Ero sivun ”Täydennyksiä opinto-oppaaseen” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 67: Rivi 67:
Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.
Opinto-opas puhuu opiskelijakeskeisistä opetusmenetelmistä, moni muu paikka taas opiskelijalähtöisistä oppimismuodoista. Yhteistä näille kaikille on se, että erilaisia ryhmätöitä tehdään perinteistä luennot ja laskarit -mallia enemmän. Tällaisia menetelmiä soveltavilla kursseilla joutuukin usein varaamaan kalenteristaan neljän luento- ja kahden laskaritunnin lisäksi myös pari tuntia viikossa ryhmän tapaamisiin, mikä saattaa kiireisemmillä olla hankalaa.


Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" syynä omalle laiskuudelleen/viitsimättömyydelleen/tyhmyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia etteivät mielellään menetä kunniaansa. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.
Valitettavasti osa opetusta antavista henkilöistä on keksinyt käyttää "opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja" selitykseä omalle laiskuudelleen tai viitsimättömyydelleen. Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja, mutta toisaalta myös sen verran kunnianhimoisia, etteivät mielellään menetäkään kunniaansa. Ohjausta yleensä saakin enemmän, jos sitä uskaltaa rohkeasti vaatia. Opetukseen liittyvissä ongelmissa voi ja tulee lähestyä TKO-älyn opintovastaavia.


Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä harvemmin pääsee nakkiin jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.
Opiskelijalähtöisyys on joka tapauksessa saanut ristiriitaisen vastaanoton niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa. Monet pitävät niistä, sillä ryhmän paine motivoi usein yrittämään enemmän, jolloin oppimistulokset paranevat. Toisille taas ryhmistä on enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä ne vain hukkaavat aikaa, jonka voisi muuten käyttää opiskeluun tai muuhun hyödylliseen. Kannattaa joka tapauksessa suhtautua avoimin mielin ja kokeilla ennakkoluulottomasti niin opiskelijalähtöisiä oppimismuotoja kuin muitakin suoritusvaihtoehtoja. Moni huomaa opintojensa varrella, että hänelle sopiikin parhaiten jokin muu opiskelumuoto kuin on siihen asti kuvitellut. Lisäksi työelämässä harvemmin pääsee nakkiin jossa saa nysvätä rauhassa ylhäisessä yksinäisyydessä - siksi niitä ryhmätyöskentelytaitojakin opiskellaan.
== Työssäkäynti ==


Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissä käynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi, kannattaa harkita useampaan kertaankin ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.
Työssäkäynti lukukausien aikana viivästyttää opintoja ja saattaa jopa vieraannuttaa yliopistosta niin, että opinnot käytännössä keskeytyvät. Toisaalta pelkällä opintotuella ja kesätöillä ei vielä kovin mukavasti elä, joten töissä käynti saattaa olla välttämätöntä, jos haluaa myös elää eikä vain opiskella. Alan töissä käynti usein myös lisää opiskelumotivaatiota, kun näkee opiskelemistaan asioista muitakin puolia kuin vain sen, mitä laitos opettaa. Opintojen alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin pyrkiä opiskelemaan kokopäiväisesti, sillä myöhemmin opintoihin mukaan pääseminen on vaikeampaa. "Välivuodet" ovat koituneet monelle laitoksen opiskelijalle sudenkuopaksi, kannattaa harkita useampaan kertaankin ennen kuin lähtee moista toteuttamaan.
== Arvosanat ==
Tärkeintä opinnoissa ei myöskään ole mahdollisimman hyvien arvosanojen metsästys, mikä uuden ylioppilaan on usein jostain syystä vaikea ymmärtää. Jos yrittää saada joka kurssista nelosen tai vitosen, opiskelutahti alkaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää kärsimään. Ensisijaisen tavoitteen tulee olla, että opinnot etenevät; huonoja arvosanoja voi (Ohjelmistotuotantoprojektia ja Tieteellistä kirjoittamista lukuunottamatta) käydä aina korottelemassa, jos siihen kokee jotain tarvetta. Arvosanojen perään harvemmin työelämässä kuulutetaan, reilusti venynyttä tutkinnon suorittamisaikaa voi sen sijaan joutua selittelemään.
Monilla perus- ja aineopintojen kursseilla vitosenkin voi saada suhteellisen helposti. Hyvät arvosanat kannattaa tietysti ottaa vastaan niin kauan kuin kokee että niitä "ilmaiseksi jaellaan", mutta kursseja ei kannata missään nimessä alkaa dropata sen takia, että haluaisi saada jostain kurssista vitosen.
Laitoksen opiskelijoiden keskuudessa kuultu vitsi on, että käpistelijöillä arvosanatkin ovat binääriä: ykköstä ja nollaa. Käytännössä matka hylätystä ykköseen on huomattavasti pitempi kuin matka ykkösestä vitoseen. Lisäksi arvosana riippuu edelleen hyvin pitkälti kokeesta suoriutumisesta. Tenttikerrat ovat myös yksilöitä ja välillä huomaakin, että arvosanat 1-5 riippuvat enemmän tuurista kuin osaamisesta.


=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===
=== Luentokurssit ja erilliskokeet ===