimalliin. Ohjelmistotuotanto-kurssia voidaan pitää Ohjelmistojen mallintaminen -kurssin jatkeena. Kurssissa on viikottaisia laskaritehtäviä, jotka toteutetaan ryhmässä. Ryhmä pysyy samana koko kurssin ajan. Kurssiin sisältyy myös omassa ryhmässä toteutettava pieni projekti. Tähän projektiin hyödynnetään laadunvarmistustekniikoita kuten parikoodausta ja Code Coveragea. Kurssista on ajettu viime vuosina mahdollisimman käytännönläheistä aiemman teoriapainoitteisuuden sijaan. Myös vesiputousmallista ollaan pyrkimässä ilmeisesti kokonaan eroon. On huhuttu, että kurssista ei ole erityisen helppo saada täyttä arvosanaa.

Kurssin hyväksytty suorittaminen on vaatimus Ohjelmistotuotantoprojekti -kurssille.

=== Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Ohtuprojekti
* Syksyisin ja keväisin

Ohjelmistotuotantoprojektissa harjoitellaan projektin toteuttamista jotakuinkin reaalimaailmaa vastaavin menetelmin. Projekti toteutetaan 5-6 hengen ryhmässä. Projektilla on siis ihkaoikea asiakas (yleensä laitokselta, yliopistolta tai jostain yrityksestä), joka asettaa vaatimukset tuotteelle. Näihin vaatimuksiin ryhmän pitäisi sitten pystyä ohjelmistollaan vastaamaan mahdollisimman hyvin. Projektin aiheeseen ei voi vaikuttaa, mutta haluamastaan ryhmästä voi esittää toiveen. Aihe voi olla periaatteessa mikä tahansa. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ensitöikseen joutuu opettelemaan uuden ohjelmointikielen.

Kurssin päätyttyä tuotteeseen ei sisälly ylläpitovastuuta. Useat projektit menevät keskeneräisenä tuleville osanottajille jatkokehitykseen, mutta osa on päätynyt oikeaan tuotantoonkin. Kurssin perimmäinen tarkoitus on kuitenkin harjoitella prosessia enemmän kuin itse projektin toteuttamista. Ei kannata liikaa stressata, että tuotteen tulisi olla valmis kurssin päättyessä. Ohjelmoimaankin pääsee varmasti tarpeeksi, ja ohessa mahdolliset uudet työkalutkin tulevat väkipakostakin tutuksi.

Projekti toteutetaan käyttäen laitoksen omaa ketterää ohjelmistokehitysmenetelmää (Scrum-variaatio). Varsinaista projektipäällikköä ei ryhmässä ole, ellei ryhmä sellaista keskuudestaan välttämättä halua valita. Kurssi on hyvin opettavainen ja ryhmä saa käytännössä lähes vapaat kädet itsensä toteuttamiseen. Ryhmätyön merkitys ja asiakkaan kanssa vaatimuksista vääntäminen ovat kurssin ydinkauraa. Ongelmilta (lue: haasteilta) ei voi projektin edetessä välttyä ja moiset kannattaa ottaa oppimiskokemuksena. Kurssin arvostelu perustuu pitkälti ryhmän vertaisarviointiin. Asiakkaan antamalla arvosanalla ei juuri merkitystä ole.

Kurssista saa eniten irti, jos sopii ryhmän kanssa erilaisten työtapojen ja menetelmien (esim. eri pituiset sprintit) kokeilemisesta, koska oikeilla työpaikoilla tällaisia kokeiluja harvemmin pääsee enää toteuttamaan. Kurssin tärkein opetus lienee, että asiakkaan kaikkiin vaatimuksiin ei missään nimessä ole pakko suostua, ja että tekniset hankaluudet pystytään todennäköisesti ohittamaan onnistuneilla neuvotteluilla.

Kurssista saa kokonaisuudessaan 10 opintopistettä: Itse projektista saa 9 op ja yksi "lisäopintopiste" tulee "työelämään orientoivista opinnoista".

=== Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Tiki
* Sisältää kandidaatin tutkielman
* Syksyisin ja keväisin

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi koostuu neljästä kirjallisesta työstä: referaatti, aine, kypsyysnäyte ja varsinainen kandidaatin tutkielma. Kaikki näistä neljästä työstä liittyvät samaan aihepiiriin. Alkujaan oli kaunis ajatus, että referaatin (2-4 sivua) ja aineen (10 sivua) saisi suoraan osaksi tutkielmaa (20 sivua), mutta tämä toteutuu nykyään harvoin. Samasta aihepiiristä huolimatta töiden sisältö ei välttämättä liity suoranaisesti toisiinsa. Tekstiä kurssilla tulee yhteensä tuotettua siis lähemmäs 40 sivua. Käpistelijälle on tunnetusti tekstin tuottaminen ongelma, tieteellisestä kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. Kurssissa ei välttämättä pärjää tosin hyväkään kirjoittaja, koska tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ottaa hieman eri lähtökohdan kuin esseen, raporttien tai dokumentaation laatiminen. Hermot menevät takuuvarmasti jossain vaiheessa mitättömiltä tuntuvien pikkuasioiden viilaamiseen, joita ohjaaja jaksaa ja jaksaa kaivaa esiin joka kerralla.

Ryhmät jaetaan sen perusteella, minkä olet ilmoittautumisessa ilmaissut mahdolliseksi maisterilinjaksesi. Ryhmässä on 5-6 henkilöä, ohjaaja sekä valvoja. Valvojalla ei ole juuri muuta virkaa kuin varsinaisen tutkielman tarkastaminen. Ohjaajan kanssa sovitaan viikoittainen tapaamisaika. Ohjauksen laatu vaihtelee, eikä suoria neuvoja välttämättä saa ohjaajalta missään vaiheessa. Tutkielman aihepiiriin kuuluvasta aiheesta pidetään myös esitelmä muulle ryhmälle. Ryhmällä ei ole omien töiden kannalta muuta merkitystä kuin se, että referaatti, aine ja esitelmä todennäköisesti vertaisarvioidaan, tai ainakin mietitään jokaisen työn hyviä ja huonoja puolia. Kurssin arvosanan määrää käytännössä vain tutkielman arvosana. Kurssi sisältää ohessa ns. kypsyysnäytteen, jossa pitää laatia parin sivun mittainen kielellisesti huoliteltu teksti jostain tutkielman aihepiiristä.

Aiheenvalintakäytäntö vaihtelee ohjaajittain. Tutkielman aihepiirin aihe valitaan useimmiten valmiista listasta, mutta joissakin ryhmissä aihetta saa itsekin ehdottaa. Moni on ampunut itseään jalkaan ehdottamalla omaa aihepiiriä, ja on huomannutkin jälkeenpäin, että tutkimustietoa aihealueesta ei joko löydy ymmärrettävässä mudossa tai sitten löytyy aivan liikaa. Ennen oman aiheen ehdottamista kannattaa varmistaa, että aiheesta todellakin löytyy riittävästi "lukukelpoista" tutkimustietoa. Aihepiiri valitaan jo ensimmäisessä tapaamisessa. Kurssiin sisältyy alkupuolella myös kymmenisen luentoa, joilla opetetaan tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja tiedonhaun perusteita.

=== Tietokone työvälineenä (1+3 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä Lapiokurssi tai pelkkä Lapio
* Tiiviskurssi lukuvuoden alussa (pääaineopiskelijat) sekä normaali kurssi 3. periodissa (sivuaineopiskelijat)

Työvälinekurssi on peruskurssi, jolla opetellaan myöhemmillä kursseilla välttämättömiä käytännön taitoja. Kurssilla opetellaan käyttämään laitoksella käytössä olevia ohjelmistoja ja laitteistoja sekä valitsemaan tehtävään sopiva työkalu. Keskeisimmät Unix/Linux-komennot, HTML-perusteet, tekstieditorien ja tekstinkäsittelyohjelmien käyttö jne. kannattaa oppia, ettei sitten myöhemmin kulu pään raapimiseen enemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Kokeneet tietokoneharrastajat voivat kyllä suorittaa kurssin tenttimällä, mutta kurssilla on pakollisia harjoitustöitä, jotka täytyy tehdä, vaikka menisi suoraan kokeeseen. Monelle kokeneellekin tietokoneenkäyttäjälle kurssilla todennäköisesti on uutta asiaa ainakin laitoksen järjestelmistä, joten kurssimateriaali ainakin kannattaa lukea läpi.

Kurssin yhteydessä suoritetaan kaikille pakollinen TVT-ajokortti (3 op). TVT-ajokorttikoe ei oletetusti ole vaikea, mutta sitä ei pääse läpi ilman tietämystä yliopiston järjestelmistä.

== Valinnaisia kursseja ==

=== C-ohjelmointi (4 op) ===

* Tunnetaan myös nimellä C
* 1. periodissa

C on aineopintojen valinnainen kurssi, joka on tarkoitettu ohjelmoinnin perusasiat osaaville ja perustietorakenteet tunteville. Ensin kannattaa siis suorittaa suosiolla ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssit harjoitustöineen sekä Tietorakenteet. Javalla ohjelmoineille kielen syntaksin omaksuminen on helppoa, mutta pelkän ulkoisen samannäköisyyden ei kannata antaa pettää itseään. C on käsitemaailmaltaan ja rakenteiltaan varsin erilainen kieli kuin Java ja sitä myös käytetään hieman erilaisiin tarkoituksiin. C:llä tehdään mm. koneenläheisiä, suurta tehoa vaativia, usein tekstipohjaisia työkaluohjelmia. Javalla taas on mukavampi rakennella sekä ohjelmoijan että käyttäjän kannalta turvallisia sovelluksia, usein graafisia sellaisia - mikäli nopeus ei ole kriittisin tekijä.

Muistiosoittimien ja muistinhallinnan kanssa pelaaminen, joka Javassa on automaattista, voi osoittautua hankalaksi omaksua. Myöskään linkitettyjen listojen ohjelmointi, johon perehdytään varsin tarkkaan, ei tule vastaan ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssilla. Kurssilla opetetaan nykyään myös puiden ja verkkojen (tietorakenteita nämäkin) käsittelyä, tosin vähemmällä tarkastelulla kuin esim. Tietorakenteet-kurssilla. Tämä kurssi tuo varsin mukavaa vaihtelua ensimmäisen syksyn Java-annostukseen varsinkin, jos olet ohjelmoinut C:llä aikaisemmin.

Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, jota ilman kurssia ei pääse läpi. Vaikka harjoitustyö ei vaikuta suurelta, se on yllättävän työläs ja on useimmiten syy kurssin keskeyttämiselle. Sille kannattaa siis varata aikaa huomattavasti enemmän kuin se "viimeinen yö ennen palautusta".

----
Päivitetty 2011, Anssi Syrjäsalo

Fuksin selviytymispaketti

2012-06-27T08:39:43Z

Ajmajand:

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2012 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaipaatko_kattoa_web.pdf asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument jonkin opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190901092310IL?OpenDocument Kelan] sivuilta.
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [https://www.lyyra.fi/ds_user_registration.php Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* #tkt-fuksit2012 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* <strike>Jos ei meinaa onnistua niin 1.9. kello 10:15-14:00 eteenpäin opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla Exactumin luokassa CK112.</strike>
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko a) [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimistosta] saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta (yleisempi) tai b) opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra 2011-2012 (muualla aiemmin opiskelleille).
#* Tapahtuu joko HSL:n [http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/yhteystiedot/Sivut/default.aspx palvelupisteissä] tai yliopiston päärakennuksen opiskelijatorilla (Fabianinkatu 33, 15.8. alkaen) keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/alennusryhmat/Sivut/opiskelijat.aspx HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle lukuvuoden aloitukseen 28.8. klo. 9:15. Viikolla on muutakin virallista ohjelmaa, josta lisää fuksiwikin [[Syksyn 2011 aikataulu|aikataulusivulla]].
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] auttaa eksyneitä, määränpääksi kelpaa Exactum

* Hyödyllisiä neuvoja saattaa löytyä myös [http://hyy.helsinki.fi/fi/opiskelijalle/uudet-opiskelijat HYY:n uusien opiskelijoiden sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta. Olet mahdollisesti saanut sen jo läsnäilmoittautuessasi tai saanet sen viimeistään orientoivien yhteydessä 30.8. Tarjolla myös [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/index.html tiedekunnan sivuilla]
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän ketterämmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Sitä saattaa hyvin tarvita tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0 muoviavain eli yökäyttöavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (19:30-8:00).
** Homma menee näin: 1. Täytä [http://old-www.cs.helsinki.fi/opiskelu/avain3.pdf hakulomake], 2. Maksa 25 euron panttimaksu Physicumin Unicafehen - saat kuitin, 3. Mene kuitin kanssa huoneeseen D235 - saat avaimen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta 2. kerroksen ovista.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä löytyy useimmiten jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt. Liittyminen onnistuu myös fuksisuunnistuksen rastilla sekä järjestötorilla TKO-älyn ständillä.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opetusohjelma-syksy-2012 Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/exams Erilliskoeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksin selviytymispaketti

2012-06-27T08:36:36Z

Ajmajand: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2012 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaipaatko_kattoa_web.pdf asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument jonkin opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190901092310IL?OpenDocument Kelan] sivuilta.
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [https://www.lyyra.fi/ds_user_registration.php Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* #tkt-fuksit2012 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* <strike>Jos ei meinaa onnistua niin 1.9. kello 10:15-14:00 eteenpäin opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla Exactumin luokassa CK112.</strike>
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko a) [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimistosta] saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta (yleisempi) tai b) opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra 2011-2012 (muualla aiemmin opiskelleille).
#* Tapahtuu joko HSL:n [http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/yhteystiedot/Sivut/default.aspx palvelupisteissä] tai yliopiston päärakennuksen opiskelijatorilla (Fabianinkatu 33, 15.8. alkaen) keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/alennusryhmat/Sivut/opiskelijat.aspx HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle lukuvuoden aloitukseen 28.8. klo. 9:15. Viikolla on muutakin virallista ohjelmaa, josta lisää fuksiwikin [[Syksyn 2011 aikataulu|aikataulusivulla]].
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] auttaa eksyneitä, määränpääksi kelpaa Exactum

* Hyödyllisiä neuvoja löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta. Olet mahdollisesti saanut sen jo läsnäilmoittautuessasi tai saanet sen viimeistään orientoivien yhteydessä 30.8. Tarjolla myös [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/index.html tiedekunnan sivuilla]
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän ketterämmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Sitä saattaa hyvin tarvita tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0 muoviavain eli yökäyttöavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (19:30-8:00).
** Homma menee näin: 1. Täytä [http://old-www.cs.helsinki.fi/opiskelu/avain3.pdf hakulomake], 2. Maksa 25 euron panttimaksu Physicumin Unicafehen - saat kuitin, 3. Mene kuitin kanssa huoneeseen D235 - saat avaimen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta 2. kerroksen ovista.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä löytyy useimmiten jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt. Liittyminen onnistuu myös fuksisuunnistuksen rastilla sekä järjestötorilla TKO-älyn ständillä.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opetusohjelma-syksy-2012 Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/exams Erilliskoeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksin selviytymispaketti

2012-06-27T08:36:07Z

Ajmajand: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2012 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaipaatko_kattoa_web.pdf asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument jonkin opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190901092310IL?OpenDocument Kelan] sivuilta.
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [https://www.lyyra.fi/ds_user_registration.php Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* #tkt-fuksit2012 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* <strike>Jos ei meinaa onnistua niin 1.9. kello 10:15-14:00 eteenpäin opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla Exactumin luokassa CK112.</strike>
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko a) [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimistosta] saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta (yleisempi) tai b) opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra 2011-2012 (muualla aiemmin opiskelleille).
#* Tapahtuu joko HSL:n [http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/yhteystiedot/Sivut/default.aspx palvelupisteissä] tai yliopiston päärakennuksen opiskelijatorilla (Fabianinkatu 33, 15.8. alkaen) keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/alennusryhmat/Sivut/opiskelijat.aspx HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle lukuvuoden aloitukseen 28.8. klo. 9:15. Viikolla on muutakin virallista ohjelmaa, josta lisää fuksiwikin [[Syksyn 2011 aikataulu|aikataulusivulla]].
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] auttaa eksyneitä.
#*Pysäkki: Kumpulan kampus tai A. I. Virtasen aukio

* Hyödyllisiä neuvoja löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta. Olet mahdollisesti saanut sen jo läsnäilmoittautuessasi tai saanet sen viimeistään orientoivien yhteydessä 30.8. Tarjolla myös [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/index.html tiedekunnan sivuilla]
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän ketterämmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Sitä saattaa hyvin tarvita tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0 muoviavain eli yökäyttöavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (19:30-8:00).
** Homma menee näin: 1. Täytä [http://old-www.cs.helsinki.fi/opiskelu/avain3.pdf hakulomake], 2. Maksa 25 euron panttimaksu Physicumin Unicafehen - saat kuitin, 3. Mene kuitin kanssa huoneeseen D235 - saat avaimen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta 2. kerroksen ovista.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä löytyy useimmiten jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt. Liittyminen onnistuu myös fuksisuunnistuksen rastilla sekä järjestötorilla TKO-älyn ständillä.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opetusohjelma-syksy-2012 Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/exams Erilliskoeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksin selviytymispaketti

2012-06-27T08:34:42Z

Ajmajand: /* Ennen orientoivia */

'''Ohessa asiat, jotka huomioimalla oma tietojenkäsittelytieteilyura alkaa syksyllä 2012 vähän vähemmän sekavissa tunnelmissa.'''

==Ennen orientoivia==
# Etsi asunto
#* Etsinnässä auttaa mm. [http://www.hoas.fi/ HOAS] (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö) sekä ylioppilaskunnan [http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Kaipaatko_kattoa_web.pdf asunnonhakuopas]
#* Muista tehdä [http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ muuttoilmoitus], kun olet muuttanut.
# Hae opintotukea
#* Opintotuesta tarkemmin [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP KELAn omalla sivulla] josta löytyy aina ajankohtaisin tieto.
#* Kätevin tapa hakea opintotukea on käyttää Kelan verkkosivuilta löytyvää [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160104104919IL?OpenDocument sähköistä opintotukihakemusta]. Sähköistä opintotukihakemusta voit käyttää kun aloitat opintosi tai et ole aiemmin saanut opintotukea opintoihisi. Voit myös hakea opintotukea paperisella opintotukihakemuksella (lomake OT2), jonka voit esimerkiksi tulostaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/22920/OT2_W.pdf Kelan verkkosivuilta].
#* Mikäli haet asumislisää, liitteeksi tarvitaan vuokrasopimus. Muista tehdä [http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/muuttoilmoitus muuttoilmoitus] ajoissa, sillä opintotukea myönnettäessä asumistietosi tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Jos siellä olevat tiedot eivät vastaa opintotukihakemuksen tietoja, niin sinun tulee toimittaa [http://lomake.kansanelakelaitos.fi/kela/kela.fi/fi/tiedostot/23002/OT8_W.pdf Kelan T-lomake]. T-lomaketta ei tarvita mikäli asut [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160708144717HO?OpenDocument jonkin opiskelija-asuntosäätiön] asunnossa.
#* '''Opintotukea ei myönnetä takautuvasti vaan aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Muista jättää hakemus ajoissa.'''
#* Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaikaa voit seurata [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190901092310IL?OpenDocument Kelan] sivuilta.
#* Opintotukiasioissa auttaa [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimisto] ja [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/300608102024HO?OpenDocument Kelan opintotukisivu]
# [https://www.lyyra.fi/ds_user_registration.php Tilaa Lyyra-kortti]
#* [http://www.lyyra.fi/ Lyyra] on Helsingin yliopiston opiskelijakortti, joka on käypä kaikkiin mahdollisiin alennuksiin (esim. VR). Muita opiskelijakortteja et tarvitse.
# [[Käyttölupien aktivointi| Aktivoi käyttäjätunnukset]]
#* Ilman näitä et pääse edes ilmoittautumaan kursseille.
# [[IRC-ohjeet|Tule irkkiin]], valtaosa tietojenkäsittelytieteilijöistä löytyy sieltä. Ei pelkästään hämärää hykertelyä ja outoa läppää, vaan täynnä hyödyllistä infoa. Epävirallinen mutta ehdottoman hyväksi havaittu infon ja tiedon kehto.
#* #tkt-fuksit2012 -kanava IRCnetissä on tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden (uusien ja vanhojen) '''ehdottomasti tärkein avunlähde'''.
#* '''Opintoneuvontaa''' ja muita neuvoja saa myös kanavalta #tkt-apu.
# [[Kursseille_ilmoittautuminen|Ilmoittaudu kursseille]]
#* <strike>Jos ei meinaa onnistua niin 1.9. kello 10:15-14:00 eteenpäin opintopäivystystä sekä eHopsin hiomista tarjolla Exactumin luokassa CK112.</strike>
# Hanki "opiskelijapäivitys" HSL:n matkakorttiin, niin pääset opiskelijahinnoin. Päivitykseen tarvitset joko a) [http://www.helsinki.fi/ml/yhteystiedot/ tiedekunnan opintotoimistosta] saatavan todistuksen opiskelijastatuksesta (yleisempi) tai b) opiskelijakortin jossa on lukuvuositarra 2011-2012 (muualla aiemmin opiskelleille).
#* Tapahtuu joko HSL:n [http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/yhteystiedot/Sivut/default.aspx palvelupisteissä] tai yliopiston päärakennuksen opiskelijatorilla (Fabianinkatu 33, 15.8. alkaen) keskustassa. Espoolaiset ja vantaalaiset voivat hoitaa tämän myös omissa palvelupisteissään.
#* Uusien opiskelijoiden matkakortin alennuskausi alkaa lukuvuoden alusta, eli 1.9. alkaen.
#* Lisätietoa [http://www.hsl.fi/FI/liputjahinnat/alennusryhmat/Sivut/opiskelijat.aspx HSL:n sivuilta]
# Järjestä kalenterisi niin, että pääset Kumpulan kampukselle lukuvuoden aloitukseen 28.8. klo. 9:15. Viikolla on muutakin virallista ohjelmaa, josta lisää fuksiwikin [[Syksyn 2011 aikataulu|aikataulusivulla]].
#* [http://www.reittiopas.fi/ Reittiopas] auttaa eksyneitä.
#*Pysäkki: Kumpulan kampus

* Hyödyllisiä neuvoja löytyy myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden "usein kysyttyä"-sivulta].
* '''Älä panikoi: On siitä alkuhärdellistä muutkin selvinneet.'''

==Alkusyksystä hoidettavat==
* Nouda opinto-opas [http://www.helsinki.fi/kumpula/kuvat/Kumpulakartta.pdf tiedekunnan opintotoimistosta] (Kumpulan kartanolta) tai yliopiston päärennuksen orkesterilämpiöstä keskustasta. Olet mahdollisesti saanut sen jo läsnäilmoittautuessasi tai saanet sen viimeistään orientoivien yhteydessä 30.8. Tarjolla myös [http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/index.html tiedekunnan sivuilla]
** Ohessa saat myös yliopistokalenterin - Googlen kalentereista ja vastaavista huolimatta moni kokee edelleen tämän ketterämmäksi.
** Opinto-opas löytyy myös [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opinto-opas laitoksen sivuilta].
** '''Oman aloitusvuoden opinto-opas kannattaa säilyttää: Sitä saattaa hyvin tarvita tulevinakin opiskeluvuosina.'''

* Hanki [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/y-k-ytt-tilojen-muoviavaimet-0 muoviavain eli yökäyttöavain], jos haluat päästä laitoksen 24h-luokkiin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella (19:30-8:00).
** Homma menee näin: 1. Täytä [http://old-www.cs.helsinki.fi/opiskelu/avain3.pdf hakulomake], 2. Maksa 25 euron panttimaksu Physicumin Unicafehen - saat kuitin, 3. Mene kuitin kanssa huoneeseen D235 - saat avaimen.

* Halutessasi hanki kirjaston lainausoikeus Lyyra-kortillesi.
** Helpoiten onnistuu asioimalla [http://www.helsinki.fi/kirjasto/kumpula/ Kumpulan tiedekirjastossa], jonne pääsee Physicumin kautta 2. kerroksen ovista.

* Tutustu [http://cs.helsinki.fi laitoksen sivuihin], jos et vielä ole kunnolla kerennyt.
** Sekavasti ensivaikutelmasta huolimatta täältä löytyy useimmiten jopa se vastaus.
** Erityisesti [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ opiskelu-osiota] palataan aina ja aina lukemaan uudestaan (opetusohjelma, tutkinnon rakenne, koeaikataulu)

* Liity [http://tko-aly.fi/?yhdistys_jaseneksi TKO-älyn jäseneksi], jos et vielä ole ennättänyt. Liittyminen onnistuu myös fuksisuunnistuksen rastilla sekä järjestötorilla TKO-älyn ständillä.
** Luo tili Gurulassa toimivaan virtuaalikassaan (rv:seen)
** Jäsenenä sinulla on mahdollisuus [[Fuksien_kysymää#Miten_ja_milloin_saan_haalarit.3F|ostaa haalarit]]

* Tutustu [[Gurulan esittely|Gurulaan]] ja siellä oleskeleviin hienoihin ihmisiin!

==Syksyn edetessä==
* '''Yritä, kiireistä huolimatta, osallistua fuksitapahtumiin ja ainejärjestösi tapahtumiin. Se on kiistämättä paras tapa luoda kontakteja alussa.'''
* '''[[Kokeet ja arvostelu]] - lue läpi ennen kuin kävelet ensimmäiseen koetilaisuuteen.'''
* Kurssisivu toimii meillä aina kurssin keskeisenä tiedonlähteenä sisältäen kurssin tärkeät päivämäärät (kurssikokeet jne.)
** Matematiikan laitoksella sen sijaan pitää olla hereillä luennoillakin, kaikki informaatio kun ei välttämättä löydä kurssisivuille.
* [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/opetusohjelma-syksy-2012 Opetusohjelmasta] katsotaan aina tuleva opetus. [http://www.cs.helsinki.fi/exams Erilliskoeaikataulusta] katsotaan tulevat uusinta- ja erilliskokeet.

* Apua saa aina, mutta omatoimisuus ja oma-aloitteisuus ei ole kiellettyä, vaan selviytymisehto täällä yliopistossa.

Fuksien kysymää

2012-06-27T08:02:15Z

Ajmajand: /* Missä voin syödä? */

'''Lisää kysymyksiä ja vastauksia ilmestyy sitä mukaa kun kysytään.'''
* Katso myös [http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/25/doc/227/ HYY:n uusien opiskelijoiden sivujen "usein kysyttyä"].

===Missä voin syödä?===
:Helsingin yliopistolla palvelevat yleisesti UniCafe-lounasravintolat. Kumpulan kampuksella UniCafe-ravintoloita on sekä Exactumissa että Chemicumissa. Lisäksi Physicumissa on saman firman kahvio, josta saa kohtuullisen suosittuja lounaspatonkeja. UniCafe-ravintoloissa on tarjolla yleensä kahta lounasvaihtoehtoa, "edullisesti" ja "maukkaasti", hinnat löytyvät linkistä [http://www.unicafe.fi/lounas/hinnasto Unicafen lounashinnat] . Halvempi hinta edellyttää, että opiskelijalla on esittää lukuvuositarralla varustettu Lyyra-opiskelijakortti - asianmukainen todistus Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisestakin riittää vielä alkusyksystä, lataamalla rahaa lyyrakortille ja maksamalla sillä säästää myös 10snt. Ilman korttia tai todistusta sinut kuitenkin tulkitaan ei-opiskelijaksi ja joudut pulittamaan melkein tuplasti enemmän. Itse maksuvälineinä UniCafeissa käyvät Visa, Mastercard, Visa Electron, Lyyra ja käteinen. Aukioloaikoihin ja ruokalistoihin ks. http://www.varjocafe.net . Gurulassa kahvikassaperiaatteella toimiva [http://tko-aly.fi/toiminta/rv TKO-älyn ruokavälitys] , eli rv, auttanee pienempään nälkään.

===Mitä jos sairastun?===
:YTHS, eli Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on jotakuinkin "opiskelijan työterveyshuolto", ja sairastumistapauksissa kannattaa aina ensisijaisesti kääntyä sen puoleen. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamisen jälkeen opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkia YTHS:n palveluja (terveydenhoito, hammaslääkäri, mielenterveystyö). Käynnit eivät yleensä ole ihan ilmaisia (keskimäärin jotain kympin luokkaa), mutta hinta ei päätä huimaa verrattuna kunnalliseenkaan terveydenhuoltoon. Ks. [http://www.yths.fi YTHS:n sivuilta] "Uudelle opiskelijalle"-sivu. Lähin toimipiste sijaitsee Töölössä (Töölönkatu 37 A).

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan tietojenkäsittelytieteen kursseille?===
:* Katso [[Kursseille ilmoittautuminen]]

:Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan osoitteessa http://ilmo.cs.helsinki.fi. Ilmoittautuminen alkaa yleensä noin kolme viikkoa ennen periodin alkua. Järjestelmään kirjaudutaan Helsingin yliopiston AD-tunnuksella ja salasanalla. Ennen kirjautumista sinun on siis tullut aktivoida AD-tunnuksesi.

:Ensimmäisillä kursseilla tilaa löytyy vielä kurssin alkamisenkin jälkeen, mutta myöhemmin kurssit saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti ja sopivan harjoitusryhmän löytyminen voi olla hankalaa, mikäli ilmoittautumisesta myöhästyy reilusti. Jos siis tiedät pääseväsi vain johonkin tiettyyn harjoitusryhmään, ilmoittaudu ajoissa. Ilmo aukeaa ilmoittautumispäivänä aina kello 09:00.

===Miten ja milloin ilmoittaudutaan matematiikan kursseille?===
:Matematiikan laitoksen kursseille ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodissa] valitsemalla sopiva harjoitusryhmä, ihan kuin meidänkin ilmoittautumisessamme. Yleensä vastaavan kurssin kurssisivulta löytyy suora ilmoittaumislinkki, ettei tarvitse erikseen etsiä WebOodin Ilmoittautumiset-sivun kurssilistasta. Matematiikan laitoksen ilmoittautuminen alkaa kotisivuilla lukukauden alussa ilmoitettavana päivänä. Yleensä ilmoittautuminen alkaa sen viikon alussa, jolloin luennotkin alkavat.
* [http://mathstat.helsinki.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kotisivut]

===Kenen puoleen minun pitäisi kääntyä, jos haluan sisällyttää tkt-tutkintooni aiempia opintoja tai korvata jonkun kurssin muualla suorittamallani vastaavalla kurssilla?===
:* Katso http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/muualla-suoritettujen-opintojen-hyv-ksilukeminen
:Reijo Sivèn (puh. 191 51382, huone D236) käsittelee laitoksella hyväksilukemiset. Vastaanottoajat löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/people/siven.

===Saavatko opiskelijat laitoksen kautta kehitystyökaluja tai ohjelmistoja ilmaiseksi?===
:*Kyllä, ks. [[MSDNaa ja DreamSpark]]
:Suosittelemme erityisesti MSDNaa:ta, josta löytyy Microsoftin kehitystyökalujen lisäksi kaikki modernit Windows-käyttöjärjestelmät (myös Windows 7). MSDNaa:han pääsee tietojenkäsittelytieteen laitoksen tunnuksilla (siis myös sivuaineilijat).

===Miten liitytään TKO-älyn sähköpostilistalle?===
:TKO-älyn sähköpostilistalle saat liityttyä, kun lähetät viestin osoitteeseen majordomo@helsinki.fi (viesti menee sähköpostilista-automaatille). Jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja laita viestiin tekstiksi subscribe tko-aly etunimi.sukunimi@cs.helsinki.fi (sähköpostiosoite voi olla myös jokin muu osoite, johon haluat listalle tulevat viestit. Listan ylläpitäjä kuitenkin suositteli käytettäväksi @cs.helsinki.fi tai @helsinki.fi -osoitetta).

:Listalta pääsee pois lähettämällä samaiseen osoitteeseen vastaavanlaisen unsubscribe-viestin.

===Mitä muita listoja TKO-älyllä on? / Onko TKO-älyllä jotain rekrytointilistaa?===
:*Rekrytointilistakin löytyy, ks. http://tko-aly.fi/yhdistys/tiedotus

:Listoille voivat liittyä TKO-älyn jäsenet.

===Miten ja milloin saan haalarit?===
:Haalarit voit hankkia koska tahansa. Kysäiset Gurulassa sattuisiko olemaan paikalla joku, jolla on avain Harmaaseen kaappiin tai vaihtoehtoisesti sovit tapaamisen jonkun avaimenhaltijan kanssa vaikkapa kyselemällä IRCissä kanavalta #tkt-fuksit2011.

:Laitoksen orientoivien (ke, 31. elokuuta, katso syksyn aikataulu) jälkeen pidetään myyntipäivystystä laitossuunnistuksen yhteydessä, jolloin voi ostaa niin haalareita, haalarimerkkejä, t-paitoja kuin liittyä TKO-älyn jäseneksikin. Haalarit maksavat 25e, merkit 2-3e.

===Miten voi tarkistaa omat opintosuoritukset?===
:Opintorekisterin voi tarkistaa [http://www.helsinki.fi/weboodi WebOodista]. Samasta paikasta voit myös tilata suoritusotteen (linkki tulostettavaan suoritusotteeseen ilmaantuu WebOodin etusivulle noin 1.5 tunnin kuluttua tilaamisesta).

===Miten suoritan kielet?===
:Tutkintovaatimuksissa vaaditaan 3 op toista kotimaista ([http://www.helsinki.fi/weboodi/ eHOPSia] varten suositeltu koodi ruotsille: 99291Mat-lu) ja 4 op vierasta kieltä (eHOPS-koodi englannille: 99501Mat-lu tai tasokokeen vaatima 2 op:n täydennys esim. 995011Mat-lu). Vastaus keskittyy näihin yleisimpiin; ruotsinkielisten toinen kotimainen on suomi, ja seikkailunhaluisten vieras kieli voi olla ihan mitä vaan [https://alma.helsinki.fi/doclink/29931 mikä Kielikeskukselle tältä osin kelpaa].

:Sekä ruotsin että englannin kohdalla on mahdollista suorittaa hela hoito (taso)kokeella. Kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat siitä myös opintopisteensä. Englannin tasokokeen tulos voi olla "koko suoritus hoidettu", "käy vielä vapaavalintainen 2 op:n kokonaisuus" tai "käy 4 op:n kurssi/kursseja". [https://alma.helsinki.fi/doclink/126798 Englannin tasokokeesta on lisätietoa Almassa], mukaanlukien lista näistä vapaavalintaisista 2 op:n kokonaisuuksista. Niistä voi myös koostaa sen 4 op.

:Entä kannattaako kokeilla tasokoetta, miten vaikea se on? Englannin tasokokeen sivulta pääsee [https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?MD5avain=&Kieli=1&OpetTap=77700350&haettuOrg=&sortJarj=&haettuOrg=&Kieli=1&NimiTunniste=&AlkPvm=&PaatPvm=&Selite=&Sivu=&haettuOpas=&haettuOppAin=&haettuLk=&haettuOpetKiel=&haeOpintJaks=&takaisin=opintjakstied.jsp&OpinKohd=52739013&takaisin2=ilmsuor.jsp?MD5avain=&Kieli=1&Tunniste=99501&AlkPvm=&PaatPvm=&Nimi=&haeOpintJaks=haeopintojaksot&haeVainIlmKelp=&haeMyosAlemOrg=&eHOPSpaluu=0&eHOPSpaluusivu= Weboodin taika-URL-sivulle] jossa pohdiskellaan tätä (linkki "korvaavalla kokeella" -> tenttiluettelosta "Faculty of Science English Language Exemption"). Voit myös kokeilla englannintaitojasi [http://kielikeskus.helsinki.fi/vkk/rr/itsearviointi/2.php yleisellä Dialang-kielitestillä]. Ruotsin kohdalla tilanne on useimpien kohdalla selvä, joko olet erikoinen tai menet kurssille.

:[https://alma.helsinki.fi/doclink/95081 Muualla suoritettujen kielikurssien korvaamisesta] päättää Kielikeskus. Toisten [http://www.helsinki.fi/kksc/opetus/kieliopinnot5.html Helsingin yliopiston tiedekuntien vaatimusten mukaiset kielisuoritukset] eivät välttämättä korvaa koko suorituksia matemaattis-luonnontieteellisessä, erityisesti humanistinen ja valtiotieteellinen ovat kulkeneet jossain määrin omia polkujaan. (Vanhojen opiskelijoiden suoritusotteista löytyvistä 0 op:n ylioppilaskirjoitusten perusteella tehdyllä "korvaavuudella" voi ilmeisesti kuitata kirjallisen osuuden, jonka kaveriksi tarvitaan kuitenkin vielä 2 op suullinen suoritus.)

:Huomaa, että niin kauan kuin Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssiin on integroitu englannin opinnot, on vieras kieli sillä hoidettu. Näin oli asia ainakin 2010.

===Miten suoritan JTKT:n / TVT-ajokortin / Työvälinekurssin / Opiskelutekniikan?===

:Katso [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582102/2010/s/k/1 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen -kurssin sivulta] (vaihda mieluusti lukukausi soveltuvaksi). Yksinkertaisin vaihtoehto on käydä koko iso JTKT-paketti ja ajokorttikurssit fuksivuonna, jolloin aikataulut ovat synkassa, sinua pidetään sopivasti kädestä, ja hoidat kaikki nämä hilukurssit kerralla.

:Jos nyt kuitenkin joudut palastelemaan: [http://www.cs.helsinki.fi/courses/581324 Tietokone työvälineenä -kurssia] järjestetään nähtävästi myös keväisin, ja sen sisältämää [http://www.cs.helsinki.fi/courses/582514 TVT-ajokorttitenttiä] järjestetään säännöllisesti. Opiskelutekniikan voi suorittaa keväisin tiedekunnan kurssina [http://blogs.helsinki.fi/mlopetuki/tehoa-opiskeluun-2-op/ Tehoa opiskeluun], muttei tietääkseni syksyllä erillisenä; jos aloitit opintosi ennen S2008, ei tätä tarvitse enää erikseen suorittaa. Jos olet pitkällä opinnoissasi, ota yhteys Heikki Lokkiin (kurssin vastuuhenkilö S2010) tarkoituksenmukaisimman suoritustavan löytämiseksi; JTKT:stä on myös tekstintäyteinen itseopiskeluversio, mutta sen suoritusoikeutta pitää hakea.

===Löysin vielä jonkun muun oudon hilukurssin TKT-tutkintovaatimuksista, hä?===

:* Kandidaatintutkielma (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi) kattaa Äidinkielisen viestinnän 3 op ja Tutkimustiedonhaun 1 op.
:* Ohjelmistotuotantoprojekti kattaa Ohjelmistotuotantoprojektiin liittyvä työelämään orientointi -suorituksen, ja ammattitehtävissä työskentely on vain vaihtoehto tälle; [http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/tietotekniikka-alan-ty-kokemus-opintosuorituksena työkokemusnoppia sopii hakea opintoesimieheltä].
:* LuK-HOPS suoritetaan säännöllisiä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia tekemällä. Ota yhteys kurssin vastuuhenkilöön jos olet onnistunut välttämään kaikki karhukirjeet tähän asti.

===Olen saanut ristiriitaista tietoa tutkintovaatimuksien pykälästä §423,562. Kuka on oikeassa?===
:Ylin ja suurin opintopäällikkö, [http://www.cs.helsinki.fi/people/kurhila Jaakko Kurhila], jonka sana on laki. Jos sinulla on kirjavia suorituksia joista pitäisi saada kasaan tutkinto etkä tiedä mitä tehdä, kysy Kurhilalta.

Opintotuki

2012-06-27T07:47:52Z

Ajmajand: /* Olen palkkatyössä, miten se vaikuttaa ensimmäisenä syksynäni opintontukeen? */

* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti] (KELA:n sivuilla)
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP Tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen] (KELA:n sivuilla), koskee opintonsa syksyllä 2011 aloittavia

== Usein kysyttyjä kysymyksiä ==

=== Olen palkkatyössä, miten se vaikuttaa ensimmäisenä syksynäni opintontukeen? ===
Tämä koskee niitä opintonsa aloittavia, jotka eivät ole ennen nostaneet opintotukea, ja aikovat tehdä töitä opintojen ohella fuksisyksyn. Huomatkaa, että vaikka nostatte vain neljältä kuukaudelta tukea ensimmäisenä vuonnanne, KELA katsoo opintovuotenne alkavan syyskuussa. Tästä syystä tuloraja ei ole 18400 vaan 2640 euroa (+220e kipuraja), jonka saa tienata syyskuu-joulukuu välisenä aikana. Huomaathan myös, että syyskuun alussa tullut palkka lasketaan tuloihin, vaikka se olisi maksettu elokuussa tehdystä työstä.

Opintotuki

2012-06-27T07:44:45Z

Ajmajand:

* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti] (KELA:n sivuilla)
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP Tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen] (KELA:n sivuilla), koskee opintonsa syksyllä 2011 aloittavia

== Usein kysyttyjä kysymyksiä ==

=== Olen palkkatyössä, miten se vaikuttaa ensimmäisenä syksynäni opintontukeen? ===
Tämä koskee niitä opintonsa aloittavia, jotka eivät ole ennen nostaneet opintotukea, ja aikovat tehdä töitä opintojen ohella fuksisyksyn. Huomatkaa, että vaikka nostatte vain neljältä kuukaudelta tukea vuonna 2011, KELA katsoo opintovuotenne alkavan syyskuussa. Tästä syystä tuloraja ei ole 18400 vaan 2640 euroa (+220e kipuraja), jonka saa tienata syyskuu-joulukuu välisenä aikana. Huomaathan myös, että syyskuun alussa tullut palkka lasketaan tuloihin, vaikka se olisi maksettu elokuussa tehdystä työstä.

Fuksiwiki

2012-06-27T07:43:07Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn 2012 aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[[Tuutorit 2012|Syksyn 2012 tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Fuksisyksyn mallilukujärjestys 2012]]'''
* [[Opintotuki]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Opintotuki ja muutokset 2011

2012-06-27T07:35:20Z

Ajmajand: siirsi sivun Opintotuki ja muutokset 2011 uudelle nimelle Opintotuki: Ei taida olla enää muutoksia

#OHJAUS [[Opintotuki]]

Opintotuki

2012-06-27T07:35:20Z

Ajmajand: siirsi sivun Opintotuki ja muutokset 2011 uudelle nimelle Opintotuki: Ei taida olla enää muutoksia

* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti] (KELA:n sivuilla)
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP Tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen] (KELA:n sivuilla), koskee opintonsa syksyllä 2011 aloittavia

== Huomiota opintotuesta, työnteosta ja opiskelusta ensimmäisenä syksynä ==
Tämä koskee niitä opintonsa aloittavia, jotka eivät ole ennen nostaneet opintotukea, ja aikovat tehdä töitä opintojen ohella fuksisyksyn. Huomatkaa, että vaikka nostatte vain neljältä kuukaudelta tukea vuonna 2011, KELA katsoo opintovuotenne alkavan syyskuussa. Tästä syystä tuloraja ei ole 18400 vaan 2640 euroa (+220e kipuraja), jonka saa tienata syyskuu-joulukuu välisenä aikana. Huomaathan myös, että syyskuun alussa tullut palkka lasketaan tuloihin, vaikka se olisi maksettu elokuussa tehdystä työstä.

Fuksiwiki

2012-06-27T07:28:20Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn 2012 aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[[Tuutorit 2012|Syksyn 2012 tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Fuksisyksyn mallilukujärjestys 2012]]'''
* [[Opintotuki ja muutokset 2011]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Fuksiwiki

2012-05-28T06:34:27Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn 2012 aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[[Tuutorit 2012|Syksyn 2012 tuutorit]]'''
* '''[[Opintovastaavat]]'''
* '''[[Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]'''
* [[Opintotuki ja muutokset 2011]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Tiedosto:Aleksi majander.jpg

2012-05-25T09:13:04Z

Ajmajand:

Fuksiwiki

2012-03-19T15:49:08Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi hyvä lukaista ainakin "Fuksisyksyn krittisimmät" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Fuksisyksyn kriittisimmät</h2>

* '''[[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti]]'''
* '''[[Syksyn 2011 aikataulu|Syksyn aikataulu]]'''
* '''[[Tuutorit 2012|Syksyn 2012 tuutorit]]'''
* '''[[Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]'''
* [[Opintotuki ja muutokset 2011]]

* '''[[Fuksien kysymää]]'''
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* '''[[Käyttölupien aktivointi]]'''
* '''[[Kursseille ilmoittautuminen]]'''
* '''[[IRC-ohjeet]]'''
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* '''[[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]'''
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* '''[[Opintojen malliaikataulu]]'''
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]
* '''[[Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat]]'''

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* '''[[Matematiikan sivuaineopinnoista]]'''
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Langattomat verkot]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
* [[Libproxy]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
* [[PhD Student FAQ]]
</div>
|}

Fuksiwiki

2011-08-08T22:33:16Z

Ajmajand:

{| width="100%" colspan="2" cellspacing="0" style="clear: both;"
| style="margin: 0; padding: 0 0.6em 0 0; vertical-align: top;" |
__NOTOC__
<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 1.1em; border: 1px dashed #CCCCCC; background: #F5F5F5;">
'''Fuksiwiki on tarkoitettu fuksien, ja miksei muidenkin opiskelijoiden, opintojen tueksi.

Ensisijaisena tarkoituksena on koota '''Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen''' uusia opiskelijoita askaruttavat asiat ja neuvot yksiin kansiin. Informaatiota on melko paljon, mutta kaikkea ei ole tarkoitus ahmia heti. Uuden opiskelijan olisi kuitenkin hyvä lukaista ainakin "Infopaketti fukseille" ja "Ohjeita ja opastusta" -kohtien tekstit.

'''Fuksiwikin muokkausoikeudet ovat kaikilla sisäänkirjautuneilla. Sisäänkirjautuminen tapahtuu TKO-älyn jäsentunnuksilla.''' Fuksiwikin ylläpidosta vastaa [http://tko-aly.fi TKO-äly ry].

Tällä hetkellä wikissä on <strong>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</strong> artikkelia.
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Infopaketti fukseille </h2>
'''Syksyn 2011 fuksit: Pyydämme täyttämään [https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/27928/lomake.html fuksikyselyn].'''

* [[Fuksin selviytymispaketti|Fuksin selviytymispaketti ja opintotuet]]
* [[Syksyn 2011 aikataulu|Syksyn aikataulu]]
* [[Tuutorit 2011|Syksyn 2011 tuutorit]]
* [[Mallilukujärjestys ensimmäiselle syksylle]]
* [[Opintotuki ja muutokset 2011]]

* [[Fuksien kysymää]]
* [[Linkkejä | Tärkeimmät linkit]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEF2E0; background: #F1FFF1;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3BFB1; background: #CEF2E0; font-size: 120%; font-weight: bold;">Ohjeita ja opastusta</h2>
* [[Käyttölupien aktivointi]]
* [[Kursseille ilmoittautuminen]]
* [[IRC-ohjeet]]
* [[Ainejärjestön esittely | TKO-älyn esittely]]
* [[Gurulan esittely]] ja 24h mikroluokat
* [[Yliopisto - suomi -sanakirja]]
* [[Kurssien nimilyhenteet]]
</div>

| width="45%" style="margin: 0; padding: 0; vertical-align: top;" |

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Opiskelu</h2>
* [[Tietojenkäsittelytieteen opiskelusta]]
* [[Täydennyksiä opinto-oppaaseen]]
* [[Opintojen malliaikataulu]]
* [[Kurssikuvauksia]]
* [[Opintomateriaaleista]]
* [[Kokeet ja arvostelu]]
* [[Sivuainekuvauksia]]

</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Matematiikkaa</h2>
* [[Matematiikan sivuaineopinnoista]]
* [[Matematiikan ja menetelmätieteen opintosuunnitelmia|Ehdotuksia sivuainekokonaisuudesta]]
* [[Matematiikan kurssit]]

* [[Apua matematiikkaan | Apua matematiikasta kärsiville]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Tietojärjestelmät</h2>
* [[Sähköpostitilit]]
* [[MSDNaa ja DreamSpark]]
* [[Neuvoja laitoksen työasemiin]]
* [[Ongelmatilanteita]]
</div>

<div style="margin: 0 0 0.4em 0; padding: 0.6em; border: 1px solid #CEDFF2; background: #F1F1FF;">
<h2 style="margin: 0 0 0.6em 0; padding: 0.2em 0.4em; border: 1px solid #A3B0BF; background: #CEDFF2; font-size: 120%; font-weight: bold;">Muuta</h2>
* [[Kiinnostavia kirjoja]]
* [[Yliopistoliikunta|Mietteitä yliopistoliikunnasta]]
* [[Kurssikanavat|Kurssien IRC-kanavat]]
</div>
|}

Opintotuki

2011-08-08T22:31:49Z

Ajmajand:

* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/Docs/040601104658IL?OpenDocument Opintotuesta yleisesti] (KELA:n sivuilla)
* [http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/310111141038JP Tietoa opintotuen muutoksesta 1.8.2011 alkaen] (KELA:n sivuilla), koskee opintonsa syksyllä 2011 aloittavia

== Huomiota opintotuesta, työnteosta ja opiskelusta ensimmäisenä syksynä ==

Tämä koskee niitä opintonsa aloittavia, jotka eivät ennen ole nostaneet opintotukea ja aikovat tehdä töitä opintojen ohella fuksisyksyn. Huomatkaa, että vaikka nostatte vain neljältä kuukaudelta tukea vuonna 2011, KELA katsoo opintovuotenne alkavan syyskuusa, ja tästä syystä tuloraja ei ole 18400 vaan 2640 euroa (+220e kipuraja) jonka saa tienata syyskuu-joulukuu välisenä aikana (huomaathan, että syyskuun alussa tullut palkka lasketaan tuloihin, vaikka se olisi maksettu elokuussa tehdystä työstä)